index2.php_option=com_content_task=view_id=919_lang=davvi.html.xml

Sámediggelága ođastus ovdána Sämitiggelaavâ uđâsmittem ovdán Vuoigatvuođaministeriija ja sámedikki oktasaš ulbmilin lea, ahte jagi 2015 dollojuvvon sámediggeválggain čuovvut ođđa sámediggelága ja dan válggaid guoski ásahusaid. Riehtiministeriö já sämitige ohtsâš ulmen lii, ete ive 2015 sämitiggevaaljâin nuávditteh uđđâ sämitiggelaavâ já ton valjáid kyeskee njuolgâdusâid. Ministeriija ja sámediggi maiddái doibmet ulbmila juksama dihtii. Ministeriö já sämitigge meid tuáimih ulme juksâmân. Vuoigatvuođaministeriija mielde ráđđehusa evttohus addojuvvo riikkabeivviide nu jođánit go vejolaš. Riehtiministeriö mield haldâttâs oovdânpyehtim adeleh ovdâskoodán nuuvt jotelávt ko máhđulâš. Riikkabeaivvit gieđahallet ráđđehusa evttohusa čakčat. Ovdâskodde kieđâvuš haldâttâs oovdânpyehtim čohčuv. Juos dárbu lea, sáhttit láhkii dan riikkabeaivvegieđahallama oktavuođas evttohit váldojuvvot dárbbašlaš sirdásanasáhusaid jagi 2015 válggain heivehuvvon válgalogahallamiid ohcaleami ja válgalogahallama nannema guoskavaš mearreáiggiin ja eará vejolaš válggaid doaimmaheapmai laktáseaddji áššiin. ” Jis lii tárbu, te laahân puáhtá iävtuttiđ ton ovdâskoddekieđâvuššâm ohtâvuođâst väldiđ tárbulijd sirdumnjuolgâdusâid vaaljâluvâttâlmân ucâlumân já vaaljâluvâttâllâm naanoodmân kyeskee meriaaigijn maid heiviitteh ive 2015 vaaljâin já eres máhđulijn vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee aašijn. ” Lean sihkkar das, ahte sámeservoša ja sámedikki dorjon sápmelašmeroštallan boahtá fápmui ovdal válggaid ja sámediggi gieđahallá ohcamušaid sámedikki válgalogahallamii ođđa meroštallama vuođul ”, sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala. Lam vises tast, ete sämisiärváduv já sämitige tuárjum sämmilâšmiäruštâllâm šadda vuáimán ovdil vaaljâid já sämitigge kieđâvuš ucâmušâid sämitige vaaljâluvâttâlmân uđđâ miäruštâllâm vuáđuld ”, sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi muštâl. ” Sámedikki áddejumi mielde ráđđehusa evttohusa ii leat dárbu gieđahallat eará váljagottiin go vuođđoláhkaváljagottis. ” Sämitige ibárdâs mield haldâttâs oovdânpyehtim ij lah tárbu kieđâvuššâđ eres váljukuudijn ko vuáđulahâváljukoddeest. Sámedikki ulbmilin lea, ahte lága riikkabeaivvegieđahallan livččii johtil, láhkii ii boađašivčče eará nuppástusat go vejolaččat sirdásanásahusaid oasil ja lunddolaččat buktit dán doaivaga ovdan vuođđoláhkaváljagoddái. ” Sämitige ulmen lii, ete laavâ ovdâskoddekieđâvuššâm ličij jotteel, laahân iä puáđáččii eres nubástusah ko máhđulávt sirdumnjuolgâdusâi uásild já luándulávt pyehtip taam tuoivuu oovdân vuáhđulahâváljukoodán. ” , sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala. , sämitige saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâl. Sámedikki válgalávdegoddi lea álggahan válmmaštallama sámedikki válggaid várás. ” Sämitige vaaljâlävdikodde lii algâttâm valmâštâlmijd sämitige vaaljâi várás. ” Vuordit dieđusge ahte ođđa sámediggeláhka boađášii fápmui nu jođánit go vejolaš. Vyerdip tiäđust-uv ete uđđâ sämitiggelaahâ šodâččij vuáimán nuuvt jotelávt ko máhđulâš. Dilli lea midjiide hástaleaddji. Tile lii mijjân hástulâš. Gártat álggos doaibmat boares sámediggelága vuođul, muhto seammás maid ráhkkanit ođđa lága buktin ođastusaide. Kolgâp kenski vistig toimâđ puáris sämitiggelaavâ vuáđuld, mutâ siämmást meid ráhtádâttâđ uđđâ laavâ pyehtim uđâsmitmijd. Čuovvut álo guđege fámus leahkki láhkaásahusa ja dan mearreáiggiid. Nuávdittep ain kuás-uv vyeimist orroo lahâasâttem já ton meriaaigijd. Čuovvut lága riikkabeaivvegieđahallama ja daid váikkuhusaid. Čuávvup laavâ ovdâskoddekieđâvuššâm já tai vaikuttâsâid. Láhkaásaheami