kn_060215_psaame_.pdf.xml

Buorit sápmelaččat, eará olbmot !	Árvusiih sämmiliih, pyeri aalmug.
Pyeri aalmugpeivi !	Pyeri aalmugpeivi !
Šiõǥǥ meersažpeeiʹv !	Šiõǥǥ meersažpeeiʹv !
Lea stuora illu oaidnit din dáppe ávvudeame sámi álbmotbeaivve.	Lii stuorrâ ilo uáiniđ tii tääbbin áávvudmin sämmilij aalmugpeeivi.
Dát leat vuosttaš dán válgaáigodaga álbmotbeaivedoalut ja báhcá maid dán válgaáigodaga maŋimussan daningo dat nohká dán jahkái.	Taat lii sämitige vuossâmuš taan vaaljâpaje ornim aalmugpeivijuhle já páácá meid majemužžân ko mii vaaljâpaje nohá taan ihán.
Álbmotbeaivi lea sámediggái ja sápmelaččaide duođaid dehálaš ávvubeaivi, muhto dađi bahábut ruđalaš dili dihte eat leat suitán ordnet álbmotbeaifeasttaid dađi dávjjit.	Aalmugpeivi lii sämitiigán já sämmiláid tuođâi tergâdis juhle, mutâ vaidâlitteht ekonomâlâš tile lii iästám juuhlij ornim tađe tävjibeht.
Sámediggi lea ovddit ja dán válgabaji áigge atnán mávssolažžan, ahte álbmotbeaivi ávvuduvvo sámi kultuvrra vuogi mielde ja ahte sierra guovllu sápmelaččat besset oassálastit ávvudoaluide.	Sämitigge lii oovdeb já taan vaaljâpaajeest annaam tergâdin, ete aalmugpeivi ávuduvvoo sämikulttuur miäldásávt já ete sierâ kuávluin ässee sämmiláid adeluvvoo máhđulâšvuotâ uásálistiđ juhlálâšvuođáid.
Álbmotbeaivefeasta boahtá sápmelaččain sápmelaččaide.	Juhle lii sämmilijn sämmiláid.
Dál vuosttaš háve dilálašvuođa sáhttá maid čuovvut interneahtas.	Tääl vuossâmuš keerdi juhle lii máhđulâš čuávvuđ meid interneetist.
Dán válgabaji áigge lea dáhpáhuvvan olu ja vel dán jagi, ovdal riikkabeaiveválggaid, vuorddán ja várra mii buohkat vuordit buorádusaid sápmelaččaid riektesajádahkii.	Taan vaaljâpaje ääigi lii tábáhtum ennuv já vala taan ive ääigi vyerdip stuorrâ uđâsmitmijd sämmilij vuoigâdvuođâsajattâhân.
Politihkka lea olu ságastallojuvvon ja dat gal loktána vel guovddážii.	Politiik láá sárnum ennuv já tot paijaan vala kuávdážân.
Dál lea goitge áigi guođđit beaivvi politihka unnibun ja bidjat eambbo deattu ávvudit álbmotbeaivvi, sámi álbmoga historjjá, oktiigullevašvuođa ja boahtteáiggi.	Tääl lii kuittâg äigi kyeđđiđ peeivipolitiik ucceeb uásán já vuáijuđ juhlođ aalmugpeeivi, sämiaalmug historjá, ohtâlâšvuođâ já puátteevuođâ.
Sápmelaččat leat muosáhan historjjás áigge stuora borvemiid ja nuppástusaid, sođiid, vealaheami, gielaid jávkadahttinviggamušaid, bággomuotkumiid soađi ja goanstajávrriid huksemiid dihte, dego maid leat muosáhan váldepolitihkalaš ulbmiliid suddadit sápmelaččaid váldokultuvrraide ja viggamušaid biđget min sápmelaččaid ovttamielalašvuođa.	Sämmiliih láá feerim sii historjá ääigi stuorrâ moivášmijd, suáđijd, olgoštem, kielâi läpittemviggâmušâid, págguvarriimijd suáđi já tulvâdemáldái huksim tiet, väldipoolitlijd uulmijd suddâluttiđ sämmilijd já viggâmušâid raččođ sämmilij ohtâlâšvuođâ.
