toimintaohjelma_talousosio_20122015_pohjoissaame.pdf.xml

SÁMEDIKKI DOAIBMAPROGRÁMMA JA EKONOMIIJAPLÁNA 2012 – 2015	SÄMITIGE TOIMÂOHJELM JÁ EKONOMIAVUÁVÁM 2012 – 2015
Dohkkehuvvon sámedikki čoahkkimis 20.6.2012.	Tuhhiittum sämitige čuákkimist 20.6.2012.
2.	2.
Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat	Sämitiggepaje hástuseh já máhđulâšvuođah
3.	3.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat	Sämitige tooimâ almoliih ulmeh
3.2.1 Sámiid searválastima ovddieapmi 3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi 3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi 3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas 3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi 3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi 3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi	3.2.1 Sämmilij siärvuslâšvuođâ ovdedem 3.2.2 Säämi ärbivuáválii tiäđu turvim 3.2.3 Säämi kulttuurpirrâs turvim 3.2.4 Sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ turvim ubâ enâmist 3.2.5 Sämitige vaaljâvuáháduv ovdedem 3.2.6 Sämitige jieijâs tooimâ ovdedem 3.2.7 Sämitige hiäđukocceem ovdedem
3.3. Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat 3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka 3.3.2. Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi 3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi 3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideapmi 3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi 3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi 3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi	3.3.1 Säämi iäláttâspolitiik 3.3.2 Sämikielâ eellimvuáimálâšvuođâ turvim 3.3.3 Sämipárnái já - nuorâi sajattuv ovdedem 3.3.4 Sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem 3.3.5 Sämmilij kulttuurpalvâlusâi já taaidâeellim ovdedem 3.3.6 Sämimáttááttâs já ollâškovlim ovdedem 3.3.7 Säämi parlamentaarlâš rääđi tooimâ ovdedem
1.1.	1.1.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat	Sämitige toimâohjelm já ekonomiavuávám 2012–15 rááhtus
1.2.	1.2.
Sámiid sajádat	Sämmilij sajattâh
Sámit leat eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta.	Sämmiliih láá algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, iäláttâsah, eellimvyehi já identiteet.
Sámedikki jagi 2011 čoaggán dieđuid mielde Suomas leat 9.919 sápmelačča.	Sämitige ive 2011 nuurrâm tiäđui mield láá Suomâst 9.919 sämmilâžžâd.
Sámiid lohkumearri lea maŋimuš njealje jage áigge lassánan sullii 569:in, lasáhus lea dáhpáhuvvan namalassii sámeguovllu olggobealde.	Sämmilij lohomeeri lii majemuu neelji ive ääigi lasanâm suullân 569 ulmuin, lasanem lii tábáhtum nomâlâssân sämikuávlu ulguubeln.
Sámiid ruovttuguovllus, mii sisdoallá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid ja maiddái Soađegili gielddas leahkki Lappi bálgosa, ásset 3.459 sápmelačča.	Sämikuávlust, moos kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Säämi palgâs kuávlu, mii lii Suáđigil kieldâst, äässih 3.459 sämmilâžžâd.
Guovlu lea viidodaga dáfus 35.000 km².	Kuávlu vijđodâh lii 35.000 km².
Sámit leat ruovttuguovllus goalmmátoasi vehádahkan guovllu sullii 11.000 ássis.	Sämmiliih láá sämikuávlust kuálmádâs ucceeblohhoon kuávlu suullân 11.000 ässest.
Dušše Ohcejoga gielddas sámit leat eanetlohkun.	Tuše Ucjuv kieldâst láá sämmiliih eenâblohhoon.
Suoma sámiin jo sullii 65 % (6.460) ássá sámeguovllu olggobealde, sis 653 olgoriikkain.	Suomâ sämmilijn jo suullân 65 % (6.460) äässih sämikuávlu ulguubeln, sist 653 olgoenâmijn.
Áidna sámeeanetlogu gielda Ohcejohka lea manahan sápmelaččaid eanemusat earáid ektui.	Áinoo sämmilâšeenâblovo kieldâ Ucjuuhâ lii monâttâm sämiaalmug koskâvuođâlávt enâmustáá.
Doppe sámiid ossodat gieldda oppalašálbmogis lea dál sullii 60 % go dat vel jahkeduháha molsašumis lei badjel 70 %.	Tobbeen sämmilij uási kieldâ ubâ aalmugist lii tääl suullân 60 % ko vala ihetuhháát jorgalduvâst tot lâi paijeel 70 %.
