index2.php_option=com_content_task=view_id=642_lang=davvi.html.xml

Sámenuorat čuvgejedje mearrideaddjiid	Säminuorah čuovviittii merideijeid
Sámedikki nuoraidráđđi ja Suoma Sámi Nuorat ro lágidedje Helssegis seminára sámenuoraid dáládilis ja boahttevuođas Suomas.	Sämitige nuorâirääđi já Suomâ säminuorah ry ornijn Helsigist seminaar säminuorâi tááláá tiileest já puátteevuođâst Suomâst.
Semináras sámenuorat bukte ovdan sidjiide áigeguovdilis ja dehálaš áššiid.	Seminaarist säminuorah puohtii uáinusân sijjân äigikyevdilijd já tehálijd aašijd.
Árbevirolaš ealáhusaid dáládilli, eatnigiela mearkkašupmi, sámi oahppoplána dehálašvuohta ja olgosápmelašvuohta ledje guovddáš áššit, maid nuorat bukte ságaineaset ovdan.	Ärbivuáválâš iäláttâsâi tááláš tile, eenikielâ merhâšume, säämi máttááttâsvuávám tehálâšvuotâ já olgosämmilâšvuotâ lijjii tehálumoseh ääših, maid nuorah puohtii jieijâs saavâin uáinusân.
Sámenuoraid oainnuid lassin seminárai ledje bovdejuvvon buot riikkabeivviin čohkkájeaddji bellodagaid ovddasteaddjit panelaságastallamii, mas bellodagat ožžo vástidit guđege bellodaga linjá mielde sámiide ja eandalit sámenuoraide guoski gažaldagaide.	Säminuorâi uáinui lasseen seminaarin lijjii puávdejum puohâi ovdâskoddeest čokkájeijee piäláduvâi ovdâsteijeeh paaneelsavâstâlmân, mast piäláduvah ožžuu västidiđ jieijâs piäláduv linjá miäldásávt sämmilijd já aainâs säminuorâid kyeskee koččâmâššáid.
Seminára rabai Suoma sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi.	Seminaar lehâstij Suomâ sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi loktii iežas sáhkavuorustis ovdan buorrin ovdamearkan váikkuhanvejolašvuođain nuoraid aktiivvalašvuođa sámepolitihkas.	Näkkäläjärvi luptij jieijâs saavâst uáinusân šiev ovdâmerkkân vaikuttemmáhđulâšvuođâin nuorâi aktiivlâšvuođâ sämipolitiikâst.
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Laura-Maija Niittyvuopio muitalii sáhkavuorustis nuoraid vejolašvuođain ja hástalusain váikkuhit iežaset áššiide. ”	Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Laura-Maija Niittyvuopio muštâlij jieijâs sänivuárust nuorâi máhđulâšvuođâin já hástusijn vaikuttiđ jieijâs aššijd. ”
Sámenuoraide lea bohciideamen vejolašvuohta váikkuhit sámenuoraid sajádahkii.	Säminuoráid lii ovdánmin máhđulâšvuotâ vaikuttiđ säminuorâi sajattâhân.
Riikkaviidosaččat dán vejolašvuođa bohciideami galgá dorvvastit ekonomalaččat bissovaš čovdosiiguin ja resurssaiguin. ”	Väldikodálávt taan máhđulâšvuođâ ovdánem kalga turviđ ekonoomlávt pisovâš čuávdusijguin já resurssijguin. ”
Panelaságastallamis ledje báikki alde Suoma Guovddáš (Suomen Keskusta) - bellodaga Simo Rundgren, Suoma Sosiálademokráhtalaš Bellodaga Johanna Ojala-Niemelä, Suoma Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga Astrid Thors, Kansallinen Kokoomus - bellodaga Heikki Autto ja Ruoná Lihtu Outi Alanko-Kahiluoto.	Paaneelsavâstâlmist lijjii mieldi Suomâ Kuávdáá Simo Rundgren, Suomâ Sosiaaldemokraatlâš Piäláduv Johanna Ojala-Niemelä, Suomâ Ruátálâš aalmugpiäláduv Astrid Thors, Aalmuglâš Kokoomus Heikki Autto já Ruánáá Lito Outi Alanko-Kahiluoto.
Panelas erenomážit áigeguovdilis áššin badjánii ILO 169-soahpamuš, ja dasa ovdan boahtán guokte sierralágan oainnu sámenuoraid iežaset gažaldagaide.	Paneelist eromâšávt äigikyevdilis äššin pajanij ILO 169-sopâmuš, já toos oovdân puáttám kyehti sierâlágán uáinu säminuorâi jieijâs koččâmâššáid.
RKP ja Ruoná lihtu ovddasteaddjit dajaiga bellodagaid linnján doarjut nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema.	RAP já Ruánáá lito ovdâsteijeeh ettii piäláduvâi linjâžân tuárjuđ nanosávt ILO 169-sopâmuš ratifisistem.
Suoma Guovddáš - bellodaga, Kansallinen Kokoomus bellodaga ja SDP ovddasteaddjit dadje bellodagaid oaidnun, ahte ILO-169-soahpamuša ii dál leat vejolaš ratifiseret, dasgo bellodagat gáibidit detáljaid dárkilut geahčadeami, ee. sápmelašmeroštallamis ja eanariektegažaldagain.	Kuávdáá, Kokoomus já SDP ovdâsteijeeh ettii piäláduvâi uáinun, et ILO-169-sopâmuš ij eidu tääl lah máhđulâš ratifisistiđ, ko piäláduvah väätih ovtâskâssoojij täärhib keččâm, el. sämmilâšmiäruštâlmist já eennâmvuoigâdvuođâkoččâmâšâin.
RKP ovddasteaddji Thors lei heahkastuvvan eará ráđđehusbellodagaid (Kok, SDP) negatiiva oainnus, dasgo dán ráđđehusbaji ráđđehusprográmmas lea oaivil ratifiseret gažaldatvuloš soahpamuša.	RKP ovdâsteijee Thors lâi hiämáskâm eres pääihi alne lamaš haldâttâspiäláduvâi (Kok já SDP) negatiivlâš uáinust, ko taan haldâttâspaje haldâttâsohjelmist lii uáivilin ratifisistiđ áášánkullee sopâmuš.
Semináras Suoma sámenuoraid ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa mearkkašumi oppa sámekultuvrra ja – giela ovddideamis ja oktan guovddáš áššin ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. ”	Seminaarist Suomâ säminuorâi saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäduttij OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs merhâšume ubâ sämikulttuur- já kielâ oovdedmist já ohtân kuávdášlâš äššin ILO 169-sopâmuš ratifisistem prosessist. ”
ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus ja ILO 169-soahpamuš sulastahttet sisdoaluset dáfus sakka nuppiideaset.	OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs já ILO 169-sopâmuš sulâstiteh siskáldâsâs peeleest viehâ čuuvtij nubijdis.
Suopma lea mu mielas nannosit čatnasan ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii sihke dan sierra artihkkaliidda ja dan galggašii váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. ”	Muu mielâst Suomâ lii nanosávt čonnâsâm OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâsân sehe ton jieškote-uv artiklaid já taam kolgâččij väldiđ vuotân ILO 169-sopâmuš ratifisistem prosessist. ”
Semináras nuorra sápmelaččat bukte ovdan sámekultuvrii guoski hástalusaid, muhto goit guđege nuora ságas vuhttui luohttámuš boahttevuhtii !	Seminaarist nuorâ sämmiliih puohtii oovdân sämikulttuurân lohtâseijee hástusijd, mut kuittâg jyehi nuorâ saavâst lâi tuáivu puátteevuođâst !