Dáin mii leat ceavzán ovttas ja min ovddit buolvvaid áŋgiris bargguin ja vuollánmeahttunvuođain.	Lep cevzim tain oovtâst já mii oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargoin já piäránaddeelmettumvuođáin.
Šaddat goitge deaivat geažos áigge ain garrasit hástalusaid.	Koolgâp kuittâg teivâđ ain uđđâ hástusijd.
Globalisašuvdna, dálkkádatrievdan, árktalaš guovllu válde- ja soalddát- ja soahtepolitihkka buktet sápmelaččaide aivve ođđalágán doaibmabirrasa.	Globalisaatio, šoŋŋâdâhnubástus já arktâlii kuávlu väldi- já suáldátpolitiik pyehtih sämmiláid aaibâs uđđâlágán toimâpirrâs.
Mot unná sámi álbmogaš ceavzá váldokultuvrra deaddagis ?	Maht uccâ sämiaalmug ciävzá väldikulttuur teddust ?
Ovddit sápmelaš buolvvat leat duddjon dálá sápmelaččaide buriid eavttuid bihtit nuppástuvvi servodagas.	Oovdeb suhâpuolvah láá lááccám sämmiláid iävtuid cevziđ nubástuvvee ohtsâškoddeest.
Mii leat árben rikkis giellamet, luonddus ceavzima máhttomet, árbevirolaš ealáhusaideamet, duodjeárbevieromet ja luonddugaskavuohtamet – dát leat ain duohta dehálaš máhtut.	Lep finnim riges kielâ, luándust jotteem tááiđu, ärbivuáválijd iäláttâsâid, kietâtyejiärbivyevi já luándukoskâvuođâ – taah láá ain viehâ tergâdis tááiđuh.
Mii leat ožžon alcceceamet nanu kulturárbevieru, sápmelaš identiteahta ja searvvušvuođa.	Lep finnim noonâ kulttuuräärbi, sämmilii identiteet já siärvuslâšvuođâ.
Sápmelaččat bihtet álohii, go gávdnat vuoimmi guhtet guimmiineamet ja doallat gitta sámi álbmoga searvvušvuođas, sápmelaš iešdovddus ja kulturárbevierus.	Sämmiliih cevzih ain, jis kavnâp vyeimi nubbe nubijnân já toollâp kiddâ sämiaalmug siärvuslâšvuođâst, sämmilii identiteetist já kulttuuräärbist.
Muhtin olbmotges leat maŋimus áiggiid ohcan čovdoša sápmelaččaid rivttiid ovddideami várás nu ahte leat evttohan sierra sápmelaš joavkkuide iežaset lágaid dehe nu ahte leat bidjan sierra sápmelaš joavkkuid vuoigatvuođaid ja árbevieruid vuostálagaid nuppiideaset ektui.	Majemui aaigij čuávdus sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân láá uuccâm motomijn pirrâduvâin oovdânpyehtimáin sierâ sämijuávhoid jieijâs laavâid teikâ aasâtmáin sierâ sämijuávhui vuoigâdvuođâid já ärbivuovijd vuástáluvâi nubijdis.
Mun in sáhte dán ipmirdit.	Taam lii vaigâd iberdiđ.
Sápmelaččat galget bastit ovttas gávdnat vugiid sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra ovddideami várás min iežamet sámi kultuvrralaš dábiid mielde. Eat mii galgga ohcat málliid váldokultuvrra doaibmamálliin eatge nu ahte biđget sámi álbmoga oktilašvuođa.	Sämmiliih kalgeh pasteđ oovtâst uuccâđ vuovijd sämmilij vuoigâdvuođâi já kulttuur oovdedmân jieijâs sämmilij kulttuurlij ärbivuovij miäldásávt, ijge uuccâđ maali väldikulttuur toimâmaalijn ijge raččomáin sämiaalmug ohtâlâšvuođâ.
Sápmelaččat leat hui nannosat.	Sämmiliih láá uáli kievrah.
Šaddat gierdat vel dálá áiggenai vealaheami, ovdagáttuid, vaššiságaid ja bilkku.	Koolgâp killáđ ain-uv olgoštem, munekáádu, vajesaavâ já pilhe.
Min kultuvra lea geahččaluvvot rivvejuvvot ja oamastallojuvvot.	Mii kulttuur láá viggâm rivdâđ já omâstiđ.
