index2.php_option=com_content_task=view_id=773_lang=davvi.html.xml

Riikkabeivviid ovdaolmmoš galledii sámedikki	Ovdâskode sahâalmai kollij sämitige
Sámediggi oaččui lávvardaga 23.11. allaárvosaš gussiid go riikkabeivviid ovdaolmmoš Eero Heinäluoma oktan su delegašuvnnain finai oahpásmuvvamin sámekulturguovddáš Sajosii, ILO 169-soahpamuššii ja áigeguovdilis sámeáššiide.	Sämitigge finnij lávurduv 23.11. ollâárvusijd kuosijd ko ovdâskode sahâalmai Eero Heinäluoma oovtâst suu delegaatioin eelij uápásmin säämi kulttuurkuávdáá Sajosân, ILO 169-sopâmušân já äigikyevdilis sämiaššijd.
Ovdaolbmo delegašuvnnas ledje mielde vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Johannes Koskinen, hálddahusválljogotti ságadoalli Pirkko Mattila, ruhtaválljogotti ságadoalli Kimmo Sasi, eana- ja meahccedoalloválljogotti ságadoalli Jari Leppä, ekonomiaválljogotti ságadoalli Mauri Pekkarinen sihke riikkabeivviid váldočálli Seppo Tiitinen ja diehto- ja kommunikašuvdnačálli Marjo Timonen.	Sahâalmaa delegaatiost lijjii fáárust vuáđulahâváljukode saavâjođetteijee Johannes Koskinen, haldâttâhváljukode saavâjođetteijee Pirkko Mattila, staatâvarijváljukode saavâjođetteijee Kimmo Sasi, eennâm- já meccituáluváljukode saavâjođetteijee Jari Leppä sehe ekonomiaváljukode saavâjođetteijee Mauri Pekkarinen sehe ovdâskode uáivičällee Seppo Tiitinen já tiätu- já viestâdemčällee Marjo Timonen.
Ovdaolbmo mihtoša mátkki ordnemiin vástidii Lappi lihttu ja mielde ledje maid Lappi lihtu ságadoalli, riikkabeaialmmái Markus Lohi, eatnangoddehoavda Mika Riipi ja oktavuohtahoavda Maiju Hyry.	Sahâalmaa juávhu mätkiorniimijn västidij Laapi litto já mieldi lijjii meid Laapi lito saavâjođetteijee, aalmugovdâsteijee Markus Lohi, eennâmkoddehovdâ Mika Riipi já ohtâvuotâhovdâ Maiju Hyry.
Ovdaolmmoš Eero Heinäluoma attii riikkabeivviid skeaŋkka sámediggái.	Sahâalmai Eero Heinäluoma adelij ovdâskode skeeŋkâ sämitiigán.
Ságadoalli Näkkäläjärvi giittii skeaŋkka ovddas ja lohpidii ahte távval biddjojuvvo dan árvosaš báikái Sajosii.	Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi kiijtij skeeŋkâst já lopedij ete tavlu piäijoo árvusajan Sajosân.
Govva: Johanna Alatorvinen	Kove: Johanna Alatorvinen
Ovdaolmmoš lei hálidan gullat sámedikki oainnuid erenomážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.	Sahâalmai lâi halijdâm kuullâđ sämitige uáinuid eromâšávt ILO 169-sopâmuš ratifisistmist.
Ságadoalli Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis viidát Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, ILO 169-soahpamuša ratifiserema, Meahcceráđđehuslága ođasmahttima sihke sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku smiehttamuša.	Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi kieđâvušâi saavâstis vijđáht Suomâ aalmugijkoskâsii kuođâid, ILO 169-sopâmuš ratifisistem, Meccihaldâttâslaavâ uđâsmittem sehe sämitiggelaavâ uđâsmittem valmâštâllee pargojuávhu smiettâmuš.
Näkkäläjärvi deattuhii ságastis ahte ILO soahpamuša ratifiserema válmmaštallama galgá álggahit dalán, vai ratifiseren geargá riikkabeivviid gieđahallamii.	Näkkäläjärvi tiäduttij saavâstis ete ILO sopâmuš ratifisistem valmâštâllâm kalga algâttiđ tállân vâi ratifisistem kiergân ovdâskode kieđâvušmân.
Suomas leat ain buorit vejolašvuođat ratifiseret soahpamuša. ”	Suomâst láá ain šiev máhđulâšvuođah ratifisistiđ sopâmuš. ”
ratifiseren gáibida politihkalaš dáhtu ja buori oktasašbarggu Suoma stáhta ja sámedikki gaskkas.	ratifisistem váátá poolitlii táátu já šiev ohtsâšpargo Suomâ staatâ já sämitige kooskâst.