Govva 1 Sámiid lohkumearri jagi 2011 válggain	Kuva 1 Sämmilij lohomeeri ive 2011 vaaljâin
Badjel 45-jahkásaš sápmelaččain 64 % ássá sámeguovllus ja vuollái 45-jahkásaččain 67 % ássá sámeguovllu olggobealde.	Paijeel 45-ihásijn sämmilijn 64 % äässih sämikuávlust já vuálá 45-ihásijn 67 % äässih sämikuávlu ulguubeln.
Vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70 % ássá sámeguovllu olggobealde ja vástideaddjiláhkai badjel 75- jahkásaččain 85 % ássá sámeguovllus.	Vuálá love ihásijn párnáin paijeel 70 % äässih sämikuávlu ulguubeln já oppeet paijeel 75-ihásijn 85 % ääsih sämikuávlust.
Nappo ráhpadis eanetlohku mánáin, nuorain ja rávesolbmuin, geat leat báres bargoagis, ássá sámeguovllu olggobealde.	Nuuvtpa čielgâsávt eenâbloho párnáin, nuorâin já rävisulmuin, kiäh láá pyeremus pargoavveest, äässih sämikuávlu ulguubeln.
Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.	Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
Sámegiela hállá vuollái bealli sámiin.	Sämmilijn ucceeb ko peeli sárnuh sämikielâ.
Davvisámegiela hállá 70–80 % sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sámiin.	Tavesämikielâ sárnuh 70–80 % sekä aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ kuábbáá-uv vuálá 15 % sämikielâlijn sämmilijn.
Sámegielain dárkkuhuvvojit sámi giellalága mielde Suomas hállon buot sámegielat.	Säämi kielâlaavâ mield sämikieláin uávilduvvoo puoh Suomâst sarnum sämikielâid.
Vuođđoláhka sihkkarastá sámiide Suoma áidna eamiálbmogin vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrai ja dan guoskevaš iešráđđemii sámeguovllus.	Vuáđulaahâ tuurvâst sämmiláid Suomâ áinoo algâaalmugin vuoigâdvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân já taid kyeskee jiešhaaldâšmân sämikuávlust.
Sámekultuvrai lohkkojit gullat sámegiella, kulturárbi, sámeduodji ja maiddái árbevirolaš sámeealáhusat nugo boazodoallu, guolásteapmi, čoaggin ja meahcásteapmi.	Sämikulttuurân kuleh sämikielâ, kulttuurärbi, tyejiärbikulttuur olgospyehtimeh sehe ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah tegu puásuituálu, kyelipivdo, nurâdem já meccipivdo.
1.3.	1.3.
Sámiid guoski mearkkašahtti riikkaidgaskasaš soahpamušat ja eará riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođat	Sämmilijd kyeskee kuávdášlâš aalmugijkoskâsiih sopâmušah já eres aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotkenigâsvuođah
Suopma lea ratifieren máŋggaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid doarju riikkaidgaskasaš soahpamušaid, nugo siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-sopimus), ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša (TSS-sopimus), biodiversitehtasoahpamuša, álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša (vähemmistöpuiteyleissopimus), máná vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (lapsen oikeuksien sopimus), Eurohpa Ráđi guovllu ja vehádatgielaid guoski eurohpalaš vuođđogirjji kulturalbmanemiid máŋggabealatvuođa gáhttemis ja ovddideamis dahkkon Unesco oktasašsoahpamuša (kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus) ja Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (maisemayleissopimus), muhto sámiid kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja sámegiela sajádat ii leat dattege doarvái sihkkaraston.	Suomâ lii ratifisistám maaŋgâid algâaalmugij vuoigâdvuođâid tuárjoo aalmugijkoskâsijd sopâmušâid, tegu aalmuglâš- já poolitlâš vuoigâdvuođâid kyeskee almossopâmuš (KP-sopâmuš), ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođâid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš (TSS- sopâmuš), biodiversiteetsopâmuš, aalmuglij ucceeblovoi suojâlem kyeskee raamialmossopâmuš (ucceeblohoraamisopâmuš), párnáá vuoigâdvuođâid kyeskee almossopâmuš (párnái vuoigâdvuođâi sopâmuš), Euroop Rääđi kuávlulijd já ucceeblohokielâid kyeskee eurooplâš vuáđukirje kulttuurolgospyehtimij maaŋgânálásâšvuođâ suoijâlmist já oovdedmist toohum Unesco almossopâmuš (kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuš) já Eurooplâš enâdâhalmossopâmuš (enâdâhalmossopâmuš), mut sämmilij kulttuur, ärbivuáválij iäláttâsâi já sämikielâ sajattâh ij lah liijká nokko torvejum.
ON:id oktasaščoahkkin lea dohkkehan jagi 2007 oktasaščoahkkimis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa.	OA almosčuákkim lii tuhhiittâm ive 2007 almosčuákkimistis algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus.