Dat ii leat lihkostuvvan.	Tast iä lah luhostum.
Mánáide ja nuoraide bilku ja rasisma leat hui vahátlaččat.	Párnáid já nuoráid pilkke já raasism lává eromâš háituliih.
Lea vealtameahttun, ahte dubmet buotlágán vealaheami ja vaši.	Lii velttidmettum, ete tuommip puohlágán olgoštem já vaje.
Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 kultuvrii, vieruide dehe gárvodeapmái.	Ep meid pyevti adeliđ olgoštem teikâ raasism vaikuttiđ mii kulttuurân, vuovijd teikâ mii kárvudâtmân.
Eat goitge leat immunat juohke diŋgii, dehe nagot vuostálastit buot váikkuhusaid.	Ep lah kuittâg immuuneh.
Muhto mii fertet váldit vára das, ahte eat váldde málle váldokultuvrra ahkidis vieruin eatge buvtte sámi kultuvrra sisa vealaheami dehe nuppiid gáđašteami. Dakkár árbevieruid eat dárbbat.	Mutâ mij koolgâp huolâttiđ tast, ete ep vääldi maali väldikulttuur ahevis vuovijn epke pyevti sämikulttuur siisâ ärbivyevi, mii olgoošt teikâ kaađâšt nuubijd.
Sápmelaččat lea oba mihá unnán.	Sämmiliih láá tuođâi uccáá.
Suomas logi duháha, Ruošša bealde moadde duháha, Ruoŧa bealde guovttegeardásaččat min meari eaktui dehege sulaid guoktelot duháha ja Norggas buot eanemus juobe čiežalotduháhis čuohteduháhii.	Suomâst suulân 10 000, Ruošâst muáddi tuhháát, Ruotâst suulân 20 000 já Taažâst joba 70 000-100 000.
Vai sápmelaččat sáhttet seailut, ferte jurdda sápmelaččain oktan álbmogin seailut.	Vâi sämmiliih pyehtih cevziđ, kalga juurdâ sämmilijn oovtâ
Sierra sápmelašjoavkkuid gaskii eai galgga ceggejuvvot mangelágán muvrraid.	Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 aalmugin siäiluđ ijge koolgâ rähtiđ muuvrâid sierâ sämijuávhui kooskân.
Sápmelaš identitehttii, sámi álbmoga oktilašvuhtii ja maiddái sápmelaččaid sajádahkii Suomas lea várálaš, jos sápmelaččat adnojuvvojit gaskaneaset riidaleaddjin.	Säämi identiteetân, sämiaalmug ohtâlâšvuotân já meid sämmilij sajattâhân Suomâst lii varâlâš, jis sämmilijd jurdeh aalmugin, kote rijdâl koskânis.
Máilmmis, mas gaskaárvvu mielde okta giella vahkus jáddá, sámi kultuvra ja dan seailun galggalii leat máilmmiviidosaččat njuolgut imaš.	Maailmist, kost koskâmiärálávt ohtâ kielâ jáámá ohhoost, sämikulttuur já ton siäilum lii maailmvijđosávt njuolgist iimâš.
Munnje sámegielaid ja sámi kultuvrraid ceavzin ii leat mihkkege ipmašiid.	Munjin sämikielâi já sämikulttuurij siäilum ij lah iimâš.
Sápmelaččat leat sitkadat dego lageš, mii gierdá biekka, buollaša, báhka, ja deattu iige doddjo.	Sämmiliih láá killeel tego laajišsuáhi, kote killáá piegâ, puolâš, kume, tedduu já lii morruumettum.
Man olu mii leatge miehtá historjjá hárjánan gullat, ahte sápmelaččat sogahuvvet ja suddet suopmelaččaide.	Lep miätá historjá kuullâm, ete sämmiliih jäämih suhâjämimân já suddâluveh syemmiláid.
Stuora dutkijoavku čállenai ná juo 1900-logu álggus.	Stuorrâ totkeejuávkku čaalij-uv návt jo 1900-lovo aalgâst.
Mii leat hárjánan gullat go vierrásat dadjet sámegiela duššat, juoiganárbevieru jávkat, sámi biktasiid báhcit eret anus ja sápmelaččaid suddat láddelaččaide.	Lep finnim kuullâđ, ete sämikielâ jáámá, juáigusärbivyehi láppoo já ete sämmiliih suddâluveh syemmilâškulttuurân.
