index2.php_option=com_content_task=view_id=985_lang=davvi.html.xml

Sámedikki stivrra jagi vuosttas čoahkkin	Sämitige stiivrâ ive vuossâmuš čuákkim
Sámedikki stivra doalai jagi vuosttas čoahkkima telefončoahkkimin 12.1.2015.	Sämitige stivrâ toolâi ive vuossâmuu čuákkim puhelinčuákkimin 12.1.2015.
Čoahkkima áššelisttus lei boazodoalu guoski guovtte cealkámuša dohkkeheapmi.	Čuákkim äššilistoost lâi kyehti puásuituálun kyeskee ciälkkámuš tuhhiittem.
Lappi Guovlluhálddahusvirgedoaimmahagas (GUVI) lea nannenláhkai Neakkela bálgosa čoahkkima dahkan mearrádus, mii guoská bálgosa juohkima mátta ja davvi oassái.	Laapi Kuávluhaldâttâhvirgáduvvâst lii nanodemnáál Näkkäl palgâs čuákkim toohâm miärádâs jyehiđ palgâs maadâ- já taveuásán.
Lappi GUVI lea bivdán áššis cealkámuša sámedikki lassin sierra virgeoapmahaččain ja organisašuvnnain.	Laapi KVI (AVI) lii pivdám ääšist ciälkkámuš sämitige lasseen sierâ virgeomâháin já seervijn.
Sámediggi lea ožžon jagi 2012 vuosttas evttohusa guovllu sámiin bálgosa juohkimis.	Sämitigge lii finnim ive 2012 vuossâmuu oovdânpyehtim kuávlu sämmilijn palgâs jyehimist.
Sámediggi lea gullan cealkámuša válmmaštallamis Neakkela bálgosa badjeolbmuid ja vuhtiiváldán bálgosa osolaččaid addin cealkámušaid Lappi GUVI:i loahppačavččas 2014 ordnejuvvon osolaččaid čálalaš gullamis.	Sämitigge lii kuullâm ciälkkámuš valmâštâlmist Näkkäl palgâs puásuituálleid já váldám vuotân palgâs uásálij adelem ciälkkámušâid Laapi KVI:n uásálij kirjálii kulâmist, mii uárnejui loppâčoovčâ ääigi 2014.
Sámediggi lea maiddái vuhtiiváldán AHR:a jagi 2014 dahkan mearrádusa Mäntyjärvi bálgosa juohkimis ja ovttastahttimis guovtte kránnjábálgosii.	Sämitigge lii meid váldám vuotân AHR (KHO) ive 2014 toohâm miärádâs Pecijäävri palgâs jyehimist já ovtâstitmist kyevti ránnjápalgâsân.
AHR lea čovdosis gávnnahan, ahte bálgosa juohkin lea lágalaš ja sihkkarastá boazodoallolágas bálgosa bargun ásahuvvon geatnegasvuođaid.	AHR lii čuávdimistis pahudâm, ete palgâs jyehim lii laavâmiäldásâš já ete tot tuurvâst puásuituálulaavâst palgâs pargon asâttum kenigâsvuođâid.
Boazodoallolága 7 § mielde bálgosa bargun lea ee. fuolahit das, ahte bálgosa osolaččaid bohccot dikšojuvvojit bálgosa viidodagas ja ahte bálgosa osolaččaid boazodoallobarggut bohtet bargojuvvot.	Puásuituálulaavâ 7 § mield palgâs pargon lii el. huolâttiđ tast, ete palgâs uásálij poccuid tipšoh palgâs kuávlust já ete pargoh, moh kuleh palgâs uásálij hárjuttem puásuituálun, šaddeh porguđ.
Sámediggi lea gieđahallan cealkámušas Neakkela bálgosa mearrádusa ja dan váikkuhusaid sámedikki lágas ásahuvvon bargguid, sámekultuvrra, sámiid kollektiivvalaš vuoigatvuođaid ja sámiid vuoigatvuođasajádaga perspektiivvas.	Sämitigge lii kieđâvuššâm ciälkkámušâstis Näkkäl palgâs miärádâs já ton vaikuttâsâid sämitige lahâaasâtlij pargoi, sämikulttuur, sämmilij kollektiivlij vuoigâdvuođâi já sämmilij riehtisajattuv uáinust.
