index2.php_option=com_content_task=view_id=820_lang=davvi.html.xml

Kultuvra	Juáigus
Suomas leat golbma juoiganárbbi: davvisápmelaš luohti, anáraš livđe ja nuortalaš leuŠdd.	Suomâst láá kulmâ juáigusärbivyevi: tavesämmilâš luohti, anarâš livđe já nuorttâlâš leuŠdd.
Árbevirolaš juoiggus leamaš álggos sámiid riittaide čadni ja luondduálbmogiidda mihtilmas albmabuktinvuohki heaggamáilmmi ja reálamáilmmi albmaneapmi.	Ärbivuáválâš juáigus lii algâaalgâst lamaš sämmilij riitijn čonnâšum já luándualmugáid tijpâlâš olgospyehtimhäämi já jieggâmaailm já tuođâlâš maailm tiettumhäämi.
Juigosat leat árgga rutiinnaid ja sosiálalaš diliid oassin.	Juáiguseh láá uássin aargâ rutiinijd já sosiaallâš tilálâšvuođâid.
Boazodoalus juigosiin lea vuodjeluvvon spiret ja ráhkaduvvon gaskavuohta geahččuealli ja olbmo gaskii.	Puásuituálust juáigusáin láá kovŋim piäđuid já lááččám koskâvuođâ ellee, mon paimândeh, já ulmuu kooskân.
Juigosiin oahpahit nuorat buolvva olbmuid ja fuolkevuogádaga birra, luonddus, báikkiin, boazodoallovugiin ja ealliin.	Juáigusijguin máttáátteh nuorâb suhâpuolvâ ulmuin já hiäimuvuotâvuáháduvvâst, luándust, paaihijn, puásuituálutaavijn já ellein.
Juigosiid fáttat šaddet servoša dehalašolbmuin, historjjálaš dáhpáhusain, boažodoalus, luonddubirrasis ja ealliin.	Juáigusij fáádáh šaddeh siärváduv merkkâulmuin, historjálâš tábáhtusâin, puásuituálust, luándupirrâsist já ellein.
Juigosat albmabuktet sosiálalaš vuogádaga ja kulturlaš jotkkolašvuođa.	Juáiguseh čäittih sosiaallâš vuáháduv já kulttuurlâš jotkuuvâšvuođâ.
Ovdamearkan mánáid juigosat leat variašuvnnat vánhemiid juigosiin, mat leat fas variašuvnnat sin iežaset vánhemiid juigosiin.	Ovdâmerkkân párnái juáiguseh láá variaatioh vanhimij juáigusijn, moh láá pelestis variaatioh sii jieijâs vanhimij juáigusijn.
Mánáid riegádettiin, juoiggus lea addojuvvon dego gástanama hámis vuos ovttageardásaš nuohttan (tovdna) maŋŋelis olmmošjuoiggusin dievasmahtimin.	Ko párnááh láá šoddâm, juáigus lii adelum tego ristânoomâ häämist vistig oovtkiärdánis nuottân maŋeláá riggodum olmoošjuáigusin.
Dát árbi lea measta jávkan Suoma sámiid siste.	Taat ärbivyehi lii masa lappum Suomâ sämmilij juávhust.
Juigosis eai leat álo sánit (dajahusat), nuohtta ja jienageavahus leat dalle váibmosis.	Juáigusijn iä lah ain säänih, talle nuottâ já jienâkevttim láá kuávdâháást.
Oarjjasápmelaš vuohki juoigat lea albmabuktima dáfus gievrrat ja jienageavahus molsašuddá jođáneappot go nuortasápmelaš juoiganvuogis.	Viestârsämmilâš stijlâ juoigâd lii olgospyehtim peeleest vuáimálub já jienâkevttim molsâšuvá jotelubbooht ko nuorttâsämmilâš juoigâmstiijlâst.