Nohkameahttumat leat ságat, ahte eat eale šat sámi kultuvrra árbevieruid mielde, ja ahte boazobargu lea rievdan dievaslaččat go mohtorgielká ja njealjejuvllat mönkijä máraiga ealáhusa sisa, ja ahte sápmelaččat eai earrán váldokultuvrra olbmuin mainnage lágiin.	Lep finnim kuullâđ kulttuur olgopiäláá peelijn ete ep innig ele sämikulttuur ärbivuovij miäldásávt, puásuituálu lii moivášum moottorkiälhá já muávloo kiävtunväldim tiet ige innig mihheen iärut sämmilijd väldikulttuurist.
Oktage dáin nággemušain ii doala deaivása.	Puoh taah náguseh láá puástud.
Duokkáraš dulkomat leat dušše okta vuohki deaddit ja duššin dahkat min kultuvrramet.	Tagareh tulkkuumeh láá tuše ohtâ vyehi toohâđ heeitugin mii kulttuur.
Sámi kultuvra eallá ja vuogáiduvvá servodaga buktin nuppástusaide.	Sämikulttuur iälá já táibá ohtsâškode puáhtám nubâstussáid.
Mohtorgielká ii leat rievdadan boazobarggu – sápmelaččat siiddastallet ja guođohit ealuideaset duoddariin ja vumiin vel dálá áiggenai.	Moottorkiälkká ij lah muttám puásuituálu – poccuid kuáđutteh ain tuoddârist já meecijn.
Dálloorrun, bálkábargu ja dálá johtinvuogit leat gal duohta rievdadan ávnnaslaš kultuvrra birgenlági, muhto eai min váimmuideamet ja jurdagiiddamet.	Táluaassâm já pälkkipargo amal lává muttám kulttuur materiaallii vuáđu, mutâ iävá mii vááimuid ige jurduid.
Duháhiid jagiid čoggon diehtu luonddus, bohccuin, guliin ja eará elliin lea buktán midjiide eavttuid ceavzit servodatlaččat vuđolaš ođasmahttimiin.	Tuháttij iivij ääigi čoggâšum tiätu luándust, poccuin, kuolijn já eres ellein lii puáhtám mijjân iävtuid cevziđ ohtsâškodálijn moivášmijn.
Sámi kultuvra ja sápmelaččat leat vuogáiduvvan ja gárganan.	Sämikulttuur já sämmiliih láá táibám já ovdánâm.
Eará molssaeaktuhan mis ii leat leamašge go ceavzit.	Eres molsoiähtu mist ij lah lamaš.
Muhto eatdahan mii leat luohpan iežamet kultuvrras, árbevieruin, gielas eatge identiteahtas.	Mutâ ep lah luoppâm jieijâs kulttuurist, ärbivuovijn, kielâst epke identiteetist.
Min kultuvrra ii sáhte dahkkot duššin ja hejošuvvot dan geažil, ahte orrut dáluin dehe vuodjit biillain.	Mii kulttuur iä pyevti toohâđ heeitugin iäge uccááttiđ ton keežild, ete aassâp tááluin teikâ vyeijip autoin.
Árbevirolaš diehtu ja máhtut leat ain árbevirolaš sámi ealáhusaid ja dujiid deháleamos oassi.	Ärbivuáválâš tiätu já tááiđuh láá ain puoh tehálumos uási ärbivuáválijd sämmilijd iäláttâsâid já kietâtuojijd.
Dat leat gielkkáid ja mohtoriid deháleappot ja máhtut ja iešvuođat, mat leat min siste.	Toh láá tehálub tááiđuh já jiešvyevih ko kiälháh já moottoreh.
Mii galgat leat čeavlát, ahte buot teknologiija mielddis buktin áššiid mielde eat leat luohpan iešvuđot kultuvrrasteamet.	Mij koolgâp leđe čiävlááh, ete puoh teknologia mield ep lah kuittâg luoppâm mii jiešnálásii kulttuurist.
Sámi juoiganárbevierru, mas mii gullat odnenai čájánasaid, lea máhccan ovdalaččage vuoimmálaččabun.	Sämmilâš juáigusärbivyehi lii maccâm kievrâbin ko ovdil.
