index2.php_option=com_content_task=view_id=979_lang=davvi.html.xml

Sámedikki čoahkkin dohkkehii bušeahta jahkái 2015	Sämitige čuákkim tuhhiittij budjet ihán 2015
Sámedikki čoahkkin čoahkkanii jagi maŋimuš čoahkkimii 22.12.2014.	Sämitige čuákkim čokkânij ive majemuu čuákkimân 22.12.2014.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii jagi 2015 bušeahta.	Sämitige čuákkim tuhhiittij ive 2015 budjet.
Aitosaš doaimma boađut leat 2,738 miljovnna euro.	Eidusii tooimâ puáđuh láá 2,738 miljovn eurod.
Bušeahtta lea nollabušeahtta, nuppiid sániiguin golut leat seammá olu go boađut.	Budjet lii nollábudjet ađai manoh láá siämmáá ennuv ko puáđuh.
Sámedikki válggaid bušeahtta lea 250 000 euro.	Sämitige vaaljâi budjet lii 250 000 eurod.
Sámedikki aitosaš doaimma goluin 47 % leat bargoveahkagolut.	Sämitige eidusii tooimâ manoin 47 % láá pargoviehâkoloh.
Politihkalaš doibmii ja čoahkkimiidda lea várrejuvvon 11 % aitosaš doaimma bušeahtas.	Poolitlii tooimân já čuákkimáid láá väridum 11 % eidusii tooimâ budjetist.
Láigogolut leat 21 % bušeahtas.	Láigukoloh láá 21 % budjetist.
Eará golut leat 21 % mat sisttis dollet ee. hálddahusgoluid.	Eres koloh láá 21 % toh aneh sistees om. haldâttâhkoloh.
Sámedikki aitosaš doaimma ruhtadeamis 78 % boahtá vuoigatvuohtaministeriijas, 4,8 % oahpahus- ja kulturministeriijas, 15 % lea vuoigatvuohtaministeriija láigodoarjja ja 2,2 % leat iežas doaimma boađut.	Sämitige eidusii tooimâ ruttâdmist 78 % puátih riehtiministeriöst, 4,8 % máttááttâs- já kulttuurministeriöst, 15 % láá riehtiministeriö láiguiše já 2,2 % láá jieijâs tooimâ puáđuh.
Sámediggi juohká stáhtadoarjagiid sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ja árrabajásgeassinbálvalusaid buvttadeapmái sihke sámegielat oahppamateriálabuvttadeapmái ja sámi kulturbálvalusaide 2,234 miljovnna euro.	Sämitigge juáhá staatâtorjuid sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi já arâšoddâdempalvâlusâi pyevtitmân sehe sämikielâlii oppâmateriaalpyevtittâsân já sämmilijd kulttuurpalvâlussáid 2,234 miljovn eurod.
Sámedikki sierranasprošeavttaid boađut ja golut leat 391 000 euro.	Sämitige sierânâsprojektij puáđuh já manoh lijjii 391 000 eurod.
Sajosa bálvalanovttadaga bušeahtta lea 1,267 miljovnna euro.	Saijoos palvâlemohtâduv budjet lii 1,267 miljovn eurod.
Bušeahttajagi boahtun ja stáhtadoarjjan lea árvvoštallon oppalaččat 6,615 miljovnna euro.	Budjetive puáđuh já staatâtorjuuh láá miäruštâllum lemin ubâlâžžân 6,615 miljovn eurod.
Sámedikki bušeahtas boađut leat 9,36 % eanet go jagi 2014 bušeahtas.	Sämitige budjetist puáđuh láá 9,36 % eenâb ko ive 2014 budjetist.
Boađuid lassáneapmi boahtá váldoáššis sámedikki válggain ja daid sierranasruhtadeamis.	Puáđui šoddâm čielgejeh válduášálávt sämitige vaaljah já tai sierânâsruttâdem.
Sámediggi ásahii gávcci váldoulbmila bušeahttajahkái 2015.	Sämitigge asâttij käävci váldu-ulmed budjetihán 2015.
Váldoulbmilin lea sámedikki válggaid ordnen.	Váldu-ulmen lii sämitige vaaljâi ornim.
Ovddugohcima guoskevaš ulbmilat gusket ILO 169-soahpamuša ratifiserema, oassálastima ráđđehusráđđádallamiidda, sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttima ja davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheami.	Hiäđukocemân kyeskee ulmeh kieđâvušeh ILO 169-sopâmuš ratifisistem, uásálistem haldâttâsráđádâlmijd, sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem já tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittem.
Sámedikki hálddahusa ja iežas doaimma njunušulbmilin ásahuvvojedje sámedikki bargoortnega ođasmahttin ja bargoveahkahálddahusa ovddideapmi.	Sämitige haldâttuv já jieijâs tooimâ njunošulmen asâttii sämitige pargo-oornig uđâsmittem já pargoviehâhaldâttuv ovdedem.
Sámediggi dohkkeha bušeahttajagi sohkabuolvaprográmma sihke lágida sámiid servvolašvuođa doarju, sámekultuvrra mieldásaš sámiid álbmotbeaivve ávvudeami 6.2.2015 Anáris ja ávvudeapmi maiddái striimejuvvo.	Sämitigge tuhhit budjetive suhâpuolvâohjelm já uárnee sämmilij siärvuslâšvuođâ tuárjoo sämikulttuur miäldásii sämmilij aalmuglâšpeeivi juhle 6.2.2015 Anarist já juhle vuolgâttuvvoo meid stream-vuolgâttâssân.
Dievasčoahkkin dohkkehii lassin dárkilis sektorguovdasaš ulbmiliid ja daid bušeahtaid ee. ovddugohcima, gielalaš vuoigatvuođaid, sierranasprošeavttaid ja Sajosa bálvalusovttdaga oasil.	Almosčuákkim tuhhiittij lasseen ovtâskâsčuággásijd sektorkuáhtásijd uulmijd já tai budjetijd el. hiäđukocceem, kielâlij vuoigâdvuođâi, sierânâsprojektij já Saijoos palvâlemohtâduv uásild.
Sámedikki čoahkkin nammadii sámedikki nuoraidráđi várrelahttun, earu bivdán Anna-Katariina Feodoroff sadjái, Leena Fofonoff.	Sämitige čuákkim nomâttij sämitige nuorâirääđi värijesânin iäru pivdem Anna-Katariina Feodoroff sajan Leena Fofonoff.
Sámedikki čoahkkima internetvuolggahusa čuvvo 179 geahčči.	Sämitige čuákkim internetvuolgâttâs čuovvuu 179 keččed.