Soahpamuša ratifiseremii laktásit dušši balut iige dan ratifiseren easttášii mange láhkai eará veahkadaga eallima ja ealáhusaid hárjeheami sámiid ruovttuguovllus ” Näkkäläjärvi deattuhii.	Sopâmuš ratifisistem pirrâ láá tušes paloh ige ton ratifisistem iästáččij mahten eres aalmug eellim já iäláttâsâi hárjuttâllâm sämikuávlust ” Näkkäläjärvi tiäduttij.
Sámediggi muitalii ahte sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku evttohusat leat juo dál kompromissat iige daid galgga heajudit lága joatkkaválmmaštallama oktavuođas.	Sämitigge mainâstij ete sämitiggelaavâ uđâsmittem valmâštâllee pargojuávhu iävtuttâsah láá jo tääl ruossâlâsvuođâ čuávduseh ige taid koolgâ hiäjusmittiđ laavâ jotkâvalmâštâllâm ohtâvuođâst.
Dilálašvuođas ságastallojuvvui maid ruvkedoaimma birra ja dan váikkuhusain sámekultuvrii sihke árktalaš guovllu hástalusain.	Tilálâšvuođâst savâstâllui meid ruukitooimâst já ton vaikuttâsâin sämikulttuurân sehe arktâlii kuávlu hástusijn.
” Sámedikki beales lean ilolaš, ahte ovdaolmmoš ja válljogottiid ságadoallit leat hálidan oahpásmuvvat sámedikki doibmii ja áigeguovdilis sámeáššiide.	” Sämitige peeleest lam ilolâš, ete sahâalmai já váljukudij saavâjođetteijeeh láá halijdâm uápásmuđ sämitige tooimân já äigikyevdilis sämiaššijd.
Riikkabeaivvit lea sámedikki dehálaš oktasašbargoguoibmi ja lea dehálaš, ahte mii beassat lonuhit jurdagiid ja muitalit sámedikki doaimma ja mihttomeriid birra ” ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.	Ovdâskodde lii sämitige tehálâš ohtsâšpargokyeimi já lii tehálâš, ete peessâp lonottiđ jurduid já mainâstiđ sämitige tooimâst já uulmijn ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi mainâstij.
Sámedikki I várreságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja II várreságadoalli Heikki Paltto muitaleigga erenomážit sámi boazodoalu dilis ja rolas sámekultuvrras.	Sämitige I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto mainâstáin eromâšávt säämi puásuituálu tiileest já roolist sämikulttuurist.
Tiina Sanila-Aikio muitalii maid nuortalaččaid sierragažaldagaid birra.	Tiina Sanila-Aikio mainâstij meid nuorttâlij sierânâskoččâmušâin.
Riikkabeivviid ovdaolmmoš sihke sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi ja várreságadoallit Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto.	Ovdâskode sahâalmai sehe sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já värisaavâjođetteijeeh Tiina Sanila-Aikio já Heikki Paltto.
Govva: Johanna Alatorvinen.	Kove: Johanna Alatorvinen.
” Dilálašvuohta lei hui liekkus ja mis lei erenomáš buorre ságastallan ovdaolbmuin ja válljogottiid ságadoalliiguin.	” Tilálâšvuotâ lâi uáli liegâs já mist lâi eromâš savâstâllâm sahâalmain já váljukudij saavâjođetteijeiguin.
Dilálašvuohta lihkostuvai bures guktuid oassebeliid dáfus ja leimmet ovtta oaivilis das, ahte sámeáššiin lea vejolaš beassat ovttas ovddosguvlui positiivvalaš ja buori vuoiŋŋas.	Tilálâšvuotâ lâi kuohtui pelij peeleest luhostum já leim siämmáá mielâ tast, ete sämiaššijn lii máhđulâš peessâđ ovdâskulij positiivlâš já šiev vuoiŋâst.
Áidna váttisvuohta lei dušše áiggi nohkan gaskan.	Áinoo vädisvuotâ lâi tuše ääigi nuuhâm.
Sávange ahte mii sáhtášeimmet joatkit ságastallama ja jurdagiid lonohallama vel maŋŋá ”, Näkkäläjärvi muitalii.	Mun tuáivum-uv, ete pyehtip juátkiđ savâstâllâm já jurdui lonottem val maŋeláá ”, Näkkäläjärvi mainâstij.
Sámedikki muittuhančála ovdaolbmui	Sämitige muštottemčáálus sahâalmai
ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi	Klemetti Näkkäläjärvi saahâ