index2.php_option=com_content_task=view_id=757_lang=davvi.html.xml

Riikkaidgaskasaš artikla 8(j) bargojoavku evttoha eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu suoji ovddideami Aalmugijkoskâsâš artikla 8(j) pargojuávkku iävtut algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu syeje ovdedem Sámedikki ovddasteaddjit oassálaste riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku gávccát čoahkkimii Montrealis. Sämitige ovdâsteijeeh uásálistii aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu káávcád čuákkimân Montrealist. Bargojoavkku lea vuođđudan biodiversitehtasoahpamuša vuolláičálli riikkaid oassebeallečoahkkin (COP). Pargojuávhu lii vuáđudâm biodiversiteetsopâmuš vuáláčälleestaatâi uásipeličuákkim (COP). Bargojoavkku barggu jođiha COP:a dohkkehan máŋggajahkásaš bargoprográmma artikla 8(j):a ollašuhttima várás. Pargojuávhu pargo stivree COP tuhhiittem maaŋgâihásâš pargo-ohjelm artikla 8(j) tooimânpieijâmân. Bargojoavkku bargun lea bargoprográmma ollašuhttin sihke čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima artikla 8(j):a guoski mearrádusaid válmmaštallan. Pargojuávhu pargon lii pargo-ohjelm olášuttem sehe čuávvoo biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim artikla 8(j) kyeskee miärádâsâi valmâštâllâm. Čuovvovaš oassebeallečoahkkin dollo boahtte čavčča Mátta-Koreas. Čuávvoo uásipeličuákkim tolluu puáttee čoovčâ Maadâ-Koreast. Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, guhte oassálasttii bargojoavkku čoahkkimii juo goalmmát geardde, doalai čoahkkima dehalažžan. ” Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, kote uásálistij pargojuávhu čuákkimân jo kuálmád keerdi, oonij čuákkim tehálâžžân. ” Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat. Aalmugijkoskâsiih artikla 8(j)-pargojuávhu čuákkimeh láá teháliih aalmuglávt já almugijkoskâsávt. Čoahkkimiin beassá buktit ovdan Suoma sámiid oainnuid, váikkuhit mearrádusbargamii, oažžut ođđa jurdagiid árbevirolaš dieđu suoji buorideapmin sihke lonuhit jurdagiid máilmmi sierra eamiálbmogiid gaskkas, ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii. Čuákkimijn piäsá pyehtiđ oovdân Suomâ sämmilij uáinuid, vaikuttiđ miärádâstohâmân, finniđ uđđâ jurduid ärbivuáválii tiäđu syeje pyereedmân sehe lonottiđ jurduid maailm eres algâaalmugij koskân, ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij. Čoahkkimii oassálaste buot sámedikki álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku lahtut. ” Čuákkimân uásálistii puoh sämitige aalmuglii 8(j)-pargojuávhu jesâneh. ” Álbmotlaš ollašuhttima ja boahttevuođa jurddašettiin lea erenomáš dehalaš, ahte nu máŋga sámedikki ovddasteaddji go vejolaš álbmotlaš 8(j)- bargojoavkkus oahpásma artikla 8(j):i ja dasa gulavaš riikkaidgaskasaš mearrádusbargamii ”, Näkkäläjärvi deattuha. Aalmuglii tooimânpieijâm já puátteevuođâ jurdâččin lii eromâš tehálâš, ete nuuvt maŋgâ sämitige ovdâsteijee aalmuglâš 8(j)-pargojuávhust, ko máhđulâš, uápásmuvá artikla 8(j):n já toos lohtâseijee aalmugijkoskâsii miärádâstohâmân ”, Näkkäläjärvi tiäddut. Suoma sámedikki ovddasteaddjit oassálaste čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. Suomâ sämitige ovdâsteijeeh uásálistii čuákkimân Suomâ staatâ delegaatiost. Čoahkkimiin Eurohpa Uniovnna lahttoriikkat geahččalit gávnnahit oktasaš oainnu koordinerenčoahkkimiin, maidda maiddái sámediggi oassálasttii. ” Čuákkimijn Euroop Union jeessânstaatah viggeh ráđádâllâđ ohtsii uáinu koordinaatiočuákkimijn, mooid meid sämitigge uásálistij. ” Mii leamašat fárus válmmaštallamin Suoma oainnuid čoahkkima várás juo guhká ovdal aitosaš čoahkkima ja buktán iežamet evttohusaid ee. Suoma vástádusaide biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái čoahkkináššiin, Näkkäläjärvi muitalii ”. Mii lep lamaš fáárust valmâštâlmin Suomâ uáinuid čuákkimân jo kuhháá ovdil eidusâš čuákkim já lep puáhtám jieijah iävtuttâsâid el. Suomâ vástádâssáid biodiversiteetsopâmuš čäällimkoodán čuákkimaašijn, Näkkäläjärvi muštâlij ”. Kahwanake mohawkiid (Kanien: keha ' ka) ovddastan Charles Patton attii čoahkkimii árbevirolaš mohawk-sivdnideami ja lávllui ustitvuođa lávlaga. Kahwanake mohawkijd (Kanien: keha ' ka) ovdâstâm Charles Patton adelij čuákkimân ärbivuáválii mohawk-sivnádâs já lavlui ustevvuođâ lavluu Govva: Inga-Briitta Magga. Kove: Inga-Briitta Magga. Čoahkkima áššelisttás lei vásáhusaid muitaleapmi artikla 8(j)- bargojoavkkus ja erenomážit das, mo eamiálbmogat leat oassálastán biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii. Čuákkim äššilistoost lâi vuáttámušâi muštâlem artikla 8(j)- pargojuávhust já eromâšávt tast, maht algâaalmugeh láá uásálistâm biodiversiteetsopâmuš tooimânpieijâmân. EU- ságajođihanriika Liettua muitalii čoahkkimii EU:a sáhkavuorus erenomážit das, mo artikla 8(j):a lei ollašuhtton Suomas. EU- saavâjođetteijeestaatâ Liettua muštâlij čuákkimân EU sahâvuárust eromâšávt tast, maht artikla 8(j) lâi tooimânpieijum Suomâst. Čoahkkimii muitaluvvui álbmotlaš biodiversitehtastrategiijas sihke vuođđuduvvon álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus, man ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi. Čuákkimân muštâlui aalmuglii biodiversiteetstrategiast sehe vuáđudum aalmuglii 8(j)-pargojuávhust, mon saavâjođetteijen tuáimá sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi. Čoahkkimis gieđahallai ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ávžžuhus váldit vuhtii biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis tearbma eamiálbmot ja báikkálašsearvvuš dálá eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš sajis. Čuákkimist kieđâvuššui OA algâaalmugij pissoo foorum avžuuttâs väldiđ kiävtun biodiversiteetsopâmuš tooimânpieijâmist teermâ algâaalmug já páihálâšsiärvus tááláá algâaalmug- já páihálâšsiärvus saajeest. Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain. Suomâ tuárjui terminologia nubástittem pissoo foorum iävtuttâs mield uđđâ biodiversiteetsopâmuš miärádâssâin. EU-lahttoriikkat eai lean áššis ovttamielalaččat. EU-jeessânstaatah iä lamaš ääšist oovtmielâliih. Čoahkkin ii bastán bargat áššis čovdosa muhto evttohii ON:id dahkat terminologiija vejolaš rievdadeamis lágalaš analyysa ja oassebeallečoahkkima bargat áššis mearrádusaid.”