index2.php_option=com_content_task=view_id=939_lang=davvi.html.xml

Biodiversitehtasoahpamuša12 oassebeallečoahkkin lea álgán	Biodiversiteetsopâmuš 12. uásipeličuákkim lii algâttâm
Biodiversitehtasoahpamuša ratifiseren stáhtaid 12 oassebeallečoahkkin lea 6.-17.10.2014 Pyeongchangis, Lulli-Koreas.	Biodiversiteetsopâmuš ratifisistâm staatâi 12. uásipeličuákkim lii 6.-17.10.2014 Pyeongchangist, Maadâ-Koreast.
Suoma sámedikkis čoahkkimii oassálastet našuvnnalaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku ságadoalli, sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti ságadoalli Nilla Tapiola ja sámedikki lahttu Pertti Heikkuri.	Suomâ sämitiggeest čuákkimân uásálisteh aalmuglii artikla 8(j)-pargojuávhu saavâjođetteijee, sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode saavâjođetteijee Nilla Tapiola já sämitige jeessân Pertti Heikkuri.
Suoma sámediggi oassálastá čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna.	Suomâ sämitigge uásálist čuákkimân uássin Suomâ staatâ delegaatio.
Čoahkkimii oassálastet maid ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin oassin guđege riikka delegašuvnna.	Čuákkimân uásálisteh lasseen ovdâsteijeeh Ruotâ já Taažâ sämitiggeest uássin jieškote-uv staatâ delegaatio.
” Čoahkkima áššelisttus leat sámiide hui dehálaš áššit.	” Čuákkim äššilistoost láá sämmilijd uáli tergâdis ääših.
Dehálamos áššin lea biodiversitehtasoahpamuša terminologia rievdadeapmi.	Puoh tergâdumos äššin lii biodiversiteetsopâmuš terminologia muttem.
Soahpamušas eamiálbmogiin geavahuvvo dearbma eamiservošat.	Sopâmušâst algâaalmugijn sárnuh algâsiärvus-termáin.
Eamiálbmogat leat guhká gáibidan, ahte oassebeallečoahkkimis mearriduvvošii váldot atnui eamiálbmot – dearbma eamiservoša sajis.	Algâaalmugeh láá kuhháá vaattâm, ete uásipeličuákkimist meriduuččij väldiđ kiävtun algâaalmug-teermâ algâsiärvus saajeest.
Ášši lea válmmaštallon hui guhká.	Äšši lii valmâštâllum viehâ kuhháá.
Terminologia rievdadeapmi lea muhtun stáhtaide man nu sivas duođaid váttis ášši.	Terminologia muttem lii motomáid staatáid mottoom suujâst tuođâi vaigâdis äšši.
Dat muitala das, ahte ainge buot stáhtat eai hálit dovddastit eamiálbmogiid ja daid sierravuoigatvuođaid.	Tot muštâl tast, ete vala-uv puoh staatah iä haalijd tubdâstiđ algâaalmugijd já sii sierânâsvuoigâdvuođâid.
Suopma ja eará davviriikkat leat dorjon fámolaččat terminologia rievdadeami, mas lean hui duđavaš.	Suomâ já eres tave-enâmeh láá tuárjum pehtilávt terminologia muttem, mast lam uáli tuđâvâš.
Ráđđádallamat áššis leat vel gaskan, ” Klemetti Näkkäläjärvi muitala.	Ráđádâlmeh láá ääšist vala koskân, ” Klemetti Näkkäläjärvi muštâl.
” 15.-16.10. lea alladási čoahkkin, mas linjejuvvo biodiversitehta suodjaleami ulbmiliin jahkái 2020.	” 15.-16.10 lii ollâtääsi čuákkim, mast linjejeh biodiversiteet suojâlem uulmijn ive 2020 räi.
Suomas ii váidalahtti gal leat oktage ministtar báikki alde stáhtaráđis dáhpáhuvvan nuppástusaid geažil.	Suomâst ij vaidâlitteht lah oovtâgin minister pääihi alne staatârääđist tábáhtum nubástusâi tiet.
Eamiálbmogiidda lea hui dehálaš, ahte riikkaidgaskasaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku joatkagii lea nana doarjja ja bargojoavkku máŋggajagát bargoprográmma ovddiduvvo ain, ” Pertti Heikkuri linje.	Algâaalmugáid lii hirmâd tehálâš, ete aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu joođhâ várás lii noonâ toorjâ já pargojuávhu maaŋgâihásii pargo-ohjelm ovdeduvvoo ain, ” Pertti Heikkuri linjee.
