index2.php_option=com_content_task=view_id=787_lang=davvi.html.xml

Sámiid vuoigatvuođaid gieđahalli olmmošriekteorgánaid ođđaseamos ávžžuhusat Sämmilij vuoigâdvuođâid kieđâvuššee olmoošvuoigâdvuotorgaanij uđđâsumoseh avžuuttâsah Dán siiddu oanehisčujuhus lea: www.samediggi.fi/suositukset Taan siijđo uánihis čujottâs lii www.samediggi.fi/suositukset Orgána Sopâmuš Soahpamuš Avžuuttâs Liŋka ávžžuhusaide Liŋkki avžuuttâssáid ON:id olmmošriektekomitea OA olmoošvuoigâdvuotkomitea Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš Aalmugjeessân- já poolitlijd vuoigâdvuođáid kyeskee almos-sopâmuš Soahpamušriika galggašii ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama nannemiin sámiid álbmotválljen institušuvnnaid, nugo sámedikki, mearridanválddi. Sopâmušstaatah kolgâččii ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâid naanoodmáin sämmilij ovdâsteijeevâš instituutioi, tego sämitige meridemvääldi. Soahpamušriika galggašii lasihit rahčamiid láhkaásahannuppástusaid bargama várás sámiid vuoigatvuođaid dievasmearálaš dáhkideami dihtii sin árbevirolaš guovlluin nu ahte sihkkarasto čuovvun mii guoská sámeservošiid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii dáhpáhuvvi ja informerejuvvon oassálastimii sin guoski politihkalaš proseassaidda ja ovddidanfidnuide. Sopâmušstaatâ kolgâččij lasettiđ viggâmušâidis lahâasâttemnubástusâi rähtimân sämmilij vuoigâdvuođâi tievâslâš täähidmân sii ärbivuáválâš kuávluin visásmitmáin, ete nuávdittuvvoo sämisiärváduvâi vuoigâdvuotâ rijjâ, muuneeld tábáhtuvvee já tieđettum uásálistmân sijjân kyeskee poolitlijd prosessáid já ovdedemprojektáid. Soahpamušriika galggašii maiddái álgit áššáigulavaš doaimmaide ovddideami dihtii, dan viidodagas go lea vejolaš, buot sámemánáid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa iežas gielain soahpamušriikkas. Sopâmušstaatah kolgâččii meid riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid, vâi ovdedeh, ton vijđoduvvâst ko máhđulâš, puoh sämipárnái vuoigâdvuođâ finniđ máttááttâs jieijâs kieláin sopâmušstaatâ kuávlust. Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea Ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi komitea Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš Ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmus Komitea ávžžuha soahpamušriikka ollašuhttit buot dárbbašlaš doaimmaid, maiguin sihkkarasto, ahte vuovdečuollamat ja eará doaibma, maid priváhta oassebealit dál ollašuhttet sámiid ruovttuguovllus, eai ráddje sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenomážit boazodoalu, eaige ráddje sin ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid geavaheami. Komitea avžuut sopâmušstaatâid olášuttiđ puoh tárbulijd tooimâid, moiguin visásmiteh, ete meccičuoppâmeh já eres toimâ, maid ovtâskâs peleh tääl hárjutteh sämikuávlust, iä raijii sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ sii ärbivuáválâš kulttuur já eellimtäävi, eromâšávt puásuituálu, iäge sii ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi kevttim. Lassin komitea ávžžuha soahpamušriikka - ráđđádallat áššis lávgalaga buot oassebeliiguin, nu ahte sámediggi mielde - gávdnan dihtii áššáigulavaš čovdosa gažaldahkii eanaoamastusas ja - geavaheamis sámiid ruovttuguovllus sihke ratifiseret farggamusat eamiálbmogiid guoski ILO:a oktasašsoahpamuša N:o 169. Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ kávná ääšimiäldásâš čuávdus koččâmâšân eennâmoommâstmist já – kiävtust sämikuávlust nuuvt, ete ráđádâl ääšist puoh uásipelijguin, sämitige mieldiluhâmáin sehe ratifisist jotelávt jiecânâs enâmij algâaalmugijd já hiäimuaalmugijd kyeskee ILO almossopâmuš Nr 169. Nállevealahankomitea Näliolgoštemkomitea Buotlágan nálleveala-heami eretváldima guoski riikkaid-gaskasaš oktasaš-soahpamuš Jyehilágán näliolgoštem meddâlistem kyeskee aalmgugij-koskâsâš almossopâmuš 11. 11. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika sámedikkis addon lága ođasmahtedettiin lasiha sámedikki mearridanválddi sámiid kulturiešráđđemii gulavaš áššiin, nu ahte vuoigatvuođat mielde, mat gullet eatnama ja luondduriggodagaid geavaheapmái sámiid árbevirolaččat ássan guovlluin. Komitea avžuut, ete talle ko sopâmušstaatâ uđâsmit sämitiggeest adelum laavâ, tot lasseet sämitige meridemvääldi sämmilij kulttuurjiešhaaldâšmân lohtâseijee aašijn, mieldiluhâmáin vuoigâdvuođâid, moh kyeskih eennâm já luánduvaarij kiävtun sämmilij ärbivuáválávt asâttem kuávluin. 12. 12. Komitea ávžžuha, ahte go soahpamušriika meroštallá, geas lea jienastanvuoigatvuohta sámedikki válggain, dat addá áššáigulavaš deattu sámiid iešmearridanvuoigatvuhtii, mii laktasa sin sajádahkii Suomas, sin vuoigatvuhtii mearridit iežas lahttovuođas ja vuoigatvuhtii dasa, ahte sii eai veagalsuddaduvvo. Komitea avžuut, ete ko sopâmušstaatâ miäruštâl, kiäst lii jienâvuoigâdvuotâ sämitige vaaljâin, tot addel ääšimiäldásâš tiädduáárvu sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotân, mii kulá sii sajâttâhân Suomâst, sii vuoigâdvuotân meridiđ jieijâs jeessânvuođâst já vuoigâdvuotân toos, ete sij iä pággusuddâludduu. 13. 13. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika vuhtiiváldá dán oktavuođas Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna oktasašsoahpamuša nr 169, man soahpamušriika lea čatnasan ratifiseret. Komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ váldá taan ohtâvuođâst vuotân Aalmugijkoskâsâš pargoseervi almossopâmuš nr 169, mon sopâmušstaatâ lii čonâdâttâm ratifisistiđ. Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika álgá áššáigulavaš doaimmaide suodjalan dihtii sámiid árbevirolaš boazoealáhusa. Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ riämá ääšimiäldásâš toimáid vâi suoijâl sämmilij ärbivuáválâš puásuituáluiäláttâs. 14 Komitea ávžžuha maiddái, ahte soahpamušriika duođalaččat sihkkarastá sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid fálaldaga sámiide sin ruovttuguovllus. 14 Komitea avžuut meid, ete sopâmušstaatâ tuođâlávt visásmit sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâi finnimvuođâ sämmiláid sii päikkikuávlust. Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika jođálmahttá oahpahus- ja kulturministeriija evttohan, sámegiela ovddideapmin ja suodjaleapmin dárkkuhuvvon ealáskahttinprográmma ollašuhttima, maiddái mediain, skuvlejumis, sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusain ja kultuvrra suorggis. Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ huápput máttááttâs- já kulttuurministeriö iävtuttem, sämikielâ oovdedmân já suoijâlmân uáivildum iäláskittemohjelm olášuttem, meid juávkkuviestâdmijn, škovliimist, sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin já kulttuur syergist. Mánáid vuoigatvuođaid komite Párnáá vuoigâdvuođâi komitea Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš Párnái vuoigâdvuođâi almossopâmuš 63. 63. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika: Komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ: a) čuovvu ja árvoštallá romána- ja sámemánáid vuoigatvuođaid vuhtiiváldima sisriikkalaš plánain ja prográmmain; a) čuávu já árvuštâl romani- já sämipárnái vuoigâdvuođâi vuotânväldim aalmuglâš vuáváámijn já ohjelmijn; b) sihkkarastá, ahte romána- ja sámemánáin, maiddái sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáin, lea vuoigatvuohta kultursensitiivvalaš oahpahus- ja dearvvasvuođafuolahusbálvalusaide iežas gielain; b) visásmit, ete romani- já sämipárnáin, meid sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnáin, lii vuoigâdvuotâ kulttuursensitiivlâš škovlim- já tiervâsvuođâhuolâttâspalvâlusâin jieijâs kieláin; c) buorida ovttasbarggu Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaiguin earret eará áššiin, mat gusket skuvllaid oahppaplánaid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahpaheaddjiid materiála buvttadeami ja mediasisdoalu buvttadeami sámemánáid várás; c) pyereed