Čoahkkima návccahisvuohta bargat áššis mearrádusa lei eamiálbmogiidda stuorra beahttašupmi. rähtiđ terminologia máhđulâš nubástutmist lavâlâš analyys já uásipeličuákkim toohâđ ääšist miärádâsâid.”Čuákkim navcâttemvuotâ toohâđ ääšist miärádâs lâi algâaalmugijd stuorrâ pettâšume. Terminologiija nuppástuhttin vástidivčče fámus leahkki olmmošvuoigatvuohtageavada. Terminologia nubástittem västidiččij vyeimist orroo olmoošvuoigâdvuotâvuáháduv. Mearkkalaš lei, ahte terminologiija rievdadeami vuostálaste maiddái moadde dakkár riikka, geat ledje dohkkehan ON:id eamiálbmotjulggaštusa ”, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii. Eromâš lâi, ete terminologia nubástittem vuástálistij meid muáddi taggaar staatâ, moh lijjii tuhhiittâm OA algâaalmugjulgáštuš ”, sämitige stiivrâ jeessân Petra Magga-Vars muštâlij. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku barggus lea ságastallon máŋgii biodiversitehtai gulavaš árbevirolaš dieđu máhcaheamis ruovttoluotta eamiálbmotservošii. Aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu pargoost lii savâstâllum maŋgii biodiversiteettân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu maacâtmist maasâd algâaalmugsiärvusáid. Čoahkkin evttohage, ahte lagašboahttevuođas lágiduvvo viiddis čoahkkin válmmaštallat eaktodáhtolaš rávvagiid árbevirolaš dieđu máhcaheapmin. Čuákkim iävtut, ete aldapuátteevuođâst uárnejuvvoo viijđes čuákkim valmâštâllâđ rijjâtátulijd ravvuid ärbivuáválii tiäđu maacâtmân. Rávvagat boađášedje čuovvovaš riikkaidgaskasaš 8(j)- bargojoavkku válmmaštallamii ja viidásabbot 13 oassebeallečoahkkimii dohkkeheami várás. ” Ravvuuh puáđáččii čuávvoo aalmugijkoskâsii 8(j)-pargojuávhu valmâstâllâmnáál já ain ovdâskulij 13 uásipeličuákkim tuhhiittemnáál. ” Árbevirolaš dieđu máhcaheapmi lea dehalaš máŋgga eamiálbmogii. Ärbivuáválii tiäđu macâttem lii tehálâš maaŋgâ algâaalmugân. Sámiid árbevirolaš dihtui gulavaš arkiivamateriála lea nu Suoma arkiivalágádusain go olggoriikkainge valjis. Sämmilij ärbivuáválii tiätun lohtâseijee arkkâdâhmateriaaleh láá valjeest nuuvt Suomâ arkkâdâhlágádâssâin ko olgoenâmijn-uv. Suomas galggašii álggahit ságastallama ja čielggadeami mo arkiivamateriála boađášii buoremusat, ovdamearkan digiteremiin, sámiid olámuddui ovdamearkan sámearkiivai dahje sámemusea Siidai ”, sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii. Suomâst kolgâččij algâttiđ savâstâllâm já čielgimpargo, ete maht arkkâdâhmateriaal finnejuččij pyerebeht, ovdâmerkkân digitistmáin, sämmilij olámuudon ovdâmerkkân sämiarkkâdâhân teikâ sämimuseo Siijdân ”, sämitige värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij. Čoahkkin dollui riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsearvvi (IATA) - váldokantuvrras. Čuákkim tollui aalmugijkoskâsii áimujotolâhseervi (IATA) - válduviäsust. Čoahkkimii oassálaste viidát soahpamuša ratifieren riikkaid ovddasteaddjit, dárkojeaddjit sihke eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Čuákkimân uásálistij viijđes juávkku sopâmuš ratifisistem staatâi ovdâsteijeid, tárkkojeijeid sehe algâaalmugij ovdâsteijeid Govva: Inga-Briitta Magga Kove: Inga-Briitta Magga Čoahkkimis gevvui temáhtalaš ságastallan biodiversitehtasoahpamuša artiklaid 8(j) ja 10 (c):a guoskkahansajiin. Čuákkimist tollui tematlâš savâstâllâm biodiversiteetsopâmuš artiklai 8(j) já 10 (c) ovtâstumesoojijn. Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami. Artikla 10 (c) suoijâl ärbivuáválii luándu pištee kevttim. Čoahkkin evttoha oassebeallečoahkkimii ahte dat dohkkehivčče doaibmabidjoprográmma dábálaš luonddugeavahusa suodjaleapmin dievas ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ” Čuákkim iävtut uásipeličuákkimân ete tot tuhhiittiččij toimâohjelm táválâš luándukevttim suoijâlmân tievâs oovtâstpargoost algâaalmugijguin. ” Suomas artikla 10(c) guoská erenomážit sámiid boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid. Suomâst artikla 10(c) kuáská eromâšávt säämi puásuituálu já eres ärbivuáválijd iäláttâsâid. Lea dehalaš ahte sihke árbevirolaš diehtu ja dábálaš suvdilis luondduegeavaheapmi dorjojuvvojit. Lii tehálâš ete sehe ärbivuáválâš tiätu ete táválâš pištee luándukevttim torjuu. Suomas artikla boahtá ovdan erenomážit sámiid árbevirolaš dálve- ja geasseeanaortnega sihkkarastimis ”, Paltto muitalii. Suomâst artikla puátá oovdân eromâšávt säämi ärbivuáválâš kuáttumjuurrâmvuáháduv turviimist ”, Paltto muštâlij. Čoahkkimii oassálaste ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkis. Čuákkimân uásálistii ovdâsteijeeh Ruotâ já Taažâ sämitiggijn. Sámedikkit dolle oktasaš čoahkkima artikla 8(j):a ollašuhttimis guđege riikkas. Sämitigeh tollii ohtsii čuákkim artikla 8(j) tooimânpieijâmist jieškote-uv staatâst. Čoahkkimis sohppui ahte sámedikkit lávgadit ovttasbarggu artikla 8(j):a ollašuhttima várás. Čuákkimist soppui ete sämitigeh tiätásmitteh oovtâstpargo artikla 8(j) tooimânpieijâmân. Oktasaš evttohus dolvojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi gieđahallamii boahtte giđa. ” Ohtâsâš iävtuttâs tolvuu säämi parlamentaarlâš rääđi kieđâvuššâmnáál čuávvoo kiiđâ. ” Lean ilus, ahte fidnet davviriikkaid ovttasbarggu johtui 8(j)- áššiin. Lam ilolâš, ete uážžup ohtsâštave-eennâmlâš oovtâstpargo joton 8(j)-aašijn. Suoma sámediggi lea figgan ovddidit ovttasbarggu áššis juo ovdal, muhto áigi ii leamaš dalle vel heivvolaš. Suomâ sämitigge lii viggâm ovdediđ oovtâstpargo ääšist jo ovdil-uv, mutâ äigi ij lamaš talle toos vala vaalmâš. Artikla 8(j) ja árbevirolaš dieđu suodji laktása maiddái davviriikkaid sámesoahpamuššii ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmái. Artikla 8(j) já ärbivuáválii tiäđu syeji lahtoo meid tave-eennâmláš sämisopâmušân já säämi parlamentaarlâš rääđi tooimâ oovdedmân. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku evttohii ee. sui generis (áidnalunddot) - vuogádaga ráhkadeami diliin, main árbevirolaš dieđu hálddašeaddji álbmot ássá máŋgga sierra riikka viidodagas. Aalmugijkoskâsâš artikla 8(j)-pargojuávkku iävtuttij el. sui generis (áinoošlajâsâš) - vuáháduv rähtim tiilijn, main ärbivuáválii tiäđu haldâšeijee aalmug áásá maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust. Mii galgatge bidjat deattu SPR:s justa sui generis- vuogádeami dahkamii ”, Näkkäläjärvi muitalii. Mij kolgâp-uv vuáijuđ SPR:st eidu sui generis- vuáháduv rähtimân ”, Näkkäläjärvi muštâlij. ” Bargu ii báze dása. ” Pargo ij pääsi taas. Buktit ovdan čoahkkima bohtosiid álbmotlaš artikla 8(j)-bargojovkui, mii mearrida vejolaš joatkkadoaibmabijuin. Oovdânpyehtip čuákkim puátusijd aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávkun, mii meerrid máhđulijn jotkâtooimâin. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkinmearrádusain oassi báhcá šiehttanláhkai obban COP:i almmá bargojoavkku ávžžuhusa haga. Aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu čuákkimmiärádâsâin uási paasij čuávdimnáál ollásávt COP:n nuhtán pargojuávhu avžuuttem. Dát dárkkuha dan, ahte sámediggi galgá leat aktiivvalaččat fárus váikkuheamen Suoma ja EU: oainnuide čuovvovaš COP:s ja dan válmmaštallamis ”; Näkkäläjärvi deattuha. Taat meerhâš tom, ete sämitigge kalga leđe aktiivlávt fáárust vaikutmin Suomâ já EU uáinuid čuávvoo COP:st já ton valmâštâlmijn ”; Näkkäläjärvi tiäddut. Sámedikki delegašuvdna beasai čuovvut kanien ’ kéha- giela rávesolbmuidoahpahusa keha ' ka- álbmoga olbmuide. Sämitige delegaatio peesâi čuávvuđ kanien ’ kéha- kielâ rävisolmoošmáttááttâs keha ' ka- aalmug jesânáid. Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Tilálâšvuođâst savâstâllii algâaalmugkielâi máttááttâs já kielâi iäláskittem hástusijd. Govva: Inga-Briitta Magga. Kove: Inga-Briitta Magga. Sámedikki delegašuvdna galledii čoahkkinbottus keha ' ka (mohawk) - Álbmoga giella- ja kulturguovddážis Kahnawakes, Montreal máttabealde. Sämitige delegaatio kolliistâlâi čuákkimpuudâ ääigi keha ' ka (mohawk) – Aalmug kielâ- já kulttuurkuávdáást Kahnawakest, Montreal maadâbeln. “ Lea dehalaš oahpásmit maiddái eará eamiálbmogiid giela ja kultuvrra doarju doaibmamii. “ Lii tehálâš uápásmuđ meid eres algâaalmugij kielâ já kulttuur tuárjoo tooimân. Oahpásmuvaimet giella- ja kulturguovddáža doaimmaide ja beasaimet čuovvut oahpahusa. Uápásmuim kielâ- já kulttuurkuávdáá tooimân já peesâim čuávvuđ máttááttâs. Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat. ” Veikâ mii kulttuureh láá ereslágáneh, hástuseh jieijâs kielâ já kulttuur siäilutmân láá siämmáálágáneh. ” Petra Magga-Vars muitalii. Petra Magga-Vars muštâlij. Čoahkkimiid nogadettiin sámedikki ovddasteaddjit oahpásmuvve biodiversitehtamuseai (Biodome), mii ovdanbuktá Kanada sierra luondotiippaid ja daid ealliid. Čuákkimij nuuhâm maŋa sämitige ovdâsteijeeh uápásmuvvii biodiversiteetmuseon (Biodome), mii kovvee Kanada jieškote-uv luándutijpâid já tai elleid. Lasi dieđut biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j):s Lase tiäđuh biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j):st Čoahkkinmearrádusat Čuákkimmiärádâsah Dieđáhus sámedikki lágidan siidodáhpáhusas 8(j)-čoahkkimis Tiäđáttâs sämitige ornim miäldustábáhtusâst 8(j)-čuákkimist Álbmotlaš biodiversitehtastrategiija ja - doaibmanprográmma Aalmuglâš biodiversiteetstrategia já - toimâohjelm Sámedikki ságajođiheaddji blogga, mas son muitala 8(j)-čoahkkima dovdamušain Sämitige saavâjođetteijee blogi, kost sun maainâst 8(j)-čuákkim tubdâmušâin Lassidieđut: Lasetiäđuh: