index2.php_option=com_content_task=view_id=933_lang=davvi.html.xml

Nuoraidráđđái Nuorra doaibmi – dovddastus	Nuorâirááđán Nuorâ tuáimee - tubdâstâs
Suoma Nuoraidovttasbargu - Allianssi ry mieđihii nuoraidbarggu vahkus 29.9. - 5.10. čiežanuppelot Nuorra doaibmi - dovddastusa doaibmiide ja fidnuide miehtá Suoma.	Suomâ Nuorâioovtâstpargo - Allianssi ry mieđettij nuorâipargo ohhoost 29.9. - 5.10. čiččâmnubâlov Nuorâ tuáimee - tubdâstâssâd tuáimeid já projektáid pirrâ Suomâ.
Okta dovddastusa oažžuin lea sámedikki nuoraidráđđi.	Ohtâ tubdâstâs uážžoo lii sämitige nuorâirääđi.
Nuorra doaibmi - dovddastus lea dárkkuhuvvon giitosin ja doarjjan nuorra doaibmiide ja sin fidnuide ja maiddái iežaset doaimmain nuoraid sajádaga ja sin doaimmaid ovddidan rávesolbmuide.	Nuorâ tuáimee - tubdâstâs lii uáivildum kiijtosin já movdijtitten nuorâ tuáimeid já sii projektáid sehe rävisulmuid, kiäh láá jieijâs toimâiguin ovdedâm nuorâi sajattuv já tooimâ.
Nuorra doaibmi - dovddastusat juhkkojit Nuoraidbarggu boahttevuohtafoorumas Helssegis 22.10.2014.	Nuorâ tuáimee - tubdâstâsâid jyehih Nuorâipargo puátteevuođâfoorumist Helsigist 22.10.2014.
Allianssi juohkán dovddastusa vuođustusat:	Allianssi jyehim tubdâstâs vuáđustâsah:
Sámenuoraid váikkuheami stuorra lávki váldui jagi 2011, go sámedikkis mearriduvvui vuođđuduvvot nuoraidráđđi.	Säminuorâi vaikuttem stuorrâ lävkki valdui ive 2011, ko sämitigge meridij vuáđudiđ nuorâirääđi.
Sámedikki nuoraidráđi 15-25-jahkásaš lahtut válmmaštallet daid sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid.	Sämitige nuorâirääđi 15-25-ihásiih jesâneh valmâštâleh taid sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres peleväldimijd, moh kyeskih säminuoráid teikâ säminuorâi eellimtiilijd.
Nuoraidráđđi ovddida sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja maiddái nanne sámenuoraid gullama sámekultuvrai.	Nuorâirääđi oovded säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe naanood säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân.
Nuoraidráđi bokte sámenuoraide lea addojuvvon erenomáš kanála váikkuhit iežaset áššiide.	Nuorâirääđi mield säminuoráid lii adelum eromâš kanava vaikuttiđ jieijâs aššijd.
Sámedikki nuoraidráđis lea maiddái erenomáš áidnalunddot sajádat, dasgo dan lahtuin lea hállan- ja mieldeorrunvuoigatvuohta sámedikki dievasčoahkkimis.	Sämitige nuorâirääđist lii meid eromâš áinoošlajâsâš sajattâh, tastko ton jesânijn lii sárnum- já mieldiorroomvuoigâdvuotâ sämitige almosčuákkimist.
Sámedikki nuoraidráđđi lea álggahan dán jage Ofelaš-doaimma.	Sämitige nuorâirääđi lii algâttâm taan ive Ofelaš-tooimâ.
Fidnus juhkko diehtu sápmelašvuođas nuoraid bokte nuoraide.	Projektist jyehih tiäđu sämmilâšvuođâst nuorâin nuoráid.
" Sámediggi lea bargan guhká sámenuoraid sajádaga ovddideami dihtii ja dát lea duođaige fiinna dovddastus sámenuoraide ja sámedikki nuoraidráđđái.	" Sämitigge lii porgâm kuhháá säminuorâi sajattuv oovdedmân já taat lii uáli šiev tubdâstâs säminuoráid já sämitige nuorâirááđán.
Lea duo đaige fiinna, ahte nuoraidráđi bargu lea ožžon álbmotlaš dovddastusa ja lean bálkkašumis čeavlái.	Lii tuođâi šiev äšši, ete nuorâirääđi pargo lii finnim aalmuglii tubdâstâs já lam palhâšuumeest čiävláá.
Sámenuorat gártet deaividit hirbmat olu hástalusaid modearna servodagas ja nuoraidráđđi lea duođaige dárbbašlaš, vuoi nuoraid jietna, fuolat ja evttohusat bohtet gullojuvvot.	Säminuorah kärttih kuáhtáđ uáli ennuv hástusijd tááláá ohtsâškoddeest já nuorâirääđi lii tuođâi tárbulâš, vâi nuorâi jienâ, huolah já iävtuttâsah šaddeh kulluđ.
Dás lea buorre joatkit ovddosguvlui ja ovddidit doaimma ain viidásabbot sámenuoraid sajádaga ovddideami várás sámeservodagas ja suopmelaš servodagas. "	Täst lii pyeri juátkiđ ovdâskulij já ovdediđ tooimâ ain vâi säminuorâi sajattâh ovdán sämisiärváduvvâst já syemmilii ohtsâškoddeest. "
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.	Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi maainâst.
Nuoraidráđi ságajođiheaddji Niila Rahko lea dovddastusas ilolaš:	Nuorâirääđi saavâjođetteijee Niila Rahko lii tubdâstâsâst ilolâš:
" Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin lean ilolaš ja lihkolaš bálkkašumis.	" Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen lam ilolâš já luholâš palhâšuumeest.