Suopma lea vuolláičállán julggaštusa ja čatnasan julggaštusa ollašuhttimii.	Suomâ lii vuáláčáállám julgáštus já čonnâsâm julgáštus olášutmân.
Julggaštus geatnegahttá Suoma lagamustá morálalaččat.	Julgáštus lii vuosâsajasávt Suomâ siivvâdlávt kenigittee.
Julggaštus eaktuda, ahte stáhtat ja eamiálbmogat iežaset ásahusaid bokte barget ovttasbarggu ja ráđđádallet vuiges mielain oažžun dihte eamiálbmogiid ovdamiehtama dakkár hálddahuslaš ja láhkaásahuslaš áššiin, mat váikkuhit eamiálbmogiidda.	Julgáštus váátá, et staatah já algâaalmugeh jieijâs instituutioi pehti pargeh oovtâstpargo já ráđádeleh ávus mieláin vâi uážžuh algâaalmugij munemietâmâš tagarijn haaldâtlâš já lahâaasâtlâš aašijn, moh vaikutteh algâaalmugáid.
Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.	Julgáštus tuubdâst algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ.
Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid vuoigatvuođa oččodit dakkár ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, mii vástida eamiálbmogiid iežaset oainnuid.	Julgáštus tuubdâst algâaalmugij vuoigâdvuođâ uážudiđ taggaar ekonomâlâš já sosiaallâš ovdánem, mii västid algâaalmugij jieijâs uáinuid.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta KP-soahpamuš, 1 artikla 1.	Säämi jiešmeridemvuoigâdvuotâ KP-sopâmuš, 1 artikla 1.
Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigtavuohta.	Puohâin aalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš jurddašeamis ja ollašuhttet friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami.	Taan vuoigâdvuođâ vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš vuáháduumees já hárjutteh rijjâ jieijâs ekonomâlâš, sosiaallâš já čuovviittâslâš tile ovdedem.
2.	2.
Álbmogat sáhttet friddja geavahit luondduriggodagaid ja - váriid iežaset dárkkuhusaide, juos dat ii vahágahte oktasaš ovddu prinsihpai vuođđudeaddji riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa geatnegasvuođaid.	Aalmugeh pyehtih rijjâ kevttiđ luánduriggoduvâidis já - varijdis jieijâs uáiviláid, jis tot ij vahâgit ohtsii hiäđu prinsiipân vuáđuduvvee aalmugijkoskâsâš ekonomâlâš oovtâstpargo já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ kenigâsvuođâid.
Mange dáhpáhusas ii álbmogis oaččo rivvet sin iežaset eallineavttuid.	Moonnân tábáhtusâst aalmugist ij uážu rievediđ ton jieijâs eellimiävtuid.
3.	3.
Buot dán oktasašsoahpamuša soahpamušriikkat, fárrui lohkamiin daid stáhtaid, mat vástidit dakkár guovlluid ja fuolahushálddahusguovlluid hálddahusas, main ii leat iešmearridanvuoigatvuohta, galget ovddidit iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa Ovttastuvvan Nášuvnnaid vuođđogirjji mearrádusaid mielde.	Puohah taan almossopâmuš sopâmušstaatah já toh staatah, moi ovdâsvástádâsâst lii jiešmeridemvuoigâdvuođâttes kuávlui já huolâttâshaldâttâhkuávlui haldâttâh, kalgeh ovdediđ jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuttem já kunnijâttiđ taam vuoigâdvuođâ Ovtâstum Aalmugij vuáđukirje miärádâsâi mield..
Eamiálbmotjulggaštus	Algâaalmugjulgáštus
Artikla 3: Eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta.	Artikla 3: Algâaalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš sajádagas ja ovddidit friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid.	Taan vuoigâdvuođâ vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš sajattuvâs já ovdedeh rijjâ ekonomâlâš, sosiaallâš já čuovviittâslâš tiilees.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva duhtadahttiláhkai.	Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu tuhhiittettee vuovvijn.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuvá árbevirolaš sámeealáhusaid, sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid, eana- ja čáhce- dahje eanageavaheami stivremis ja hálddahusas.	Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ei olášuu ärbivuáválii sämi-iäláttâsâi, sämikuávlu luánduriggoduvâi, eennâm- já čääsi tâi eennâmkevttim stivriimist já haldâttuvâst.
SopS 7-8/1976 Sops 6/1976 SopS 78/1994 SopS 2/1998 SopS 60/1991 SopS 23/1998 SopS 17/2007 SopS 14/2006 Sámiid sajádaga eamiálbmogin Ruoŧas, Norggas ja Suomas giehtadalli ON:id eamiálbmogiid sierraraporterejeaddji James Anaya raporta ávžžuhusaiguin luohpaduvvui ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđái 13.1.2011.	olášuu, koska sämmilij
Raporttas Anaya giddii fuopmášumi ee. sámiid iešráđđema ovddidandárbbuide ja ávžžuhii Suoma ratifieret ILO 169-soahpamuša.	Raportistis Anaya kiddij huámášume el. sämmilij jiešhaldâšem ovdedemtárboid já avžuuttij Suomâ ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš.
Eamiálbmotraporterejeaddji ávžžuhii Suoma buoridit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, sirdit bargguid sámediggái áššiin, mat gusket sámiid árbevirolaš ealáhusaid, kultuvrra, giela ja eanavuoigatvuođaid.	Algâaalmugraportistee avžuuttij Suomâ pyerediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, sirdeđ pargoid sämitiigán aašijn, moh kyeskih sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, kulttuur, kielâ já eennâmvuoigâdvuođâid.
Suoma stáhta galggašii sihkkarastit sámediggái doarvái resurssaid doaibmat ja beavttálmahttit doaimmaid sámegielaid ealáskahttima várás.	Suomâ staatâ kolgâččij turviđ sämitiigán kelijdeijee resurssijd toimâđ já pehtilittiđ tooimâid sämikielâi iäláskitmân.
Suopma lea čatnasan raportta ávžžuhusaid ollašuhttimii.	Suomâ lii čonnâsâm raapoort avžuuttâsâi olášutmân.
Goalmmát sámeparlamentarihkáriid konfereansa jagi 2011 gáibidii julggaštusas ee. sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima, doarvái resurssaid sámediggái ja sámegiela, kultuvrra ja ealáhusaid doarjumii, vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduváriide ja maiddái hoahpuhii ILO-soahpamuša ratifierema.	Kuálmád sämiparlamiänttárij konferens ive 2011 vaađâi julgáštusâstis el. sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuttem, kelijdeijee resurssijd sämitiigán já sämikielâ, kulttuur já iäláttâsâi tuárjumân, vuoigâdvuođâ enâmân, čáácán já luánduriggoduvváid sehe huáputtij Ilo-sopâmuš ratifisistem.
Eurohpa Uniovnna komissio lea 20.11.2008 dohkkehan dieđuaddima Eurohpa uniovdna ja árktalaš guovlu.	Euroop Union komissio lii 20.11.2008 tuhhiittâm tiäđuadelem Euroop union já arktâlâš kuávlu.
Dieđuaddimis Eurohpa Uniovdna čatnasa jotkkolaš dialogai árktalaš eamiálbmogiiguin.	Tiäđuaddelmist Euroop union čoonnâs oovtmanolâš savâstâlmân arktâlâš algâaalmugijguin.
Dieđuaddimis gávnnahuvvo maiddái, ahte EU galggašii guorahallat mo eamiálbmogiid osolašvuohta lágiduvvo EU davvi dimenšuvnna politihka oassin.	Tiäđuaddelmist páhuduvvoo še, et EU kolgâččij suogârdâllâđ. maht algâaalmugij uásálâšvuotâ uárnejuvvoo uássin EU tave ooláádmudo (pohjoinen ulottuvuus) politiik.
Eurohpa parlameanta dagai 20.1.2011 mearrádusa EU suvdilis politihkas davvin.	Euroop parlament toovâi 20.1.2011 miärádâs EU pištee politiikâst tavveen.
Parlameanta doarjala Supmii ja Ruŧŧii, vuoi dat ratifierešedje ILO 169-soahpamuša.	Parlament kiäsá Suomân já Ruotân, vâi toh ratifisistáččii ILO 169-sopâmuš.
Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii.	Parlament meid vaađâi, et algâaalmugeh kalgeh uásálistiđ čovgâsubbooht politijkkárij vuáváámân.
Eamiálbmotkultuvrraid ja - gielaid sihkkarastin eaktuda sierradoaibmabijuid.	Algâaalmugkulttuurij já - kielâi turvim váátá sierânâstooimâid.
Suoma Eurohpa uniovnna searvanáššebáhpára oassin lea sámiid guoskevaš beavdegirji nr 3, mainna soahpamušoassebealit dovddastit, ahte Suomas ja Ruoŧas leat álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa mielde geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid hárrái sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheami ja ovddideami várás sihke oaivvildit, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat gitta luondduealáhusain nugo boazodoalus sámiid árbevirolaš eatnamiin.	Suomâ Euroop Union servâmäššikirje uássin lii sämmilijd kyeskee pevdikirje nr 3, moin sopâmušpeleh tubdâsteh, et Suomâst já Ruotâst láá aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ mield kenigâsvuođah já čoonnâsmeh sämmilij háárán sii iäláttâsâi, kielâ, kulttuur já eellimvyevi siäilutmân já oovdedmân sehe uáinih, et ärbivuáválâš sämikulttuur já sämiiäláttâsah láá kiddâ luánduiäláttâsâin tegu puásuituálust sämmilij ärbivuáválijn kuávluin.