Sámediggi guorahalai bálgosa mearrádusa danláhkai, mo bálgosa dahkan mearrádus sihkkarastá sámiid vuođđolágalaš ja riikkaidgaskasaš soahpamušain dáhkidan vuoigatvuođaid.	Sämitigge tarkkui palgâs miärádâs nuuvt, ete maht palgâs toohâm miärádâs tuurvâst sämmilij vuáđulahâaasâtlijd já aalmugijkoskâsijn sopâmušâin tähidem vuoigâdvuođâid.
Neakkela bálggus lea juohkásan siskkáldasat bálgosa olles doaibmaáigge guovtte oassái, mátta ja davvi oassái.	Näkkäl palgâs lii lamaš ubâ ääigi juohhum siskiibeln kyevti uásán, maadâ- já taveuásán.
Bálgosa davvioasis boazodoallu ollašuhtto sámekultuvrra árbevieruid mielde siidavuogádaga vuođul ja boazodoalus lea guovllu sámekultuvrra ja sámegiela bajásdoalli ja doarju mearkkašupmi.	Palgâs taveuásist hárjutteh puásuituálu sämikulttuur ärbivuovij miäldásávt vuáđuduumáin sijdâvuáhádâhân já puásuituálust lii kuávlu sämikulttuur já sämikielâ paijeentuállee já tuárjoo merhâšume.
Goappat guovllus leat iežaset boazodoallomállet, guohtoneatnamat, miessemearkungárddit ja bálgosa mátta- ja davvioasi bohccot lohkkojit sierra.	Kuohtuin kuávluin láá sii jieijâs puásuituáluvyevih, kuáttumenâmeh, vyesimiärkkumkäärdih já palgâs maadâ- já taveuási puásuilovoh lohhojeh sierâ.
Bálggus ii leat boazodoalu dáfus oktilaš muhto juohkásan guovtte sierra oassái.	Palgâs ij lah puásuituálu mield ohtâlâs peic lii juáhásâm kyevti sierâ uásán.
Boazodoaluin leat bastán bargat ceavzilit guktuid guovlluin ja bálggus lea bastán doaibmat hálddahuslaččat ovttas, daningo bálgosa siskkáldas guohtoneanarádjá ja bálgosa mearrádusat leat gudnejahtton.	Puásuituálu láá pastam hárjuttiđ miänástuvvee náál kuohtuin kuávluin já paalgâs lii pastam toimâđ haaldâtlávt oovtâst, ko palgâs siskáldâs kuáttumrääji já palgâs miärádâsah láá kunnijâttum.
2000-logu álgojagiid rájes mátta guovllu badjeolbmot leat boahtán davvioasi guohtoneatnamii juohke dálvvi.	2000-lovo algâiivij rääjist maadâkuávlu puásuituálleeh láá puáttám taveuási kuáttumkuávlun jyehi täälvi.
Davvioasi badjeolbmot leat bargan áššis rihkusalmmuhusaid ja bálggus lea bargan mearrádusaid, mas dat lea eaktudan mátta guovllu badjeolbmuid doalvut bohccuideaset iežaset guohtoneatnamiidda.	Taveuási puásuituálleeh láá toohâm ääšist rikosalmottâsâid já paalgâs lii toohâm miärádâsâid, main tot lii vaattâm maadâ kuávlu puásuituálleid tuálvuđ poccuidis jieijâs kuáttumenâmáid.
Bálgosa mearrádusat eai leat gudnejahtton ja guohtoneanarihkkumušat leat joatkašuvvan goittotge logi jagi áigge.	Palgâs miärádâsah iä lah kunnijâttum já kuáttumeennâmrikkomušâid láá juátkám aainâs love ive ääigi.
Sámediggi válddii cealkámušas vuhtii Neakkela bálgosa dahkan lágalaš mearrádusa, Lappi GUVI doaibmaválddi, Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámiid ektui ja boazodoallolágas bálgosii ásahuvvon bargguid ja gávnnahii, ahte Neakkela bálgosa dahkan mearrádus suddje sámiid vuođđolágalaš kulturhámi ja lea Suoma vuođđolágas dárkkuhuvvon álbmotlaš ja Suoma olmmošvuoigatvuođaid mieldásaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.	Sämitigge vaaldij ciälkkámušâstis vuotân Näkkäl palgâs toohâm lahâvuáimálii miärádâs, Laapi KVI toimâvääldi, Suomâ aalmuglijd já aalmugijkoskâsijd kenigâsvuođâid sämmilij kuáttá já puásuituálulaavâst palgâsân asâttum pargoid já pahudij, ete Näkkäl palgâs toohâm miärádâs syeijee sämmilij vuáđulahâlii kulttuurhäämi já ete lii Suomâ vuáđulaavâ miäldásij aalmuglij já Suomâ olmoošvuoigâdvuođâi miäldásij aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi miäldásâš.
