index2.php_option=com_content_task=view_id=800_lang=davvi.html.xml

Nuortalaškulturguovddáš-fidnu ovdána	Nuorttâlâškulttuurkuávdášproojeekt ovdán
Nuortalaškulturvuođđudusa stivrra čoahkkin dollui Anáris 21.1.	Nuorttâlâškulttuurvuáđudâs stiivrâ čuákkim tollui Anarist 21.1.
Čoahkkimis plánejuvvui nuortalaškulturguovddáža vuođđudeapmi Čeavetjávrái.	Čuákkimist suunnâttâllii nuorttâlâskulttuurkuávdáá vuáđudem Čevetjáávrán.
Dilálašvuhtii oassálaste maiddái sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Tauno Haltta.	Tilálâšvuotân uásálistijn meid sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjäjärvi já kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta.
Nuortalaškulturguovddáš ovdanbuktui seammá beaivve maiddái olgoministtar Erkki Tuomiojai Sajosis.	Nuorttâlâškulttuurkuávdáá oovdânpuovtii siämmáá peeivi meid olgominister Erkki Tuomiojan Sajosist.
Sámediggi lea álgoplánaid mielde čatnasan láigohit ovtta bargolanja guovddážis.	Sämitigge lii algâvuáváám mield čonâdâttâm laiguttiđ oovtâ pargoviste kuávdáást.
” Guovddážis lea čielgasit nuortalašservoša doarjja.	” Kuávdáást lii čielgâsávt nuorttâlâšsiärváduv toorjâ.
Mus lei hirbmat álki oassálastit čoahkkimii go sámedikki dievasčoahkkin lea ásahan válgabaji oktan ulbmilin doarjut buot fámuiguin nuortalaškulturguovddáš-fidnu Čeavetjávrái.	Munjin lâi uáli älkkee uásálistiđ čuákkimân tastko sämitige almosčuákkim lii asâttâm vaaljâpaje oovtâ ulmen tuárjuđ puoh vuoimijguin nuorttâlâškulttuurkuávdášproojeekt Čevetjáávrán.
Seammá prográmmas sámediggi lea čatnasan lasihit gieldaguovddážiid olggobeale guovlluid eallinfámu.	Siämmáá ohjelmist sämitigge lii čonâdâttâm lasettiđ kieldâkuávdái ulguupiälásij kuávlui eellimvyeimi.
Nuortalaškulturguovddáš - fidnus lea sámedikki dievas doarjja ”, ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.	Nuorttâlâškulttuurkuávdášprojektist lii sämitige oles toorjâ ”, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi mainâstij.
Govas sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja nuortalaččaid luohttámušalmmái Veikko Feodoroff	Kooveest sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff
Nuortalaškulturguovddáš dárbbaša ruhtadeami guovddáža huksemii, doaimma ovddideapmái ja bajásdoallamii.	Nuorttâlâškulttuurkuávdáš taarbâš ruttâdem kuávdáá huksiimân, tooimâ oovdedmân já paijeentolâmân.
Nuortalaškulturguovddáža ulbmilin lea ealáskahttit, doalahit ja ovddidit nuortalaččaid kultuvrra ja nuortalašgiela Suomas. ”	Nuorttâlâškulttuurkuávdáá ulmen lii iäláskittiđ, paijeentoollâđ já ovdediđ nuorttâlâškielâ Suomâst. ”
Nuortalaškulturguovddáža ulbmilin lea fállat lunddolaš nuortalašgielat áššiiddikšun- ja bargobirrasa nuortalaškultuvrra guovddášguvlui.	Nuorttâlâškulttuurkuávdáá ulmen lii lääččiđ luándulâš nuorttâlâškielâlâš ášástâllâm- já porgâmpirrâduv nuorttâlâškulttuur vááimuskuávlun.
Guovddáža plánen lea juo guhkás ovdánan.	Kuávdáá suunnâttâllâm lii jo kuhás ovdánâm.
Guovddážii lea dárkkuhus sajustit nuortalaččaid giličoahkkima bargguid, sámedikki nuortalašgillii gulavaš doaimmaid, nuortalaškulturvuođđudusa doaibmalanjaid, čoahkkinlanjaid, nuortalašgielat bálvalusaid ja nuortalašgiela giellaguovddáža ”, nuortalaččaid luohttámušalmmái Veikko Feodoroff muitalii.	Kuávdážân lii tárguttâs soijiđ nuorttâlâšâi sijdâčuákkim pargoid, sämitige nuorttâlâškielâ kyeskee tooimâid, nuorttâlâškulttuurvuáđudâs toimâtiilijd, čuákkimtiilijd, nuorttâlâškielâlijd palvâlusâid já nuorttâlâškielâ kielâkuávdáá ”, nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff muštâlij.