Searvanáššebábir lea váldon oassin ng. Lissabon soahpamuša.	Servâmäššikirje lii valdum uássin nk. Lissabon sopâmuš.
Sámebeavdegirjji 1 artikla mielde dan easttekeahttá, mii EY vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.	Sämipevdikirje 1 artikla mield ton estihánnáá, maid ES (EY) vuáđudemsopâmušâst meriduvvoo, et sämmiláid uážžu mieđettiđ ohtuuvuoigâdvuođâid puásuituálu háárjutmân ärbivuáválijn sämikuávluin.
Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga.	Nuuvtpa tággáár uđâsmittem puáhtá olášuttiđ aalmuglávt EU mietâmâšâttáá.
Artikla 2 mielde beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, ahte dat guoská árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid earáge oktovuoigatvuođaid, mii goittotge eaktuda buot soahpamušoassebeliid miehtama.	Artikla 2 mield pevdikirje puáhtá vijđediđ kuoskâđ eres-uv sämmilij ohtuuvuoigâdvuođâid, moh lohtâseh ärbivuáválâš sämi-iäláttâssáid. Tot kuittâg váátá puohâi sopâmušpeelij miettâm.
Suomas vuođđolága ollašuvvama láhkaásahanfidnuin gohcá vuođđoláhkaváljagoddi.	Suomâst vuáđulaavâ olášume lahâasâttâsprojektijn kocá vuáđulahâváljukodde.
Váljagotti bealiváldimit sámiid vuoigatvuohtasajádagas linjádit láhkaásaheami válmmaštallama.	Váljukode peleväldim sämmilij vuoigâdvuođâsajattuvâst linjee lahâasâttâs valmâštâllâm.
Vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimat váldojit vuhtii sámedikki ovddugohcimis ja cealkámušain.	Vuáđulahâváljukode peleväldimeh váldojeh vuotân sämitige hiäđukocemist já ciälkkámušâin.
Sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima vuolggasadjin lea Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja riikkaidgaskasaš eamiálbmot- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama gohcci orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvama ovddideapmi.	Sämitige jieijâs tooimâ já hiäđukocceem vuolgâsaijeen lii Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já aalmugijkoskâsij algâaalmug- já olmoošvuoigâdvuođâi olášume koccee orgaanâi avžuuttâsâi olášume ovdedem.
1.4.	1.4.
Doaibmabaji vuolggasajit	Toimâpaje vuolgâsajeh
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusa ráđđehusprográmmas stáhtaráđđi lea čatnasan sihkkarastit sámedikki doaibmaneavttuid.	Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâs haldâttâsohjelmist staatârääđi lii čonnâsâm turviđ sämitige toimâmiävtuid.
Ráđđehusprográmmas biddjo ulbmilin ILO 169 soahpamuša ratifieren vuosttas háve.	Haldâttâsohjelmist asâttuvvoo ulmen ILO 169-sopâmuš ratifisistem vuossâmuu keerdi.
Ráđđehus čatnasa maiddái ovddidit eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheami nu ahte čielggasmahttá ja oassálastá eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš ovttasbargui eamiálbmogiid duođalaš suodjaleami nannema dihtii.	Haldâttâs čoonnâs še ovdediđ eennâmkiävtu stivrejeijee čielgâsmitmáin lahâasâttâs já uásálistmáin algâaalmugijd kyeskee aalmugijkoskâsâš oovtâstpaargon naanoodmân algâaalmugij tuođâlâš suojâlem.
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dasa, ahte ollašuhtto sámegielaid ealáskahttinprográmma, dan resurseren ja ráhkaduvvo fásta doaibmamálle sámegielaid ealáskahttima várás.	Haldâttâs čoonnâs ohjelmistis olášuttiđ sämikielâi iäláskittemohjelm, ton resurssistem já läjidiđ pissoo toimâmmaali sämikielâi iäláskitmân.
Ráđđehus čatnasa sihkkarastit sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sámegielain ja ráhkadit álbmotlaš giellastrategiija.	Haldâttâs čoonnâs turviđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân já rähtiđ aalmuglâš kielâstrategia.
Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo erenomáš fuopmášupmi sáme-, románagiela ja maiddái seavagiela sajádahkii.	Strategiast já oovdedmist kiddejuvvoo eromâš huámášume sämi-, romani- sehe seevvimkielâ sajattâhân.
Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasuvvo dasa, ahte sihkkarasto sápmelaš kulturvuohki ja árbevierru geavahit luonddu.	Biodiversiteetstrategia olášutmist čonnâsuvvoo turviđ säämi kulttuurlâš vyevi já ärbivyevi kevttiđ luándu.