oovtâstpargo Ruotâ já Taažâ haldâttâsâiguin eres lasseen aašijn, moh kyeskih škoovlâi máttááttâsvuáváámijd, máttáátteijei škovlimân, máttáátteijei materiaal pyevtitmân já mediasiskáldâs pyevtitmân sämipárnái várás; d) vuhtiiváldá komitea oktasaš fuopmášahttima no. 11 (2009) eamiálbmogiid mánáin ja sin oktasašsoahpamuša mieldásaš vuoigatvuođain (CRC. d) váldá vuotân komitea almos huámášume nr. 11 (2009) algâaalmugij párnáin já sii almossopâmuš miäldásâš vuoigâdvuođâin (CRC. / C / GC/11); ja e) ratifisere ILO:a oktasašsoahpamuša no. 169 eamiálbmotsoahpamuša. / C / GC/11); já e) ratifisist ILO almossopâmuš nr. 169 jiečânâs enâmij algâ- já hiäimuaalmugijn. Nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea Nisonij olgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea Nissoniid buotlágan vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš Jyehilágán nisonij olgoštem meddâlistem kieđâvuššee almossopâmuš 34. 37. Komitea ávžžuha soahpamušriikka sihkkarastit, ahte sámenissoniidda lágiduvvojit áššáigulavaš sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusat, nu ahte lassánandearvvasvuođabálvalusat mielde. a) visásmit, ete suhâpeleuáinu lii väldivirdásmittum puoh sämmilijd kyeskee politijkkáráid já ohjelmáid, Dat bivdá soahpamušriikka sihkkarastit, ahte sohkabealleperspektiiva gullá sámiid guoski buot politihkai ja prográmmaide. c) riämá toimáid vâi visásmit, ete säminisonáid fäälih ääšimiäldásijd sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid, mieldi luhâmáin enijhuolâttâs já Komitea movttiidahttá soahpamušriikka ovddidit doaibmabijuid, maiguin eretváldojit sámenissoniidda guoski buotlágan vealaheapmi ja veahkaváldi, nu ahte ovttasbargu ovddalgihtii doaibmá sámeservošiin ja dakkár plánaid ráhkadeapmi, maiguin lasihuvvo nissoniid ovddastus sihke sin servošiin ja maiddái olles suopmelaš servodagas. d) visásmit, ete päikkiviehâvääldi uhren leijee säminisonijn lii peessâm torvopaaihijd já palvâlussáid, moh västideh sii táárbuid ILO:a áššedovdikomitea ILO äššitobdee-komitea Ilo:a oktasaš-soahpamuš nr 111 Ilo almossopâmušnr 111 Sámiid beassan árbevirolaš ealáhusaide Sämmilij peessâm ärbivuáválijd iäláttâssáid. Komitea bivdá Suoma dieđihit sámiid ámmátlaš oahpahusas ja mo dat lea ovddidan sámiid árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima. Komitea pivdá Suomâ tieđettiđ sämmilij áámmátlâš škovliimist já maht tot lii ovdedâm sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem. Komitea maiddái bivdá Suoma duođaštit man viidát dat lea vuhtiiváldán sámiid eatnamii vuođđudeaddji ealáhusaid ja eallinvuogi álggahettiin sierralágan prošeavttaid ja sierralágan doaibmabijuid sámedikkiin sihkkarastima dihtii sámiid beassama árbevirolaš ealáhusaide ja maid vugiiguin dát ulbmilat leat ollašuhtton Komitea meid pivdá Suomâ čäittiđ mon vijđáht tot lii váldám vuotân sämmilij enâmân vuáđuduvvee iäláttâsâid já eellimvyevi ko lii olášuttâm ereslágánijd projektijd já ereslágánijd tooimâid sämitiggijn vâi visásmit sämmilij peessâm ärbivuáválijd iäláttâssáid já moin vuovijguin taah ulmeh láá juksum. Eurohpá Ráđi ministtarkomitea Euroop Rääđi ministerkomitea Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski oktasaš-soahpamuš Aalmuglij ucceeblovoi suoijâlmân kyeskee almossopâmuš váldimiin vuhtii ráđđehusa áigumuša ratifiseret ILO:a oktasašsoahpamuša nr 169 galggašii álgit farggamusat doaimmaide, maiguin álggahuvvojit bissánan ráđđádallamat sámiid ruovttuguovllu eanavuoigatvuođain ja álggahuvvo ođđasit mávssolaš ságastallan sámedikkiin, vuoi áššái gulavaš vuoigatvuođalaš eahpesihkkarvuohta čoavdašuvvá; Ko váldoo vuotân haldâttâs áigumuš ratifisistiđ ILO almossopâmuš nr 169 kolgâččij riemmâđ jotelis toimáid, moiguin piejih joton orostâm ráđádâlmijd sämikuávlu eennâmvuoigâdvuođâin já algâtteh uđđâsist konstruktiivlâš vuárusavâstâllâm sämitiggijn, vâi áášán kullee vuoigâdvuođâlâš epivisesvuotâ šadda čuávduđ; galggašii joatkit, nu ahte sámedikkiin