index2.php_option=com_content_task=view_id=953_lang=davvi.html.xml

Sámediggi doarju Ilo 169-soahpamuša ratifiserema	Sämitigge tuárju Ilo 169-sopâmuš ratifisistem
Sámedikki čoahkkin mearridii 30.10.2014 guottihit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema jienain 14-4.	Sämitige čuákkim meridij 30.10.2014 kyedittiđ Ilo 169-sopâmuš ratifisistem jienâiguin 14-4.
Čoahkkimis ledje eret golbma ovddasteaddji.	Čuákkimist lijjii meddâl kulmâ ovdâsteijee.
Anu Avaskari ja Pentti Valle guđiiga mearrádussii sierra oaivila.	Anu Avaskari já Pentti Valle kuođijn miärádâsân spiekâsteijee uáivil.
Sámediggi lea ráđđádallan čakčamánu loahpa rájes ráđđehusa evttohushápmosis eamiálbmot- ja čeardaálbmogiid guoski Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis vuoigatvuohta- ja eana- ja meahccedoalloministeriijaiguin.	Sämitigge lii ráđádâllâm čohčâmáánu loopâ rääjist haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâsâst algâ- já hiäimuaalmugáid kyeskee Ilo 169-sopâmuš ratifisistmist riehti- já eennâm- já meccituáluministeriöin.
Ráđđádallamat joatkašuvve 28.10.2014 rádjai.	Ráđádâlmeh juátkojii 28.10.2014 räi.
Sámedikki ráđđádallin ledje sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ja II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.	Sämitige ráđádâllen lijjii sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto.
Dievasčoahkkin dohkkehii soahpamuša ratifiserenáššebáhpáriidda lakton čilgehusa, mii guoská erenomážit soahpamuša artikla 14.	Almosčuákkim tuhhiittij čielgiittâs, mii lahtoo ratifisistemäššikirjijd, mii kuáská eromâšávt almossopâmuš artikkâlân 14.
Artikla 14 gieđahallá eatnamiidda ja čáziide gulavaš vuoigatvuođaid.	Artikkâl 14 kieđâvuš enâmân já čáácán lohtâseijee vuoigâdvuođâid.
Ráđđehusbellodagat leat dohkkehan čilgehusa ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaid.	Haldâttâspiäláduvah láá tuhhiittâm čielgiittâs já haldâttâs oovdânpyehtim vuáđđusijd.
Ráđđehusa evttohus Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis addo riikkabeivviide vejolaččat skábmamánu álggus.	Haldâttâs oovdânpyehtim Ilo 169-sopâmuš ratifisistmist adeluš ovdâskoodán skammâmáánu aalgâst.
” Čakča leamašan hui hohpolaš ja ráđđádallamat leat gáibidan olu ja ráđđádallamat leamašan nu sámedikki ja stáhta gaskkas go maiddái stáhtaráđi sistege.	” Čohčâ lii lamaš uáli čoovgâs já ráđádâlmeh láá lamaš hástuliih já ráđádâlmeh láá toollum nuuvt sämitige já staatâ kooskâst ko staatârääđi siste-uv.
Ságajođiheaddjit ráđđádalle gitta loahpa rádjai oažžun dihte sámiide nu buori ráđđádallanbohtosa go vejolaš.	Saavâjođetteijeeh ráđádâllii loopâ räi vâi sij finniiččii sämmilijd nuuvt šiev ráđádâllâmpuáttus ko máhđulâš.
Soahpamuša ratifiseremis lei gažaldat árvvuin, sámiid historjjás, sámekultuvrra árbevieruin ja eandalitge sámekultuvrra boahttevuođas.	Sopâmuš ratifisistmist lii koččâmuš áárvuin, sämmilij historjást, sämikulttuur ärbivuovijn já puoh enâmustáá sämikulttuur puátteevuođâst.
Mearrádus leamašan sihkkarit máŋgga sámediggelahttui váttis, nu maiddái munnjege.	Miärádâs lii vissâsávt lamaš maŋgáid sämitiggejesânáid vaigâd já meid munjin-uv.
Iežan oaidnu dasa, ahte mearridin várrugasat ávžžuhit dievasčoahkkimii soahpamuša ratifiserema vuođđuduvai maŋimuš muttus ožžojuvvon lasáhusaide čilgehussii ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaide, mat addet buori vuođu soahpamuša ollašuhttimii.	Muu jieččân uáivil toos, ete meridim várugávt iävtuttiđ almosčuákkimân sopâmuš ratifisistem vuáđudui majemuu muddoost finnejum lasattâssáid, čielgiittâsân já haldâttâs oovdânpyehtim vuáđđusijd, moh adeleh šiev vuáđu sopâmuš olášutmân.
