index2.php_option=com_content_task=view_id=826_lang=davvi.html.xml

Sámedikki stivrra _oahkkima mearrádusat	Sämitige stiivrâ čuákkim miärádâsah
Sámedikki stivra čoahkkanii 5.3.2014 Anáris.	Sämitige stivrâ čokkânij 5.3.2014 Anarist.
Čoahkkima áššelisttás ledje virgeválljemat sihke cealkámušat.	Čuákkim äššilistoost lijjii virgevaljiimeh sehe ciälkkámušah
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta doaimmahatčálli virgái Laila Aikio Anáris.	Sämitige stivrâ meridij valjiđ fastâ toimâttâhčällee viirgán Laila Aikio Anarist.
Virggi ohce čieža olbmo.	Virge uccii čiččâm olmožid.
Doaimmahatčálli bargun leat ee. áššegirje- ja ekonomiahálddahussii guoski barggut.	Toimâttâhčällee pargon láá el. äššikirje- já ekonomiahaldâttâhân lohtâseijee pargoh.
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta birasčálli virgái Anni-Helena Ruotsala Helssegis jienaiguin 4-1.	Sämitige stivrâ meridij valjiđ fastâ pirâsčällee viirgán Anni-Helena Ruotsala Helsigist jienâiguin
Virggi ohce ovcci olbmo.	Pirâsčällee pargon láá el.
Birasčálli bargun leat ee. ruvkelága ollašuhttimii ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii guoski barggut.	ruukilaavâ olášutmân já biodiversiteetsopâmuš olášutmân lohtâseijee pargoh.
Birasčálli doaibmá áššemeannudeaddjin ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegottis.	Pirâsčällee tuáimá oovdânpyehten iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikoddeest.
Guovloovdáneami stivrejeaddji lága mielde sámediggi gárvvista Lappi eanagoddeprográmma sámekulturoasi.	Kuávluovdedem stivrejeijee laavâ mield sämitigge ráhtá Laapi eennâmkoddeohjelm sämikulttuuruási.
Eanagoddeprográmma stivre eanagotti guovloovdáneami ja ásaha ulbmiliid eanagotti ovdáneapmái.	Eennâmkoddeohjelm stivree eennâmkode kuávluovdedem já aasât mittomeeri eennâmkode oovdedmân.
Lappi eanagoddeprográmma lea ođasmahtton Lappi lihtus Lappi-soahpamušas.	Laapi eennâmkoddeohjelm lii uđâsmittum Laapi littoost Lappi-sopâmušâst.
Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimisttis sámekulturoasi.	Sämitige stivrâ tuhhiittij čuákkimistis sämikulttuuruási.
Oasis lea višuvdna jahkái 2040 sihke sámekultursoahpamuš.	Uásist lii uáinus ihán 2040 sehe sämikulttuursopâmuš.
Sámediggi lea ásahan guhtta strategalaš válljema sámekultuvrra ovddideami várás eanagoddeprográmma doaibmabajis 2014-2017.	Sämitigge lii asâttâm kuttâ strategisâš valjim sämikulttuur oovdedmân eennâmkoddeohjelm toimâpaje ääigi 2014-2017.
Válljemat leat: ealaskas árbevirolaš ealáhusat ja árbevirolaš diehtu, TäŠlvvsijdd – ealli nuortalaš kultuvrra guovddáš, bálvalusráhkadus doaibmi ráhkadussan, sámekultuvrra meroštallan skuvlenbálggis, giella ja kultuvrralaš riggodat sihke mánáid ja nuoraid Sápmi.	Valjiimeh láá: eellimvuáimáliih ärbivuáváliih iäláttâsah já ärbivuáválâš tiätu, TäŠlvvsijdd – ellee nuorttâlii kulttuur kuávdáš, palvâlemrááhtus tuáimen, sämikulttuur miäldásâš škovlimpäälgis, kielâ já kulttuurlâš rigesvuotâ sehe párnái já nuorâi Säämi.
Stivra dohkkehii cealkámuša sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa ordnenláhkan.	Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs ornimlaahân.
Evttohusa mielde Sosiála- ja dearvvasvuođaguovllut lágiduvvojit vuođu ala, masa gullet eanagottiid guovddášgávpogat sihke sierra meroštallama vuloš gielddat, main leat badjel 50 000 ássi.	Oovdânpyehtim mield Sosiaal- já tiervâsvuođâkuávluh šaddeh eennâmkuudij kuávdáškaavpugij sehe sierâ meridum paijeel 50 000 ässee kieldâi vuáđun.
Geavatlaččat sámiid ruovttuguovlu gulašii dán málles Roavvenjárggas stivrejuvvon sosiála- ja dearvvasvuođaguvlui.	Keevâtlávt sämikuávlu kulâččij taan maalist sosiaal- já tiervâsvuođâkuávlun, mon jođetteh Ruávinjaargâst.
Sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid siste sáhttet leat maid vuođđodási guovllut, main lea ordnenovddasvástádus oasis sosiálafuolahusa sihke vuođđodearvvasvuođafuolahusas ja muhtun dáhpáhusain maid muhtun spesiálbuohccedivššu bálvalusain.	Sosiaal- já tiervâsvuođâkuávlui siste pyehtih leđe meid vuáđutääsi kuávluh, main lii ornimovdâsvástádâs uásist sosiaalhuolâttâs sehe vuáđutiervâsvuođâhuolâttâsâst já motomijn tábáhtusâin meid motomijn spesiaalpyecceetipšo palvâlusâin.
Vuođđodási guovllu sáhttá vuođđudit uhcimuštá sullii 20 000 ássi gieldda vuođu ala.	Vuáđutääsi kuávlu puáhtá vuáđudiđ ucemustáá suulân 20 000 ässee kieldâ vuáđun.
Sámiid ruovttuguovllu veahkadat ii leat doarvái, ahte sáhttá lágidit vuođđodási guovllu.	Sämikuávlu aalmug ij pijssáá vuáđudiđ vuáđutääsi kuávlu.
Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa viidásut guovlluguovdasaš ja álbmotlaš bargguid koordinerema ja dikšuma várás leat lassin vihtta sierravástuguovllu, maid bargun lea jođihit ja heivehit oktii sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid ja vuođđodási guovlluid doaimma ja daid ordnen bálvalusaid.	Sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs vijđásub kuávlulij já aalmuglij pargoi koordinistmân já tipšomân láá lasseen vittâ sierânâsovdâsvástádâskuávluh, moi pargon lii stivriđ já oohtânheiviittiđ sosiaal- já tiervâsvuođâkuávlui já vuáđutääsi kuávlui tooimâ já tai ornim palvâlusâid.
Geavatlaččat evttohus oaivvildivččii dan, ahte oppa Davvi-Suopma gulašii sierravástuguvlui, mii stivrejuvvo Oulus.	Keevâtlávt oovdânpyehtim uáivildiččij tom, ete ubâ Tave-Suomâ kuláččij sierânâsovdâsvástádâskuávlun, mon jođetteh Oulust.
Sámediggi lea fuolas das, ahte evttohusa váikkuhusat ja sierra molssaeavttuid váikkuhusat eai leat doarvái dutkojuvvon eaige čielggaduvvon.	Sämitigge lii huolâstum tast, ete oovdânpyehtim vaikuttâsah já sierâ molsâiävtui vaikuttâsah iä lah tuárvi tutkum ijge selvâttum.
Sierra molssaeavttuid goluid ja ekonomalaš váikkuhusaid galggašii rehkenastit ja rehkenastinvuođustusat galggašedje leat almmolaččat árvvoštallamis, vai sierra ordnenmolssaeavttuid sáhttá duođalaččat árvvoštallat.	Sierâ molsâiävtui kuástádâsâid já ekonomâlijd vaikuttâsâid kolgâččij rekinistiđ já rekinistemvuáđustâsah kolgâččii leđe almolávt árvuštemnáál, vâi sierâ ornimmolsâiävtuid puávtâččij tuođâlávt árvuštâllâđ.
Sámediggi atná hui stuorra váilevuohtan dan, ahte lága oktavuođas ii leat guorahallon sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ruhtadeami ovddideapmi.	Sämitigge ana uáli stuorrâ väännin tom, ete laavâ ohtâvuođâst ij lah suogârdum sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ruttâdem ovdedem.
Sámediggi atná evttohusa problemáhtalažžan sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaid sihke gieldda iešstivrejumi perspektiivvas geahčadettiin.	Sämitigge ana oovdânpyehtim čuolmâlâžžân sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuáđuvuoigâdvuođâi sehe kieldâlâš jiešhaldâšem uáinust.
Ráđđehusa evttohushámus ii maiddái váldde vuhtii ollege vejolašvuođaid lágidit bálvalusaid rájáid rasttildeaddji oktasašbargun.	Haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâs ij meid vääldi ollágin vuotân máhđulâšvuođâid orniđ palvâlusâid raajijd rastaldittee oovtâstpargon.
Evttohus doalvvošii sámiid ruovttuguovllu oasil bálvalusaid čohkiideapmái, gaskkaid guhkkumii ja vejolaččat maid sámegielat bálvalusaid fuotnáneapmái.	Oovdânpyehtim jođettiččij sämikuávlu uásild palvâlusâi čokkânmân, kooskâi šoddâmân já máhđulávt meid sämikielâlij palvâlusâi hiäjuusmân.