Suoma Sámi Grand Prix oassegilvvu vuoiti 2014, juoigi Petra Magga-Vars	Suomâ Sámi Grand Prix uásikišto vyeittee 2014, jyeigee Petra Magga-Vars
Sámiid musihkkaárbbis eai olus geavahuvvo instrumeanttat.	Sämmilâš muusikärbivyevist iä keevti masa ollágin instrumentijd.
Dán áigge juoigama sáhttá dáktet dološ shamánaid geavahan mearvrresgáriin.	Tááláá ääigi juáigus puáhtá tahtâdiđ rumbuin, mii lâi tovle nuáidij kiävtust.
Dan lassin dovdat 3-5-suorbmaráigge njurgganas, fádnobiipa, mii ráhkaduvvui olbmoborranrási vesás.	Ton lasseen tobdeh 3-5-suormâräigásâš piili, mii rahtui puurrâmrääsi versost.
Maiddái skilanasaid diehtit geavahuvvon.	Meid skilânâs tietih kevttum.
Ruoŧasápmelaš Maj-Lis Skaltje lea girjjistis Luondu juoiggaha govvidan juigosa čuovvovvaččat (2005):	Ruotâsämmilâš Maj-Lis Skaltje lii suu čallust Luondu juoiggaha kuvvim juáigus čuávuvávt (2005):
Juoiggus lea bohcco nuohtta	Juáigus lii poccuu nuottâ
Juoiggus lea ožžon šuoŋáid lottiid, jogaid ja biekkaid jienain	Juáigus lii finnim nuotâs luudij, juuvâi já piegâi jienâst
Juoiggus lea oanedan guhkes sevdnjes dálveijaid,	Juáigus lii uánidám kuhes sevŋis tälvi-iijâid,
lea leamašan skibirin viiddes meahcceguovlluin,	lii lamaš skipárin vijđes meccikuávluin,
lea addán fámu go miellla lea šlunddas ja bargu lossat.	lii adelâm vyeimi ko mielâ lii šlunde já pargo lussâd.
Juoiggus lea illu.	Juáigus lii ilo.
Juoiggus seailluha olbmo nuorran.	Juáigus ana ulmuu nuorrân.
Juoiggus lea muitinvuohki, oktasašillu ja vuohki čujuhit ráhkisvuođa.	Juáigus lii muštemvyehi, ohtsâšilo já vyehi čäittiđ rähisvuođâ.
Juoiggus ollá guhkkelii go sánit, lagada ja ovttasta sogaid, ustibažžaid ja olmmošbuolvvaid.	Juáigus uulât olgoláá ko säänih, aldeed já ovtâstit hiäimuid, skipárijd já olmoošsuhâpuolvâid.
Maiddái dat geat juo lea guođđán dán máilmmi	Meid taid kiäh láá jo kuáđđám taam maailm
Sámiid juoiganárbi leai váras jávkat.	Sämmilâš juoigâmärbivyehi lâi vaarâst lappuđ.
Kristtalašosku doalai juigosa hui guhká bahádábálažžan ja dan leat maiddái váldekultuvra badjelgeahččan.	Ristâosko oonij juoigâm viehâ kuhháá pahhaan já tot lii meid hálbášum väldikulttuur peeleest.
Suomas juigosa árvu álggii lassánit suopmelaččaid siste sámiid stuorra dáiddára Nils Aslak Valkeapää (Á illohaš) dáidaga mielde.	Suomâst juáigus áárvust anneem aalgij šoddâđ meid syemmilij juávhust sämmilij stuorrâ taaiđâr Nils Aslak Valkeapää (Áillohaš) taiđuu mield..
Áillohaš buvtii juigosa servodatlaččat dohkkehahttin ja árvvusatnon dáiddavuohkin ja čujuhii juoiganárbbi sodjilvuođa ja ovdáneami.	Áillohaš puovtij juoigâm ohtsâškodálávt tuhhiittum já áárvust oonnum taaiđâhäämmin já čaaitij juoigâmärbivyevi njyebžilvuođâ já ovdánem.
