saamelaisetsame.pdf.xml

SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot).	SämmiliihSuomâst Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug.
Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.	Jiečânâs enâmijn ässee aalmugeh nabdojeh algâaalmugin, ko sij láá šáddááš aalmugist, mii eennâm väldidem tâi asâttem tâi táálái riijkârajij šoddâm ääigi aasâi enâmist tâi ton eennâmtieđâlâš kuávlust, moos eennâm kulá.
Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.	Algâaalmug, kote kalga jieš anneeđ jieijâs tagarin, lii vuoigâdvuođâlâš sajattuvâstis peerusthánnáá siäiluttâm ollásávt tâi uásild jieijâs sosiaallâš, ekonoomlâš, kulttuurlâš já poolitlâš vuáháduvâidis.
Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995.	Sämmilij sajattâh kirjejui Suomâ vuáđulaahân ive 1995.
Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.	Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ toollâđ já ovdediđ kielâs já kulttuuris sehe toos kullee ärbivuáválâš iäláttâsâidis.
Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.	Sämikielâ kevttimist virgeomâháin lii asâttum jiejâs laahâ.
Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.	Sämmilijn lii lamaš ive 1996 rääjist päikkikuávlustis kielâs já kulttuuris kyeskee vuáđulaavâ miäldásâš jiešhaldâšem.
Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.	Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid hoittáá sämmilij vaaljâiguin väljejum parlament, Sämitigge.
Dasa lassin nuortalaččaid siidačoahkkin (Siidsååbbar) ovddasta nuortalašlága mielde sin nuortalašguovllus, mii lea oassi sámeguovllus.	Lasseen nuorttâsämmilij sijdâčuákkim oovdâst nuorttâlâšlaavâ mield nuorttâsämmilijd nuorttâlâškuávlust, mii lii uási sämikuávlu.
Suomas leat sulaid 9 000 sápmelačča.	Suomâst sämmiliih láá suullân 9 000.
Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.	Sist paijeel 60 prosenttid äässih juo päikkikuávlus ulguubeln, mii aasât sämikielâlâš máttááttâsân, palvâlussáid já tiäđujyehimân uđđâ vátámušâid.
Oppalohkái sámit árvaluvvojit leat buot riikkain badjel 75 000.	Árvuštâlloo, et puohnâssân sämmiliih láá jieškote-uv enâmijn ohtsis paijeel 75 000.
Eanemus sámit leat Norggas.	Enâmustáá sämmiliih láá Taažâst.
Ealáhusat	Toos
SÁMIID RUOVTTUGUOVLU lea meroštallo	kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldah sehe Suáđigil kieldâst Säämi palgâs kuávlu.
juvvon lágas. Dasa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Sámi bálgosa guovlu.	IäláttâsahPuásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo já ucessiähá
Boazodoallu, guolásteapmi ja smávvaeanadoallu nugo maiddái luonddubuktagiid čoaggin ja duddjon gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide.	eennâmtuálu sehe luándupyevtittâsâi nuurrâm já tyeji láá sämmilij ärbivuáválâš iäláttâsah.
Dán áigge árbevirolaš ealáhusat ovttastuvvojit maiddái lotnolasealáhussan ee. turismmain ja eará bálvalusealáhusaiguin.	Onne ärbivuáválâš iäláttâsah tahhojeh meiddei kuálusáigápuáttun el. tuurism já eres palvâlemiäláttâsâi paaldâst.
Luondduealáhusaid oassi vuovdimiin ja bargofámuin mihtidettiin ii leat dal nu stuoris, muhto daid kultuvrralaš mearkkašupmi lea deaŧalaš.	Luánduiäláttâsâi uásus vyebdimijn já pargovyeimiuásusáin mitteddijn ij lah meendu styeres, mut toi kulttuurlâš merhâšume lii tehálâš.
Dat eai leat dušše ealáhusat dahje ámmáhat muhto vuođđu olles earenoamáš eallinvuohkái.	Toh iä lah tuše iäláttâs tâi áámmát, pic toh láá uási jiešnálásâš eellimvyevi.
Oassi sámiin eallá ain árbevirolaš ealáhusain, muh to mearkkašahtti oassi sámiin bargá maiddái ođđa áigásaš ámmáhiin.	Uási sämmilijn finnee áigápuáđus ain-uv ärbivuáválâš iäláttâsâin, mut stuorrâ uási sämmilijn parga uđđâáigásâš ámáttijn.
Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelágas ja dan váldovuođđun lea sámegiella.	Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâst já ton válduvuáđustâsân lii sämikielâ.
Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan dainna eavttuin, ahte son ieš dahje goittotge okta su váhnemiin dahje ádjáin ja áhkuin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan.	Laavâ mield sämmilâš lii olmooš, kote ana jieijâs sämmilâžžân toin iävttoin, et sun jieš tâi aainâs-uv ohtâ suu vanhimijn tâi ááhust já äijihist tâi madârvanhimijn lii oppâm sämikielâ vuosmuu kiellân.
