index2.php_option=com_content_task=view_id=807_lang=davvi.html.xml

Eana- ja meahccedoalloministtar Koskinen deaivvadii sámedikki stivrrain Eennâm- já meccituáluminister Koskinen teivâdij sämitige stiivrâ Eana- ja meahccedoalloministtar galledii Sajosis 28.1.2014 ja deaivvadii sámedikki stivrrain. ” Eennâm- já meccituáluminister kollij Saijoos 28.1.2014 já teivâdij sämitige stiivrâ. ” Ministtar Koskinen lei bivdán deaivvadeami ja son háliidii ságastallat erenomážit sámediggelága ođasmahttimis, Meahciráđđehuslága ođasmahttimis sihke sámedikki ovttasbarggus Meahciráđđehusain ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii. Minister Koskinen lâi pivdám teivâdem já sun halijdij savâstâllâđ eromâšávt sämitiggelaavâ uđâsmitmist, Meccihaldâttâslaavâ uđâsmitmist sehe sämitige oovtâstpargoost Meccihaldâttâssáin ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij. Sámediggi ovdanbuvttii ministarai sámedikki čoahkkima dohkkehan cealkámuša sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas sihke áigeguovdilis ovddidanfidnuid. Sämitigge oovdânpuovtij ministerân sämitige čuákkim tuhhiittem ciälkkámuš sämitiggelaahâpargojuávhu oovdânpyehtimist sehe äigikyevdilis ovdedemprojektijd. Govas gurotravddas má. hálddahushoavda Pia Ruotsala, stivrra lahttu Anna Morottaja, II várreságajođiheaddji Heikki Paltto, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, eana- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen, stivrra lahttu Ilmari Tapiola ja má. láhkačálli Kalle Varis. Govva: Johanna Alatorvinen. Kooveest čižetbeln má. haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala, stiivrâ jeessân Anna Morottaja, II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto, I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, eennâm- já meccituáluminister Jari Koskinen, stiivrâ jeessân Ilmari Tapiola já má. lahâčällee Kalle Vari ” Buvttiimet ovdan dan, ahte sámekultuvrra galggašii suodjalit sierralágas, nugo boazodoallo-, guolástan- ja meahcástanlágain. ” Puovtijm oovdân tom, ete sämikulttuur kolgâččij suojâliđ sierânâslaavâin, tego puásuituálu-kuálástus- já miäcástemlaavâin. Bajiideimmet ovdan maiddái dárbbu ođasmahttit boazodoallolága vástidit Suoma vuođđolága ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid. Pajedijm oovdân meid táárbu uđâsmittiđ puásuituálulaavâ västidiđ Suomâ vuáđulaavâ já aalmugijkoskâsijd kenigittee aašijd. Boazodoallolágas galgá dovddastit sámi siida-mállesaš boazodoalu. Puásuituálulaavâst kalga tubdâstiđ sämmilâš siijdâ jođettem puásuituálu ornimmaali. Sávaimet ahte stáhtaráđis dahkkošedje jođánit čovdosat ILO 169-soahpamuša olis. Tuáivuim ete staatârääđist tovâččii jotelávt čuávdusijd ILO 169-sopâmušân. Sámit ja olles riikkaidgaskasaš searvvuš vurdet Suoma viimmatge ollašuhttit riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid. ” Sämmiliih já ubâ aalmugijkoskâsâš siärvádâh vyerdih ete Suomâ viijmâg tiävdá aalmugijkoskâsâš kenigittee aašijdis. ” sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii. sämitige II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij. Ráđđádallamiin bođii ovdan maiddái Suoma ja Norgga Deanu soahpamuša ođasmahttin. Ráđádâlmijn pajanij oovdân meid Suomâ já Taažâ Tiänujuvsopâmuš uđâsmittem. ” ” Evttoheimmet ministarai ahte ráđđádallansáttagotti doarjjan nammaduvvo sámekultuvrra, Deanu sierradiliid ja bivdovuoigatvuođaid dovdi áššedovdi, mii čielggadivčče stáhtasoahpamuševttohusa váikkuhusaid Deanu sámiide ” stivrra lahttu Ilmari Tapiola muitalii. Oovdânpuovtijm ministerân ete ráđádâllâmváljukode toorjân nomâtteh sämikulttuur, Tiänu sierânâstiilijd já kuálástemvuoigâdvuođâid tobdee äššitobdee, kote čielgiiččij staatâsopâmušiävtuttâs vaikuttâsâid Tiänusämmiláid ” stiivrâ jeessân Ilmari Tapiola muštâlij. Sámedikki stivra ja ministtar Koskinen ságastalaigga maiddái nuortalaškulturguovddážis. Sämitige stivrâ já minister Koskinen savâstâláin meid nuorttâlâškulttuurkuávdáást. ” ” Nuortalašáššit leat lága mielde eana- ja meahccedoalloministeriija vuollásažžan. Nuorttâlâšääših láá laavâ mield eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân. Evttoheimmet, ahte nuortalaškulturguovddáža álgui bidjamii gávdno jođánit ruhtadeapmi. Puovtijm oovdân, ete nuorttâlâškulttuurkuávdáá jotonpieijâmân kalga kavnâđ jotelávt ruttâdem. Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda sierradoaimmaid, ” Tiina Sanila-Aikio muitalii. Nuorttâlâškulttuur turvim váátá sierânâstooimâid, ” Tiina Sanila-Aikio muštâlij. ” Sámediggi lea ilolaš ahte ministtar háliidii deaivvadit sámedikki stivrrain ja ságastallat áigeguovdilis sámeáššiin. ” Sämitigge lii ilolâš ete minister halijdij teivâdiđ sämitige stiivrâ já savâstâllâđ äigikyevdilis sämiaašijn. Ministtar lei duhtavaš ahte ovttasbargu Meahciráđđehusain doaibmá bures. Minister lâi tuđâvâš ete oovtâstpargo Meccihaldâttâssáin tuáimá pyereest. Sámedikki fuollan lea dat, mo meahciráđđehusa hálddašanmálle ođastus boahtá váikkuhit sámedikki ja Meahciráđđehusa gaskasaš ovttasbargui boahttevuođas. ” Sämitige uásild huollân lii, ete maht meccihaldâttâs haldâttâhmaali uđâsmittem vaaikut sämitige já Meccihaldâttâs koskâsâš oovtâstpaargon puátteevuođâst. ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii. saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.