index2.php_option=com_content_task=view_id=965_lang=davvi.html.xml
Sámedikki stivrra čoahkkima mearrádusat
Sämitige stiivrâ čuákkim miärádâsah
Stivra čoahkkanii 26.11.2014 Anáris.
Stivrâ čokkánij 26.11.2014 Anarist.
Čoahkkima áššelisttás ledje nammadeamit ja erenomážit sámiid gielalaš vuoigatvuođaide gulavaš áššit.
Čuákkim äššilistoost lijjii noomâtmeh já eromâšávt sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođáid lohtâseijee ääših.
Stivra mearridii, ahte sámediggi ohcá ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriijas, oahpahus- ja kulturministeriijas sihke Eurohpa sosiálafoanddas (ESR) sámi giellalága ollašuvvama guoskevaš čielggadanbarggu várás.
Stivrâ meridij, ete sämitigge ocá ruttâdem riehtiministeriöst, máttááttâs- já kulttuurministeriöst sehe Euroop sosiaalruttâráájust (ESR) säämi kielâlaavâ olášumán kyeskee selvâttempargo várás.
Sámi giellalága mielde sámediggi galgá addit válgabajiid mielde čilgehusa sámi giellalága ollašuhttimis sihke sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Säämi kielâlaavâ mield sämitigge kalga adeliđ jyehi vaaljâpaje muštâlus säämi kielâlaavâ olášutmist sehe sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest já ovdánmist.
Čilgehusa galgá addit maŋimustá jagi 2016 álggus.
Muštâlus kalga adeliđ majemustáá ive 2016 aalgâst.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) ollašuhtii Sámi Giellagáldu – prošeavtta, mii nogai 30.6.2014.
Säämi parlâmentaarlâš rääđi (SPR) olášuttij Säämi Kielâkäldee – proojeekt, mii nuuvâi 30.6.2014.
Sámediggi jođihii prošeavtta.
Sämitigge haldâšij proojeekt.
Prošeavttas ovddiduvvojedje sámi giellaovttasbargu, giellagáhtten ja terminologiijabargu.
Projektist ovdedii säämi kielâoovtâstpargo, kielâtipšom já terminologiapargo.
Prošeavtta áigge Giellagáldu gávnnahuvvui hui dárbbašlažžan ja beaktilin, mas galggašii ráhkadit bissovaš orgána.
Proojeekt ääigi pahudui, ete Kielâkäldee lii uáli taarbâšlâš já pehtil, mast kolgâččij rähtiđ pisovâš orgaan.
Fásta ruhtadeapmi sámi giellaovttasbarggu ovddideapmin ii goittotge gávdnon prošeavtta áigge.
Pisovâš ruttâdem säämi kielâoovtâstpargo oovdedmân ij kuittâg kavnum proojeekt ääigi.
SPR lea mearridan, ahte Giellagáldui ohccojuvvo joatkkaruhtadeapmi Interreg-ruđain ja dán prošeavtta olis ráhkaduvvo bissovaš málle ja ruhtadeapmi sámi giellaovttasbargui.
SPR lii meridâm, ete Kielâkäldei occoo jotkâruttâdem Interreg-ruuđâin já taan proojeekt ääigi vuávájuvvoo pisovâš malli já ruttâdem säämi kielâoovtâstpaargon.
Sámedikki stivra barggai prinsihppamearrádusa oassálastimis ođđa prošeaktaruhtadeami ohcamii Sámi Giellagáldui Interreg Davvi 2014–2020 prográmmas ja mearridii doaibmat prošeaktaruhtadeami ohccin.
Sämitige stivrâ toovâi prinsiipmiärádâs uásálistmist uđđâ proojeektruttâdem ucâmân Säämi Kielâkäldei Interreg Tave 2014–2020 ohjelmist já meridij toimâđ proojeektruttâdem occen.
Sámediggi gieđahalai sámi giellalága ollašuhttima rekryteremis ja giellamáhtu čielggadeami rekryterendiliin go bálkáhuvvojit bargit, geaid bargun lea doaibmat sámegielat áššehasbálvalus-, dikšun- dahje oahpahusbargguin.
Sämitigge kieđâvušâi säämi kielâlaavâ olášuttem rekrytistmijn já kielâtááiđu selvâttem rekrytistemtiilijn ko pálkkáátteh pargeid, kiäi pargon lii toimâđ sämikielâlijn äššigâspalvâlem-, tipšo- teikâ máttááttempargoin.
Sámediggi lea ožžon oktavuođaváldimiid sápmelaččain ahte virgehálddašeaddjiid giellamáhttu ii vealttakeahttá dárkkistuvvo eaige buot sámegielat bargguide válljejuvvon olbmot máhte doarvái sámegiela, vuoi sáhtášedje bálvalit sámegillii.
Sämitiigán láá váldám ohtâvuođâ sämmiliih tast ete virgeoccei kielâtááiđu iä velttidhánnáá täärhist iäge puoh sämikielâlijd pargoid väljejum ulmuuh määti tuárvi sämikielâ, vâi sij puávtâččii palvâliđ sämikielân.
Muhtin virgeoapmahaččain ohcci iežas almmuhus sámegiela máhtus leamašan doarvái.
Motomijn virgeomâháin occee jieijâs almottâs sämikielâ tááiđust lii lamaš tuárvi.
Sámedikki bargun lea čuovvut sámi giellalága mielde sámi giellalága ollašuhttima ja bargat evttohusaid váilevuođaid divvuma várás.
Sämitige pargon lii čuávvuđ säämi kielâlaavâ mield säämi kielâlaavâ olášuttem já toohâđ iävtuttâsâid vänivuođâi tivomân.