ráđđádallo, ulbmillaš doaimmaid, maiguin figgojuvvo doarvái buorre ruhtadeami ja sámegielaid ealáskahttinprográmma beaktilis ollašuhttima vehkiin eastadit sámegielaid jávkama almmolaš eallimis dálá eanet, ja galggašii investeret áššáigulavaš skuvlendoaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte sámit ožžot dálá buorebut sámegielat almmolaš bálvalusaid; galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid guoski iešguđetlágan gullangeavadat ja - meannudeamit dievasmahttojit ja lágiduvvo ođđasit čielga diehtojuohkinkanálaid fállan, ja galggašii buoridit vehádagaid, maiddái lohkumeari dáfus smávit vehádagaid, ovddasteaddjiid vejolašvuođaid váikkuhit duođalaččat mearrádusbarganproseassai; kolgâččij juátkiđ sämitiggijn ráđádâlmáin meritiätulijd tooimâid, moiguin viggeh tuárvi ruttâdem já sämikielâi iäláskittemohjelm pehtilis olášuttem vievâst estiđ sämikielâi lappum almolâs elimist tááláást eenâb, já kolgâččij investistiđ ääšimiäldásâš škovlimtoimáid, moiguin visásmiteh, ete sämmiliih uážžuh tááláást pyerebeht sämikielâlijd almos palvâlusâid; galggašii ordnet lassidoarjaga vehádagaid joavkomediaidda, erenomážit ruošša- ja sámegielat mediaidda, vuoi guoskevaš vehádatgielat livčče áššáigulavaččat fárus prentejuvvon ja elektrovnnalaš joavkomediain; galggašii láhčit hálddahussii sierra vuogádaga, man bargun lea leat oktavuođas sámedikkiin sámiid guoski buot áššiin ja heivehit oktii ráđđehusa čielga bealiváldimiid ovddideami sámiid dáfus mearkkašahtti gažaldagain; kolgâččij riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid, moiguin visásmiteh, ete aalmuglâš ucceeblovvoid kullee ulmuid kyeskee ereslágán kuullâmvuáháduvvâid já – monâttâlmijd tievâsmiteh já uárnejeh uđđâsist vâi puávtâččij faallâđ čielgâ viestâdemkanavaid, já galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide eandalitge alladási skuvlejumi, ámmátskuvlema ja áššáigulavaš bálvalussii váldingeavadiid rievdadeami oasil, vuoi sáhtášii lasihit álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid meari virggálaš bargomárkaniin, nu ahte stáhtahálddahus lea fárus kolgâččij pyerediđ ucceeblovoi, meid lohomiärálávt ucemus ucceeblovoi, ovdâsteijei máhđulâšvuođâid vaikuttiđ tuođâlávt miärádâsrähtimprosessin; kolgâččij orniđ lasetorjuu ucceeblovoi juávkkuviestâdemniävvuid, eromâšávt ruošâ- já sämikielâláid viestâdemniävvuid, vâi áášánkullee ucceeblohokielâh liččii ääšimiäldásávt mieldi teddilum já šleđgâlâš juávkkuviestâdemniävvuin; kolgâččij lääcciđ haldâttâhân sierânâs vuáháduv, mon pargon ličij toollâđ ohtâvuođâ sämitiigán puoh sämmilijd kyeskee ašijguin já oohtânheiviittiđ čielgâ haldâttâs peleväldimij ovdedem sämmilij tááhust merhâšittee koččâmušâin; Eurohpá Ráđi ministtarkomitea kolgâččij riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid eromâšávt ollâtääsi škovlim, áámmátškovlim já ääšiomâhái palvâlusânväldimvuáháduvâi nubástittem uásild, vâi finniiččii lasettuđ aalmuglâš ucceeblovoid kullee ulmui mere virgálâš pargomarkkânijn, staatâhaldâttuv mieldiluhâmáin Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji Euroop Rääđi ministerkomitea 1. nannejit viidásabbot sámegielat skuvlejumi, erenomážit ovddidemiin systemáhtalaš politihka ja guhkes áigge ruhtadanplána, 1. nanodeh ain sämikielâlâš škovlim, eromâšávt nuuvt, ete ovdedeh systemaatlâš politiik já kuhes áigáduv ruttâdemvuávám, 2. álget farggamusat doaimmaide suodjalan ja ovddidan dihtii anáraš- ja nuortalašgiela, mat leat erenomáš áitatvuloš gielat, eandalitge ordnemiin fásta doaibmi giellabesiid, 2. riemih jotelávt toimáid vâi suojâleh já ovdedeh anarâš- já nuorttâlâškielâ, moh láá eromâšávt uhkevuálásiih kielah, eromâšávt nuuvt ete uárnejeh pisovâš kielâpiervâlijd, 3. ollašuhttet lassidoaimmaid sihkkarastima dihtii ruoŧa- ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahus-bálvalusaid fálaldaga, 3. olášutteh lasetooimâid vâi visásmiteh ruotâ- já sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâspalvâlusâi finnim, 5. álget doaimmaide lasihan dihtii diđolašvuođa Suoma guovllu- ja vehádatgielain ja utnolašvuođa daid ektui, sihke buot skuvlendásiid almmolaš oahppaplánaid ja joavkomediaid vehkiin. 