Mearrádus bálgosa juohkimis gullá bálgosa mearridanváldái ja mearrádus lea dahkkon dásseveardásaččat ja boazodoallolága mielde.	Miärádâs palgâs jyehimist kulá palgâs miärádâsvááldán já miärádâs lii tohhum täsipiälásávt já puásuituálulaavâ miäldásávt.
Sámediggi doarju Neakkela bálgosa mearrádusa ja evttoha, ahte GUVI nanne bálgosa juohkima ja bálgosiid rájáid Neakkela bálgosa mearrádusa mielde.	Sämitigge tuárju Näkkäl palgâs miärádâs já oovdânpuáhtá, ete KVI naanood palgâs jyehim já palgâsij raajijd Näkkäl palgâs miärádâs miäldásávt.
Sámediggi čujuhii cealkámušas maiddái AHR:a čovdosii Mäntyjärvi bálgosa rájáid nannemis, mas AHR addá mearkkašahtti deattu bálgosa iežas mearrádussii.	Sämitigge čujottij ciälkkámušâstis meid AHR čuávdusân Pecijäävri palgâs raajij naanoodmist, mast AHR addel čuávdee tiädduáárvu palgâs jieijâs miärádâsân.
Sámedikki áddejumi mielde boazodoalu sivat eaktudit bálgosa juohkima bálgosa mearrádusa gáibidan vugiin.	Sämitige ibárdâs mield puásuituálun lohtâseijee suujah väättih palgâs jyehim palgâs miärádâs vaattâm náál.
Bálgosa juohkin eaktuda rádjaáiddi áiduma.	Palgâs jyehim váátá iästuääiđi rähtim.
Sámediggi attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministeriijai hápmosis gumpenáli dikšunplánan.	Sämitigge adelij ciälkkámuš eennâm- já meccituáluministeriön hammiittâsâst kumppinääli hoittámvuáváámin.
Sámediggi eaktudii cealkámušas ahte sámiid ruovttuguovllu bálgosiid galgá gullat sierra dikšunplánas.	Sämitigge vaatâi ciälkkámušâstis ete sämikuávlu palgâsijd kalga kuullâđ sierâ hoittámvuáváámist.
Sámedikki oainnu mielde sámiid ruovttuguovllus máŋgga sierra riikka viidodagas ealli gumppiid suodjaleami galggašii ordnet stáhtaid ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbargguin ja oktasaš dikšunplánain.	Sämitige uáinu mield sämikuávlust maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust ellee kuumpij suojâlem kolgâččij orniđ staatâi já sämitiigij koskâsijn oovtâstpargoin já ohtsii hoittâmvuávám vievâst.
Sámediggi evttoha oktasaš spirekomišuvnna vuođđudeami Suoma, Ruošša, Norgga, Ruoŧa sihke guđege riikka sámedikki gaskii, mii pláne spirenáliid dikšuma ja suodjaleami.	Sämitigge oovdânpuáhtá ohtsii stuorrâpiätukomissio vuáđudem Suomâ, Ruošâ, Taažâ, Ruotâ sehe jieškote-uv eennâm sämitiigij kooskân vuáváđ stuorrâpiätunaalij hoittám já suojâlem.
Sámediggi atná dikšunplána merkejumi boazodoalloguovllu gumpenáli laskama ráddjemis erenomáš dehalažžan, muhto deattuha viidásabbot, ahte gumpenáli sturrodaga árvvoštallamis ja gumpenáli dikšumis galgá vuhtiiváldit maiddái Skandinavia ja Ruošša gumpepopulašuvnnaid.	Sämitigge ana uáli tehálâžžân, ete hoittámvuáváámân kirjetteh puásuituálukuávlu kumppinääli šoddâm raijim, mutâ tiäddut ain, ete kumppinääli stuáruduv miäruštâlmist já kumppinääli hoittáámist kalga väldiđ vuotân meid Skandinavia já Ruošâ kumppipopulaatioid.
Sámedikki čuovvovaš stivrra čoahkkin ordnejuvvo guovvamánus.	Čuávuvâš sämitige stiivrâ čuákkim uárnejuvvoo kuovâmáánust.
Sámedikki cealkámuš Neakkela bálgosa juohkimis	Sämitige ciälkkámuš Näkkäl palgâs jyehimist