Jáhkán, ahte Ilo-soahpamuša ratifiseren fállá vejolašvuođaid dasa, ahte sámemánát ja nuorat besset šaddat ráfis almmá vaššiságaid ja vealaheami haga, hállat sámegiela ja bargat sámeealáhusaiguin dálá buoret máilmmis ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi vuođustallá.	Oskom, ete ILO-sopâmus ratifisistem lááčá iävtuid toos, ete sämipárnááh já nuorah uážuh šoddâđ ráávhust vajesavâittáá já olgoštemttáá, sárnuđ sämikielâ já hárjuttiđ sämi-iäláttásâid tááláást pyereeb maailmist ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi čiälgá.
Ráđđádallamiid maŋimuš muttus čilgehussii láidehusoassái lasihuvvui teaksta, mas Suoma stáhta dovddasta, ahte sámiin leat iežaset kultuvrra, vuoigatvuođaid ja historjjá guoski áddejumit sámiid ruovttuguovllu hápmašuvvamis, návddašeamis, guovllu oamasteamis ja hálddašeamis.	Ráđádâlmij majemuu muddoost čielgiittâs laiđiittâsuásán lasettui tekstâ, mast Suomâ staatâ tuubdâst, ete sämmilijn láá jiejah kulttuurliih, vuoigâdvuođâliih já historjáhliih ibárdâsah sämikuávlu hämmejuumist, naavdâšmist, kuávlu oomâstmist já haaldâšmist.
Lassin artikla 14 vuođustusaide váldui sámiide hui dehalaš máinnašupmi sámiid siidavuogádagas sámiid árbevirolaš kultuvrra ja ealáhusaid institušuvdnan.	Lasseen artikkâl 14 vuáđđusijguin valdui sämmilijd eromâš tergâd mainâšum säämi sijdâvuáháduumeest sämmilij ärbivuáválâš kulttuurlâš já iäláttâslâš instituution.
” Lean ilus, ahte dievasčoahkkin doarjjui Ilo 169-soahpamuša ratifiserema.	” Lam ilolâš, ete almosčuákkim tuárjui Ilo 169-sopâmuš ratifisistem.
Soahpamuša ratifiserema eavttut eai lean sámiid dáfus vuordámušaid miel, muhto dát lea áidnalunddot vejolašvuohta.	Sopâmuš ratifisistem iävtuh iä lamaš sämmilij tááhust tagareh, ko liččijm tuáivum, mutâ taat lii áinoošlajâsâš máhđulâšvuotâ.
In jáhke, ahte livččiimet sáhttán beassat buoret ráđđádallanbohtosii.	Jiem osko, ete liččijm puáhtám peessâđ pyereeb ráđádâllâmpuáttusân.
Jos sámediggi livčče ratifiserema hilgon, vejolašvuohta livčče vejolaččat manahuvvon sohkabuolvvaid áigái.	Jis sämitigge ličij hilgom ratifisistem, sáttá leđe ete mahđulâšvuotâ ličij monâttum suhâpuolvái ááigán.
Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta čatnasa ollašuhttit Ilo 169-soahpamuša geatnegasvuođaid dievasmearálaččat ” II várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitala.	Lii hirmâd tergâd, ete čielgiittâsâst Suomâ staatâ čonâdât olášuttiđ Ilo 169-sopâmuš kenigâsvuođâid ollásávt ” II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij.
” Munnje lei dehaleamos, ahte sámediggi mearridii stuorra jienaid eanetloguin ja sámediggi čájehii fámu ja dáhtu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid.	” Munjin lâi puoh tehálumos, ete sämitigge toovâi čuávdusis stuorrâ jienâi eenâblovvoin já sämitigge čaaitij vyeimis já háálus ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâid.
Ilo 169-soahpamuš lea hui dehalaš maiddái nuortalaččaide ja nuortalaččaid giličoahkkin leamašan fárus soahpamuša ratifiserenproseassas ja nuortalaččaid vuoigatvuođat leat dovddastuvvon čilgehusas.	ILO 169-sopâmuš lii hirmâd tergâd meid nuorttâlâššáid já nuorttâlâšâi sijdâčuákkim lii lamaš fáárust sopâmuš ratifisistemprosessist já nuorttâlâšâi vuoigâdvuođah láá tubdâstum čielgiittâsâst.