Áillohaš buvttii juoiganárbái váikkuhusaid jazzis ja eará musihkkastiillain.	Áillohaš puovtij juoigâmärbivuáhán vaikuttâsâid jazzist já eres muusikstiijlâin.
Sámeservoša ja dáiddáriid aktiiva barggu boađusin juoiganárbi lea álgán ealáskit ja juoigama oahpahit maiddái skuvllain.	Sämisiärváduv já taaiđârij aktiivlâš pargo puátusin juoigâmärbivyehi lii álgám iälláđ já juoigâm máttáátteh meid škoovlâin.
Kristtalašosku ii jurddaš šat negatiivalaččat juigosis ja juoigan lea maiddái gullon girkuin.	Ristâosko ij ane innig kieldee koskâvuođâ juoigâmân já juáigus lii kullum meid kiirhoin.
Juoigama gullá geavatlaččat dušše Yle Sápmi prográmmain earet eará muhtun váldegottálaš konsearttaid dahje prográmmavurkemiid.	Juáigus kulloo keevâtlávt tuše Yle Säämi ohjelmijn muádi väldikodálâš konsert teikâ ohjelmvuárhá vuotânväldihánnáá.
Juoiganárbi lea goit ainge áitatvuloš.	Juoigâmärbivyehi lii kuittâg ain-uv uhkevuálásâš.
Bargoeallin, eretfárren sámiid ruovttuguovllus ja gielamolsun leat váikkuhan sámiid siste juigosa gullamii ja geavaheapmai.	Pargoeellim, meddâlvarrim sämikuávlust já kielâmolsom láá vaikuttâm sämmilij juávhust juoigâm kulluumân já kiävtun.
Sápmelaš juoigiin lea iežas gáhttoorganisašuvnna, Sámi juoigiid searvi.	Sämmilijn jyeigein lii jieijâs káttuservi, Sámi juoigiid searvi.
Stuorámus juoigandáhpáhus lea jahkásaččat Norgga Guovdageainnus beassážiid áigge lágiduvvon Sámi Grand Prix-gilvu, mas válljejit jagi buoremus juoiganluoiddastemiid.	Stuárráámus juoigâmtábáhtus lii Sámi Grand Prix-kišto, mii uárnejuvvoo ihásávt Taažâ Kuovdâkiäinust pessijái ääigi. Tobbeen väljejuvvojeh ive pyeremusah jyeigeeh.
Modearna sámemusihkkka	Tááláš sämimuusik
Dálásámemusihkka oažžu váikkuhusaid nannosit árbevirolaš juigosis ja albmabuktimin ođđa albmabuktinvugiid ja sámekultuvrra ovdáneami.	Tááláš sämimuusik váldá vaikuttâsâid ärbivuáválâš juáigusist já čáittá uđđâ olgospyehtimvuovijd já sämikulttuur ovdánem.
1960-logu rájes sámegielat musihkka álggii čuovvut áiggi trendiid.	1960-lovo rääjist sämikielâlâš muusik aalgij čuávvuđ ääigi ovdánemsuundijd.
Otná beaivve sámegillii rockki, poppi, etno, hevi, dánsamusihka, tekno, mánáidlávlagiid, sálmmaid ja ráp-musihka.	Taan ääigi sämikielân čuojâtteh rock, pop, etno, hevi, tanssâmuusik, tekno, párnáilavluid, saalmâid já rap-muusik.
Erenomážit sámegielat ráp-musihkka lea ožžon fuopmášumi maiddái álbmotlaš dásis.	Eromâšávt sämikielâlâš rap-muusik lii finnim huámášume meid aalmuglâš tääsist.
Girjjálašvuohta	Kirjálâšvuotâ
Sámegielat girjjálašárbi lea nuorra.	Sämikielâlâš kirjálâšvuotâärbivyehi lii nuorâ.