5. riemih toimáid vâi lasetteh tiettim Suomâ kuávlulâš já ucceeblohokielâin já lasetteh soováášvuođâ tai kuáttá, sehe puoh škovlimtaasij almos máttááttâsvuáváámij ete juávkkuviestâdemniävui vievâst. Eurohpá Ráđi olmmošriekte-komissára Euroop rääđi olmooš-vuoigâdvuotkomissaar (komissára bargun lea ovddidit diđolašvuođa ja gudnejahttima olmmošvuoigatvuođaid hárrái Eurohpá ráđi lahttoriikkain) (komissaar pargon lii ovdediđ tiettim já kunnijâttem olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá Euroop rääđi jeessânenâmijn) 122. 122. Suoma vuođđoláhka lea dovddastan sámiid sajádaga Suoma eamiálbmogin ja dáhkidan sidjiide erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid. Suomâ vuáđulaahâ lii tubdâstâm sämmilij sajâttuv Suomâ algâaalmugin já tähidâm sijjân sierânâs kulttuurlâš já kielâlâš vuoigâdvuođâid. Vuoigatvuođaid dovddasteapmi ii goittotge doisttažii leat ollán eanaoamastus- iige boazodoallorivttiide, vaikke ON:id julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain ja ILO:a soahpamuš nr 169 čielgasit addet vuoigatvuođaid dáid viidodagain. Vuoigâdvuođâi tubdâstem ij kuittâg lah ulâttum eennâmomâstem- ige puásuituáluvuoigâdvuođáid, veikkâ OA julgáštuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin já ILO sopâmuš nr 169 čielgâsávt adeleh vuoigâdvuođâid täin kuávluin. Olmmošriekteáittardeaddji fuopmášahttá, ahte Suoma válmmaštallamat ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiserema dihtii leat bistán jo badjel 20 jagi. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš huámášit, ete Suomâ valmâštâlmeh ILO sopâmuš nr 169 ratifisistmân láá pištám jo paijeel 20 ihheed. Guovddáš gažaldahkan leat sierradoaibmabijut, maid sámiid ekonomalaš ja kultuvrralaš eamiálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin eaktuda. Tehálâš koččâmuš lii sierânâstooimah, maid sämmilij ekonomâlij já kulttuurlij algâaalmug-vuoigâdvuođâi visásmittem váátá. Riikkaidgaskasaš olmmošriekteláhkaásaheami mielde sierradoaibmabijut sáhttet leat vuođustallon namuhuvvon dilis dainna eavttuin, ahte dat leat rivttes gaskavuođas plánejuvvon ja dohkkehuvvon mihttomeriid ektui. Aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuot-lahâasâttem mield sierânâstooimah pyehtih leđe agâstâllum koččâmušâst leijee tiileest toin iävttoin, ete toh láá olmâ koskâvuođâst ulmemiäldásâš tuhhittettee uulmijd. Olmmošriekteáittardeaddji deattuha, ahte ratifiserenproseassa ii galgga atnit nollasubmespeallun, mas dušše nubbi oassebealli vuoitá, muhto maiddái váldoálbmoga eanageavahanvuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit ealáhusaid galgá vuhtiiváldit. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš tiäddut, ete ratifisistemproosees ij koolgâ anneeđ nollátiäivásemspellân, mast tuše nubbe uásipeeli vuáittá, peic meid väldiaalmug eennâmkevttimvuoigâdvuođâid já vuoigâdvuođâ hárjuttiđ iäláttâsâid kalga väldiđ vuotân. 123. 123. Olmmošriekteáittardeaddji ávžžuha Suoma ratifiseret ILO:a soahpamuša nr 169 ja dovddastit sámiid eanageavahanvuoigatvuo-đaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit árbevirolaš boazodoalu. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš avžuut Suomâ ratifisistiđ ILO sopâmuš nr 169 já tubdâstiđ sämmilij eennâmkevttimvuoigâdvuođâid já vuoigâdvuođâ hárjuttiđ ärbivuáválâš puásuituálu. Eará láhkaođastusdárbbuid oktilaš gieđahallan eaktuda sierra ministeriijaid lávga ovttasbarggu. Eres lahâuđâsmittemtáárbui kieđâvuššâm váátá ennuv oovtâstpargo sierâ ministeriöi kooskâst. Dat álkidahtášii maiddái ráđđádallamiid sámeovddasteaddjiiguin, geain galgá leat mearkkašahtti rolla ratifiserenproseassas. Taat meid tovâččij älkkeebin ráđádâlmijd sämiovdâsteijeiguin, main kalga leđe merhâšittee uási