Luohti, liđve ja leudd eallá árbevirolaš juoiganmusihkas nugo modearna populáramusihkas.	Juáigusärbivyehi iälá nuuvt ärbivuáválii juáigusmusiikist ko meid uđđâáigásii populáármusiikist.
Sámi dáidda lieđđu alimus áiggiid.	Sämmilâš taaiđâ iälá eellimvuáimálii paajees.
Sámi dáiddarat leat buktán sámi kultuvrra árbevieruid ja searvvušlašvuođa oassin ođđa modearna dáidaga, mii ii eale duššefal galleriain, muhto árgabeaivvis, interneahtas ja sosiála medias.	Sämmiliih taaidâreh láá puáhtám sämikulttuur ärbivuovijd já ohtsâškodálâšvuođâ uássin uđđâ moodeern taiđuu, mii ij ele tuše galleriain, peic argâpeeivist, interneetist já sosiaallii mediast-uv.
Dáidagis lea friddjavuohta ja miehtá historjjá dáidda lea leamaš vuohki buktit servodaga vigiid ja kultuvrra árbevieruid ovdan mearrideddjiide.	Taiđust lii jieijâs rijjâvuotâ já miätá historjá taaiđâ lii lamaš vyehi pyehtiđ miärádâstahhei oovdân ohtsâškode tuhhitmettum tiilijd já kulttuur ärbivuovijd.
Dáidagiin sáhttá rievdadit máilmmi.	Taiđuin puáhtá mutteđ maailm.
Min nuorra dáiddarat, geat dahket servodatlaš ja searvvušlaš dáidaga modearna teknologiijain, viiddidit dieđu sápmelaččain aivve ođđa vuogi mielde ja sii bastet burgit váldokultuvrra ráhkadan stereotypiaid ja ovdagáttuid sápmelaččain.	Mii nuorâ taaidâreh, kiäh rähtih ohtsâškodálii já siärvuslii taiđuu moodeern teknologia vievâst, jyehih tiäđu sämmilijn aaibâs uđđâ vuovijn já pasteh raččođ väldikulttuur lääččim stereotypiaid sämmilijn.
Sámi servodat lea šaddan máŋggabeallásaččabun.	Säämi ohtsâškodde lii šoddâm eenâb maangâpiälásâžžân.
Mis lea máhtolaš, gielalaš ja skuvlejuvvon sámi nuorat miehtá máilmmi ja dáppe min Sámis.	Mist láá čepis, kielâtáiđuliih já škuávlejum säminuorah pirrâ maailm já tääbbin sämikuávlust.
Sápmelaččat leat skuvlejuvvon dutkin, oahpaheddjiin, mearrideddjiin ja jođiheaddjin.	Sämmiliih láá škuávlejum totken, máttáátteijen, merideijen já hovdân.
Máŋggas sámi nuorain máhccet iežaset ruovttuguvlui skuvlema maŋŋel ja ovttastahttet oahpuset árbevirolaš sámi ealáhusaide, buktet ođđa dieđu sámi servošii, ođđa kultursiskkáldas dutkanbohtosiid, skuvlejit ođđa sápmelaš buolvvaid ja duddjojit sámi kultuvrii jotkkolašvuođa.	Maaŋgah säminuorah mäccih päikkikuávlun škovlim maŋa já ovtâstiteh tom, maid láá oppâm, ärbivuáválijd sämi-iäláttâssáid, pyevtitteh uđđâ tiäđu sämisiärvádâhân, uđđâ kulttuursiskáldâs tutkâmpuátusijd, škuávlejeh uđđâ sämisuhâpuolvâ já lääččih sämikulttuurân jotkuuvâšvuođâ.
Lean dás hui movttet ja čeavlái.	Lam tast hirmâd čiävláá.
Olu sápmelaččat orrot sámi ruovttuguovllu olggobealde.	Stuorrâ uási sämmilijn ääsih sämikuávlu ulguubeln.
Báikkálaš sámi searvvit leat šaddan gávpotsápmelaš servošiid deaivvadanbáikin ja vuohkin doarjut sámi kultuvrra ja giela seailuma gávpotdiliin.	Páiháliih sämiseervih láá šoddâm kaavpugsämisiärváduvâi kuáhtámsaijeen já vyehhin torjuđ sämikulttuur já kielâ siäilum kaavpugist.