Sámit leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásse DavviSkan dinávias dalán jiekŋaáiggi maŋŋá sulaid 10 000 jagi dassái.	Sämmiliih láá toi ulmui maajeeldpuátteeh, kiäh asâttii Tave-Fennoskandia tállán jieŋâääigi maŋa suullân 10 000 ihheed tassaaš.
Etnihkalaš sápmelašvuohta šaddagođii dalle go sápmelašsuopmelaš giellaoktavuohta boatkanii sulaid 2000 oKr..	Etnisâš sämmilâšvuotâ ovdánij, ko sämikielâ šoodâi syemmilâšsämmilâš kielâohtâvuođâ pieđgândijn suullân 2000 oKr..
Sivvan lei kultuvrra nuppástuvvan, mii dáhpáhuvai ealáhusaid sierraneami geažil.	Suijân lâi kulttuur nubástus, mii šoodâi iäláttâsâi muttuumist ereslágánin.
Sámiid ássanguovlu lei viidáseamos muttus sulaid áigerehkenastima álggu rájes 1000 logu rádjai.	Sämmilij aassâmkuávlu já lavdâm láin vijđásumos muddoost äigirekinistem aalgâ suulâin 1000-lohon.
Sápmelaččat orro gitta Ládogas Jiekŋaábi rádjái ja GaskaSkandinávias Vilgesmeara rádjai.	Sämmiliih assii Laatokast Jieŋâmeerâ räi já Koskâ-Skandinaviast Vielgismeerâ räi.
Earret máttaoarje ja máttarittu govččai sápmelaš ássan olles dálá Suoma.	Eereeb uárji- já maadâridostuv ubâ tááláá Suomâ kuávlu lâi sämmilij aassâmkuávlun.
Suopmelaš ođđaássiid deattu vuolde sámi ássan suttai váldoálbmogii LulliSuomas.	Syemmilâš uđâsässei tiädu keežild sämmilâš aassâm suudâi válduaalmugân máddáápiäláá Suomâst.
Sámit leat leamaš váldoáššis bivdoálbmot, mii lea viežžan birgejumis máŋggain sierra gálduin.	Sämmiliih láá lamaš iänááš pivdoaalmug, mon eellimvyehi vuáđudui maaŋgâtuálun.
Sámit elle das mii luonddus jahká saččat šattai ja maid sii sáhtte atnit ávkin guđege jagiáigge.	Sämmiliih ellii tast, maid luándu šoddâdij ihásávt sii ävkkin jieškote-uv iveaaigijn.
Gottiid ja náhkkeealliid bivdu ja guolásteapmi ledje gánnáhahtti ealáhusat, maid buktagiiguin olbmot gávppašedje gitta GaskaEurohpá rádjai.	Kode já čevđiellei pivdem sehe kyelipivdo lijjii ávháliih iäláttâsah, moi puáhtusijguin kavpâšui joba Koskâ-Euroop rääjist.
Maiddái jahkásaš loddebivdu, murjen ja čoaggin gulle dákkár ealáhusvuohkái.	Maaŋgâ tuálust ihásâšjurâmân kullii meiddei loddepivdo, muorjim já nuurrâm.
Smávit boazodoaluin leat soaitán bargat jo duháhiid jagiid.	Ucessiähá puásuituálu lii sáttám leđe juo tuháttijd iivijd.
Sámi servodat lei bures ortniiduvvan: das lei vuođđun bearrašiid ja sogaid oktasaš siida, masa gulle dihto eatnamat.	Sämmilâš ohtsâškodde lâi pyreest ornijdum: vuáđuohtâdâh lâi perruin tâi suuvâin šaddee sijdâ, sämisijdâ, main lâi jiejâs kuávlu.
Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia.	Tain šoddâm viärmádâh uulij ubâ Tave-Fennoskandia pirrâ.
Museovirasto	Rajijguin pieđgejum aalmug
Sámi servodat šattai earenoamážit 1500 logu rájes stuorra, olggobealde boahtti nuppástusaid sisa.	Sämmilâšsiärvádâh kaartâi eromâšávt 1500-lovo rääjist ulguupiälááš muuivij kozzáid.
Davviriikkat hálddašišgohte sámieatnama iežaset guovllu oassin ođđaássamiin ja servodatlaš hálduiváldimiin.	Tave-enâmeh riemmii haldâšiđ säämi eennâm uássin jieijâs kuávluid, uđâsaassâm já ohtsâš kodálâš haaldunväldim vievâst.
Sámi servodatmálle buhttejuvvui davviriikkalaš hálddahusortnegiin.	Sämmilâš ohtsâškodde häämi sajan poođij tave-eennâmlâš haldâšem vuáhádâh.
Sámeguovllut juhkkojuvvojedje dađi mielde maiddái rájáiguin, go dálá stáhtaid ráját meroštallojuvvojedje.	Kuuloold sämikuávluh juáhhojii meiddei räjiorniimijguin, ko táálááh riijkârääjih miäruštâlluvvojii.