Hástalussan lea, ahte buot sámegielain ii leat vejolašvuohta gielladutkosiidda.
Hástusin lii, ete puoh sämikielâin ij lah máhđulâšvuotâ kielâtutkosáid.
Sámediggi mearridii evttohit sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja virgeoapmahaččaide ahte dat čielggadivčče jearahallama oktavuođas ohcci njálmmálaš sámegiela máhtu sámegielat bargguide ohcaleaddji ohcciid oasil.
Sämitigge meridij iävtuttiđ sämikuávlu kieldáid já virgeomâháid ete toh selvâttiččii sahhiittâllâmtilálâšvuođâst occee njálmálii sämikielâ tááiđu tagarij occei uásild, kiäh ucáluveh sämikielâlijd pargoid.
Jearahallamis galggašii geavahit dárbbu mielde veahkkin sámegiela ámmátolbmuid.
Sahhiittâllâmtilálâšvuođâst kolgâččij táárbu mield kevttiđ iššeen sämikielâ áámmátulmuid.
Sámediggi mearridii addit bealiváldima riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaalbmái sihke beaivedivššu lágideaddjiide eatnigiela dáfus sámegielat sámemánáid gielalaš vuoigatvuođain beaivedivššus.
Sämitigge meridij adeliđ peleväldim ovdâskode išeriehtiäššialmai sehe peivitipšo uárnejeijeid eenikielâs peeleest sämikielâlij sämipárnái kielâlijn vuoigâdvuođâin peivitipšoost.
Sámediggi ovdanbuvttii bealiváldimis čoavddusmálliid, mo gielalaš vuoigatvuođaid sáhttá sihkkarastit.
Sämitigge oovdânpuovtij peleväldimistis čuávdusmaalijd, ete maht kielâlijd vuoigâdvuođâid puáhtá turviđ.
Sámediggi nammadii ovddasteaddjin bálgosiid ovttastusa stivrii badjái 1.1.2015-31.12.2017 Asko Länsman Ohcejogas.
Sämitigge nomâttij ovdâsteijen palgâsij ovdâstus stiivrân pajan 1.1.2015-31.12.2017 Asko Länsman Ucjuuvâst.
Länsman lea ovddastan sámedikki ovttastusa stivrras maiddái dán bajis.
Länsman lii ovdâstâm sämitige ovtâstus stiivrâst meid taan paajeest.
Stivra mearridii evttohit bargo- ja ealáhusministeriijai ahte Interreg Davvi 2014-2020-prográmma Sápmi hálddahuskomiteai boađášedje fásta lahttun Heikki Paltto, Nilla Tapiola ja Anna Morottaja sihke várrelahttun Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Magga, Veikko Feodoroff.
Stivrâ meridij iävtuttiđ pargo- já iäláttâsministeriön Interreg Tave 2014-2020-ohjelm Säämi haldâttâhkomitean eidusâš jesânin Heikki Paltto, Nilla Tapiola já Anna Morottaja sehe värijesânin Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Magga já Veikko Feodoroff.
Interreg Sápmi-prográmmas ruhtaduvvojit sámiid rájáid rasttildeaddji ovttasbargu ja sámekultuvrra doarju prošeavttat.
Interreg Säämi-ohjelmáin ruttâdeh sämmilij raajijd rastâldittee oovtâstpargo já sämikulttuur tuárjoo projektijd.
Sámedikki stivra evttoha dievasčoahkkimii, ahte dat merke diehtun soabadansoahpamuša Juha Guttormiin.
Sämitige stivrâ iävtut almosčuákkimân, ete tot merkkee tiättun soovâdsopâmuš Juha Guttormáin.
Soabadansoahpamuša eavttuid mielde oassebealit vástidit ieža iežaset riektegeavvangoluin ja Juha Guttorm geassá eret iežas váidalusa Davvi-Suoma hálddahusriektái eretcealkimis.
Soovâdsopâmuš iävtui mield uásipeleh västideh jieš jieijâs riehtijotteemkoloinis já Juha Guttorm kiäsá meddâl suu toohâm väidim Tave-Suomâ haldâttâhriähtán luovâscelkkimistis.
Sámediggi mearridii ordnet 6.2.2015 sámi álbmotbeaivve ávvudeami.
Sämitigge meridij orniđ 6.2.2015 sämmilij aalmuglâšpeivijuhle.
Sámediggi lea lágidan maŋimuš jagi 2010 álbmotbeaivve ávvudeami.
Sämitigge lii ornim majemustáá ive 2010 aalmuglâšpeivijuhle.
Stivra nammadii bargojoavkku válmmaštallat álbmotbeaivve ávvudeami.
Stivrâ nomâttij pargojuávhu valmâštâllâđ aalmuglâšpeeivi juhle.
Sámediggi álggahii ráhkkaneami riikkabeaiválggaide ja boahttevaš ráđđehusprográmmaráđđádallamiidda válmmaštallamiin bealiváldimiid ja duogášmuittuhančállagiid bellodagaid ja ráđđehusráđđádalliid atnui.
Sämitigge aalgât valmâštâllâm ovdâskodevaljáid já puáttee haldâttâsohjelmráđádâlmijd nuuvt, ete valmâštâl peleväldimijd já tuávvášmuštottemčalluid piäláduvâi já haldâttâsráđádâllei kiävtun.
Sámedikki stivra čoahkkana čuovvovaš háve juovlamánus.
Sämitige stivrâ čokkán čuávuváá keerdi juovlâmáánust.
Jagi maŋimuš sámedikki dievasčoahkkin lágiduvvo juovlamánu loahpabealde.
Ive majemuš sämitige eidusâš čuákkim uárnejuvvoo juovlâmáánu loppâbeln.