Máidnasiid muitaleapmi ja njálmmálaš muitalanárbi lea leamaš dehalaš sámekultuvrra oassi ja dieđusirdima buolvvas nubbái ja ráhkadan vuođu sámegielat girjjálašvuođa šaddamii.	Mainâsij mainâstem já njálmálâš mainâstemärbivyehi láá lamaš sämmilâš kulttuur já tiäđusirdem tergâdiih uásih suhâpuolvâst nuubán já lááččám vuáđu sämikielâlii kirjálâšvuođâ šoddâmân.
Vuosttas sámegielat prentosat ledje Ruoŧas jagi 1619 deaddiluvvon guokte kristtalaš girjji.	Vuossâmuuh sämikielâliih almostitmeh lijjii Ruotâst ive 1619 teddilum kyehti oskoldâhlii kirjáá.
Vuosttas davvisámegielat čáppagirjjálašvuođa bargu lei ruoŧasápmelaš Johan Turi čállán ja govuhan girji jagis 1910 Muitalus sámiid birra, mii lea muitalus badjesámiid eallimis.	Vuossâmuš tavesämikielâlâš čaabâkirjálâš kirje lâi ruotâsämmilii Johan Turi čáállám já kuvvim kirje ivveest 1910 Muitalus sámiid birra, mii lii muštâlus puásuisämmilij elimist.
Turi hálidii iežas sániid mielde muitalit eiseválddiide makkár leat sámiid eallin ja dilit, vai eiseválddit boađašedje dain diehtit.	Turi halijdij jieijâs saanij mield muštâliđ virgeomâháid ete maggaar lii sämmilij eellim já tile, vâi virgeomâhááh šaddeh tiettiđ tain.
Turi govvida girjjistis erenoamáš dárkilit sámiid eallima, historjjá ja sámiid álbmotárbbi.	Turi kovvee kirjestis uáli tárkká sämmilij eellim, historjá já sämmilij aalmugärbivyevi.
Maiddái girječálli, dáiddár ja badjealmmái, Ruoŧa Jelleváris eret Nils Nilsson Skum govvidii sámiid luonddubirrasa ja baozodoalu.	Meid čällee, taaiđâr já puásuituállee, Ruotâ Vääččirist meddâl leijee Nils Nilsson Skum kuvvij sämmilâš luándupirrâs já puásuituálu.
Muitaluvvui, ahte son árvvoštalai iežas girjji hátti das govviduvvon boazologu vuođul.	Lii ettum, ete sun piejâi hade suu kiirjijd tain kovvejum puásuilovo vuáđuld.
Beakkánin Skum šattai, eandalii girjjiinnis Same sita - samebyn (1938).	Aalmug tiäđulâšvuotân Skum poođij vuosâsajasávt kiirjijn Same sita - samebyn (1938).
Suoma sámeguovllus vuosttas mearkkašahtti sámegielat čáppagirjjálašvuođa girji lei vuovdaguoikkalaš oahpaheaddji Hans-Aslak Guttorma čoakkáldatgirji Koccam spalli (Herännyt tuulispää 1941).	Suomâ sämikuávlust vuossâmuš merhâšittee sämikielâlâš čaabâkirjálâš kirje lâi vuovdâkuoškâlii máttáátteijee Hans-Aslak Guttorm nurâldâh Koccam spalli (Koccám spälli 1941).
Čoakkáldagastis Guttorm ovddidii maiddái davvisámegiela čálalaš giela.	Nurâlduvvâstis Guttorm ovdedij meid tavesämikielâ kirjálâš kielâ.
Sámegiela girjegiela ovdánettiin ja sámeservoša kultuvrralaš moriheami mielde sámegirjjálašvuohta álggii ovdánit 1970-logu álggu rájes.	Sämikielâ kirjekielâ ovdánmijn já sämisiärváduv kulttuurlâš moránem mield sämikirjálâšvuotâ aalgij ovdániđ 1970-lovo aalgâ rääjist.
Girjjálašvuođas bođii vuohki govvidit servodaga dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinproseassa váikkuhusaid sámiide.	Kirjálâšvuođâst šoodâi vyehi kuvviđ ohtsâškode tuhhitmettum tiilijd já lädijduttemproosees vaikuttâsâid sämmilijd.