Go ođđaássan lassánii fámolaččat 1800 logus, de stáhtat álggahedje diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.	Ko uđâsaassâm nanosmui 1800-lovvoost, riemmii staatah tiäđulâš politiik vievâst nanodiđ válduaalmug hiäđuid já suddâdiđ sämmilijd válduaalmugân.
Sámiid oktavuohta iežaset gillii ja kultuvrii hedjonii.	Sämmilij ohtâvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân hiäjusmui.
Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800 logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat.	Sämmilij etnisâš já aalmuglâš moránem aalgij 1800-lovo loopâst Taažâst já Ruotâst, ko šoddii vuosmuuh sämiseervih já aaviseh.
Go váldoálbmoga deaddu dađisdaga garai ja iežas eallindilit gáržo, de áddejuvvui álbmotlaš ovttasbarggu mearkkašupmi.	Ko válduaalmugij meridemväldi nanosmui já sämmilij eellimtile kááržui, te iberdui aalmuglâš ohtsâšpargo merhâšume.
Dát doalvvui dasa, ahte jagi 1917 dollojuvvui lulli ja davvisámiid oktasaš čoahkkin Norggas Troanddimis.	Ton puátusin lâi ive 1917 vuosmuš maadâ- já tavesämmilij ohtsâš sämičuákkim Taažâ Truándimist.
Ovttasbargu šattai lávggabun sođiid maŋŋá go Ruoŧas Johkamohkis dollojuvvui 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánsa.	Ohtsâšpargo nanosmui soođij maŋa, ko Ruotâ Juhâmohheest tollui 1953 vuosmuš kuulmâ riijkâ sämmilij konferens.
Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii vuođđudit oktasaš Sámiráđi.	Tot tiäduttij sämmilij vuoigâdvuođâid luánduvaarijd já kielân já meridij ohtsâš Sämirääđi vuáđudem.
Sámekultuvrra ” renesánsa ” álggii albma láhkai 1960 logu loahpas.	Sämikulttuur eidusâš ” renessans ” aalgij 1960-lovo loopâst.
Dat mearkkašii sámepolitihka, iežasgielat media, girjjálašvuođa, teáhtera, skuvlema ja dutkamuša badjáneami ja máŋggaid sámi kultuvrra vuođul huksejuvvon institušuvnnaid álggu.	Tot merhâšij sämipolitiik, jieijâskielâlâš tieđettemriädui, kirjálâšvuođâ, teatter, škovlim já tutkâmuš pajanem já maaŋgâi jieijâs vuolgâsoojijn huksejum instituutioi aalgâ.
SÁMIRÁĐĐI lea Norgga, Ruoŧa, Suoma	Sämitigge lii sämmilij jiešmeridem
orgána.	orgaan.
Dan deaŧaleamos bargun lea plánet ja ollašuhttit Suoma vuođđolágas sámiide álgoálbmogin dorvvastuvvon iešráđđema iežas kultuvrii ja gillii guoskevaš áššiin.	Ton tehálumos pargon lii vuáváđ já olášuttiđ Suomâ vuáđu laavâst sämmiláid algâaalmugin turvâstum jiešhaldâšem jieijâs kulttuurân já kielân kyeskee aašijn.
Sámediggi lea Suoma sámiid alimus politihkalaš orgána ja dat ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu áššiid, mat gusket sámiid gillii, kultuvrii ja dillái álgoálbmogin.	Sämitigge lii Suomâ sämmilij alemus politiiklâš orgaan já tot oovdâst sämmilijd sisriijkâlâš já aalmugij koskâsâš ohtâvuođâin já tipšo aaššijd, moh kyeskih sämmilij kielân, kulttuurân já tilán algâaalmugin.
Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit sámiid gaskkas válggaiguin juohke njealját jagi.	Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâ vaaljâiguin jyehi niäljád ive.
Suomas sámiid parlamentáralaš bargu álggahuvvui jagi 1973.	Suomâst sämmilij parlamentaarlâš pargo algâttui ive 1973.
Dan ollašuhtii Sámi parlameanta.	Ton olášutij Säämi parlamenttâ.
Barggu jotkkii sámediggi jagi 1996 rájes.	Pargo joođhij sämitigge ive 1996 rääjist.
Norga oaččui sámedikki jagi 1989 ja Ruoŧŧa 1993.	Taažâ finnij sämitige ive 1989 já Ruotâ 1993.
SÁMI PARLAMENTÁRALAŠ RÁĐĐI	Säämi paRlamentaaRlâš Rääđi
lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovttasbargoorgána, mas leat 21 lahtu.	lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij ohtsâš pargo-orgaan, mast láá 21 jesânid.
Dat álggahii doaimmas jagi 2000.	Tot algâttij tooimâs ive 2000.
Sámegielat leat Eurohpa álgogielat ja nuortamearasuopmelaš gielaid (dego suoma ja esttegiela) lagamus gáidan fuolkegielat.	Sämikielah láá Euroop algâkielah já nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi (tegu suomâkielâ já eestikielâ) aldemuuh hyelkkikielah.