Nuortalaškulturguovddáža válmmaštallá nuortalaškulturvuođđudus, man bargui oassálastet máŋggat guovddáš čanasjoavkkut.	Nuorttâlâškulttuurkuávdáá valmâstâl nuorttâlâškulttuurvuáđudâs, mon paargon uásálisteh maaŋgah teháliih čanosjuávhuh.
Sámedikki ovddasteaddjin nuortalaškulturvuođđudusa stivrras leat kulturlávdegotti ságajođiheaddji Tauno Haltta. ”	Sämitige ovdâsteijen nuorttâlâškulttuurvuáđudâs stiivrâst lii kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta. ”
Guovddáš lea dehalaš nuortalašguovllus ássi buot nuortalaččaide.	Kuávdáš lii tehálâš puoh nuorttâlâškuávlust ässee nuorttâlâšáid.
Buot doaimmaid ii sáhte sajustit Anárii, muhto smávva ja árbevirolaš nuortalašgiliid galgá doallat eallinfámolažžan.	Puoh tooimâid ij pyevti soijiđ Anarân, peic uccâ já ärbivuáválijd nuorttâlâšsijdâid kalgeh toollâđ eellimvuáimálâžžân.
Jáhkán ahte guovddáš lasiha nuortalaškultuvrra dovdama ja árvvus atnima ”, Haltta muitalii.	Oskom, ete kuávdáš lasseet nuorttâlâškulttuur tubdâm já áárvustanneem ”, Haltta muštâlij.
Nuortalaškulturvuođđudus lea ohcan eana- ja meahccedoalloministeriijas ruhtadeami guovddáža ollašuhttima várás.	Nuorttâlâškulttuurvuáđudâs lii uuccâm eennâm- já meccituáluministeriöst ruttâdem kuávdáá olášuttem várás.
Ruhtadeapmi ii leat mieđihuvvon.	Ruttâdem ij lah mieđettum.
Nuortalaškulturguovddáš plánejuvvo ruhtaduvvot sierra ministeriijaid, Eurohpá guovlluovddidanfoandda ja eará vejolaš ruhtadangálduid doarjagiin.	Nuorttâlâškulttuurkuávdáá suunnâttâlleh ruttâdiđ sierâ ministeriöi, Euroop kuávluovdánemruttârááju já eres máhđulij ruttâdemkäldei torjuin.
Sámedikki stivra gieđahallá čoahkkimis 28.1 latnjadárbbu nuortalaškulturguovddážis.	Sämitige stivrâ kieđâvuš čuákkimistis 28.1 tiletáárbu nuorttâlâškulttuurkuávdáást.
” In oainne makkárge eastaga dasa, ahte manin sámediggi ii sáhtášii várret guovddážis doaimmahatlanjaid guovtte olbmui.	” Jiem uáini mihheen estuid toos, ete mane sämitigge ij puávtâččij väridiđ kuávdáást toimâtiilijd kyevti olmožân.
Sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttin, sámedikki iežas doaimma ovddideapmi ja davviriikkaid oktasaš sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren sáhttet buktit sámediggái nuortalašgillii ja nuortalaškultuvrai gulavaš ođđa virggiid ”, Näkkäläjärvi muitala.	Sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem, sämitige jieijâs tooimâ ovdedem já ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi ohtsâšpargo uđđâsist ornim sättih pyehtiđ sämitiigán nuorttâlâškielân já nuorttâlâškulttuurân lohtâseijee uđđâ viirgijd ”, Näkkäläjärvi muštâl.
” Lea vealtameahttun, ahte guovddáža huksemii ja doaimma bajásdoallamii gávdno jođánit bissovaš ruhtadeapmi.	” Lii velttidmettum, ete kavnâp kuávdáá huksiimân já tooimâ paijeentolâmân jotelávt pisovâš ruttâdem.
Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda jođánis doaimmaid ”, Haltta deattuhii.	Nuorttâlâškulttuur turvim váátá jotelis tooimâid ”, Haltta tiäduttij.