index2.php_option=com_content_task=view_id=948_lang=davvi.html.xml

Biodiversitehtasoahpamuša suodji ovdána Biodiversiteetsopâmuš syeji ovdán Oassebeallečoahkkimii ja dan eará dáhpáhusaide oassálaste oktiibuot sullii 20 000 olbmo birra máilmmi 194 sierra riikkas. Uásipeličuákkimân já ton miäldustábáhtussáid uásálistii ohtsis suulân 20 000 olmožid pirrâ maailm 194 sierâ staatâst. Suopma oassálasttii čoahkkimii oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna. Suomâ uásálistij čuákkimân uássin Euroop Union delegaatio. EU-riikkat hábmejedje oktasaš bealiváldima koordinašuvdnačoahkkimiinniset. EU- staatah hämmejii ohtsii uáivil koordinaatiočuákkimijnis. Oassebeallečoahkkimis eanemus ságastallamiid ja ráđđádallamiid gáibideaddji áššeollisvuohta guoskkai biodiversitehtasoahpamuša ruhtadeami ja stáhtaid ruhtadanoasi sierra soahpamušinstrumeanttain. Uásipeličuákkimist äššiubâlâšvuotâ, mii vaatâi puoh enâmustáá savâstâlmijd já ráđádâlmijd, kuoskâi biodiversiteetsopâmuš ruttâdmân já staatâi ruttâdemuásán sierâ sopâmušinstrumentijn. Ng. ovddidanriikkaid biodiversitehtadoaibmabijuid ruhtadeapmi ja doarjaga juohkašuvvan lea leamaš hástaleaddji ságastallanfáddá. Nk. ovdedemenâmij biodiversiteettooimâi ruttâdem já torjuu juáhásem lii lamaš hástulâš savâstâllâmfáddá. Oassebeallečoahkkin mearridii doallat fámus jagi 2012 sohppojuvvon ruhtadanmearrádusas ja duppalastit ovddidanriikkaide čujuhuvvon riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođa ruhtadeami jagi 2015 rádjai. Uásipeličuákkim meridij anneeđ vyeimist ive 2012 sooppum ruttâdemmiärádâsis já kyevtkiärdásmitteđ ovdedemenâmáid čujottum aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ruttâdem ive 2015 räi. Lassin oassebeliid roahkasmahtte doarjut eaktodáhtolaččat ng. ovddidanriikkaid luonddu máŋggahámatvuođa doarju fidnuid. Lasseen uásipeelijd movtijdittii tuárjuđ rijjâtátulávt nk. ovdedemenâmij luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tuárjoo projektijd. Oassebeallečoahkkin árvvoštalai, ahte jahkásaččat luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmái geavahuvvo máilmmiviidosaččat 1,3 miljárdda dollara (s. 1,07 miljárdda euro). ” Uásipeličuákkim miäruštâlâi, ete ihásávt luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimân kevttih maailmvijđosávt 1,3 miljard dollárid (n. 1,07 miljard eurod). ” Lea čielggas, ahte luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi gáibida lasseruhtadeami ja EU:a ja eará industrialuvvan stáhtaid ekonomalaš doarjaga ovddidanriikkaide. Lii čielgâs, ete luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim váátá laseruttâdem já EU já eres ráhtulâšvuođâlum staatâi ekonomâlii torjuu ovdedemenâmáid. Industrialuvvan riikkain lea maid stuorra ovddasvástádus luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteamis máilmmiviidosaččat. Ráhtulâšvuođâlum enâmijn lii meid stuorrâ ovdâsvástádâs luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimist maailmvijđosávt. Jos