ratifisistemprosessist. Evttohus riikkabeivviid ja sámedikki oktasaš ratifiserenbargojoavkku vuođđudeamis lea duođaige vihkkedallama árvosaš. Iävtuttâs ovdâskode já sämitige ohtsâš ratifisistempargojuávhu vuáđudmist lii tuođâi-uv kuorâttâllâm árvusâš. Meahciráđđehusa ođasmahttin fállá maiddái vejolašvuođa gávdnat innovatiivvalaš čovdosiid dáláš gažaldagaide. Meccihaldâttâslaavâ uđâsmittem fáálá meid máhđulâšvuođâ kavnâđ innovatiivlâš čuávdusijd oovdâst leijee koččâmuššáid. Jođus leahkki ráđđádallamiin davviriikkalaš sámesoahpamuša áigáioažžuma várás deattuhuvvo, ahte sámegažaldat rasttilda riikkaid rájáid, ja ráđđádallamiin lea vejolaš deattuhit positiivvalaš geavadiid ja vejolašvuođaid sullalas lahkonanvuohkái Joođoost leijee ráđádâlmijn tave-eennâmlâš sämisopâmuš ááigán uážžumân tiädutteh, ete sämmilâškoččâmuš lii staatâi raajijd rastaldittee já ráđádâlmijn sättih tiäduttiđ mieđetteijee vuáháduvvâid já máhđulâšvuođâid oovtnálásittum aldanemvuáhán Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvdna Euroop rasism já soováášmettumvuođâ vástásâš komissio (komišuvdna lea Eurohpá Ráđi vuollásaš orgána, man bargun lea doaibmat rasismma, etnihkalaš vealaheami, vierroolmmošvaši ja utnohisvuođa vuostá olmmoš-vuoigatvuođaid ovddideami vuoiŋŋas.) (komissio lii Euroop Rääđi vuálásâš orgaan, mon pargon lii toimâđ rasism, etnisâš olgoštem já soováášmettumvuođâ vuástá olmoošvuoigâdvuođâi oovdedmân.) ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallamii skuvlaoahpahusas ja geahččalit lasihit diđolašvuođa sámeálbmogis eanetlogu gaskavuođas ee. diehtojuohkin kampánjjaid bokte. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid vâi sämikulttuur já taan ucceeblovo merhâšume kieđâvušeh škovlâmáttááttâsâst já viggeh lasettiđ tiettim sämiaalmugist eenâblovo kooskâst el. kampanjai vievâst, moh lasetteh tiäđu. ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid čuovvut sámi giellalága ja sámiid eatnigielat oahpahusa guoski vuoigatvuođa ollašuvvama. ECRI movtijdit Suomâ virgeomâháid čuávvuđ säämi kielâlaavâ já sämmilij eenikielâlâš máttááttâs kyeskee vuoigâdvuođâ olásume. ECRI ávžžuha, ahte virgeoapmahaččat álget dárbbašlaš doaimmaide sihkkarastima dihtii ahte dát vuoigatvuođat duhtadahtti - láhkai ollašuvvet ovttasbarggus sámi ovddasteaddjiiguin. ECRI avžuut, ete virheomâhááh riemih tárbulâš toimáid vâi visásmiteh tai vuoigâdvuođâi tuđâttettee olášume oovtâstpargoost sämmilâš ovdâsteijeiguin. 52. 52. ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid joatkit doaimma sámegielaid ealáskahttima dihtii ja ávžžuha, ahte dán várás skuvlejuvvojit doarvái oahpaheaddjit. ECRI movtijdit Suomâ virgeomáháid juátkiđ tooimâs sämikielâi iäláskitmân já avžuut, ete tađe várás škovliitteh tuárvi máttáátteijeid. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget lassidoaimmaide dan sihkkarastima várás, ahte sámegielat oahpahuvvojit sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih lasetoimáid vâi visásmiteh tom, ete sämikielâid máttáátteh sehe sämikuávlust ete ton ulguubeln. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat várrejit doarvái ekonomalaš ja bargiresurssaid dáid figgamušaide. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh värideh tuárvi ekonomâlijd já olmoošresurssijd taaid viggâmušáid. 106. 106. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallama várás skuvlaoahpahusas ávkkástallamiin ECRI:a almmolaš politihka guoski ávžžuhusa n:o 10, mii guoská rasismma ja nállevealaheami vuostálastima skuvllas ja skuvlla vehkiin. