index2.php_option=com_content_task=view_id=645_lang=davvi.html.xml

Sámediggi oaččui riikkaidgaskasaš dovddastusa	Sämitigge uážui aalmugijkoskâsâš tubdâstâs
Sámedikki ja Meahciráđđehusa giite bálggesčuolli barggus Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami várás.	Sämitigge já Meccihaldâttâs uážžoin kijttosijd pälgájalgejeijee pargoost Akwé: Kon - ravvui heivitmân.
Sámediggi, birasministeriija ja Meahciráđđehus ortnejedje 17.10 siidodáhpáhusa biodiversitehtasoahpamuša 11. oassebeallečoahkkimis Hyderabadis, Indias.	Sämitigge, pirâsministeriö já Meccihaldâttâs uárnejii 17.10 paldâlâstábáhtus biodiversiteetsopâmuš 11. uásipeličuákkimist Hyderabadist, Indiast.
Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvojedje Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmi Suomas Bátneduottara meahcceguovllu dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis.	Tilálâšvuođâst oovdânpuohtui Akwé: Kon - ravvui heiviittem Suomâst Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist.
Suopma lea vuosttas riika, mii lea heivehan jagi 2004 biodiversitehtasoahpamuša 7 oassebeallečoahkkimis dohkkehuvvon rávvagiid.	Suomâ lii vuossâmuš staatâ, mii lii heiviittâm ive 2004 biodiversiteetsopâmuš 7 uásipeličuákkimist tuhhiittum ravvuid.
Eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagiid ulbmilin lea dorvvastit luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma sihke eamiálbmotkultuvra luonddugaskavuođa ja árbedieđu seailuma.	Iävtutátulâš Akwé: Kon - ravvui uávilin lii turviđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilum sehe algâaalmugkulttuur luándukoskâvuođâ já ärbivuáválii tiäđu siäilum.
Akwé: Kon – rávvagat fállet vuogi, mainna sámiid oassálastima fidnuid ja plánaid válmmaštallamii, váikkuhusaid árvvoštallamii ja mearrádusdáhkamii sáhttá sihkkarastit.	Akwé: Kon - ravvuuh fäälih lattimvyevi, moin sämmilij uásálistem projektij já vuáváámij valmâštâlmân, vaikuttâsâi árvuštâlmân já miärádâstohâmân puáhtá turviđ.
Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis válmmaštallojuvvui birasministeriija ásahan álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku barggus.	Akwé: Kon - ravvui heiviittem Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist valmâštâllui pirâsministeriö asâttem aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu pargoost.
Sámedikki ovddastii siidodáhpáhusas láhkačálli Aimo Guttorm.	Sämitige ovdâstij paldâlâstábáhtusâst lahâčällee Aimo Guttorm.
Guttorm buvttii ságastis ovdan, ahte " Suoma sámediggi doallá Bátenduottara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallama oktavuođas ollašuhtton Akwé: Kon - proseassa dehalažžan sámiid vuoigatvuođadili ollašuvvama dáfus. "	Guttorm puovtij jieijâs saavât oovdân, et " Suomâ sämitigge ana Pänituoddâr hoittám- já kevttimvuávám valmâštâllâm ohtâvuođâst olášittum Akwé: Kon - proosees tehálâžžân sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv olášume tááhust. "
Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami lea válmmaštallan Meahciráđđehusa ja sámedikki vuođđudan oktasaš bargojoavku, masa sámediggi lea namahan lahtuid.	Akwé: Kon - ravvui heiviittem lii valmâštâllâm Meccihaldâttâs já sämitige vuáđudem ohtsâš pargojuávkku, moos sämitigge lii nomâttâm jesânijd.
Bargojoavkku lahtut leat árbedieđu hálddašeaddjit ja bargojoavkkus leat ovddastuvvon iešguđet ahkejoavkkut ja sohkabealit sihke guovllu bálgosiid boazoisidat.	Pargojuávhu jesâneh láá ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeeh já pargojuávhust láá ovdâstum jieškote-uv ahejuávhuh já suhâpeleh sehe kuávlu palgâsij puásui-išedeh.
Bargojoavkku ságajođiheaddjin lea doaibman sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.	Pargojuávhu saavâjođetteijen lii toimâm sämitige II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto.
" Rávvagat vulget das, ahte eamiálbmoga ovddasteaddjit váldojuvvojit plánemii mielde aivve álggu rájes, ii easka dallego bargu lea juo ovdánan guhkás.	" Ravvuuh vyelgih tast, et algâaalmug ovdâsteijeeh váldojeh fáárun vuáváámân aaibâs aalgâ rääjist, ige iäskán talle ko pargo lii jo kuhás ovdánâm.
Lea aivve eará ášši bargat barggu ovttas ságástallamin go bivdit kommeanttaid juo oktii čállojuvvon veršuvdnii ", deattuha siidodáhpáhusas hállan sierraplánejeaddji Sanna-Kaisa Juvonen Meahciráđđehusa luonddubálvalusain. "	Lii aaibâs eres äšši porgâđ oovtâstpargoost savâstâlmáin ko táttuđ kommentijd jo ohtii čaallum version ", tiäddud paldâlâstábáhtusâst sárnum spesiaalvuávájeijee Sanna-Kaisa Juvonen Meccihaldâttâs luándupalvâlusâin. "
Bargovuohki leamašan jierpmálaš buot oassebeliide, ja doaimmai duođaid bures. "	pargovyehi lii lamaš mielâsâš puoh uásipeelijd, já tuáimá tuođâi pyereest. "
Álbmotlaš biodiversitehtabargojoavkku lahttu sámedikki sáđajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi lea duđavaš Suoma sámedikki ožžon dovddastussii. ”	Aalmuglâš biodiversiteetpargojuávhu jeessân, sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi lii tuđâvâš Suomâ sämitige uážžum tubdâstâsân. ”
Leat bargan duođaid olu álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččatge artihkkala 8(j) doibmiibidjama várás ja áinnas dovddastus, man oaččuimet ligge.	Mij lep porgâm tuođâi ennuv aalmuglávt já aalmugijkoskâsávt-uv artikla 8(j):n olášutmân já tiäđust-uv mii uážžum tubdâstâs lieggee.
Bálggesčuolli rolla buktá maiddái vástu ja bargu lea velá olu ovddabealde sámiid árbedieđu suodjaleami várás Suomas ”, ságajođiheaddji árvala.	Oovtâstjottee rooli puáhtá še ovdâsvástádâs já pargo lii vala ennuv oovdâst sämmilij ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân Suomâst ”, saavâjođetteijee hundâruš.
Stahtarađđi dohkkeha čakčat vuođđojurddamearrádusa álbmotlaš biodiversitehtastrategiijan jahkái 2012. ” Sámediggi vuordá biodiversitehtastrategiijas ja erenoamažit dan doibmiibidjamis olu.	Staatârääđi tuhhit čohčuv prinsiipmiärádâs aalmuglâš biodiversiteetstrategian ihán 2012. ” Sämitigge vuárdá biodiversiteetstrategiast já eromâšávt ton olášutmist ennuv.
Vuordit, ahte Suopma ollašuhttá álbmogiidgaskasaš báktečuollin álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku laohpparaportta evttohan doaibmabijuid ”, Näkkäläjärvi deattuha.	Vyerdip, et Suomâ olášut aalmugijkoskâsâš oovtâstjotten aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort oovdânpuáhtám tooimâid ”, Näkkäläjärvi tiäddud.
Birasministeriija COP11-siiddut	Pirâsministeriö COP11-siijđoh