ovddidanriikkaid luonddu máŋggahámatvuohta ain geahppána, das lea globála váikkuhus máilmmi lundui, ekonomiai, olbmuid dearvvasvuhtii ja dálkkádatnuppástussii. Jis ovdedemenâmij luándu maaŋgâhámásâšvuotâ juátká hiäjusmem, tast lii maailmvijđosâš vaikuttâs luándun, ekonomian, ulmui tiervâsvuotân já šoŋŋâdâhnubástusân. Eanaspáppa luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi gáibida buohkain doaimmaid ”, ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi gávnnaha. Eennâmpáálu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim váátá puohâi tooimâid ”, saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi paahud. Ságastallama bohciidahtii maid artihkkal 8(j)-bargojoavkku ruhtadeapmi. Savâstâllâm tovâttij meid artikkâl 8(j)-pargojuávhu ruttâdem. Guhkálaš ságastallamiid maŋŋá riikkaidgaskasaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku bušeahtta váldojuvvui oassin oppa soahpamuša bušeahta. ” Kuhes savâstâlmij maŋa aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu budjet valdui uássin oles sopâmuš budjet. ” Dát lea hui dehálaš mearrádus. Taat lii hirmâd tehálâš miärádâs. Ovdal buot soahpamušoassebealit eai leat ruhtadan riikkaidgaskasaš 8(j)-bargojoavkku. Ovdil puoh sopâmušuásipeleh iä lah ruttâdâm aalmugijkoskâsii 8(j)-pargojuávhu. Artihkkal lea guovddáš oassi biodiversitehtasoahpamuša ja buot stáhtain lea ovddasvástádus eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu dorvvasteamis. Artikkâl lii biodiversiteetsopâmuš tehálâš uási já puoh staatâin lii ovdâsvástádâs algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu turviimist. Mearrádus buktá maid jotkkolašvuođa ja buktá buorebut ovdan riikkaidgaskasaš oktavuođa čatnašumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteapmái ”, sámedikki delegáhtat Näkkäläjärvi, Tapiola ja Heikkuri illudit ovttanjálbmái. Miärádâs puáhtá meid jotkuuvâšvuođâ já tiädut aalmugijkoskâsii ohtâvuođâ čonâdâttâmvuođâ algâaalmugij vuoigâdvuođâi turviimân ”, sämitige delegaatih Näkkäläjärvi, Tapiola já Heikkuri ilodeh oovtmielâlávt. Biodiversitehtasoahpamuša hálddahusčálli Braulio Ferreira de Souza Dias muitaleamen biodiversitehta suodjaleami mearkkašumis Biodiversiteetsopâmuš haldâttâhčällee Braulio Ferreira de Souza Dias muštâlmin biodiversiteet suojâlem merhâšuumeest Govva: sámediggi. Kove: sämitigge. Čoahkkimis gieđahallojuvvui maid biodiversitehta dilli. Čuákkimist kieđâvuššii meid biodiversiteet tile. Fuolastahtti lea, ahte biodiversitehta gefo ain, erenomážit mearraluondu ja korállaoazit. Huolâstuttee lii, ete biodiversiteet kiävhu ain, eromâšávt merâluándu já kooraalkáárguh. Čoahkkimis dohkkehuvvojedje guokte ođđa viiddes árktalaš mearraguovllu mearraluondduset dáfus mávssolaš guovlun. Čuákkimist tuhhiittii kyehti uđđâ vijđes arktâlii merâkuávlu merâluándus peeleest mávsulâš kuávlun. Mielde leat juo ovdal nammaduvvon ovcci Ruošša guovločáziid mávssolaš guovllu. ” Mieldi láá jo ovdil nomâttum oovce Ruošâ kuávlučaasij mávsulâš kuávlu. ” Mearaid suodjaleapmi erenomážit árktalaš guovllus lea mearkkašahtti ášši, muhto hui hástaleaddji dálkkádatnuppástusa, mearrajieŋa suddama ja riikkaidgaskasaš politihkalaš ja ekonomalaš dili geažil. Meerâi suojâlem eromâšávt arktâlii kuávlust lii merhâšittee mutâ hirmâd hástulâš šoŋŋâdâhnubástus, merâjieŋâ suddâm já aalmugijkoskâsii pooliitlii já ekonomâlii tile tááhust. Árktalaš mearraluonddu dorvvasteapmi lea hui mearrideaddji ášši máŋgga árktalaš eamiálbmogii ja suodjaleami berre ain ovddidit. Arktâlii merâluándu turvim lii eromâš merhâšittee maaŋgáid arktâlijd algâaalmugáid ja suojâlem kalgeh ovdediđ ain. Dat, mo dát mávssolaš mearraguovllut suodjaluvvojit, báhcá čoavdinláhkai boahttevuođas ”, Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola oaidniba. Tot, maht taid mávsulijd merâkuávluid suojâleh, páácá čuávdimnáál puátteevuođâst ”, Pertti Heikkuri já Nilla Tapiola uáiniv. Oassebeallečoahkkimis lea ságastallon viidát maid biodiversitehta ja dearvvasvuođa gaskasaš oktavuođas. Uásipeličuákkimist láá savâstâllâm vijđáht meid biodiversiteet já tiervâsvuođâ koskâsii ohtâvuođâst. Afrihkás bohciidan ebola-kriisa lea dahkan ášši hui áigeguovdilin. ” Afrikast šoddâm ebola-kriisâ lii toohâm ääšist uáli äigikyevdil. ” Lea buorre, ahte biodiversitehtasoahpamuša oktavuođas lea giddejuvvon fuopmášupmi dearvvasvuođa ja luonddu gaskasaš oktavuhtii. Lii pyeri, ete biodiversiteetsopâmuš ohtâvuođâst láá kiddim huámmášume tiervâsvuođâ já luándu koskâsii ohtâvuotân. Eamiálbmogat, mat ellet luonddus, leat vuosttas indikáhtorat muitaleamen luonddu dilis, dasgo luondduroasut nugo dálkkádatnuppástus čuhcet eanemus aiddo daidda, ja álbmogiid buresveadjin lea čatnagasas luonddu máŋggahámatvuhtii ja buhtisvuhtii ”, Klemetti Näkkäläjärvi deattuha. Algâaalmugeh, kiäh eellih luándust, láá vuossâmuuh indikaattoreh luándu tiileest tastko luándumoivášmeh, tego šoŋŋâdâhnubástus, čyecih enâmustáá eidu tooid já aalmugij pyereestvaijeem lii čonnâsâm luándu maaŋgâhámásâšvuotân já putesvuotân ”, Klemetti Näkkäläjärvi tiädut. COP 12-čoahkkima váldotemá lei biodiversitehta ja suvdilis ovdáneapmi. COP 12-čuákkim válduteema lâi biodiversiteet já killeel ovdánem. Stuorra hástalussan lea, mo biodiversitehta suodjaleapmi váldojuvvo oassin ON:a suvdilis ovdáneami ja geafivuođa geahpedeami ulbmiliid. Stuorrâ hástusin lii, maht biodiversiteet suojâlem váldoo uássin OA killeel ovdánem já kievhivuođâ meddâlistem uulmijd. Suopma lágidii guokte dáhpáhusa oassebeallečoahkkima oktavuođas, main bohte ovdan maid eamiálbmogiid vuoigatvuođat. Suomâ ornij kyehti miäldustábáhtus uásipeličuákkim ohtâvuođâst, main pottii oovdân meid algâaalmugij vuoigâdvuođâh. Vuosttas dáhpáhus gieđahalai Eurohpa Ruoná avádaga oktasašbarggu ja birassuodjaleami mearkkašumi ráfis. Vuossâmuš miäldustábáhtus kieđâvušâi Euroop Ruánáá stiellâs oovtâstpargo já pirâssuojâlem merhâšume ráávhust. Ruoná avádat johtá Eurohpa čađa Jiekŋamearas