Ráđđehusprográmma linjjá meroštallamiid ollašuvadettiin, buorránit sámedikki doaibmaneavttut ja maiddái sámegiela ja kultuvrra seailun sihkkarasto.	Ko haldâttâsohjelm linjiimeh olášuveh, te toh pyeredeh sämitige toimâiävtuid já torvejeh sämikielâ já kulttuur siäilum.
Ruvkeláhka (621/2011) ja čáhceláhka (587/2011) leat ođasmahtton.	Ruukilaahâ (621/2011) já čäcilaahâ (587/2011) láá uđâsmittum.
Lágaide lea váldon ng. sámekultuvrra heajudeami suodji.	Lavváid lii valdum nk. sämikulttuur hiäjusmittem syeji.
Vuođđoláhkaváljagoddi lea linjádan, ahte sámiid guoski sierralágaide galgá váldit ng. sámekultuvrra heajudeami suoji ruvkelága ja čáhcelága ovdamearkka mielde.	Vuáđulahâváljukodde lii linjim, et sämmilijd kyeskee sierânâslavváid kalga väldiđ nk. sämikulttuur hiäjusmittem syeje ruukilaavâ já čäcilaavâ ovdâmeerhâ mield..
Ruvkelága mielde golledoidin-, málbmaohcan- dahje ruvkelobi ii galgga mieđihit, jos lobi mieldásaš doaibma okto dahje ovttas eará vástideaddji lobiid dahje guovlluid eará geavahanhámiiguin heajudivčče sámiid ruovttuguovllus dehalaš eavttuid bargat árbevirolaš sámee	Ruukilaavâ mield kolletoidem-, malmâuuccâm- tâi ruukilove ij koolgâ mieđettiđ, jis love miäldásâš toimâ ohtuunis tâi oovtâst eres västideijee luvijguin tâi kuávlui eres kevttimhamijguin hiäjusmitáččij sämikuávlust merhâšittee iävtuid hárjuttiđ ärbivuáválijd sämiiäláttâsâid teikkâ mudoi paijeentoollâđ já ovdediđ sämikulttuur.
Čáhceláhka	Čäcilaahâ
aláhusaiguin dahje muđui bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra.	Suomâ, Taažâ já Ruotâ staatah ráđádeleh eidu párásist tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistmân.
Golmma riikka sámedikkis leat ovddasteaddjit álbmotlaš ráđđádallansáttagottiin.	Kuulmâ eennâm sämitiigijn láá ovdâsteijeeh aalmuglijn ráđádâllâmairâskuudijn.
Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut gárvvisin maŋimustá jagi 2015.	Ráđádâlmijd lii uáivil uážžuđ valmâšin majemustáá ive 2015.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea čoahkkimis 14.4.2010 mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oainnu davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin.	Säämi parlamentaarlâš rääđi lii čuákkimistis 14.4.2010 meridâm, et sämmiliih hämmejeh ohtsii uáivil taveeennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmijn.
Birasministeriija ásahan álbmotlaš artikla 8(j)bargojoavku lea luohpadan evttohusa, mii guoská sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja sihkkarastima Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid	Pirâsministeriö asâttem aalmuglâš artikla 8(j)pargojuávkku lii luovâttâm iävtuttâsâs sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân, iäláskitmân já turviimân Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield..
Sámiid ruovttuguvlui gulavaš dahje váikkuhusain dohko olli čáhcedoallofidnu galgá ollašuhttit nu, ahte dat ii menddo olu heajut sámiid vejolašvuođaid geavahit sidjiide eamiálbmogin gulavaš vuoigatvuođaid doalahit ja ovddidit kultuvrra sihke bargat árbevirolaš ealáhusaiguin.	Pargojuávkku adelij 28 tehálii toimâiävtuttâssâd já 11 avžuuttâssâd jieškote-uv ministeriöid já virgeomâháid sämmilij ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân, iäláskitmân já maaccâtmân. Loppâraapoort váldoo
Čáhcedoallofidnu vahátlaš váikkuhusat sáhttet čuohcat sámiide eamiálbmogin gulavaš, kollektiivvalažžan gehččon vuoigatvuođaide, muhto maiddái ovdamearkan dušše ovtta sámebearraša diliide.	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš
Davviriikkaid oktasaš áššedovdijoavku luohpadii skábmamánus 2005 evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan.	Ohtsâštave-eennâmlâš äššitobdeejuávkku luovâttij skammâmáánust 2005 iävtuttâs tave-eennâmlâš sämisopâmuššân.