Jáhkán, ahte soahpamuša ratifiseren nanne nuortalaččaid giličoahkkima sajádaga. ”	Oskom, ete sopâmuš ratifisistem naanood nuorttâlâšâi sijdâčuákkim sajattuv. ”
I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio gávnnaha.	I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio paahud.
” Sámiide lea hui dehalaš, ahte čilgehusas čatnasuvvo dasa, ahte ovddiduvvojit eamiálbmotvuoigatvuođat.	” Sämmilijd lii hirmâd tergâd, ete čielgiittâsâst čonâdâteh ovdediđ algâaalmugvuoigâdvuođâid.
Nuppiid sániiguin Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii dárkkut dan, ahte sámiid vuoigatvuohtasajádaga ovdáneapmi bisánivčče dahje ahte buot vuoigatvuođat livčče dál čovdojuvvon.	Ađai Ilo 169-sopâmuš ratifisistem ij meerhâš tom, ete sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv ovdedem pisáničij teikâ ete puoh vuoigâdvuođah liččii tääl čovdâšum.
Suopma čatnasa maiddái árvvoštallat soahpamuša ollašuhttima ovttasráđiid sámedikkiin.	Suomâ čonâdât meid árvuštâllâđ oovtâst ohtsâsibárdâsist sämitiggijn sopâmuš olášuttem.
Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta dovddasta, ahte Suopma joatká barggu sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuhttima dihte sihke soahpamuša mearrádusaid ja geatnegasvuođaid dievasmearálaš ollašuhttima várás ovddidemiin láhkaásaheami ja hálddahusa ovttasráđiid sámedikkiin. ”	Lii eromâš tergâd, ete čielgiittâsâst Suomâ staatâ tuubdâst, ete Suomâ juátká pargo sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi olášuttem várás sehe almossopâmuš miärádâsâi já kenigâsvuođâi oles olášuttem várás nuuvt, ete oovded lahâasâttem já haldâttuv ohtsâšibárdâsâst sämitiggijn. ”
ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala duhtavažžan.	saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâl tuđâvâžžân.
” Dát lea ođđa álgu Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođain ja maiddái ođđa álgu sámediggái.	” Taat lii uđđâ aalgâ Suomâ staatâ já sämitige koskâvuođâin já meid uđđâ aalgâ sämitiigán.
Mearrádusa mielde geahččagoahtit vássán áiggis boahttevuhtii ja fállat boahttevaš sámebuolvvaide ja sámediggái dálá buoret vejolašvuođaid doaibmat ja bajásdoallat iežamet kultuvrra.	Miärádâs mield sirdep mii kejâstuv moonnâmääigist puátteevuotân já adelep puáttee sämisuhâpuolváid já sämitiigán tááláást pyerebijd máhđulâšvuođâid toimâđ já paijeentoollâđ jieijâs kulttuur.
Ovttas sámediggelága ođastusain dát sámediggi ja stáhtaráđđi addet buori árbbi boahttevaš buolvvaide ” ságajođiheaddjit namuhit duhtavažžan.	Oovtâst sämitiggelaavâ uđâsmitmijn taat sämitigge já staatârääđi adelává šiev äärbi puáttee suhâpuolváid ” saavâjođetteijeeh miärkkojeh tuđâvâžžân.
” Vaikke ráđđehusbellodagat leat soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaččat, sámedikki bargu soahpamuša ratifiserema beales ii noga dása.	” Veikâ haldâttâspiäláduvah láá sopâmuš ratifisistmist oovtmielâliih, sämitige pargo sopâmuš ratifisistem várás ij nuuvâ taas.
Sámediggi galgá ráhkkanit máŋggaid váljagoddegullamiidda ja gohcit beaktilit ovdduidis, vuoi soahpamuša ratifiseremii livčče riikkabeivviid viiddis doarjja ” várreságajođiheaddjit Sanila-Aikio ja Paltto guorahallaba jo boahttevaš hástalusaid.	Sämitigge kalga ráhtádâttâđ maŋgáid váljukoddekulâmáid já toohâđ pehtilis hiäđukocceem, vâi sopâmuš ratifisistmân ličij ovdâskode vijđes toorjâ ” värisaavâjođetteijeeh Sanila-Aikio já Paltto suogârdává jo puáttee hástusijd.