index2.php_option=com_content_task=view_id=898_lang=davvi.html.xml

Kulturduovdda Kulttuurenâdâh Luonddu máŋggahápmásašvuohta lea sámiid ruovttuguovllus rikkis, muhto dat dego subárktalaš luondu, lea maiddái herket vaháguvvi. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ lii sämikuávlust riges, mutâ tot tego subarktâlâš luandu, lii meid háváduvvee. Davvin duovdaga govvidit viiddes duottarbadjosat ja máddeleabbos viiddes čázádagat ja vuovddit. Tavveen enâduv jiešvuođah kovvejeh vijđes tuodârpajoseh já mäddiláá vijđes čácáduvah já meecih. Guovllu ráđđejeaddji luonddutiippat leat duottarjalgadas ja – maras sihke jeakkit. Kuávlu räđđejeijee luándutiijpah láá tuodârjolgâdâs já laajišvyevdi sehe jeegih. Mátta guovllus šaddet maiddái guolbbavuovddit ja boares álgovuovddit. Máddáá kuávlust šaddeh meid kuolgâmecci já puáris algâvyevdih. Ruovttuguovllus gávdnojit buot Suoma stuorrabeađut, ođđasamosin alvvas. Sämikuávlust láá puoh Suomâ stuorrâpiäđuh, uđđâsumosin iilvâs. Guovllus bessejit máŋggat áitatvuloš ja maiddái dábálaš loddešlájat. Kuávlust pessejeh maaŋgah uhkevuálásiih já meid táváliih loddešlaajah. Ruovttuguovllu máŋggabealat šattolašvuohta ja organismmat leat fállan sámiide resursavuođu kultuvrra ja ealáhusaid várás. Sämikuávlu maaŋgâpiälásâš šadolâšvuotâ já iäláneh láá faallâm sämmiláid reesuursvuáđu kulttuur já iäláttâsâi várás. Sámekultuvrra johtti eallinvuohki ii leat guođđán duovdagii olus bissovaš dološmuittuid. Sämikulttuur jottee eellimtääpi ij lah kuáđđám enâdâhân ennuvgin pisovijd toovlášmuštoid. Duovdagii leat báhcán máddariid goahtegiettit, máđit, áiddit ja rusttegat. Enâdâhân láá pááccám madârvanhimij kuátišiljoh, kiäinuh, käärdih já rakânâsah. Sámi lundui gulavaš kulturárbi ealláge máidnasiin, juigosiin ja báikenamain. Sämmilâš luándun lohtâseijee kulttuurärbivyehi iälá-uv mainâsijn, juoigusijn já päikkinoomâin. Sámiid ruovttuguovllus leat hui rikkis sámegielat báikenamat. Sämikuávlust lii uáli riges sämikielâlâš päikkinommâvuárkká. Báikenamat muitalit ee. eatnamiid geavahusas, historjjás, oskkus, dáhpáhusain ja ealáhusain. Päikkinoomah muštâleh el. kuávlu kiävtust, historjást, oskolduvvâst, tábáhtusâin já iäláttâsâin. Biras Piirâs Sámiid ruovttuguovllu eana - ja čáhceguovlluid viidodat lea oktiibuot badjel golbma miljon hektára. Sämikuávlu eennâm- já čäcikuávlui vijđodâh lii ohtsis paijeel kulmâ miljovn hehtaar. Dat lea sullii logátoassi oppa Suoma viidodagas. Tot lii suulân lovádâs ubâ Suomâ vijđoduvvâst. Sámiid ruovttuguovllus 91 % lea stáhta hálddus ja sullii 80 % lea eará láhkai suodjaluvvon. Sämikuávlust 91 % lii staatâ haldâšem já suulân 80 % lii eresnáál suojâlum. Sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan eatnamiin ollašuhtto vuovdedoallu lagamustá Lappi bálgosa ja Anára gieldda eatnamiin. Sämikuávlust staatâ haldâšem kuávluin hárjutteh meccituálu eromâšávt Laapi palgâs já Aanaar kieldâ kuávluin. Meahciráđđehus, bálgosat ja luondoorganisašuvnnat leat soahpan máinnašuvvon eatnamiin dehalaš boazodoalloguovlluid ja luondočuozáhagaid ráfoheamis 20 jahkái. Meccihaldâttâs, palgâseh já luánduseervih láá sooppâm koččâmušâst leijee kuávluin tehálij puásuituálukuávlui já luándučuosâttuvâi rávhuidutmist 20 ihán. Soahpamuš dahkkui jagi 2010. Sopâmuš rahtui ive 2010. Vuovdedoalloeatnamiin, mat leat stáhta hálddus guoskaduvvojit PEFC-vuovdesertifiserenkritearat. Staatâ haldâšem meccituálukuávluin heiviitteh PEFC-meccisertifisistemkriteerijd. Sámiid ruovttuguovllus leat iežas kritearat, mii lea sohppojuvvon ovttasbarggus Meahciráđđehusain, nuortalaččaid giličoahkkimiin ja sámedikkiin. Sämikuávlust láá jieijâs kriteereh, moh láá sooppum oovtâstpargoost Meccihaldâttâssáin, nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin já sämitiggijn. Sámiid ruovttuguovllu bálgosat leat dohkkehan kritearaid. Sämikuávlu palgâseh láá tuhhiittâm kriteerijd. Gárta: sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi Meahciráđđehusa hálddašan eana-guovlluin Kárttá: sämikuávlu eennâmkevttim Meccihaldâttâs haldâšem eennâmkuávluin Bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta sámiid ruovttuguovllus maiddái luonddusuodjalanguovlluin ja priváhta eana-guovlluin. Poccuin lii rijjâ kuáttumvuoigâdvuotâ sämikuávlust meid luándusuojâlemkuávluin já priivaat ulmui eennâmkuávluin. Gárttas govvidat dehalamos eanageavahanvugiid stáhta hálddašan eana - ja čáhceguovlluin. Káártást kovvejeh tehálumosijd eennâmkevttimhaamijd staatâ haldâšem eennâm- já čäcikuávluin. Suodjevuovdeguovlu lea láhkaásahusain mearriduvvon guovlu, gos vuovddi galgá dikšut ja geavahit nu, ahte dat ii dagat vuovderájá sirdašuvvama vuollelii. Syejimeccikuávlu lii lahâaasâtmáin asâttum kuávlu, kost meeci kalgeh hoittáđ já kevttiđ tienuuvt, ete tot ij toovât meccirääji vuálánem. Suodjevuovdeguvlui gullet Eanodaga ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke guovllut Anára gielddas. Syejimeccikuávlun kuleh Iänuduv já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe kuávluh Aanaar kieldâst.