Kirsti Paltto vuosttasromána Guhtoset dearvan min bohccot (Voijaa minun poroni) lei Finlandia-evttohassan jagi 1986.	Kirsti Palto vuossâmuš roomaan Guhtoset dearvan min bohccot (Kuáđuttus tiervân mii poccuuh) lâi Finlandia-iävtukkâssân ive 1986.
Nils-Aslak Valkeapää diktaepos Beaivi, áhčážan, 1988 (Aurinko, isäni) vuittii Davvirikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkášumi jagi 1991.	Nils-Aslak Valkeapää tihtârááhtus Beaivi, áhčážan (Piäiváš, iäččám), 1988 vuoitij Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume ive 1991.
Suomas ii doaimma sámegielat girjjálašvuođa goasttideaddji goasttádus.	Suomâst ij tooimâ kuástideijee, mii kuástid sämikielâlâš kirjálâšvuođâ.
Norggas doaibmi Davvi Girji goasttida maiddái Suoma sámiid dahkan girjjiid.	Taažâst tuáimee Davvi Girji kuástid meid Suomâ sämmilij čáállám kiirjijd.
Girjjálašvuođa ovdáneami váttásmahttet sm á vva márkanat erenoamžit anáraš- ja nuortalašgielat čáppagirjjálašvuođas.	Kirjálâšvuođâ ovdánem taheh vaigâdin uccâ markkâneh eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâlâš čaabâkirjálâšvuođâst.
Dán áigge čáppagirjjálašvuohta jorgaluvvo váldogiela ja sámegiela gaskkas.	Tááláá ääigi čaabâkirjálâšvuođâ jurgâleh väldikielâi já sämikielâi kooskâst.
Govvadáidda	Kovetaaiđâ
Vuosttas sápmelaš govvadáiddárat ledje girječálli Juhan Turi sihke norggasápmelaš John Savio.	Vuossâmuuh sämmiliih kovetaaiđâreh lijjii čällee Juhan Turi sehe taažâsämmilâš John Savio.
1900-logu álggus eallán Savio bođii dovddusin muorrasárgosiiguin, mat ovdanbuktet árbevirolaš sápmelaš fáttaid.	1900-lovo aalgâst iällám Savio šoodâi tobdosin muorâsárgusijnis, moh oovdânpyehtih ärbivuáválijd sämifáádáid.
Sápmelaš govvadáidaga golleáigodaga álggahii Nils Aslak Valkeapää sáme álbmoga mytologiijain ja luondogaskavuođas muitaleaddji dávvaliin.	Sämmilii kovetaiđuu kollepaje algâttij Nils Aslak Valkeapää sämiaalmug myytâin já luándukoskâvuođâst muštâleijee tavluidiskuin.
Govvadáidda váldá inspirašuvnnaidis dán áiggege nu báktetevnnegiin, shamanismmas, luonddus go duodjeárbbisge.	Kovetaaiđâ váldá movtijdem tääl-uv nuuvt källeesárgusijn, nuáidioskoost, luándust ko tyejiärbivyevist-uv.
Dán áigge govvadáidagis govvidit ain eanet sámiid vásihan servodatlaš dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinpolitihka váikkuhusaid sámeservošii.	Tááláá ääigi kovetaiđuu vievâst kovvejeh ain eenâb ohtsâškodálijd tuhhitmettum tiilijd, maid sämmiliih láá feerim já lädijduttempolitiik vaikuttâsâid sämisiärvádâhân.
Erenoamážit Anáris ássi Merja Aletta Ranttila lea beakkán shamanismma ja mytologiija málagovain gieđahalli.	Eromâšávt Anarist ässee Merja Aletta Ranttila lii tobdos nuáidiosko já myytâid kieđâvuššee maalâkuvijnis.
Árbevirolaččat dáidda lea sárgojuvvon bohcconáhkiide, dán áigge dáidaga dahket hui máŋggaide materiálaide ja máŋggain eará materiálain.	Ärbivuáválávt taiđuu láá sárgum puásuinahkijd, tääl taiđuu rähtih viehâ maaŋgáid materiaalijd já maaŋgâlágán materiaalijn.