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid vâi sämikulttuur já taan ucceeblovo merhâšume kieđâvušeh škovlâmáttááttâsâst nuuvt ete aneh ävkkin ECRI almos politiik kyeskee avžuuttâs nr 10, mii kuáská rasism já näliolgoštem vuástálistâm škoovlâst já škoovlâ vievâst. Lassin ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámeálbmoga guoski almmolaš diđolašvuođa lasiheami várás eanetlogu gaskavuođas omd. dán álbmotjovkui dárkkuhuvvon diehtojuohkin kampánjjaid bokte. Lasseen ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid sämiaalmug kyeskee almos tiäđu lasseetmân eenâblovo kooskâst om. taan aalmugân čuosâttum kampanjai vievâst, moh lasetteh tiäđu. ON:id eamiálbmot-raporterejeaddji OA algâaalmugraportistee ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštus Ovtâstum Aalmugij julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin 75. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamiid sámeálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa sihke duođalut váikkuhanvejolašvuođaid ollašuhttima várás sin guoski mearrádusbargama oasil. 75. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh juátkih já pehtilitteh viggâmušâidis vâi sämiaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuotâ sehe tááláást pyereeb vaikuttemmáhđulâšvuođah olášuveh sii kyeskee miärádâsrähtim uásild. Dán ulbmila sáhttá muhtin muddui juksat ovddibu beaktilut gullanmeannudemiin, mainna sihkkarasto, ahte sámiide njuolgga váikkuheaddji mearrádusat eai bargo almmá sin eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama. Taam ulme puáhtá mottoom muddoost juksâđ kevttimáin tááláást pehtilub kuullâmvuáháduvâid, main visásmiteh, ete sämmiláid njuolgist vaikutteijee miärádâsâid ij uážu porgâđ nuuvt, ete ij lah sii rijjâtátulâš já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Lassin stáhtat galggašedje vihkkedallat ovttas sámedikkiin mearriduvvon viidodagaid rádjema nu, ahte sámediggi doaimmašii daid olis dehaleamos dahje áidna vejolaš mearrádusdahkkin eandalitge sámiid guoski gažaldagain, maiddái sámiid eanaviidodagaide, gielaide, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrraidda gulavaš áššiin. Lasseen staatah kolgâččii oovtâst sämitigijguin kuorâttâllâđ tiätu kuávlui raijim nuuvt, ete sämitigge toimâččij tai raajij siste vuosâsajasâš teikâ áinoo miärádâsrähten aainâs sämmilijd kyeskee koččâmušâin, meid sämmilij eennâmkuávluid, kielâid, ärbivuáválâš iäláttâsâid já kulttuurijd lohtâseijee aašijn. 76. 76. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja erenomážit Ruoŧŧa barggašedje dárbbašlaš ođastusaid, maiguin sihkkarasto sámedikki – sámeálbmoga bajimuš álbmotválljenorgánan – ovddit stuorát iehčanasvuohta stáhta lágádusaid ja virgeoapmahaččaid ektui. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh já eromâšávt Ruotâ tovâččii tárbuliih uđâsmitmijd, main visásmiteh sämitiggij – sämiaalmugij alemus ovdâstemorgaanin – ovdiist stuárráb jiečânâsvuođâ staatâ lájádâsâi já virgeomâhái háárán. ulbmilin sámedikki iehčanas mearrádinválddi lasiheapmi. Ulmen lii sämitige jiečânâs miärádâstoohâmvääldi lasettem. 77. Davviriikkat galggašedje ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešráđđenbargguid. 77. Tave-enâmeh kolgâččii orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst toh pyehtih pehtilávt olášuttiđ jiešhaaldâtlijd pargoidis. Erenomážit galggašii ordnet ovddit eanet ruhtadeami sámedikki iehčanasat namuhan, ovddidan ja ollašuhttán fidnuide ja álgagiidda. Eromâšávt kolgâččii orniđ ovdiist eenâb ruttâdem sämitiggij jieš sierrim, ovdedem já olášuttem projektáid já alguid. Stáhtat galggašedje ovddidit heivvolaš meannudanvugiid oktavuođadoallamii sámedikkiin dán ulbmila ollašuhttima várás. Staatah kolgâččii ovdediđ heivejeijee monâttâllâmtaavijd ohtâvuođâtolâmân sämitigijguin vâi taat ulme olášuvá. 83. 83. Suopma galggašii beavttálmahttit doaimmaid sámiid eanaviidodagaid ja luondduriggodagaid guoski vuoigatvuođaid čielggadeami ja sihkkarastima várás juridihkalaš mielas. Suomâ kolgâččij pehtilittiđ tooimâidis vâi čielgiiččij já turviiččij sämmilij eennâmkuávluid já luánduvaarijd kyeskee vuoigâdvuođâid juridilávt. Suopma galggašii erenomážit sihkkarastit sámiid ollašuhttán boazodoalu sierrasajádaga dorvvasteami vuhtiiváldimiin guoskevaš ealáhusa guovddáš mearkkašumi sámiid kultuvrai ja árbevirrui. Suomâ kolgâččij eromâšávt visásmittiđ sämmilij hárjuttem puásuituálu sierânâssajâttuv turvim ko váldoo vuotân ton iäláttâs merhâšume sämmilij kulttuurân já áárbán. 