Searvvit dahket divrras barggu oba sámi álbmoga boahtteáiggi dorvvasteami várás.	Toh taheh mávsulii pargo ubâ sämiaalmug puátteevuođâ turvim várás.
Sámi ruovttuguovllu sámi servviin lea dehálaš rolla sápmelaš servodagas.	Sämikuávlust tuáimee sämiseervijn lii tergâdis rooli säämi ohtsâškoddeest.
Almmá Sámi Duodji – organisašuvnna árvvolaš barggu haga sámi duoji dilli livččii ovdalačča eanet uhkivuloš ja duodjeárbevieru buorringeavaheapmi livččii dáláža viiddit.	Jis ij ličij Sámi Duodjiseervi mávsulâš toimâ, säämi tyeje sajattâh ličij ovdiist uhkevuálásub já tyejiärbivuovijn ávhástâllâm ličij eenâb ko maid tääl.
Dáppe Anáris Anára sámegiela searvi ja Saami Nuett leaba bargan mávssolaš barggu unnit sámegielaid ealáskahttima, oahpaheami ja ovddideami várás.	Tääbbin Anarist Anarâškielâ servi já Saami Nuett lává ráhtám mávsulii pargo ucebij sämikielâi iäláskitmân, máttátmân já oovdedmân.
Sápmelaččat dárbbahit gievrras searvegietti ja searveaktivisttat ánssašit stuora giittosa iežaset bargan barggus.	Sämmiliih tarbâšeh noonâ servikiedi já serviaktiiveh ánsášeh stuorrâ kijttosijd sii porgâm pargoost.
Sámi kultuvra ja sámegielat eai seaillo, jos mii eat huma sámegiela dehe sámi álbmoga árbevierut ja dábit eai doalahuvvo.	Sämikulttuur já sämikielah iä siäilu, jis kielâ ij sarnuu teikâ sämiaalmug ärbivyevih já täävih iä paijeentolluu.
Juohke sápmelaččas lea stuora ovddasvástádus das, seailugo sámi kultuvra.	Jyehi sämmiliist lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete siäilu-uv sämikulttuur.
Stáhtat galget duddjot gáibádusaid dasa, ahte sámi kultuvra sáhttá seailut, muhto juohke sápmelaš dahká loahpa loahpas ieš válljema das seailugo sámi kultuvra ja makkárin dat seailu boahtteáigge.	Staatah kalgeh lääččiđ iävtuid toos, ete sämikulttuur puáhtá siäiluđ, mutâ jyehi sämmilâš taha loopâst jieš valjim tast, ete siäilu-uv sämikulttuur já magarin tot siäilu puátteevuođâst.
Juohke sápmelaš váhnen, guhte oahpaha árbevieruid ja árbevirolaš ealáhusaid, mearrida hupmat mánnásis sámegiela, bidjá máná giellabeassái dehe oahpahallá iežas láhppán giela, bargá kulturbarggu ja lea iežas bakte dorvvasteame sámegiela ja sámi álbmoga boahtteáiggi.	Jyehi sämmilâš vanhim, kote máttát ärbivuovijd já ärbivuáválijd iäláttâsâid párnáidis, meerrid sárnuđ sämikielâ párnásis, piejâ párnáás kielâpiervâlân teikâ máttááttâl lappum sämikielâ, taha kulttuurtavo já lii jieijâs uásild turviimin sämikielâ já – aalmug puátteevuođâ.
Giitu didjiide, sápmelaš váhnemat, ádját ja áhkut, máttárváhnemat din guođđin árbevierusteattet !	Kijttoseh tijjân, sämmiliih vaanhimeh, ááhuh já äijiheh já madârvanhimeh tii kuáđđám äärbist !
Sámegielat ja sámi kultuvrrat eai seaillo almmá sápmelaš oahpaheddjiid ja beaivedikšunbargiid haga.	Sämikielâ já kulttuur iävá siäilu, jis iä lah sämmiliih máttáátteijeeh já peivitipšopargoviehâ.
Giellabeasit, sámegielalaš beaivedikšun ja sámegielalaš vuođđooahpahus leat čoavdda sámi álbmoga boahtteáigái.	Kielâpiervâleh, sämikielâlâš peivitipšo já sämikielâlâš vuáđumáttááttâs láá čovduuh sämiaalmug puátteevuotân.