Dat hállojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.	Toh sárnojeh Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst.
Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.	Suomâst sárnoo kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
Giellajoavkkuin stuorámus lea davvisámegiella.	Tavesämikielâ lii kielâjuávhuin stuárráámus.
Dan hállet árvvu mielde sulaid 20 000 olbmo Suomas, Norggas ja Ruoŧas.	Tom sárnuh suullân 20 000 olmožid Suomâst, Taažâst já Ruotâst.
Suomas davvisámegiela hállit leat árvvu mielde sulaid 2000.	Suomâst tavesämikielâ sárnooh láá suullân 2000.
Anárašgiella hállojuvvo dušše Suomas, nuortalašgiella maiddái Ruoššas.	Aanaarsämikielâ sárnoo tuše Suomâst, nuorttâsämikielâ meiddei Ruošâst.
Suomas goappáge giela hállet sullii 300 olbmo, eanáš Anára gielddas, mii lea Suoma áidna njealjegielat gielda.	Suomâst kuábbáá- uv kielâ sárnuh suullân 300 olmožid iänááš Aanaar kieldâst, mii lii Suomâ áinoo neeljikielâlâš kieldâ.
Dan virggálaš gielaide gullet suomagiela lassin golbma sámegiela.	Ton virgálâš kieláid kuleh suomâkielâ lasseen kulmâ sämikielâ.
Máŋggat sámit leat váldogiela deattu vuolde manahan álgoálgosaš gielaset.	Maaŋgah sämmiliih láá váldukielâi tiädu vyelni monâttâm algâalgâlâš kielâs.
1960 logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat.	1960-lovvoost álgám etnisâš moránem lii jođettâm sämikielâ tiäđulâš varjâlmân já maaŋgâlágán kielâ iäláskittemtoimáid.
Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagi 1992 sámiid giellalága mielde.	Sämikielâ finnij virgálii sajattuv ive 1992 säämi kielâlaavâ mield..
Sáme giellaláhka ođasmahttojuvvui jagi 2004.	Säämi kielâlaahâ uđâsmittui ive 2004.
Sámegiela oahpahus lea addojuvvon vuođđoskuvlla álgojagiid rájes.	Sämikielâ máttááttâs lii adelum vuáđuškoovlâ vuosmui iivij rääjist.
Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970 logu beallemuttus.	Sämikielâlâš máttááttâs vuolgij joton Ucjuuvâst já Anarist 1970-lovo pelimuddoost.
Sámeguovllus ássi sámegielat oahppit galget lága mielde oažžut váldooasi vuođđo oahpa husas teaset sámegillii.	Sämikuávlust ässee sämikielâlâš uáppeeh kalgeh laavâ mield finniđ váldu-uási vuáđumáttááttâsâst sämikielân.
Sámegiella sáhttá lea oahpahusgiellan, eatnigiela oahppaávnnasin dahje vieris giela válljenávnnasin.	Sämikielâ puáhtá leđe škoovlâ máttááttâskielâ, eenikielâ oppâaamnâs tâi väljejum vieres kielâ oppâaamnâs.
Buot sámeguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegielas.	Puoh sämikuávlu vuáđu škoovlah já luvâttuvah adeleh máttááttâs sämikielâst.
Studeantadutkosa davvisáme ja anárašgiela iskosa lea sáhttán čađahit 1990 logu rájes, nuortalašgiela jagi 2005 rájes.	Pajeuáppeetutkos tave- já aanaarsämikielâ iskos lii puáhtám čođâldittiđ 1990-lovo rääjist, nuorttâsämikielâ ive 2005 rääjist.
Sámeguovllu olggobealde sámegiella oahpahuv vo dál dušše unnán, muhto oahppiid mearri lea stuorrumin.	Sämikuávlu ulguubeln sämikielâ máttááttuvvoo vistig viehâ uccáá, mut uáppeimeeri lii lassaanmin.
Oassi oahpahusas addojuvvo virtuálaoahpahussan.	Uási máttááttâsâst adeluvvoo virtuaalmáttááttâssân.
Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi pláne ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid.	Sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikodde vuáváá já ruttâd sämikielâlâš oppâmateriaal.
Sámi oahpa hus guovddáš lea Suomas áidna ámmátlaš oahppalágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii.	Säämi máttááttâskuávdáš lii áinoo áámmátlâš oppâlájádâs Suomâst, mii addel máttááttâs meid sämikielân.
Dan bargun lea bálvalit sámeguovllu ja dan ealáhuseallima.	Ton pargon lii palvâliđ sämikuávlu já ton iäláttâseellim.
Suomas sámegiela sáhttá lohkat golmma universitehtas: Oulu, Helssega ja Lappi universitehtas Roavvenjárggas.	Suomâst sämikielâ puáhtá luuhâđ kuulmâ ollâopâttuvâst: Oulu, Helsig já Laapi ollâopâttuvâst Ruávinjaargâst.