84. Luondduriggodagaid ávkingeavaheami sámeguovlluin vejolažžan dahkki láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš mekanismmat galggašedje leat heivvolaš riikkaidgaskasaš norpmaid mielde, maiddái dalle, go dat gusket dáid doaimmaid váikkuhusaid čuozáhahkan leahkki eamiálbmotservošiid áššáigulavaš gullama sihke eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama, váikkuhusaid láivudeapmái dárbbašuvvon doaimmaid, buhtadusaid ja ávkkiid juohkima. 84. Lahâaasâtliih já haldâtliih mekanismeh, moh taheh máhđulâžžân luánduvaarij ävkkinanneem sämikuávlust, kolgâččii leđe hiäivulij aalmugijkoskâsij noormâi miäldásiih, meid talle, ko toh kyeskih tai tooimâi vaikuttâsâi čuosâttâhhân leijee algâaalmugsiärváduvâi ääšimiäldásâš kuullâm sehe rijjâtátulâš já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâs, vaikuttâsâi keeppidmân tárbulijd tooimâid, sajanmäksimijd já hiäđui jyehim. 85. Davviriikkat galggašedje sámedikkiin ráđđádallamiin koordineret doaibmabijuid, maiguin geahččaluvvo dálkkádatnuppástusa vahátlaš váikkuhusaid goahcan sámiide. 85. Tave-enâmeh kolgâččii sämitigijguin ráđádâlmáin koordinistiđ tooimâid, moiguin viggeh estiđ šoŋŋâdâhnubástus háitulijd vaikuttâsâid sämmiláid. Seamma háve galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduid geavaheami ovddideami várás bargon doaibmabijuin, nugo bieggapárkkaid huksemiin, eai daninassii leat vahátlaš váikkuhusat sámiid ealáhusaide. Siämmást kolgâččii visásmittiđ, ete uđâsmuvvee energiakäldei kiävtu ovdedem várás rähtee tooimâin, tego pieggâvuáimáttuvâi rähtimist, ij alnees lah háituliih vaikuttâsah sämmilij iäláttâssáid. 86. 86. Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspirepopulašuvnnaid bálgosiid gierdan dásis, ja boraspiriid dagahan vahágiid galgá buhttet badjealbmáide dievasmearálaččat. Tave-enâmeh kalgeh viggâđ toollâđ puásuituálukuávlui piätuelleepopulaatioid tagarijn taasijn ete palgâseh piergejeh, já piätuellei tovâttem vahâgijd kalgeh sajanmäksiđ puásuituálleid olesmiärálávt. 87. 87. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámediggi beavttálmahttet oktasaš rahčamiid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja - kultuvrra skuvlen-prográmmaid. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh já sämitigeh pehtiliteh ohtsâš viggâmušâidis sämikielâi iäláskitmân já nanodeh sämikielâi- já kulttuur škovlimohjelmijd. Stáhtat galget njuolgga ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dáid ulbmiliid juksama dihte sáhttá ollašuhttit oktasaččat sohppon doaibmabijuid. Staatah kalgeh tállân orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst tai uulmij juksâmân pyehtih olášuttiđ oovtâst sooppum tooimâid. Stáhtat galggašedje maiddái lasihit sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid oažžuma ja lohkumeari. Staatah kalgeh meid lasettiđ sämitáiđusij máttáátteijei finnimvuođâ já lohomere. Lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuolus ja eará virgeoapmahaččaiguin áššiiddikšumis ja buoridit viidásabbot almmolaš bálvalusaid oažžuma sámegielaiguin. Lasseen staatah kolgâččii viggâđ nanodiđ sämikielâi kevttim tuámuštoovlist já eres virgeomâhijguin ášástâldijn já ain pyerediđ almos palvâlusâi finnimvuođâ sämikielâiguin. 88. 88. Stáhtat ja sámediggi galggašedje ovttaráđálaččat ovddidit ja ollašuhttit doaibmabijuid almmolaš diđolašvuođa lasiheami dihte sámeálbmogiin medias ja viiddes olmmošjoavkku gaskavuođas. Staatah já sämitigeh kolgâččii oovtâst ovdediđ já olášuttiđ tooimâid almos tiäđu lasseetmân sämiaalmugijn mediast já stuorrâ aalmug kooskâst. Dákkár diđolašvuođa lasiheami galggašii ovddidit earret eará vuođđo- ja gaskadási skuvllaid sihke universitehtaid oahpahusprográmmain. Tággáár tiäđu lasettem kolgâččii ovdediđ eres lasseen vuáđu- já koskâtääsi škoovlâi sehe ollâopâttuvâi škovlimohjelmijn.