Buot sápmelaččat, geat leat vuolgán oahpaheaddjin ja beaivedikšunbargin ráhkadit sámi kultuvrra jotkkolašvuođa.	Puoh sämmiliih, kiäh láá riemmâm máttáátteijen já peivitipšopargen lääččih sämikulttuur jotkuuvâšvuođâ.
Almmá din mávssolaš barggu haga sámegiela boahtteáigi livččii dáláža seavdnjadit.	Jis ij ličij tii mávsulâš pargo, sämikielâ puátteevuotâ ličij čappâdub ko tääl.
Háliidannai giitit din, buorit oahpaheaddjit ja šaddadeaddjit, din bargan divrras barggu ovddas.	Halijdâm-uv kijtteđ tii, pyereh máttáátteijeeh já šoddâdeijeeh, tii porgâm mávsulii pargoost.
Sámi servoša ruovddit, geat sirdet árbevieruideaset buolvvas nubbái, dárbbahuvvojit.	Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
Árbevirolaš ealáhusat ja giehtaduojit dat soitet lea eanemus uhkivuložin láhppot dehe nuppástuvvat lagas boahtteáigge.	Ärbivuáváliih iäláttâsah já kietâtyejeh láá kenski stuárráb vaarâst lappuđ teikâ muttuđ aldapuátteevuođâst.
Dálkkádatrievdan, ruvkefidnut, ekonomiijavuogádat, byrokratiija ja láhkaásaheami váilevašvuođat soitet lea ilá máŋgga sápmelašnurrii liigi ja sii šaddet válljet eará go soga árbevirolaš ealáhusa.	Šoŋŋâdâhnubástus, ruukihaavah, ekonomiavuáhádâh, byrokratia já lahâasâttem vááijuvvuođah sättih leđe liijkás maaŋgâ säminuorân liijkás ennuv já sij pasteh valjiđ mottoom eres ko suuvâ ärbivuáválii iäláttâs.
Muhto ovttas mii bastit ceavzit dáin uhkiin.	Mutâ oovtâst pyehtip cevziđ tain aštuin.
Galgá atnit mielas, olu nuorat háliidit bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dáin uhkiin fuolakeahttá.	Kalga mušteđ, ete maŋgâ nuorâ ain haalijd hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis puoh aštuin peerusthánnáá.
Árbevirolaš ealáhusamet leat min muvrageađgi, ii dušše daid buktin ruđalaš bohtosa, biepmu dehe dávviriid geažil.	Ärbivuáváliih iäláttâsah láá mii tuuvdâjyelgih ij tuše tai pyehtim ekonomâlii puáttus, purrâmuš teikâ tiiŋgâi tiet.
Dat leat oassi kultuvrralaš sámi árbevierus, man giige ii sáhte váldit mis eret.	Toh láá uási mii kulttuurlii sämmilii ärbivyevi, mon kihheen ij pyevti väldiđ mist meddâl.
Min ealáhusat leat gárganan ovttas luondduin ja elliiguin ja leat vuogáiduvvan deike dáidda árktalaš diliide. Dat ráhkadit vuođu rikkis sámegillii, dorjot sámi searvvušortnega seailuma ja leat sámi eallinvuogi oassi.	Mii iäláttâsah láá ovdánâm oovtâst luánduin já elleiguin já taibâm teehin arktâlijd tiilijd, toh lääččih iävtuid riges sämikielân, tuárjuh sämmilii siärvádâhvuáháduv siäilum já láá sämmilii eellimvyevi uási.
Álbmotbeaivve galgá muitit maid ránnáriikkaid sápmelaččaid ja álgoálbmogiid eará sajes máilmmis.	Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
Eat sáhte vajálduhttit Ruošša sápmelaččaid, geat šaddet dáistalit iežaset giela, kultuvrra ja eallinvuogi beales almmá stáhta doarjaga haga.	Ep pyevti vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh kalgeh kámppádâllâđ jieijâs kielâ, kulttuur já eellimvyevi peeleest staatâ torjuuttáá.
Eat sáhte maid vajálduhttit Ruoŧa sápmelaččaid, geat geahččalit bargat bohccuideasetguin ruvkkiid deaddagis.	Ep pyevti meid vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh irâtteh hoittáđ poccuidis ruukij teddust.