Sámediggi ii dohkket sosiála- ja dearvvasvuođaministeria evttohusa ja gáibida, ahte evttohus válmmaštallo ođđasit nu, ahte evttohusa váikkuhusat, ruhtadeapmi, hárvves ássan ja sámiid gielalaš vuoigatvuođat bohtet váldojuvvot vuhtii bálvalusráhkadusa ovddideamis.	Sämitigge ij tuhhit sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö oovdânpyehtim já váátá, ete oovdânpyehtim ráhtoo uđđâsist nuuvt, ete oovdânpyehtim vaikuttâsah, ruttâdem, härvis asâttem já sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah váldojeh vuotân palvâlemráhtus oovdedmist.
Stivra attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministerias válmmaštallon geatkenáliid dikšunplána birra.	Stivrâ adelij ciälkkámuš eennâm- já meccituáluministeriöst valmâštâllum ketkinaalij hoittámvuáváámist.
Cealkámušas lea váldon vuhtii sámiid ruovttuguovllu bálgosiid oktasaš cealkámuš geatkenáliid dikšunplána birra.	Ciälkkámušâst lii valdum vuotân sämikuávlu palgâsij ohtsâš ciälkkámuš ketkinaalij hoittámvuáváámist.
Sámediggi evttoha máŋga dárkkálmahttima dikšunplánii.	Sämitigge oovdânpuáhtá maaŋgâid tärkkilistmijd hoittámvuáváámân.
Sámediggi evttoha ahte náliid muddemis ja dikšumis dahkkojuvvo oktasašbargu Norgga, Ruoŧa ja Ruošša stáhtaiguin sihke sámedikkiiguin.	Sämitigge oovdânpuáhtá ete naalij heiviittâlmist já hoittáámist rähtih oovtâstpargo Taažâ, Ruotâ já Ruošâ staatâiguin sehe sämitigijguin.
Sámediggi ii guottit evttohusa reviiravuđđosaš geatkevahágiid buhtadusvuohkin.	Sämitigge ij kyeddit oovdânpyehtim reeviirvuáđulâš ketkivahâgij sajanmäksimvuáhádâhhân.
Sámediggi evttoha vel, ahte geatkenálli ii stuoriduvvo ja vahátealliid elimineremis galggašedje eiseválddit fuolahit.	Sämitigge oovdânpuáhtá lasseen, ete ketkinääli ij šoddâduu já háittuellei meddâlistem kolgâččij tábáhtuđ virgeomâhái tooimâst.
Stivra dohkkehii cealkámuša Yleisradio jagi 2013 čilgehusa birra.	Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš Yleisradio muštâlusâst ivveest 2013.
Cealkámušas sámediggi bijai merkii positiivvalaš ovdáneami Yle Sámi doaimmas.	Ciälkkámušâst sämitigge piejâi meerkân mieđetteijee ovdánem Yle Sápmi tooimâst.
Yle Sápmi lea lasihan nuortalaš- ja anárašgielat ođasbuvttadeami, ovddidan vuorrováikkuhusa ja ruoktosiidduid, álggahan sámegielat nuoraidprográmma sihke iežas riikkaviidosaš Tv-ođassáddaga.	Yle Sápmi lii lasettâm nuorttâlâš- já anarâškielâlâš uđâspyevtittem, ovdedâm vuáruvaikuttemvuođâ já päikkisiijđoid, algâttâm sämikielâlâš nuorâiohjelm sehe jieijâs väldikodálâš tv-uđâsvuolgâttâs.
Sámediggi evttoha, ahte Yle Sámi iehčanasvuohta lasihuvvošii ja dasa addojuvvošii Svenska Yle vear	Sämitigge oovdânpuáhtá, ete Yle Sápmi jiečânâsvuotâ lasettuččij já toos adeluččij Svenska Ylen verdidittee sajattuv já tooimân adeleh tuárvi resurssijd.
Yle Sámi prográmmaáiggi galggašii maid lasihit sihke erenomážit ovddidit ođđa interneahttavuđđosaš bálvalusaid erenomážit mánáide ja nuoraide ja bidjat resurssaid nuortalaš- ja anárašgielat prográmmabuvttadeapmái.	Yle Sápmi ohjelmääigi kolgâččii meid lasettiđ sehe eromâšávt ovdediđ uđđâ internet-vuáđulijd palvâlusâid eromâšávt párnáid já nuoráid já lasettiđ resurssijd nuorttâlâs- já anarâškielâlâš ohjelmpyevtittâsân.
Sámediggi buvttii ovdan maid dárbbu digiteret Yle Sámi arkiivva ja oažžut dan sámeservodaga atnui ealli arkiivva ja virtuála oahppanbirrasiid bokte.	Sämitigge puovtij oovdân meid táárbu mutteđ Yle Sápmi arkkâduv digiháámán já adeliđ tom sämisiärváduv kiävtun ellee arkkâduv já virtuaallâš oppâmpirrâsij vievâst.