Dáiddár Outi Pieski dáiddabargu Sámekulturguovddáš Sajosis	Taaiđâr Outi Pieski taiđârááhtus Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist
Dánsa	Tanssâ
Sáme dánsaárbbis lea seilon dušše nuortalaččaid katrilla, mii lea ožžon váikkuhusaid ruošša dánsaárbbis.	Sämmilâš tanssâärbivyehist lii siäilum tuše nuorttâlâšâi katrilli, mii lii finnim vaikuttâsâid ruošâ tanssâärbivyevist.
Katrilli oahpahit Anára skuvllain ja Čeavetjávrris ja Njellimis leat iežas katrillajoavkkut.	Katrilli máttáátteh Aanaar škoovlâin já Čevetjäävrist já Njellimist láá jieijâs katrillijuávhuh.
Lea navdimis ahte sámiin leamašan shamanistalaš dološoskui ja bivdui gulavaš dánsaárbi, muhto das eai leat báhcán válddekeahttá dieđut sápmelaš álbmotárbái ii ge girjjálašvuhtii.	Nabdemist lii, ete sämmilijn lii lamaš toovlâš nuáidioskon já pivdon lohtâseijee tanssâärbivyehi, mutâ tast ij lah pááccám tiäđuid sämmilij aalmugärbivuáhán ige kirjálâšvuotân.
Filbma ja dokumeanta	Elleekove já dokument
Filbmadáidagis ja dokumeanttain lea boahtán vuohki muitalit sámekultuvrras ja dan árbbis sihke govat váldekulruvraid doaimmaid váikkuhusain sámekultuvrii ja oktonas sámesogaide.	Elleekovetaiđust já dokumentijn lii šoddâm vyehi mainâstiđ sämikulttuurist já ton ärbivuovijn sehe kuvviđ väldikulttuurij tooimâi vaikuttâsâin sämikulttuurân já ovtâskâs sämisuvváid.
Servodatlaš ovdanbuktin lea nana oassi sámi filbma - ja dokumeantadáidaga.	Ohtsâškodálâš olgospyehtim lii noonâ uási sämmilâš elleekove- já dokumenttaiđuu.
Sápmelaš filmma áigi álggii jagi 1987, go Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš (Tiennäyttäjä).	Sämmilii elleekove äigi aalgij ive 1987, kuás Nils Gaup stivrij elleekove Tiennäyttäjä (Ofelaš).
Filbma lei Oscar-evttohassan.	Elleekove lâi Oscar-iävtukkâssân.
Sámefilmma ” ođđa bárru ” 2000-logu álggus lea buktán oidnosii ođđa bagadallibuolvva.	Sämmilâš elleekove ” uđđâ pááru ” 2000-lovo aalgâst lii pajedâm oovdân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ.
Čalmmustahttima lea jođálmahttán filbmasuorggi lassánan oahpahus davvin.	Elleekovesyergi škovlim lasanem tavveen lii išedâm pajedem.
Jahkásaččat ođđajagemánus Anáris lágiduvvo eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat (” Kaamoksen kuvia ”) lea sámefilmma guovddáš forum.	Ihásávt uđđâivemáánust Anarist uárnejum algâaalmugij ellekovefestivaal Skábmagovat (” Skammâkoveh ”) lii sämmilii elleekove merhâšittee foorum.
Oktasašrádio álggahii jeavddalaš sámegielat rádiosáddagiid Suomas jagi 1947 golggotmánus.	Yleisradio algâttij merikoskâsijd sämikielâlijd radiovuolgâttâsâid Suomâst ive 1947 roovvâdmáánust.
Prográmmas lei álggos vuoiŋŋalaš prográmma sihke áigeguovdilis ođđasat.	Ohjelmist lijjii aalgâst vuoiŋâlâš ohjelm sehe äigikyevdilis uđđâseh.