Min sápmelaš fuolkkit ja ustibat Norggas sáhttet šaddat heaitit boazobarggu ja luohpat eallinvuogisteaset, jos Norgga stáhta bággonjuovvanmearrádusat olláhuvvet.	Mii hyelhih já usteveh Taažâst sättih juovdâđ lopâttiđ puásuituálu já luoppâđ sii eellimvyevist, jis Taažâ staatâ pággunjuovvâmmiärádâsah olášuveh.
Miehtá máilmmi algoálbmogat šaddet doarrut seamma buncaraggáiguin ja hástalusaiguin maid miinai dáppe.	Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kámppádâllâđ siämmái čuolmâiguin já hástusijguin ko mij-uv.
Álgoálbmogat leat min vieljat ja oappát, eaige buot álbmogat sáhte oba ávvuditge álbmotbeaivvi.	Algâaalmugeh láá mii viiljah já uábih iäge puoh aalmugeh paste ubâ anneeđ aalmugpeeivi.
Mii galgat leat ilolaččat das, mii mis lea ja galgat muitit oba álgoálbmotservoša ja min oktasaš árbámet.	Pyehtip leđe iloliih tast, mii mist lii já lii pyeri mušteđ ubâ algâaalmugsiärváduv já mii ohtsii äärbi.
Gudnejahtton sápmelaččat, buorit ustibat.	Árvusiih sämmiliih, pyereh usteveh.
Sámi álbmoga boahtteáigi ii leat eahpesihkar nu guhká, go seailluhit kultuvrramet árvvuid, árbevieruid ja iežamet searvvušvuođa.	Sämiaalmug puátteevuotâ ij lah epivises nuuvt kuhháá, ko siäiluttep mii kulttuur áárvuid, ärbivuovijd já mii siärvuslâšvuođâ.
Boahtteáigi lea čuovgat.	Mii puátteevuotâ lii čuovvâd.
Sápmelaš identiteahtta lea gievra.	Sämmilâš identiteet lii kievrâ.
Mii diehtit geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat manname.	Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
Globála áigge go máilmmis leat stuora álbmotvánddardeamit, nu kultuvrralaš jotkkolašvuohta ja diđolašvuohta iežamet birra ja iežamet ruohttasiin lea stuora riggodat.	Gloobaal ääigi ko maailmist láá stuorrâ aalmugvajâldâsah, te kulttuurlâš jotkuuvâšvuotâ já tiäđulâšvuotâ alnees já jieijâs ruottâsijn lii stuorrâ rigesvuotâ.
Máilmmipolitihka ja dálkkádatrievdama geažil diehtomet luonddus, dálkkádagas ja min árbevirolaš ealáhusamet sáhttet fas oažžut stuora árvvu ja leat dárbbašlaččat dutkamuššii nugo oba servodahkii.	Maailmpolitiik já šoŋŋâdâhnubástus tiet mii tiäđuh luándust, šoŋŋâduvvâst já mii ärbivuáváliih iäláttâsah sättih pajaniđ stuorrâ áárvun já táárbun nuuvt tutkâmuššáid ko ubâ ohtsâškoodán-uv.
Buot mávssolaččamus lea kultuvrra, giela, árbevieruid ja árvvuid seailluheapmi, doalaheapmi ja sirdin boahtte buolvvaide.	Puoh tehálumos lii jieijâs kulttuur, kielâ, ärbivuovij já áárvui siäiluttem, paijeentoollâm já sirdem puáttee suhâpuolváid.
Árbevierut, duodji, árvvut, ealáhusat dego boazobargu ja luohti dan sierra rievdadusaiguin sierra sámegielain doalahit oktavuođa dološ buolvvaide ja duddjojit oktavuođa boahtte buolvvaide.	Ärbivyevih, kietâtyejeh, áárvuh, iäláttâsah tego puásuituálu já juáigus sehe ton puoh sierâ variaatioh jieškote-uv sämikielâst, tuálih paijeen ohtâvuođâ moonnâm suhâpuolváid já lääččih ohtâvuodâ puáttee suhâpuolváid.
Árvvus adnon sápmelaččat, buorit ustibat ! Buori álbmotbeaivve vel okte !	Árvusiih sämmiliih, pyereh usteveh, pyeri aalmugpeivi vala ohtii !