Oulu universitehta Giellagasinstituhtas lea riikkaviidosaš vástu sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideames.	Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutâst lii väldikodálâš sierânâspargo sämikielâ, kulttuur já tutkâmuš ovdedeijen.
1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biŧonsámegiella 4. juvlevsámgiella 5. davvisámegiella	1. maadâsämikielâ 2. umesämikielâ 3. pittáámsämikielâ 4. juulevsämikielâ 5. tavesämikielâ
6. anárašgiella 7. nuortalašgiella 8. áhkkilsámegiella 9. gielddasámegiella 10. darjjesámegiella	6. aanaarsämikielâ 7. nuorttâsämikielâ 8. äkkilsämikielâ 9. kieldâsämikielâ 10. tarjesämikielâ
Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sáme giela, go sii dikšot áššiideaset sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodagain ja doaibmabáikkiin.	Ko sämmilâš ášástâl sämikuávlu staatâ já kieldâi virgáduvâin, finnodâhlájádâsâin já toimâsoojijn, lii sust vuoigâdvuotâ sierânâs vátámušâttáá kevttiđ sämikielâ.
Sámegiela geavaheami ii dárbbaš sierra gáibidit, muhto eiseválddit galget ieža fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis.	Virgeomâhâš kalga anneeđ huolâ vuoigâdvuođâi vuáválâšvuođâlâš olášuumeest.
Ohcejogas, mii lea áidna gielda Suomas, gos sámit leat eanetlohkun, sáme ja suomagiella leat measta seammaárvosaš gielat.	Ucjuuvâst, mii lii Suomâ áinoo sämmilâšeenâblovo kieldâ, sämikielâ já suomâkielâ lává virgálávt masa siämmááárvusâš sajattuvâst.
Oktasaš davviriikkalaš duodjemearka suddje eakti sámeduoji.	Ohtsâštave-eennâmlâš sämityeje pyevtittâsmerkkâ syeijee puigâ säämi tyeje.
Mearkka juridihkalaš hálddašeaddji lea Sámiráđđi ja dan hálddašit guđege riikka sámi duodjesearvvit, Suomas Sámi Duodji ry..	Meerhâ vuoigâd vuođâlâš iäigád lii Sämirääđi já tom haldâšeh jieškote-uv enâmij sämityejiseervih, Suomâst Sámi Duodji ry..
Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis.	Sämitaiduu vuáđu lii ärbivuáválâš eellimvyevist já aalmugärbivyevist.
Čáppa ja hervejuvvon diŋggat eai dahkkon dáidaga dihtii, muhto čábbodat ja geavatlašvuohta gulle álo oktii.	Mučis já hervejum tiiŋgah iä lah rahtum taiduu keežild, pic muččâdvuotâ já vuovâs anolâšvuotâ kuleh ain oohtân.
DUODJI lea hápmašuvvan johtti ja luonddu	Sämityeji lii šoddâm jottee já luándu šiäštulávt
seas te vaččat geavaheaddji eallinvuogi mielde.	kevttee eellimvyevi mield..
Es teh ta lašvuohta lea árbevirolaš duojis bálvalan gea vat lašvuođa.	Esteetlâšvuotâ lii ärbivuáválâš tyejeest palvâlâm vuáválâšvuođâ.
Sámeduodjin gohčoduvvojit gieđaiguin dahk kon atnudiŋggat dego biktasat, bargoneavvut, biv do biergasat ja čiŋat.	Sämityeijin kočoduvvojeh kieđâiguin tuáijojum anotiiŋgah, tegu pihtâseh, tyejipiergâseh, pivdopiergâseh já čiiŋah.
Gálvvuid mállet, ivnnit ja čiŋa han vuo git vuođđuduv vet boares atnudiŋggaide, maid ovdal meas ta juohkehaš galg gai máhttit duddjot.	Tiiŋgâi myenstereh, iivneh já hervimvyevih vuáđuduveh puáris anotiŋgáid, maid tovle masa juáháš ferttij mättiđ jieš rähtiđ.
Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga.	Ärbivuáválâš tyejiamnâseh láá čuárvi, tähti, muorâ, tane, čevđi já käägis.
SÁMI GOVVADÁIDDA lea vádjolan guhkes	kovetaaidâ
mátkki duháhiid jagiid čađa báktegovain ja álbmot dáidagis, goas sámiid máilmmigova sáhtii vurket meavrresgári sisteolggožii.	Sämmilâš kovetaaidâ lii jottáám kuhes määđhi tuhháátsâšivij källeesárgusijn já aalmugtaidust, kuás sämmilâš maailmankove puovtij hammiđ nuáidiruumbu šišneulgužân.
Dálá dáiddárat heivehit iežaset vuolggasajiid ja oarjemáilmmi lágádusain gazzojuvvon oahpuid oktii.	Onnáápeeivi taidâreh heiviitteh jiejâs vuolgâsoojijd uárjimaailm já válduaalmugij lájádâsâin finnejum oppáid.
