index2.php_option=com_content_task=view_id=954_lang=davvi.html.xml

Sámedikki čoahkkima mearrádusat	Sämitige čuákkim miärádâsah
Sámediggi mearridii, ahte boahttevuođas sámedikki čoahkkimat striimejuvvojit interneahtas.	Sämitigge meridij, ete puátteevuođâst sämitige čuákkim stream-vuolgâtteh interneetist.
Vuolggahusat sámedikki almmolaš čoahkkimiin leat čuovvumis interneahtas njuolggosáddagin.	Vuolgâttâsâid almolijn sämitige čuákkimijn puáhtá čuávvuđ interneetist njuolgân.
Evttohusa sámedikki čoahkkimiid striimemis lea bargan sámedikki nuoraidráđđi. ”	Iävtuttâs sämitige čuákkimij stream-vuolgâtmist lii toohâm sämitige nuorâirääđi. ”
Lean ilus, ahte sámenuorat leamašan aktiivvalaččat.	Lam ilolâš, ete säminuorah láá lamaš aktiivliih.
Dál juksat striimema bokte maiddái Anára olggobealde ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid ja čoahkkimiid čuovvun álkidahtto.	Tääl pyehtip stream-vuolgâttâssáin juksâđ meid Aanaar ulguubeln já sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilijd já čuákkimij čuávvum šadda älkkeebin.
Striimen lasiha sávvamis dieđu sámedikki doaimmas viidásabbotge ” ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi kommentere mearrádusa.	Stream-vuolgâttem lasseet tuáivu mield tiäđu sämitige tooimâst vijđásubboht-uv ” saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi kommentistij miärádâs.
Sámedikki I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ovdanbuvttii čoahkkimii ON:id eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššebáhpára.	Sämitige I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio oovdânpuovtij čuákkimân OA algâaalmugij maailmkonferens loppâäššikirje.
Loahppaáššebábir merkejuvvui čoahkkimis diehtun. ”	Loppâäššikirje merkkejui čuákkimist tiättun. ”
Loahppaáššebáhpáris stáhtat nannejit čatnasumi ON:id eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimii.	Loppâäššikirjeest staatah nanodeh čonâdâttâmvuođâs OA algâaalmugjulgáštuš olášutmân.
Dát dárkkuha dan, ahte ON:id eamiálbmotjulggaštusas lea šaddamin ain eanet čadni áššebábir riikkaidgaskasašpolitihkalaččat ja maiddái juridihkalaččat ” Tiina Sanila-Aikio čilge.	Taat meerhâš tom, ete OA algâaalmugjulgáštušâst lii šoddâmin ain eenâb kenigittee äššikirje aalmugijkoskâsii politiikâst já meid riehtiopâlávt ” Tiina Sanila-Aikio čiälgá.
Sámedikki čoahkkin ráhkkanii sámediggelága fápmuiboahtimii.	Sämitige čuákkim ráhtádâtâi sämitiggelaavâ vuáimánšoddâmân.
Sámediggelága ođastus vejolaččat boahtá fápmui jagi 2014 loahpas dahje 2015 álggus.	Sämitiggelaavâ uđâsmittem šoodâš vuáimán ive 2014 loopâst teikâ 2015 aalgâst.
Lága sirdásanáiggit sáhttet doalvut dasa, ahte válgalogahallama dievasmahttima vuigengáibádusgieđahallan dáhpáhuvvá hui johtilis áigetávvaliin.	Laavâ sirdumääigih pyehtih jođettiđ toos, ete vaaljâluvâttâllâm tievâsmittem njuolgimvátámâškieđâvuššâm tábáhtuvá uáli jotelis äigitavluin.
Ođđa lága mielde vuigengáibádusat válgalogahallama dievasmahttimis dahkkošedje sámedikki čoahkkimii (26 §).	Uđđâ laavâ mield njuolgimvátámâšah vaaljâluvâttâllâm tievâsmitmist tohhuuččii sämitige čuákkimân (26 §).
Válgalogahallama ja vuigengáibádusmeannudeapmi sáhttet eaktudit stivrras ja dievasčoahkkimis badjelmearálaš čoahkkimiid ja čoahkkimiid johtilis čoahkkái bovdema.	Vaaljâluvâttâllâm já njuolgimvátámâšlattim pyehtiv vaattâđ stiivrâst já almosčuákkimist paijeelmiärásijd čuákkimijd já čuákkimij jotelis čuákánkočom.
Vuigengáibádusaid galgá gieđahallat daid luonddu dihte hui johtilit, ammes ohcciid vuoigatvuohtadorvu gártta vára vuollái.	Njuolgimvátámâšâid kalgeh kieđâvuššâđ tai luándu tiet uáli jotelávt amas occei vuoigâdvuođâtorvo hiäjusmuđ.
Dan dihte čoahkkin mearridii rievdadit sámedikki bargoortnega 56 § nu, ahte dálá 10 beaivve sajis čoahkkima áššelisttu galggašii sáddet sámediggelahtuide maŋimustá 7 beaivve ovdal čoahkkima.	Taan tiet čuákkim meridij mutteđ sämitige pargo-oornig 56 § tienuuvt, ete tááláá 10 peeivi saajeest čuákkim äššilisto kolgâččii vuolgâttiđ tigejesânáid majemustáá 7 peivid ovdil čuákkim.
Nuppástus ii eretváldde dan vejolašvuođa, ahte čoahkkinbovdehusaid ja áššelisttuid ii sáhtášii sáddet dán árat.	Nubástus ij meddâlist tom máhđulâšvuođâ, ete čuákkimpovdiittâsâid já äššilistoid iä puávtâččii vuolgâttiđ tađe ovdil.
Jagi maŋimuš sámedikki čoahkkin dollo juovlamánus.	Ive majemuš sämitige čuákkim tolluš juovlâmáánust.
Dalle áššelisttus lea ee. sámedikki bušeahtta-doaibmaplána dohkkeheapmi jahkái 2015.	Talle äššilistoost lii el. sämitige budjet-toimâvuávám tuhhiittem ihán 2015.