Sámedikki nuoraidráđđi lea vel hirbmat nuorra nuoraidorgána, man doaibmanbiras lea viiddis.	Sämitige nuorâirääđi lii vala uáli nuorâ nuorâiorgaan, mon toimâkuávlu lii viijđes.
Min doaibma ii livčče vejolaš almmá sámedikki doarjaga haga dálá viidodagas.	Mij toimâ ij liččii mahđulâš jis mist ij liččii sämitige toorjâ tááláá vijđoduvvâst.
Háliidange giitit sámedikki sin bargan guhkálaš barggus sámenuoraid sajádaga buorideami várás.	Halijdâm-uv kijtteđ sämitige sii kuhes pargoost säminuorâi sajattuv pyeredem várás.
Háliidan maiddái giitit ovddit nuorra doaibmiid geat leamaš ovddideamen nuoraidráđi ja ráhkadeamen doaibmandili mas lea somá bargat.	Halijdâm meid kijtteđ oovdeb nuorâ tuáimeid kiäh láá lamaš oovdedmin mii nuorâirääđi já rähtimin tile mast lii suotâs toimâđ.
Bálkkašupmi addá nuoraidráđđái nana álbmotlaš dovddastusa, mii lea dehalaš go doibmejuvvo viidát nuoraiguin.	Palhâšume addel nuorâirááđán noonâ aalmuglii tubdâstâs, mii lii tehálâš ko tuáimá viijdáht nuorâiguin.
Sámedikki nuoraidráđi bargun lea ovddidit, ovddastit ja gohcit sámenuoraid vuoigatvuođaid, sihke sámeguovllus ja dan olggobealde.	Sämitige nuorâirääđi pargo lii ovdediđ, ovdâstiđ já kocceeđ nuorâi vuoigâdvuođâid, nuuvt sämikuávlust ko ton ulbuubeln-uv.
Hástalusat barggus leat olu, eandalitge go eallit nuppástusaid siste ođđa ođastusaid dihtii, mat leat válmmaštallama vuolde ja vurdet dohkkeheami.	Hástuseh tooimâst láá ennuv, eromâšávt ko eellip jorgáldâhmuddoost uđđâ valmâstâllâmnáál leijee já tuhhiittem vyerdee uđâsmitmij tiet.
ILO-169 soahpamuša ratifiserema dehalašvuohta deattuhuvvá nuoraid gaskavuođas, dasgo dat guoskkaha juohke sámenuora olles loahppaeallima.	Ilo-169 sopâmuš ratifisistem tergâdisvuotâ tiäduttuvá nuorâi kooskâst, ko tot kuáská jyehi säminuorân suu loppâeellim.
Nuppe dáfus soahpamuš maiddái mearrida kultuvrra boahttevuođa.	Nube tááhust sopâmuš meid meerrid mii kulttuur puátteevuođâ.
Funet ráhkaduvvon soahpamuš hávkada ja suddada kultuvrra, bures dahkkon soahpamuš nanne ja suddje kultuvrra.	Hyeneeht rahtum sopâmuš avkkâd já suddâd mii kulttuur, pyereest rahtum sopâmuš naanood já syeijee mii kulttuur.
Mii nuorat deaividit beaivválaččat hirbmat earálágan reakšuvnnaid ravddas ravdii, mat olu vuođđuduvvet etnihkalašvuhtii.	Mij nuorah kuáhtájep jyehi peeivi uáli ereslágánijd reaktioid roobdâst roobdân, mii vuáđuduvá ennuv mii etnisiteetân.
Earáláganvuohta lea riggodat, muhto dat sáhttá maiddái leat noađđi.	Ereslágánvuotâ lii vyeimivääri, mutâ tot puáhtá leđe meid nuáđi.
Sámedikki nuoraidráđi barggu hástalusat vuolláisárggastuvvojit servodagas, gos sámenuorat galget čilget kultuvrra ja duogáža.	Sämitige nuorâirääđi pargo hástuseh tiäduttuveh mii ohtsâškoddeest, kost säminuorah kalgeh čielgiđ sii kulttuur já tuávváá.
Geahččalitge eanet juohkit dieđu váldoálbmogii sápmelašvuođas ofelaš-barggu olis.	Viggâp-uv pyehtiđ väldiaalmug tiätun eenâb sämmilâšvuođâst ofelašpargo peht.
Bálkkašupmi addá lassimearkkašumi bargui man bargat.	Palhâšume addel lasemerhâšume paargon maid porgâp.
Dan mearkkašupmi lassána jo beare dainna ahte diehtit, ahte min barggu atnet árvvus ja dat fuopmášuvvo maiddái riikkadásis.	Ton merhâšume tiäduttuvá jo tuše táin, ete tiettip, ete mii pargo annoo áárvust já tot huámmášuvvoo meid väldikodálii tääsist.
Lassin bálkkašupmi addá luohtehahttivuođa ja beaggima, mii veahkeha oažžut jurdagiidda, cealkámušaide ja buot bargamii stuorát deattu.	Lasseen palhâšume addel oskottetteevuođâ já uáinus, mii iššeed finniđ mii jurduid, ciälkkámuššáid já puoh pargoid stuárráb tiädduáárvu.
Sáhttitge dušše čeavlájit giitit ja gopmirdit.	Pyehtip-uv tuše čiävláht kijtteđ já komerdiđ.
Dás lea buorre joatkit. "	Täst lii pyeri juátkiđ. "
Govva Tanja Sanila.	Kove Tanja Sanila.