Stivra dohkkehii guokte cealkámuša Eanodaga gildii.	Stivrâ tuhhiittij kyehti ciälkkámuš Iänuduv kieldân.
Gielda lei bivdán sámedikkis cealkámuša guovtte prošeaktaplána birra: sámeváikkuhusaid árvvoštallan gieldda mearrádusadahkanproseassas ja sámegiela ja – kultuvrra ealáskahttinprošeavttas.	Kieldâ lâi pivdám sämitiggeest ciälkkámuš kyehti proojeektvuáváámist: sämivaikuttâsâi miäruštâllâm kieldâlâš miärádâstoohâmprosessist já sämikielâ já - kulttuur iäláskittemprojektist.
Sámediggi árvvoštalai vuđolaččat plánaid gaskavuođa álbmotlaš láhkaásaheapmái, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide sihke ođastusaide, mat leat barggu vuolde stáhtahálddahusas.	Sämitigge miäruštâlâi vuáđulávt vuáváámijd kieldâlij lahâasâttem háárán, aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi háárán sehe uđâsmitmij háárán, maid valmâštâleh staatâhaldâttuvvâst.
Árvvoštallama mielde plánain leat fárus dakkár evttohusat, mat eai gula gieldda iešstivrejupmái ja loavkidit sámi kulturiešstivrejumi.	Miäruštâllâm mield vuáváámijn láá mieldi tagareh oovdânpyehtimeh, moh iä kulloo kieldâlâš jiešhaaldâšmân já luávkkájeh sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem.
Sámediggi anii plánaid hui váilevažžan ja láhkaásaheami vuostásažžan.	Sämitigge oonij vuávámijd uáli vááijuvlâžžân já lahâasâttem vuástásâžžân.
Sámediggi almmuhii ahte vuosttilda guktuid fidnuid.	Sämitigge almottij, ete vuástálist kuohtuid projektijd.
Sámediggi giddii fuopmášumi maid dasa, ahte Eanodaga gielda ii leat deavdán lágas mearriduvvon geatnegasvuođas gárvvistit ovttaveardásašvuođaplána ja evttoha ahte gielda beavttálmahttá sámi giellalága ollašuhttima.	Sämitigge kiddij huámášume meid toos, ete Iänuduv kieldâ ij lah tiävdám lahâaasâtlâš kenigâsvuođâs rähtiđ oovtviärdásâšvuotâvuávám já oovdânpuáhtá, ete kieldâ pehtilit säämi kielâlaavâ olášuttem.
Sámediggi almmuhii leat gárvvis oktasašbargui gielddain ovttaveardásašvuođaplána gárvvisteames ja sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami várás Eanodaga gielddas.	Sämitigge almottij, ete lii vaalmâš oovtâstpaargon kieldáin oovtviärdásâšvuotâvuávám rähtimist já sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi turviimân Iänuduv kieldâst.
Stivra nammadii sámedikki bargiidpolitihkalaš áššegirjiid čuovvunjovkui stivrra ovddasteaddjin Heikki Paltto.	Stivrâ nomâttij sämitige pargoviehâpoolitlij äššikiirjij čuávvumjuávkun stiivrâ ovdâsteijen Heikki Paltto.
Sámediggi sirddii nuortalaškulturguovddáža guoski ášši gieđahallama maŋit čoahkkimii, dasgo láiggu njealjehashaddi ii lean geavaheamis čoahkkimis.	Sämitigge siirdij nuorttâlâškulttuurkuávdâžân kyeskee ääši kieđâvuššâm čuávuváá čuákkimân, ko lááigu neljihâšhadde ij lamaš čuákkim kiävtust.
Sámedikki stivra mearridii lassin mieđihit bálkkáhis virgelobi sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvii 25.4.2014 - 26.5.2014.	Sämitige stivrâ meridij lasseen mieđettiđ pälhittes virgerijjâvuođâ sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvin 25.4.2014 - 26.5.2014.
Sámediggi dieđiha maŋŋelebbos mo ollesáigásaš ságadoalli barggut dikšojuvvojit su virgelobi áigge.	Sämitigge tieđeet maŋeláá maht váldutoimâlii saavâjođetteijee pargoid hoittájeh suu virgerijjâvuođâ ääigi.
Sámedikki stivra nammadii Sámedikki ovddasteaddjin Ohcejoga gieldda sámemusihka rávesolbmuidskuvlema ovddideami ovdačielggadanfidnu stivrenjovkui Anu Magga.	Sämitige stivrâ nomâttij Sämitige ovdâsteijen Ucjuv kieldâ sämimuusik rävisolmoošškovlim ovdedem ovdâčielgiittâsproojeekt stivrimjuávkun Anu Magga.