Govva: sámediggi	Kove: sämitigge
Oassebeallečoahkkima oktavuođas lágiduvvo vuosttas Nagoya beavdegirjji oassebeallečoahkkin.	Uásipeličuákkim ohtâvuođâst uárnejuvvoo vuossâmuš Nagoya pevdikirje uásipeličuákkim.
Beavdegirji gieđahallá genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima. ”	Pevdikirje kieđâvuš geenivaarij finnimvuođâ já hiäđui jyehim. ”
Suopma ii leat vel soahpamuša oassebealli, muhto Suopma válmmaštallá soahpamuša ratifiserema.	Suomâ ij lah vala sopâmuš uásipeeli, peic Suomâ valmâštâl sopâmuš ratifisistem.
Lea dehálaš čuovvut vuosttas oassebeallečoahkkima ja mo soahpamuša geatnegasvuođat leat ollašuhtton soahpamuša ratifiseren riikkain.	Lii tehálâš čuávvuđ vuossâmuu uásipeličuákkim já maht sopâmuš kenigâsvuođah láá olášuttum enâmijn, moh láá ratifisistâm sopâmuš.
Soahpamuš lea eamiálbmogiidda dehálaš, dasgo dat gieđahallá maid eamiálbmogiid genaváriide laktáseaddji árbevirolaš dieđu ja ávkkiid juohkima.	Sopâmuš lii algâaalmugáid tergâdis, ko tot kieđâvuš meid algâaalmugij geenivaarijd lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu já hiäđui jyehim.
Erenomáš miellagiddevaš lea, mo beavdegirjji eamiálbmogiidda guoski geatnegasvuođat leat ollašuhtton ja makkár ávžžuhusaid oassebeallečoahkkin addá beavdegirjji oasil ” Näkkäläjärvi muitalii.	Eromâš mielâkiddiivâš lii, maht pevdikirje algâaalmugáid kyeskee kenigâsvuođah láá olášuttum já magarijd avžuuttâsâid uásipeličuákkim addel pevdikirje uásild ” Näkkäläjärvi maainâst.
Son lea maid soahpamuša ratifiserema Suomas válmmaštalli bargojoavkku lahttu.	Sun lii meid pargojuávhu jeessân, mii valmâštâl sopâmuš ratifisistem Suomâst.
Čoahkkima oktavuođas lágiduvvojit máŋggat stáhtaid, riikkavulošorganisašuvnnaid ja dutkiid ordnen eará dáhpáhusat.	Čuákkim ohtâvuođâst láá maaŋgah staatâi, aalmugornijdumij já totkei uárnejum miäldustábáhtusah.
Suopma lea mielde ordnemin guokte dáhpáhusa. ”	Suomâ lii fáárust orniimin kyehti miäldustábáhtus. ”
Dát eará dáhpáhusat leat hui dehálaččat, dasgo dain oažžu dieđu dábálaš olbmuid geavatlaš doaimma birra buoridit luonddu máŋggahámatvuođa dili sihke buriid vásáhusaid ja meannudanvugiid.	Miäldustábáhtusah láá uáli teháliih, ko tain finnee tiäđu keevâtlii ” sinoruotâstääsi ” tooimâst luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tile pyeredem várás já šiev vuáttámušâid já vuáháduvâid.
Erenomážit ekosystemabálvalusaid rolas guovlluidgeavaheami plánemis lea ávki sámediggái ja mii doalvut dáid buriid meannudanvugiid mielddisteamet maid Supmii ” Heikkuri ja Tapiola deattuheaba. ”	Eromâšávt ekosysteempalvâlusâi roolist kuávluikevttim vuáváámist lii ävkki sämitiigán já tuálvup taid šiev vuáháduvâid miäldán meid Suomân ” Heikkuri já Tapiola tiäduttává. ”
Čoahkkima sáhttá čuovvut	Čuákkim puáhtá čuávvuđ
biodiversitehtasoahpamuša	biodiversiteetsopâmuš
siidduin.	siijđoin.
Lassedieđut:	Lasetiäđuh:
Áigeearru Lulli-Koreai lea +7 diimmu.	Äigi-iäru Maadâ-Korean lii +7 tijmed.
Telefovnnat eai doaimma luohtehahtti láhkai Lulli-Koreas, man geažil vejolaš oktavuođaváldimiid áššis sávvat oažžut šleađgapoastta bokte.	Puhelimeh iä tooimâ lyetittetteht Maadâ-Koreast, mon tááhust máhđulijd ohtâvuođâvälimijd ääšist tuáivup šleđgâpoostâ peht.