index2.php_option=com_content_task=view_id=664_lang=davvi.html.xml

Sámediggi deaivvadii Suoma ráđđehusain Sämitigge teeivâi Suomâ haldâttâs Oaiveministtar Jyrki Katainen lei bovden sámedikki stivra eahketskuvlii gullat ráđđehusprográmma sápmelašáššiid girjema ollašuhttimis. Uáiviminister Jyrki Katainen lâi povdám sämitige stiivrâ eehidškoovlân kuldâlem várás, fáádán lâi haldâttâsohjelm sämmilâškirjimij olášuttem. Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja II várreságajođiheaddji Heikki Paltto leaigga otne, 12.12.2012 stáhtaráđi gullan láhkai. Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto láin 12.12.2012 staatârääđist kuldâlemnáál. Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, sámegielaid ealáskahttinprorgámma ollašuhttima ja sámedikki resurssaid. ” Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi kieđâvušâi savâstis ILO 169-sopâmuš ratifisistem, sämikielâi iäláskittemohjelm tooimânpieijâm já sämitige resurssistem. Suomas lea dál erenoamáš vejolašvuođat ratifiseret ILO-soahpamuša. “ Suomâst láá tääl eromâš máhđulâšvuođah ratifistiđ ILO-sopâmuš. Áššis eai dárbbašuvvo lasi čelggadusat, muhto politihkalaš dáhttu ” Näkkäläjärvi deattuhii. Ääšist ij taarbâš innig lase čielgiittâsâid, pic poliitlâš táátu ” Näkkäläjärvi eeđâi. Soahpamuš gáibida sámiid vuoigatvuođaid čoavdima eatnamii, čáhcái ja luondduriggodagaide. Sopâmuš iävtun lii čuávdiđ sämmilij vuoigâtvuođâid enâmân, časijd já luánduriggoduvâid. Dáid sáhttá čoavdit sámediggelága, Meahciráđđehusa hállddahusmálle ja eanageavahusa guoski láhkaásahan ođasmahttinbarggu oktavuođas, ságajođiheaddji muitalii. Taid puáhtá čuávdiđ sämitiggelaavâ, Meccihaldâttâs haldâšemmaali já eennâmkevttim kyeskee laavâi uđâsmittem ohtâvuođâst, saavâjođetteijee muštâlij. Sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii stáhtaráđđái sámiid boažodoalu erenoamášsárgosiin ja doarjjadárbbuin. Sämitige värissavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij staatârááđán sämmilâš puásuituálu eromâšvuođâst já toorjâtárbuin. Sámedikki ovddasteaddjit deattuheaigga, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren gáibida sierravuoigatvuođaid sámiid boažodoaluin bargamii. Sämitige ovdâsteijeeh tiäduttáin, ete ILO 196-sopâmuš ratifisistem iävtun láá eromâš vuoigâtvuođah sämmilâš puásuituálun. Boažodoallu ráhkada sámiid ávnnaslaš kultuvra vuođu áidna sámiid ealáhussan, mii fállá birrajagaš ealáhusa ” Ledjen hui ilus ahte stáhtaráđis badjánedje ságatallama vuollai sámiid boažodoalu dárbbut ja erenoamášgažaldagat, ” Paltto muitalii. Puásuituálu lii sämmilâš materiaallâš kulttuur vuáđu, ko tot lii áinoo sämmilâš iäláttâs, mii addel áigápuáđu pirrâ ive. “ Mun lijjim uáli ilolâš, ko staatârääđist pajanii savâstâlmân sämmilâš puásuituálu táárbuh já eromâš koččâmušah, ” Paltto muštâlij. Ráđđehusa eahketskuvllas sohppojuvvui, ahte barggu eamiálbmogiid guoski ILO-soahpamuša ratifisereneastagiid jávkadeami dihte joatkit nu ahte vuoigatministeriija jođiha eará vástuministeriijaid ja sámedikki gaskasaš ovttasbarggu. Haldâttâs eehidškoovlâst uásiväldeeh soppii, ete pargo algáaalmugij kyeskee ILO-sopâmuš ratifisistemestui meddâlistem várás juátkoo riehtiministeriö jođettâsâst eres ovdâsvástádâsministeriöi já sämitige koskâsâs ohtsâspargon. Sápmelašáššiid ministtarjoavku hábmejuvvo mearridit politihkalaš linjema gáibideaddji sápmelašáššiin ja erenoamážit sámesoahpamusaš ráđđádaladettiin ovdan boahtti gažaldagain. Poliitlâš linjám vättee sämmilâšašijn meridem várás, já eromâšávt ko meridiđ sämmilâšsopâmušâst ráđádâlmáin pajaneijee koččâmušain, ráhtoo sierâ sämmilâšašij ministerjuávhu. ” Lea dehalaš ahte stáhtaráđđi attii nana doarjaga Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassa joatkimii ja ráđđehusprográmma sápmelašáššiid girjema olašuhttimii. “ Lii tehálâs et staatârääđi adelij noonâ torjuu ILO 169-sopâmuš ratifisistemprooseess juátkimân já haldâttâsohjelm sämmilâškirjimij olášuttem. Ovttasbarggu boahttá sihkkarit álkidahttit dat, ahte stáhtaráđđi hábme sápmelašáššiid ministtarjoavkku. Ohtsâspargo muttoo älkebin, ko staatârääđi rähtee sämmilâšašij ministerjuávhu. Ministtarjoavkku vuođđudeapmi deattuha maid dan, ahte stáhtaráđđi doallá sápmelašáššiid girjema ollašuhttima hui dehalažžan ” Näkkäläjärvi deattuha. Ministerjuávhu vuáđudem meerhâš meiddei tom, ete staatârääđi ana sämmilâskirjimij olášuttem čuuvtij tehálâžžân ” Näkkäläjärvi tiädut. II várreságajođiheaddji Heikki Paltto II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto Klemetti Näkkäläjärvi sáhka stáhtaráđi eahketskuvllas 12.12.2012 (Suomagillii) Klemetti Näkkäläjärvi saahâ staatârääđi eehidškoovlâst 12.12.2012 Sámedikki muittuhančála stáhtaráđi eahketskuvlii Sämitige muštottimčaalâ staatârääđi eehidškoovlân Stáhtaráđi dieđáhus Staatârääđi tiedâttâs Sámedikki cealkámuš ILO soahpamuša nr 169 ratifiserengáibádusain Sämitige ciälkkámuš ILO sopâmuš nmr 169 ratifisistemiävtuin