Gaskamerrii. Ruánáá stielâs jotá Euroop rasta Jieŋâmeerâst Koskâmeerân. Oppa Suoma nuortarádjá gullá Ruoná avádahkii ja sámediggi oassálastá maid Ruoná avádaga oktasašbargui. Ubâ Suomâ nuorttârääji kulá Ruánáá stielâsân já sämitigge uásálist meid Ruánáá stiellâs oovtâstpaargon. Dáhpáhusa ságadoallin lei riikkabeaialmmái Pekka Haavisto. Tábáhtus saavâjođetteijen lâi aalmugovdâsteijee Pekka Haavisto. Riikkabeaialmmái Pekka Haavisto ja sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi. Aalmugovdâsteijee Pekka Haavisto já sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi Govva: Sámediggi. Kove: Sämitigge. ” Oassebeallečoahkkin lea dehálaš dáhpáhus, dasgo eamiálbmogiin lea duođalaš vejolašvuohta váikkuhit. ” Uásipeličuákkim lii tergâdis tábáhtus, ko algâaalmugijn lii puigâ máhđulâšvuotâ vaikuttiđ. Dasge lea iežas váikkuhus, ahte sámit oidnojit čoahkkinbáikkiin. Tast-uv láá vaikuttâsâidis, ete sämmiliih uáinojeh čuákkimsoojijn. Lassin čoahkkimat addet vejolašvuođa fierpmáiduvvat ja jurdagiid sáhttá lonuhit viidásabbotge luonddusuodjaleamis ja buohkaide oktasaš luonddu dilis sihke eamiálbmogiid ja sámiid vuoigatvuođain ”, Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri deattuheaba. Lasseen čuákkimeh adeleh máhđulâšvuođâ viärmádâttâđ já jurduid puáhtá lonottiđ vijđásubboht-uv luándusuojâlmist já puohháid ohtsii luándu tiileest sehe algâaalmugij já sämmilij vuoigâdvuođâin ”, Nilla Tapiola já Pertti Heikkuri tiäduttává. Govva: sámediggi Kove: Sämitigge Čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin COP 13 mearriduvvui ordnejuvvot Meksikos Los Cabosa gávpogis skábmamánus 2016. Čuávuvâš biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim COP 13 meridui orniđ Meksikost Los Cabos kaavpugist skammâmáánust 2016. Meksiko vuovdala čalbmáičuohcci vugiin čuovvovaš COP 13 – oassebeallečoahkkima. ” Meksiko markkânistij uáli fijnáht čuávuváá COP 13 – uásipeličuákkim. ” Meksiko hálida lágidit čuovvovaš oassebeallečoahkkima, dasgo Meksiko luonddu máŋggahámatvuohta lea hui rikkis. Meksiko haalijd orniđ čuávuváá uásipeličuákkim, tastko Meksiko luándu maaŋgâhámásâšvuotâ lii hirmâd riges. Meksiko lea čatnasan suvdilis ovdáneapmái ja biodiversitehta suodjaleapmái. Meksiko lii čonâdâttâm killeel ovdánmân já biodiversiteet suojâlmân. Dálkkádatnuppástusa caggan ja biodiversitehta dili fuotnáneapmi leat áššit, maid galgá dikšut dalán. Šoŋŋâdâhnubástus coggâm já biodiversiteet hiäjusmem láá ääših, maid kalgeh tipšođ ájáttâlhánnnáá. Biodiversitehta stuorámus áitta lea geafivuohta, ” ministtar Abud muitalii dieđihandilálašvuođas 15.10.2014 Meksiko birassuodjalanulbmiliin. Biodiversiteet stuárráámus uhke lii kievhivuotâ, ” minister Abud muštâlij tieđettemtilálâšvuođâst 15.10.2014 Meksiko pirâssuojâlemuulmijn. Čoahkkima buot mearrádusat gávdnojit Čuákkim puoh miärádâsah láá biodiversitehtasoahpamuša siidduin biodiversiteetsopâmuš siijđoin giela olgguldas hámi dárkkisteami maŋŋá. kielâhäämi tärhistem maŋa.