index2.php_option=com_content_task=view_id=838_lang=davvi.html.xml

Eanodaga ja Soađegili nuorat vulget riikaviidosaš dánsundáhpáhussii Iänuduv já Suáđigil nuorah vyelgih väldikodálâš tanssâtábáhtusân Showdánsunjoavku Eanodaga powerdancers ja moderna álbmotdánsunjoavku Jutatokka Soađegilis ovddastit sámenuoraid riikaviidosaš Showtanssâjuávkku Eanodaga powerdancers já tááláš aalmugtaansâ tánssájeijee juávkku Jutatokka Suáđigilist ovdâsteh säminuorâid väldikodálâš Sottiisimoves – tábáhtusâst, mii uárnejuvvoo Tamperest kesimáánust. – dáhpáhusas, mii ordnejuvvo Tampere – gávpogis geassemánus. Sámenuoraid ovddasteaddjit válljejuvvojedje Soađegilis ordnejuvvon sámenuoraid dáiddadáhpáhusas. Säminuorâi ovdâsteijeeh väljejuvvojii säminuorâi taaiđâtábáhtusâst, mii uárnejui Suáđigilist. Dánsungilvvus bálkášuvvojedje lassin Giehtaruohttasa mánáid friija dánssa joavku ja káregasnjárgalaš hiphop – joavku Gangstajuŋkkát. Tanssâkištoost palhâšuvvii meid Kietâruotâs nuorâi rijjâ taansâ juávkku já kärigâsnjaargâlâš hiphop – juávkku Gangstajuŋkkat.. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barggaiga zumbafitness bagadalli Bigga Aikio (govas, Säminuorâi taaiđâtábáhtus tuámmárin lijjii zumbafitness stivrejeijee Bigga Aikio (kooveest, geahča video keejâ video ) Guovdageainnus ja dánsunoahpaheaddji Merja Leinonen Soađegilis. ) Kuovdâkiäinust já tanssâmáttáátteijee Merja Leinonen Suáđigilist. Duopmárat giittiiga Eanodaga powerdancers – joavkku bures válmmaštallojuvvon dánsunčájáhusas, mii oaččui gehččiid fárrui. Tuámmáreh kijttii Eanodaga powerdancers – juávhu (kove vyelni) pyereest valmâštâllum taansâst, mii finnij keččeid fáárun. Koreografia lei máŋggabealálaš ja earenoamážit Sámi leavga, mii šattai dánssa loahpas dánsuid biktasiin, oaččui giitosiid. Koreografia lâi maaŋgâpiälálâš já eromâšávt sämilippu, mii šoodâi tánssájeijei pihtâsijn taansâ loopâst, finnij kijttosijd. Dánssa lei bagadan Rosa Pietikäinen ja das dánso Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Kristen Anne Ruotsala, Petra Ikonen ja Sofia Kallionlähde. Taansâ lâi stivrim Rosa Pietikäinen já tast tánssájii Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Kristen Anne Ruotsala, Petra Ikonen já Sofia Kallionlähde. Soađegili Jutatokka (govas vulobealde) dánssa namma lei Boazu. Suáđigil Jutatokka – juávkku (kove vyelni) tánssái kištoost taansâ mon nommâ lâi Boazu (puásui). Čájáhus oaččui giitosiid buori ritmmas, njuovžilis lihkádusain ja mágihkalaš dovddus. Tanssâ finnij kijttosijd šiev rytmist, njyebžilis liihâdmijn já maagisâš tobdost. Dánsa govvidii duopmáriid mielas bures bohcco dakkárin go dat lea okto ja ealu siste. Tanssâ kuvvij tuámmárij mielâst pyereest poccuu talle ko tot lii ohtuu já siijdâst. Lassegiitosiid ožžo persovnnalaš vuogis atnit vuoddagiid čájáhusas. Lasekijttosijd sij finnejii persovnlâš vyevist kevttiđ vuodduid taansâst. Dánssa lei bagádallan Riina Lindberg ja das dánso Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski. Taansâ lâi stivrim Riina Lindberg já tast tánssájii Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala já Laura Kaaretkoski. Gudnemáinnašumi ja stipeandda ožžon Giehtaruohttasa mánát – joavkku (govva vulobealde) lei bagadallan Gárasavvona skuvlla oahpaheaddji Taina Syväjärvi. Kunneemainâšume já stiipeend finnim Giehtaruohttasa mánát (Kietâruotâs párnááh) – juávhu (kove vyelni) lâi stivrim Käresavvoon škoovlâ máttáátteijee Taina Syväjärvi. Čájáhusas lei fárta ja mokta ja sámi kultuvra lei oidnosis. Taansâst lâi liähtu já tast oinui sämmilâš kulttuur. Dasa lassin joavku oaččui buori oktavuođa gehččiiguin. Lasseen juávhust lâi šiev ohtâvuotâ keččeid já lávdástem lâi makkuutteijee. Gudnemáinnašumi ja stipeandda oaččui maid káregasnjárgalaš nuoraid Gangstajuŋkkát hiphop-joavku dánssain Trift Shop. Kunneemainâšume já stiipeend finnij meid kärigâsnjargâlij nuorâi Gangstajunkkát hiphop-juávkku (kove vyelni) tanssáin Trift Shop. Dánssa lei bagadallan Ville Köngäs, dat movttiidahtii gehččiid, das lei buorre ritma, soai dánsuiga bures oktii ja koreografia lei buorre. Taansâ lâi stivrim Ville Köngäs, tot movtijdittij keččeid, tánssájeijein lâi šiev rytmi, sij tánssájii pyereest oohtân já koreografia lâi mudágávt hástulâš. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui vuosttaš geardde Soađegili girkosiiddas. Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejui vuossâmuu keerdi Suáđigil markkânist. Dáhpáhus gullá oassin riikaviidosaš Tábáhtus kulá väldikodálâš – dáhpáhussii ja dan váldoordnejeaddjin doaibmá sámediggi. – tábáhtusân já ton váldu-uárnejeijen tuáimá Sämitigge. Soađegili dáhpáhussii oassálaste oktiibuot badjel 400 olbmo ja gilvui oassálaste 12 dánsunjoavkku. Suáđigil tábáhtusân uásálistii ohtsis paijeel 400 olmožid já kiišton uásálistii 12 tanssâjuávkkud. Jagi 2015 sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Ohcejogas ja dan riikaviidosaš temán lea musihkká. Ive 2015 säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Ucjuuvâst já ton väldikodálâš teeman lii muusik. Sápmelaš temás dieđihuvvo maŋŋelis. Sämmilâš paldâlâsteemast tieđetteh maŋeláá. Soađegili dáhpáhusa oassin lei maid govvagilvu, man bálkášumit juhkkojuvvojit skuvllaid giđđafeasttain. Suáđigil tábáhtusân lohtâseijee kovekišto palhâšumeh juáhhojeh škoovlâi kiđđâjuuhlijn.