Buktagiin oidno árbevieruid ja ođđa fuomášumiid vuorrováikkuhus.	Pyevtittâsâin uáinoo ärbivyevi já uđđâ vaikuttâsâi vuáruvaikuttâs.
Duodji gullá ain deaŧalaš oassin sámi kultuvrii ja lea maiddái ealáhus.	Tyeji lii ain-uv tehálâš sämmilâš kulttuurtahhee já iäláttâs.
Maŋimuš logiid jagiid áig ge dat lea lahkanan dáiddaduoji.	Majemui ihelovoi ääigi tot lii aldanâm taaidâtyeje.
Buktagat leat áidnáláhkásaččat sihke duddjonvuogi ja hámi dáfus.	Pyevtittâsah láá áinoošlajâseh nuuvt valmâštemvyevis já häämis peeleest.
SÁMEGÁKTI lea sámiid álbmotlaš dovdomeark	Sämmilij aalmuglâš tubdâlduvâin uáinoo Sämi
kain oinnoleamos.	mááCCuh puoh enâmustáá.
Das lea šaddan deaŧalaš identitehta symbola, mii čatnasa nannosit sámiid historjái.	tehálâš iden titeet symbool, mii kuáddá mieldi sämmilij historjá.
Gávtti ja eará gárvvuid herven muitalit, man guovllus olmmoš lea eret – duoji dovdiide vel dan ge, leago olmmoš náitalan ja man sohkii son gullá.	Mááccuh herviimeh já ubâlâšvuotâ muštâleh kote kuávlust sämieennâm olmooš lii vuálgus – čolmišâs ulmui joba suuvâ já lii-uv olmooš naaijâm.
Suomas leat anus vihtta váldomálle sámegávttis: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohču ja nuortalaččaid bivttas.	Suomâst láá kiävtust vittâ sämimááccuh váldumaali: Tiänu, Aanaar, Iänuduv, Vuáču já nuorttâsämmilij mááccuh.
Sámegákti lea vuosttažettiin álbmotbivttas iige dan geavaheapmi leat goasge boatkanan.	Sämimááccuh lii algâalgâlávt aalmugpiivtâs, ige ton kevttim lah historjá mongin muddoost potkânâm.
Bivttas orru nuppástuvvamin árgabiktasis feastagárvun.	Aigijmield mááccuh lii muttuumin argâpihtâsist juhlâpihtâsin.
Norggas ja Ruoŧas sámebiktasiid geavahit dušše sámit.	Taažâst já Ruotâst sämimááccuh kevttih tuše sämmiliih.
Suomas maiddái váldoálbmot lea geavahan gávttiid ja daid sulastahtti biktasiid ee. turismarekvisihttan, ja dan geažil gákti ii leat šat nu čielga sápmelašvuođa dovdomearka go ovdal.	Suomâst meid válduaalmug lii kiävttám sämimáccuhijd tâi taid sulâstittee máccuhijd el. tuurismrekvisiittan, mii lii mottoom muudon toohâm epičielgâsin mááccuh ohtâvuođâ sämmilâš identiteettân.
SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi.	Säämi muuSik tobdosumos häämi lii tavesämmilâš juáigus.
Dan mihtilmas sárgosiidda gullet ee. earenoamáš jietnageavaheapmi, rikkis rytmihkka, improviseren, čuojaldahttima váilun, deavd dasániid geavaheapmi ja luođi lagaš oktavuohta eará kultuv rii.	Ton tobdosumoseh jiešvuođah láá el. eromâš jienâkevttim, riges rytmâvalje, improvistim, čuojânâsttâsvuotâ, tievâsmittee saanij kevttim sehe juáigus čovgâ ohtâvuotâ eres kulttuurân.
Luđiid sáhttá roavvásit juohkit persovdnaluđiide ja eará luđiide.	Juáigusijd puáhtá jyehiđ olmoošjuáigusáid já eres juáigusáid.
Persovdnaluđiin govvejuvvojit dihto olbmo iešvuođat earen oamážit melodiija ja ovdadeami vugiiguin.	Olmoošjuáigusijn kovvejuvvojeh tiätu ulmuu jiešvuođah ero mâšávt melodia já juoigâm vievâst.
Sánit eai leat seamma deaŧalaččat.	Säänih iä lah siämmáá teháliih.
Luođit biddjojuvvojit maiddái báikkiide ja ealliide, muhto dán áigge sáhttit juoigat vaikko njealjejuvllaga dahje mohtorgielkká.	Juáiguseh ráhtojeh meiddei soojijn já ellein, mut tááláá ääigist meiddei veikkâbâ muávlost tâi moottorkiälhást.
Suoma sámiid eará musihkkasuorggit leat anáraš livđe ja nuortalaččaid leuŠdd, main goabbáge lea váras jávkat.	Suomâ sämmilij eres ärbivuáválâš muusikšlaajah láá aanaarsämmilâš livđe já nuorttâsämmilâš leuŠdd, main kuábáš-uv lii vaarâst lappuđ.