Dán áigge sámerádio, Yle Sápmi, lea ain dehalamos sámegielat diehtojuohkingaskaoapmi Suoma sámiide.	Tääl sämiradio, Yle Sápmi, lii ain tergâdumos sämikielâlâš tieđettemniävvu Suomâ sämmilijd.
Yle Sápmi sádde prográmma davvisámegillii, anáraš- ja nuortalašgillii.	vuolgât ohjelm tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân.
Yle Sápmi lea maid dehalaš čálalaš media, daningo dehalamos ođđasat leat čállon Yle Sápmi ruoktosiidduide.	Yle Sápmi lii meid tergâdis kirjálâš media, ko tergâdumoseh uđđâseh láá čallum Yle Sápmi päikkisiijđoid.
Yle Sápmi lea measta áidna media, gos sáhttá gullat sámiid juoiganárbbi ja ođđa sámemusihka.	Yle Sápmi lii masa áinoo media, kost puáhtá kuullâđ sämmilâš juoigâmäärbi já uđđâ sämmilâš muusik.
Yle Sápmi oažžui sámedikki sámi giellaráđi mieđihan gielladahku – bálkkášumi jagi 2013.	Yle Sápmi finnij sämitige säämi kielârääđi mieđettem säämi kielâtaho – palhâšume ive 2013.
Oktasašrádio galgá buvttadit lága mielde oassin servodaga bálvalandoaimma bálvalusaid sámegillii.	mield uássin ohtsâškodálâš palvâlemtooimâ pyevtittiđ palvâlusâid sämikielân.
davviriikkaid oktasaš sámegielat tv-ođđasat, Ođđasat, álge jagi 2002 álggus.	Ohtsâštave-eennâmliih sämikielâliih tv-uđđâseh, Ođđasat, algii ive 2002 aalgâst.
Dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Rádioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sápmiin.	Taid pyevtitteh ohtsâšpargon Suomâ Yle Säämi Radioin, Taažâ NRK Säämi Radioin já Ruotâ SVT Sápmijn.
Čakčat 2013 Oktasašrádio álggahii iežas sámegielat tv-ođđasiid sáddema váldegotti fierpmis.	Čohčuv 2013 Yleisradio algâttij jieijâs sämikielâlij tv-uđđâsij vuolgâttem väldikode viermist.
Yle Sápmi buvttada Suoma áidna sámegielat mánáidprográmma, Unna Junná.	Yle Sápmi pyevtit Suomâ áinoo sämikielâlâš párnáiohjelm, Unna Junná.
Sápmelaš lei Suoma vuosttas sámegielat áigečála.	Sápmelaš lâi Suomâ vuossâmuš sämikielâlâš äigipajelostâ.
Dat almmustuvai davvisámegillii jagiid 1935–2002.	Tot almostui tavesämikielân iivijn 1935–2002.
Dán áigge áidna sámegielat aviisa lea Norggas almmustuvvi Avvir, mii almmustuvvá guovtti geardde vahkus.	Tääl áinoo sämikielâlâš aavis lii Taažâst almostuvvee Avvir, mii almostuvá kuohtii ohhoost.
Ánárašgielat searvi (Anarâškielâ Servi) lea almmustahttán Anarâš-lastta jagis 1987.	Anarâškielâ Servi lii almostittâm Anarâš-loostâ ive 1987 rääjist.
Jagi 2011 addojuvvon ásahus aviissaid doarjagis dagai vejolažžan vuosttas geardde servodaga doarjaga mieđiheapmai sámegielat aviisamateriála buvttadeami várás.	Ive 2011 adelum
Sámi soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.	asâttâs avisij torjust toovâi máhđulâžžân vuossâmuu keerdi ohtsâškodálâš torjuu mieđettem sämikielâlâš aavisamnâstuv pyevtitmân.
Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu.	Toorjâ lii mieđettum asâttâs vuáimánšoddâm maŋa
Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.	, mii pyevtit sämikielâlijd uđđâsijd sehe teddilum loostân ete viärmán.