index2.php_option=com_content_task=view_id=947_lang=davvi.html.xml

COP 12 čoahkkima mearrádusat artikla 8(j):a ollašuhttima dihte	COP 12 čuákkim miärádâsah artikkâl 8(j) olášuttem várás
Oassebeallečoahkkin mearridii váldit buot biodiversitehtasoahpamuša mearrádusain dás ovddos atnui tearpma eamiálbmot ja báikkálašservosat eamiálbmot- ja báikkálašservoša sajis.	Uásipeličuákkim meridij väldiđ puoh biodiversiteetsopâmuš miärádâsâin puátteevuođâst kiävtun teermâ algâaalmug já páihálâšsiärvuseh algâ- já páihálâšsiärvus saajeest.
” Mearrádus lea historjjálaš.	” Miärádâs lii historjálâš.
Eamiálbmogat leat vuordán badjel 20 jagi ahte biodiversitehtasoahpamušas dovddastuvvojit eamiálbmogat iežaset álbmogin.	Algâaalmugeh láá vuárdám paijeel 20 ihheed ete biodiversiteetsopâmušâst tubdâsteh algâaalmugijd jieijâs aalmugin.
Mearrádusa symbolalaš mearkkašupmi lea stuoris.	Miärádâs symbollii merhâšume lii styeres.
Go biodiversitehtasoahpamuš ovdalis válmmaštallui, okta evttohus lei geavahit Ilo 169-soahpamuša mieldásaš terminologiija dahjege eamiálbmot- ja čeardaálbmot, muhto dasa ii gávdnon guottiheapmi.	Ko biodiversiteetsopâmuš aigijnis valmâstâllii, ohtâ iävtuttâs lâi kevttiđ Ilo 169-sopâmuš miäldásii terminologia ađai algâ- já hiäimuaalmugijd, mutâ toos ij lamaš kyedittem.
Soahpamuša válmmaštallanmuttus lei goittotge ovttačilggolaččat čielggas, ahte artikla 8(j) guoská eamiálbmot- ja čeardaálbmogiida, vaikke ii teaksta dakkárin boahtánge soahpamuššii.	Sopâmuš valmâštâllâmmuddoost lâi kuittâg oovtčielgiitlávt čielgâs, ete artikkâl 8(j) kuáská algâ- já hiäimuaalmugáid, veikâ tekstâ ij tagarin šoddâmgin sopâmušân.
Mearrádus lei dehálaš Supmii ja čielggasmahttá dili.	Miärádâs lâi tergâd Suomân já čielgâsmit tile.
Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuš ovdána.	Miärádâs meerhâš meid tom, ete biodiversiteetsopâmuš ovdán.
Terminologiija nuppástuhttimis lea ráđđádallon guhká EU:a siste ja oassebeallečoahkkimis.	Terminologia muttemist láá ráđádâllâm kuhháá EU siste já uásipeličuákkimist.
Suoma birasministeriija ja sámedikki ovttasbargu leamašan áššis buorre ja Suopma lea áŋgiruššat terminologiija rievdadeami dihte.	Suomâ pirâsministeriö já sämitige oovtâstpargo lii lamaš ääšist šiev já Suomâ lii porgâm korrâsávt terminologia muttem várás.
Dat buvttii buori bohtosa, ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi illudii.	Tot puovtij šiev puáttus, ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi ilodij.
ovas gurotbealde sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, ráđđádalli virgeolmmoš Eija Lumme, ráđđádalli virgeolmmoš Marina von Weissenberg ja luonddusuodjalanhoavda Ilkka Heikkinen Cop-12 čoahkkima sáles dohkkeheamen artikla 8(j):a guoski mearrádusaid.	Kooveest čižetbeln sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, ráđádâllee virgeolmooš Eija Lumme, ráđádâllee virgeolmooš Marina von Weissenberg já luándusuojâlemhovdâ Ilkka Heikkinen Cop-12 čuákkim salist tuhhitmin artikkâl 8(j):n kyeskee miärádâsâid.
Sále lei tealttálágan ja álgočavčča buollašiid dihte čoahkkinlatnja lei viehka čoaskkis ja árktalaš čoahkkinbiktasat ledje dárbbašlaččat.	Sali lâi teeltan rahtum já algâčoovčâ puolâšij tiet čuákkimtile lâi melgâd koolmâs já arktâsiih čuákkimpihtâseh lijjii tárbuliih
Govva: Sámediggi.	Kove: sämitigge
Mearrádus ii nuppástuhte oassebeliid geatnegasvuođaid iige rievdat soahpamušteavstta.	Miärádâs ij mute uásipeelij kenigâsvuođâid ige eres sopâmušteevstâ.
Oktavuođain, main ovdamearkan čujuhuvvo njuolgga soahpamuštekstii, sáhttá geavahit ain tearpma eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš.	Tiilijn, main ovdâmerkkân čujotteh njuolgist sopâmušteekstân, pyehtih kevttiđ ain teermâ algâ- já páihálâšsiärvus.
Mearrádus oaččui maiddái čoahkkimii oassálastán eamiálbmogiid doarjaga.	Miärádâs finnij meid toi algâaalmugij torjuu, moh lijjii ovdâstum čuákkimist.
Suoma stáhtaráđđi lea jo ovdal linnjádan, ahte biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j) guoská Suomas dušše eamiálbmot sámiid. ”	Suomâ staatârääđi lii jo ovdil linjim, ete biodiversiteetsopâmuš arikkâl 8(j) kuáská Suomâst tuše algâaalmug sämmilijd. ”
Eamiálbmogat eai maiddái leat háliidan, ahte terminologiija nuppástus doalvvošii biodiversitehtasoahpamuša rahpamii, go dat livčče guhkes proseassa ja sáhtášii doalvut eamiálbmogiid duođalaš sajádaga hedjoneapmái.	Algâaalmugeh iä lah meid halijdâm, ete terminologia muttem jođettičij biodiversiteetsopâmuš lekkâmân, ko tot ličij kuhes proosees já puávtâččij jođettiđ algâaalmugij tuođâlij sajattuv hiäjusmitmijd-uv.
Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuša beavdegirjjiid oassebealit gieđahallet maiddái ášši ja mearridit, váldetgo terminologiija geavahussii.	Miärádâs meerhâš meid tom, ete biodiversiteetsopâmuš pevdikiirjij uásipeleh kieđâvušeh meid ääši já merideh, väldih-uv terminologia kiävtun.
Biodiversitehtasoahpamušas leat guokte beavdegirjji: Cartagena biodorvvolašvuohtabeavdegirji ja Nagoya beavdegirji genaváriin.	Biodiversiteetsopâmušâst lává kyehti pevdikirje: Cartagena biotorvolâšvuođâpevdikirje já Nagoya pevdikirje geenivaarijn.
Go soahpamuša oassebealit leat ovttamielalaččat terminologiija nuppástuhttimis, jáhkán terminologiija nuppástuhttima leat dáid beavdegirjjiid oassebeallečoahkkimis leat dušše teknihkalaš mearrádus. ”	Ko sopâmuš uásipeleh láá oovtmielâliih terminologia muttemist, te oskom, ete terminologia muttem lii tai pevdikiirjij uásipeličuákkimist tuše teknisâš miärádâs. ”
Näkkäläjärvi joatká.	Näkkäläjärvi juátká.
Oassebeallečoahkkimis dahkkojedje mearrádusat maŋŋit idjii galbma dálkkis fuolakeahttá.	Uásipeličuákkimist tohhii miärádâsâid kuhháá iho čuáskimâs šooŋâst peerusthánnáá
Govva: Sámediggi	Kove: Sämitigge
Čoahkkimis šihttojuvvui ahte ságastallo čiekŋalit temás ” guovllu oktavuođa hástalusat ja vejolašvuođat juhkkon árbevirolaš dieđu suodjaleamis árbevirolaš dieđu nannema dihte ja soahpamuša golmma ulbmila juksama dihte harmoniijas luondduin. ”	Čuákkimist meridii toollâđ jieŋŋâlis savâstâllâm teemâst ” kuávlulii ohtâvuođâ hástuseh já máhđulâšvuođah juohhum ärbivuáválii tiäđu suojâlmist ärbivuáválii tiäđu nanodem várás já sopâmuš kuulmâ ulme juksâm várás soovâdvuođâst luánduin. ”
” Sámiid dáfus čuovvovaš čiekŋalis dialoga fáddá lea hui heivvolaš, go sámit leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas.	” Sämmilij tááhust čuávuváá jieŋŋâlis savâstâllâm fáddá lii uáli šiev, ko sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji staatâ kuávlust.
Jáhkán, ahte sámiin lea olu addinláhkai dialogai.	Oskom, ete sämmilijn láá ennuv, maid adeliđ savâstâlmân.
Čiekŋalis dialoga dárkkuhussan lea čielggadit sierra stáhtaid ja eamiálbmogiid buriid geavadiid áššis ja válmmaštallat mearrádusaid dili vejolaš buorideapmin ” Nilla Tapiola čielggada.	Jieŋŋâlis savâstâllâm ulme lii selvâttiđ sierâ staatâi já algâaalmugij šiev vuáháduvâid ääšist já valmâštâllâđ miärádâsâid tile máhđulii pyeredem várás ” Nilla Tapiola čielgee.
Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku bargun addui ee. ráhkadit eaktodáhtolaš rávvagiid eamiálbmogiid dievas ja mearkkašahtti oassálastimii das, mo stáhtat sáhttet buoremus vejolaš vugiin ovddidit láhkaásaheami ja hálddahusa artikla 8(j):a ollašuhttima várás.	Aalmugijkoskâšii artikkâl 8(j)-pargojuávhu pargon adelii el. rähtiđ rijjâtátulijd ravvuid algâaalmugij tievâslii já vaikuttettee uásálistem vievâst tast, maht staatah pyehtih puoh pyeremus máhđulijn vuovijn ovdediđ lahâasâttem já haldâttuv artikkâl 8(j) olášuttem várás.
Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku lea válmmaštallan doaibmanplána luonddu máŋggahámatvuođa dábálaš suvdilis geavaheamis.	Toh čielgâsmiteh staatâ já algâaalmugij kenigâsvuođâid já lääččih kriteerijd tast, maht staatâ já algâaalmugij oovtâstpargo kalga tábáhtuđ ” Nilla Tapiola já Pertti Heikkuri tiäduttává.
Doaibmanplánas gieđahallojit soahpamuša artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođat.	Toimâvuáváámist kieđâvušeh sopâmuš artikkâlâi 8(j) já 10(c) ovtâstumesoojijd.
Artikla 10(c) suodjala kulturvugiid mieldásaš luonddugeavaheami.	Artikkâl 10(c) suoijâl kulttuurlij vuovij miäldásii luándukevttim.
Čoahkkin mearridii evttohit oassebeliide, ahte dat válddášedje álbmotlaš biodiversitehtastrategiijaid oassin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami. ”	Čuákkim meridij oovdânpyehtiđ uásipeelijd, ete toh váldáččii aalmuglij biodiversiteetstrategiai uássin táválii luándukevttim suojâlem. ”
Mearrádusas deattuhuvvo, ahte árbevirolaš diehtu ja dábálaš luonddugeavaheapmi leat ekosystemalahkonanvuogi giddes oassi.	Miärádâsâst tiädutteh, ete ärbivuáválâš tiätu já táválâš luándukevttim lává ekosysteemaldânemtäävi fastâ uásih.
Suomas soahpamuša ollašuhttin eamiálbmogiid oasil lea deattuhuvvan artikla 8(j):i ja leage dehalaš vuodjut Suomas erenomážit artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođaide ja beavttálmahttin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami ” Pertti Heikkuri muitala.	Suomâst sopâmuš olášuttem algâaalmugij uásild lii vuájudâttâm artikkâl 8(j):n já lii-uv tehálâš vuáijuđ Suomâst eromâšávt artikkâlâi 8(j) já 10(c) ovtâstumesoojijd já pehtilittiđ táválii luándukevttim suojâlem ” Pertti Heikkuri muštâl.
Biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin mearridii joatkit riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku mandáhta ja ásahii bargojovkui ođđa bargguid.	Biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim meridij juátkiđ aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu mandaat já asâttij pargojuávkun uđđâ pargoid.
Čuovvovaš riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkin dollo 2015. ” Oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit dan, ahte riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkkus leat boahttevuođas olu barggut.	Čuávuváá aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu čuákkim tuálloo 2015. ” Uásipeličuákkim miärádâsah uáivildeh tom, ete aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhust láá puátteevuođâst ennuv pargoh.
Vaikke bargojoavku lea vuođđuduvvon gaskaboddosažžan, dat lea geavatlaččat olles soahpamuša giddes oassi.	Veikâ pargojuávkku lii vuáđudum koskâpuddâsâžžân, te tot lii keevâtlávt ubâ sopâmuš fastâ uási.
Suomas oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit lasi barggu biodiversitehtabargojovkui sihke álbmotlaš artikla (8j)-bargojovkui, man boahttevuohta ja joatkka gieđahallojit dán čavčča ” Näkkäläjärvi deattuha.	Suomâst uásipeličuákkim miärádâsah uáivildeh lase pargo biodiversiteetpargojuávkun sehe aalmuglii artikkâl (8j)-pargojuávkun, mon puátteevuotâ já jotkâ kieđâvuššojeh taan čoovčâ ” Näkkäläjärvi tiädut.
Govva: Sámediggi	Kove: Sämitigge