Sámiid geavahan instrumeanttain lei meavrresgárri, goavddis, noaid di deaŧalaš rituálaneavvu.	Sämmilij kevttim instrumeentijn nuáidurumbu, lâi tehálâš nuáidi rituaalriäidu.
Dan lassin dovdat velá 3 fádnobiippa, mii dahkkui olbmoborranrási d. boskka (Angelica archangelica) nađas.	Ton paaldâst lii tobdos 3-5-suormâráigásâš pilli, “ fádnobiipa ” ađai ŠpuurrâmräsipiijpoŠ, mii rahtui puurrâmrääsi (Angelica archangelica) versoost.
Maiddái skilanat leat geavahuvvon.	Tiäđu mield meid skiláneh láá kevttum.
1960 logus sámegielat musihkka čuovvolišgođii áiggi trendaid.	1960-lovvoost sämikielâlâš muusik čuávuškuođij ääigi ovdánemsuundijd.
Otná beaivve sámegillii dahkko rock, pop, etno, hevi, tekno, rap ja dánsamusihkka nugo maiddái mánáidlávlagat ja sálmmat.	Onnáá peeivi sämikielân ráhtoo rock-, pop-, etno-, hevi-, tekno, tanssâmuusik, párnáilavluuh, saalmah já rap-muusik.
Sámiin dušše nuortalaččain dovdat DÁNSUNÁRBEVIERU.	Sämmilijn tuše nuorttâlijn lii tanSSâäRbivyehi.
Jos dat earáin leažžá leamaš, ovdamearkka dihtii guovžžagoddindoaluid oktavuođas, de kristtalašvuohta lea dan jávkadan.	Jis taggaar eres sämmilijn lii lamaš, ovdâmerkkân kuobžâkoddemân kullee riittin, te tot lii ristâlâšosko mield lappum.
Nuortalaččat leat dánson Ruošša bokte boahtán katrilla.	Nuorttâliih láá tánssám Ruošâ pehti puáttám katril.
Odne dien árbevieru jotket Čeavetjávrri ja Njellima dánsunjoavkkut.	Onnáá peeivi ärbivyevi tuálih Čevetjäävri já Njellim tanssâjuávhuh.
Álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus IJAhIS IDJA ordnejuvvo Anáris miessemánu maŋimuš vahkus.	Algâaalmugij muusiktábáhtus ijâttiS
Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum.	Ihásávt uđđâivemáánust Anarist uárnejum algâaalmugij filmâfestivaal Skammâ
Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio.	Sämmilij tehálumos tiäđusirdee lii Säämi Radio.
Yleisradio álggahii jeavddalaš sámegielat radiosáddagiid Suomas golggotmánus 1947.	Yleisradio algâttij merikoskâsâš sämikielâlâš radiovuolgâttâsâid Suomâst roovvâdmáánust 1947.
Diehtojuohkima lassin radios leamaš deaŧalaš kulturdoaibma.	Tiäđusirdem lasseen lii radiost tehálâš kulttuurpargo.
Dan bokte šaddet dovddusin ee. máŋggat ođđaáiggi servodahkii ja eallimii gullevaš sánit ja dajaldagat.	Ton pehti vijđáneh el. maaŋgah moodeern ohtsâškoodán já elimân kullee uđđâ säänih já ettâmvyevih.
Sámegielat tvođđasat álge jagi 2002 álggus.	Sämikielâlâš tv-uđđâseh, Ođđasat, algii ive 2002 aalgâst.
Sámegielat mánáidprográmmat oidnogohte Suomas čakčat 2007.	Sämikielâlâš párnáiohjelmeh oinuuškuottii Suomâst čohčuv 2007.
Televišuvnna lassin prográmmaid sáhttá oaidnit internehta bokte ja dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Radioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sámiin.	TeleYle Sámi Radioin, Taažâ NRK Sámi Radion já Ruotâ SVT Sápminjn. visio lasseen láá ohjelmeh uáinimnáálá internet pehti já toh pyevtittuvvojeh ohtsâšpargoost Suomâ
Sápmelaš lei Suoma vuosttas sámegielat áigečála.	Sápmelaš lâi Suomâ vuosmuš sämikielâlâš äigipajelostâ.
Dat almmustuvai jagiid 1935– 2002.	Tot almostui tavesämikielân iivijn 1935–2002.
Anárašgiela searvi (Anarâškielâ Servi) lea almmustahttán Anarâšbláđi jagi 1987 rájes.	Anarâškielâ servi ry. lii almostittám Anarâš-loostâ ive 1987 rääjist.
Supmii diŋgojuvvojit maiddái Norgga beale davvisámegielat aviissat.	Suomân puátih meiddei Taažâst almostuvvee tavesämikielâlâš loostah.
Vuosttas girjjit sámegillii almmustahttojuvvojedje Ruoŧas jagi 1619. Dat ledje guokte oskku guoski girjjáža.	Vuosmuuh sämikielâlâš olgosadalduvat lijjii Ruotâst ive 1619 teddilum kyehti oskolduv kirjáá.
Vuosttas sámiid čállin čáppagirjjálašvuođabarggut almmustuvve 1910 logus.	Vuosmuuh sämmilij čáállám čaabâkirjálâš kirjeh almmostuvvii 1910-lovvoost.
Albma láhkai girjjálašvuohta eallái 1970 logu álggus, goas almmustuvvagohte eanet girjjit.	Čoođâmoorrâm tábáhtui 1970-lovo aalgâst, ko kirjeh almostuuškuottii eenâb.
Girječállit, geain skuvla lei rivven eatnigiela, identitehta ja kultuvrra, gieđahallagohte kollektiivalaš vásáhusaideaset.	Kirječälleeh, kiäin škovlâ lâi rievedâm nuuvt eenikielâ, identiteet já kulttuur, račoškuottii kollektiivlâš vuáttámušâidis.
Seammás sii ovdánahtte iežaset eatnigiela olggosbuktindáiddu.	Siämmást sii ovdedii eenikielâlâš olgospyehtimis.
Kirsti Paltto vuosttas romána Guhtoset dearvan min bohccot lei FinlandiaBeaivi, áhčážan (1988) vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi evttohassan Suomas jagi 1986.	Kirsti Palto vuosmuš roomaan Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) lâi Finlandia-iävtukkâssân ive 1986.
Áillohačča, NilsAslak Valkeapää diktaepos bálkkašumi jagi 1991.	Nils-Aslak Valkeapää tihtâeepos Aurinko, Isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) vuoitij Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume ive 1991.
SÁMI fILMMA áigi álggii jagi 1987, goas	Säämi elleekove äigi aalgij ive 1987, ko
Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš.	Nils Gaup stivrij elleekove Ofelaš.
Filbma lei Oscarevttohassan.	Elleekove lâi Oscar-iävtukkâssân.
Sámi filmma ” ođđa bárru ” 2000 logu álggus lea buktán sámi máilbmái ođđa bagadallibuolvva.	Sämielleekove “ uđđâ pááru ” 2000-lovo aalgâst lii luptim uáinusân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ.
Dán ovdanboahtima lea veahkehan filbmasuorggi lassánan skuvlejupmi davvin.	Luptânmân lii adelâm liävtu elleekovesyergi škovlim lasanem tav veen.
SÁMI SOGA LÁVLLA lea sámiid virggálaš álbmotlávlla.	SiijdâSt tuáimih Säämi Museo já Tave-
Sámi	Säämi
soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.	suuvâ lavlui lii čáállám saanijd vuosmuš sämmilâš riijkâpeivialmai Isak Saba já nuotâ pieijâm taažâ nyettejeijee Arne Sørlie.
SÁMI LEAVGGA lea plánen sápmelaš dáiddár	Tääbbin tavveen Távgái vyelni mist lii stuorrâ Säämieennâm: Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin, jävri šiärráá jäävri alda, čoheh čielgijn, čoroh čuumâin alanedeh alme vuástá;
Astrid Båhl.	Säämi liipu lii vuávám sämitaaidâr Astrid Båhl.
Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin.	ruumbust já maadâsämmilâš Anders Fjellner tiivtâst Páiven párneh (Piäiváá päärnih), mast Fjellner kovvee sämmilijd piäiváá nieidân já kan dân.
Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu.	Liipu ruopsis riegis kovvee piäiváá já čuovjâd máánu.
Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986.	Lippu já Säämi suuvâ laavlâ tuhhittuvvojii Sämmilij 13. konfereensâst Årest 1986.
Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.	Aalmuglâšlavluu melodia tuhhiittui Sämmilij 14. konfereensâst Helsigist 1992.
Sámiin leat oktanuppelohkái leavgabeaivvi, main deaŧaleamos lea SÁMI ÁLBMOTBEAIVI, guovvamánu 6.	Sämmilij lippupeeivih láá ohtnubáloh, main tehálumos lii Säämi
Dáinna beivviin muittuhuvvo vuosttas davvi ja lullisámiid oktasaš čoahkkimis Troanddimis, Norggas.	sämičuákkim, moos lijjii čokkânâm sehe tave- já maadâ sämmiliih. Talle jieškote-uv kuávlui sämmiliih porgâškuottii ohtsâš aalmuglâš ašijguin.
Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain.	Säämi liipu puáhtá kevttiđ epivirgálávt meiddei jieškote-uvlágán juhletilálâšvuođâin.
Sámedikki almmustahttimat 2008.	Sämitige almostitmeh 2009.
Kalevaprint 2008.	Kalevaprint 2009.
Gráfalaš plánen Studio Borga.	Graafâlâš vuávám Studio Borga.
Ovdasiiddu govat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.	Ovdâsiijđo koveh Harri Nurminen, Martti Rikkonen.