index2.php_option=com_content_task=view_id=841_lang=davvi.html.xml

Stivrra čoahkkima mearrádusat Stiivrâ čuákkim miärádâsah Sámedikki stivra doalai telefončoahkkima 3.4.2014. Sämitige stivrâ toolâi puhelinčuákkim 3.4.2014. Stivrra attii Stivrâ adelij čealkámuša ciälkkámuš hápmosis stivrra evttohussan gielddaid vuođđobálvalusaid stáhtaossodatvuogádaga ođasmahttima várás. hammiittâsâst haldâttâs oovdânpyehtimân kieldâi vuáđupalvâlusâi staatâuásivuáháduv uđâsmitmân. Evttohusa mielde sámiid ruovttuguovllu gieldda lassioassi mearrášuvašii njuolgga álbmotdiehtovuogádaga dieđuide vuođđuduvvi sámegielat álbmotossodaga vuođul. Iävtuttâs mield sämikuávlu kieldâ laseuási meriduuččij njuolgist aalmugtiätuvuáháduv tiäđoid vuáđuduvvee sämikielâlâš aalmuguási vuáđuld. Lassioasi geavaheami evtohusas ii leat eaktuduvvon geavahuvvot sámegielat bálvalusaid oažžuma sihkkarastima ovddieaddji ulbmiliid várás. Laseuási kevttim ij oovdânpyehtimist lah vaattum kevttiđ tárguttâssáid, moh ovdedeh sämikielâlij palvâlusâi finnim turvim. Sámedikki stivra gávnnahii čealkámušastis ahte álbmotdiehtovuogádahkii sámegiela etanigiellan leat almmuhan jagi 2012 loahpas 1903 olbmo. Sämitige stivrâ pahudij ciälkkámušâstis ete aalmugtiätuvuáhádâhân sämikielâ eennikiellânis láá almottâm ive 2012 loopâst 1903 olmožid. Sápmelaččat leat Suomas sámedikki válggaid oktavuođas čoggojuvvon statistihka mielde s. 10 000. Sämmiliih láá Suomâst sämitige vaaljâi ohtâvuođâst nuurrum lovottuv mield s. 10 000. Sápmelaččat eai leat merken sámegiela almmuhemiin dan eatnigiellan, go ii leat miige váikkuhusaid virgeoapmahašáššedikšumii dahje dasa, man gielat bálvalusa dat olmmoš oažžu. Sämmiliih iä lah merkkim sämikielâ almootmáin eenikiellânis, ko tast ij lah mihheen vaikuttâsâid virgeomâhâšášástâlmân teikâ toos, mon kielâlijd palvâlusâid áášánkullee olmooš finnee. Álbmotdiehtovuogádahkii lea sáhttán easka jagi 2013 merket man sámegiela olmmoš hállá eatnigiellan. Aalmugtiätuvuáhádâhân lii puáhtám eskân ive 2013 merkkiđ maid sämikielâid olmooš sárnu eenikiellânis. Sámediggi gidde fuopmášumi čealkámusaštis maiddái dasa, ahte sámegielddat galget ollašuhttit sámegiela giellalága geatnegasvuođaid gieldda sámegielat olbmuid mearis fuolakeahttá. Sämitigge kiddee ciälkkámušâstis huámmášume meid toos, ete sämmiliih kieldah kalgeh tevdiđ säämi kielâlaavâ kenigittee aašijd peerusthánnáá kieldâ sämikielâlii aalmug meereest. Sámediggi evttohii čealkámušastis, ahte Sämitigge oovdânpuovtij ciälkkámušâstis, ete 1. 1. Sámiid ruovttuguovllu gielddaid lassioassi máksojuvvo fásta, seammasturrosaš bálvalusdárbuvuđot lassin bálvalusaid dorvvasteami dihtii buot sámiid ruovttuguovllu gielddaide. Sämikuávlu kieldâi laseuási máksoo fasta, siämmáástuárusâš palvâlemtárbuvuáđustâslâš lasseen sämikielâlij palvâlusâi turviimân puoh sämikuávlu kieldáid. Oasi galgá máksit Anára gildii bajiduvvon oassin, daningo gielda galgá bálvalit golmma eará sámegillii ja Ohcejoga gildii bajiduvvon oassin stuorra balvalusdárbbu dihtii. Uási kalga mäksiđ Aanaar kieldân pajedum uássin, ko kieldâ kalga palvâliđ kuulmáin jieškote-uv sämikieláin já Ucjuv kieldân pajedum uássin stuorrâ palvâlemtáárbu tiet. 2. 2. Sámiid ruovttuguovllu gielddaide sámegielat veahkadaga vuođul mákson lassioassái gullá geatnegasvuohta sámegielat bálvalusaid ordnema várás. Laseuásán, mii máksoo sämikuávlu kieldáid sämikielâlii aalmuguási vuáđuld, siskálmittoo kenigâsvuotâ sämikielâlij palvâlusâi orniimân. Stivra nammadii ovddasteaddjin On:id eamiálbmotáššiid bissovaš foruma 13. čoahkkimii New Yorkii 12. – 23.5.2014. Stivrâ nomâttij ovdâsteijen OA algâaalmugaašij pisovâš foorum 13. čuákkimân New Yorkân 12. – 23.5.2014. II várreságajođiheaddji Heikki Paltto ja nuoraidráđi ovddasteaddji Minna Lehtola. II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto já nuorâirääđi ovdâsteijee Minna Lehtola. Olgoáššiidministeriija máksá aŋkke ovtta sámedikki ovddasteaddji mátkegoluid. Olgoašijministeriö máksá aainâs-uv oovtâ sämitige ovdâsteijee mätkikoloid. Stivra mearridii čatnašuvvat Stivrâ meridij čonâdâttâđ suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga ovttasbargočatnašupmái pištee ruukitooimâ viärmáduv oovtâstpargočonâdâtmân ja nammadii váimmusjovkui ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja várreláhttun Heikki Paltto. já nomâttij vááimusjuávkun saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já väärrin Heikki Paltto. Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádat lea Sitra fidnu. Pištee ruukitooimâ viärmádâh lii Sitra proojeekt. Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga váldoulbmilin lea ovddidit suvdilut ruvkedoaimma vejolašvuođaid Suomas, ii buoridit ruvkkiid dábálaš doaibmavejolašvuođaid. Pištee ruukitooimâ viärmáduv váldu-ulmen lii ovdediđ pištevub ruukitooimâ iävtuid Suomâst, ij pyerediđ ruukij almos toimâiävtuid. Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga váimmusjoavkku bargun lea ee. ovddidit Supmii vuogas bargoneavvuid eambbo vásttolaš ja suvdilut ruvkedoaimma vejolažžan dahkama várás. Pištee ruukitooimâ viärmáduv vááimusjuávhu pargon lii el. ovdediđ Suomân heivejeijee pargopiergâsijd eenâb ovdâsvástádâslâš já pištee ruukitooimâ máhđulâžžân tohâmân. Ovttasbargočatnašupmi vuođđuduvvá lágaid čuovvumii ja vuolláičállán váimmusjoavkku lahtut čatnašit sámiid sierravuoigatvuođaid gudnejahttimii. Oovtâstpargočonâdâttâm vuáđuduvá laavâi nuávditmân já jesâneh, kiäh láá tom vuáláčáállám, čonâdâteh sämmilij sierânâsvuoigâdvuođâi kunnijâtmân. Stivra čoahkkana čuovvovaš háve 22.4.2014 Anáris. Stivrâ čokkân čuávuváá keerdi 22.4.2014 Anarist.