gáibidan mearrádusaid válgalogahallama nannemis dahkat goas ain fámus leahkki lága ja mearreáiggiid mielde. Lahâasâttem vaattâm miärádâsâid vaaljâluvâttâllâm naanoodmist toohâp kuás-uv vyeimist orroo laavâ já meriaaigij mield.. Dakkár dilli ii sáhte šaddat, ahte válgalogahallamii váldojuvvošedje olbmot seammaáigásaččat dálá sápmelašmeroštallama vuođul ja ođasmahttojuvvon sápmelašmeroštallama vuođul, ” válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala. Taggaar tile ij pyevti šoddâđ, ete vaaljâluvâttâlmân valduuččii ulmuuh siämmáá-áigásávt tááláá sämmilâšmiäruštâllâm já uđâsmittee sämmilâšmiäruštâllâm vuáđuld, ” vaaljâlävdikode saavâjođetteijee Janne Näkkäläjärvi muštâl. Sámedikki válgalávdegoddi dieđiha sámiide sámedikki ruoktosiidduin ja medias sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis ja vejolaš nuppástusain, maid sámediggelága ođastus buktá. ” Sämitige vaaljâlävdikodde tieđeet sämmilijd sämitige päikkisiijđoin já tieđettemniävuin sämitige vaaljâluvâttâlmân ucáluumeest já máhđulijn nubástusâin, maid sämitiggelaavâ uđâsmittem puáhtá. ” Válgalávdegoddi fuolaha das, ahte sámit ožžot áiggil dieđu ja válgalogahallamii ohcaleamis, válggaid lágideamis ja evttohasásaheamis sáme-ja suomagillii. Vaaljâlävdikodde huolât tast, ete sämmiliih finnejeh ääigild tiäđu já vaaljâluvâttâlmân ucâluumeest, vaaljâi orniimist já iävtukkâsasâttemist sämikielân já suomâkielân. Válgalávdegoddi fuolaha maiddái sámiid vuoigatvuođadorvvus válggaid lágideami oktavuođas. Vaaljâlävdikodde huolât meid sämmilij vuoigâdvuođâtorvoost vaaljâi ornim ohtâvuođâst. Jienastanbiillat bohtet maiddái válggaide ja sáhttit bálvalit jienasteaddjiid ain buorebut, ” válgalávdegotti ságajođiheaddji muitala. Jienâstemautoh puátih meid valjáid já pyehtip palvâliđ jienâsteijeid ovdiist pyerebeht, ” vaaljâlävdikode saavâjođetteijee maainâst. Sámediggi álggaha ráhkkaneami sámediggelága buktin ođastusaide. ” Sämitigge aalgât ráhtádâttâm sämitiggelaavâ pyehtim uđâsmitmijd. ” Ođđa sámediggeláhka gáibida sámedikki bargoortnega dárkkisteami ja oasi nuppástusain galgá dahkat hohpolaččat válggaid guoski asáhusaid geažil. Uđđâ sämitiggelaahâ váátá sämitige pargo-oornig tärhistem já uási nubástusâin kalgeh rähtiđ huápust valjáid kyeskee njuolgâdusâi tiet. Oppalaš ođastus galgá leat fámus ja dohkkehuvvon go jagi 2015 válljejuvvon sámedikki álggaha doaimmas. Olesuđâsmittem kalga leđe vyeimist já tuhhiittum ko sämitigge, mon väljejeh ive 2015 aalgât tooimâs. Ođastusas gullat bargoveaga, ” sámedikki ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala. Uđâsmitmist kuleh pargovievâ, ” sämitige saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâl. ” Sámedikki válgalávdegotti čoahku ja válljenákkaid evttohuvvo ahte dat nuppástuhttojuvvojit ođđa lágas. ” Sämitige vaaljâlävdikode čuákánpieijâm já valjimvuáđđusijd iävtutteh mutteđ uđđâ laavâst. Lea nappo hui vuorddehahtti, ahte sámediggi gártá ásahit ođđa válgalávdegotti ollašuhttit válggaid ođđa láhkašasáhusa vuođul ja sámediggi galgá ráhkkanit gieđahallat ášši hui jođánit, dađi mielde mo riikkabeaivvegieđahallan ovdána ” válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala. Lii návt uáli oskottettee, ete sämitigge kalga asâttiđ uđđâ vaaljâlävdikode olášuttiđ vaaljâid uđđâ lahâasâttem vuáđuld já sämitigge kalga ráhtádâttâđ kieđâvuššâđ ääši uáli-uv jotelávt, ton mield maht ovdâskoddekieđâvuššâm ovdán ” vaaljâlävdikode saavâjođetteijee Janne Näkkäläjärvi muštâl. Lassidieđut: Válgalávdegotti barggu oasil válgalávdegotti ságajođiheaddji J Lasetiäđuh: Vaaljâlävdikode pargo uásild vaaljâlävdikode saavâjođetteijee Muđuid sámedikki ságajođiheaddji Mudoi sämitige saavâjođetteijee