Soahpamuša dárkkuhussan lea nannet ja gievrudit sámiid vuoigatvuođaid nu, ahte dat sáhttet seailluhit ja ovddidit giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu, ahte stáhtaráját nu uhcán go vejolaš heađuštit dan.	Sämikuávlun sajaduvvee tâi vaikuttâsâidis tááhust toho ollee čäcituáluproojeekt kalga olášuttiđ nuuvt, et tot ij meendu čuuvtij hiäjusmit sämmilij máhđulâšvuođâid kevttiđ sijjân algâaalmugin kullee vuoigâdvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur sehe hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis.
Stáhtat galget ovttasbarggus sámedikkiiguin ovddidit stáhta rájáide guoskevaš doaimma dáfus mearkkašahtti láhkaásaheami ja eará ásaheami jotkkolaš oktiiheiveheami.	Čäcituáluproojeekt háituliih vaikuttâsah pyehtih čuoccâđ nuuvt sämmiláid algâaalmugin kullee, ohtsâžžân nomâttum vuoigâdvuođáid, ko meid ovdâmerkkân tuše oovtâ sämmilâšperruu eellimtilán.
toteudu, koska saamelaisten mielde.	olášuu, koska sämmilij
Bargojoavku attii 28 dehalaš doaibmabiddjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa sierra ministeriijaide ja virgeoapmahaččaide sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja máhcaheami várás.	Sopâmuš uáivilin lii nanodiđ sämmilij vuoigâdvuođâid nuuvt, et sij pyehtih siäiluttđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur, iäláttâsâid já ohtsâškodde-elimis nuuvt, et staatârääjih hemâdiččii tom nuuvt uccáá ko máhđulâš.
Loahpparaporta váldo vuhtii Suoma luonddu máŋggahámatvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallamis.	olášuu, koska sämmilij vuotân Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategia já toimâohjelm valmâštâlmist.
Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavku luohpadii evttohusa sámegielaid ealáskahttinprográmman njukčamánus 2012.	Máttááttâs- já kulttuurministeriö asâttem pargojuávkku luovâttij iävtuttâsâs sämikielâi iäláskittemohjelmân njuhčâmáánust 2012.
Bargojoavku evttoha ee. ahte giellabeassedoaibma stáđásmahtto ja viiddiduvvo, sámegiela oahpahus ovddiduvvo olles riikkas, nuortalašgiela ealáskahttima várás ollašuhttojit sierradoaibmabijut, sámegielat radio-, televisio- ja internetsisdoalut lasihuvvojit dovdomassii ja sámedáidaga ja kultuvrra doarjja lasihuvvo dalážis.	Pargojuávkku iävtut el. et kielâpiervâltoimâ vuáháduttoo já vijđeduvvoo, sämikielâ máttááttâs ovdeduvvoo ubâ enâmist, nuorttâsämikielâ iäláskitmân olášuttojeh sierânâstooimah, sämikielâlâš radio-, televisio- já internetsiskáldâsah lasettuvvojeh merhâšitteht já sämitaiduu já kulttuur toorjâ lasettuvvoo tááláást.
Katainen ráđđehusa doaibmabaji lea dárkkuhus ođasmahttit guolástuslága, Deanu guollebivddu stivrejeaddji stáhtasoahpamuša, lága Meahciráđđehusas, meahccejohtalus-, luonddusuodjalan-, meahcceguovlo- birassuodjalan-, eanageavahan- ja huksen-, ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága.	Katais haldâttâs toimâpaje ääigi lii uáivilin uđâsmitteđ kuálástuslaavâ, Tiänu kuálástus stivrejeijee staatâsopâmuš, laavâ Meccihaldâttâsâst, meccijotolâh-, luándusuojâlem-, meccikuávlu- pirâssuojâlem-, eennâmkevttim já huksim-, já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmist adelum laavâ.
Lassin ráđđehus válmmaštallá gielddahálddahusa ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusa.	Lasseen haldâttâs valmâštâl kieldâhaldâttuv já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusuđâsmittem.
1.5.	1.5.
Sámedikki doaimma árvvut	Sämitige tooimâ áárvuh
Sámedikki ekonomiijaplána 2012-15 nana sámi identitehta sámegielaid eallinfápmu sámekultuvra ja kulturárbi árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu sámi luondduoktavuohta	Sämitige tooimâ áárvuh noonâ säämi identiteet sämikielâi eellimvuáimálâšvuotâ säämi kulttuur já kulttuurärbi ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuotâ säämi luánduohtâvuotâ
Govva: Petra Biret Magga-Vars	Kove: Petra Biret Magga-Vars
sámi kulturduovdda sámiid suvdilis ovdáneami ja biologalaš máŋggahámatvuođa sihkkarastin sámi dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta searválastin sámiid árbevieruid doalaheapmi ja árbevirolaš dieđu ealáskahttin ja sihkkarastin	säämi kulttuurenâdâh sämmilij pištee ovdánem já biologâlâš maaŋgâhámásâšvuođâ turvim säämi täsiárvu já oovtviärdásâšvuotâ siärvuslâšvuotâ sämmilij ärbivuovij paijeentoollâm já ärbivuáválii tiäđu iäláskittem já turvim
2.	2.
Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat	Sämitiggepaje hástuseh já máhđulâšvuođah
Kultuvra lea sirdásan buolvvas nubbái váldokultuvrra deattu vuolde ja seailluhan eallinfámu servodagas nuppástusdeattus fuolakeahttá.	Kulttuur lii sirdâšum suhâpuolvâst nuubán väldikulttuur tedduu vyelni já siäiluttâm eellimvuámálâšvuođâs ohtsâškodálávt nubástustedduin peerusthánnáá.
Sámekultuvra lea lundui čatnasan kultuvra.	Sämikulttuur lii čonnâsâm luándun.
Globalisášuvnna ja industriijamáilmmi buktán áitagat heailluhit olbmo ja luonddu gaskasaš dássedeattu maiddái sámiid ruovttuguovllus.	Globalisaatio já rahtulâšvuođâlum maailm puáhtám uhkeh äštih ulmuu já luándu koskâsâš täsitiädu meid sämikuávlust.
Dálkkádatnuppástus, dan buktin negatiivvalaš váikkuhusat luonddu máŋggahámatvuhtii ja kultuvrra doalahaneavttuide, ođđa boahttišlájat ja luondduresurssaid viiddes ávkingeavaheami lassáneapmi árktalaš guovllus áitet sámekultuvrra ja árktalaš eamiálbmogiid boahttevuođa.	Šoŋŋâdâhnubástus, ton puáhtám negatiivliih vaikuttâsah luándu maaŋgâhámásâšvuotân já kulttuur hárjuttemiävttoid, uđđâ puáđulâššlaajah já luánduresurssijguin vijđáht ávhástâllâm, mii lii lasanâm arktâlâš kuávlust, äštih sämikulttuur já arktâlâš algâaalmugij puátteevuođâ.
Industriijamáilmmi eallindási doalaheapmi ja ođđa teknologiija ovdáneapmi leat buktán stuorra beroštumi maiddái sámiid ruovttuguovllu ruvkeminerálaide.	Rahtulâšvuođâlum maailm eellimtääsi paijeentoollâm já uđđâ teknologia ovdánem láá puáhtám stuorrâ mielâkiddiivâšvuotâ še sämikuávlu ruukimineraaláid.
Beroštupmi árktalaš luondduresurssaidda buktá dárbbu maiddái ođđa infrastruktuvračovdosii, mat sáhttet áitit sámekultuvrra boahttevuođa.	Mielâkiddiivâšvuotâ arktâlâš luánduresurssáid puáhtá táárbu meid uđđâ infrastruktuurčuávdusáid, moh pyehtih äštiđ sämikulttuur puátteevuođâ.
ILO 169 soahpamuša ratifieren lea buoremus vuohki sihkkarastit sámiid ruovttuguovllu luonddu ja olbmo dássedeattu seailuma maiddái boahttevaš buolvvaide ja sihkkarastit sámekultuvrra seailuma.	ILO 169-sopâmuš ratifisistem lii pyeremus máhđulâšvuotâ turviđ sämikuávlu luándu já ulmuu täsitiädu siäilum meid puáttee suhâpuolváid já turviđ sämikulttuur siäilum.
Dálkkádatnuppástuspolitihkai váikkuheapmi nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge boahtá leat sámedikki doaibmabaji barggu dehalaš oassi.	Šoŋŋâdâhnubástuspolitiik vaikuttem nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv šadda leđe tehálâš uási sämitige toimâpaje pargo.
Sámiid vuoigatvuođalaš sajádat lea vuođđolágas nanus.	Sämmilij vuoigâdvuođâlâš sajattâh lii vuáđulaavâst nanos.
Suoma ratifieren riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat suodjalit sámekultuvrra, muhto soahpamušaid gohcci orgánaid ávžžuhusat báhcet váldooasis ollašuvakeahttá Suomas.	Suomâ ratifisistem aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuođâsopâmušah suojâleh sämikulttuur, mut sopâmušâid koccee orgaanâi avžuuttâsah pääccih iänááš olášuuhánnáá Suomâst.
Vuoigatvuođalaš suodji ii goittotge ollašuva doarvái go sámekultuvrra suojis ii leat mearriduvvon árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheamis.	Vuoigâdvuođâlâš syeji ij kuittâg olášuu tuárvi pyereest ko sämikulttuur syejeest ij lah meridum ärbivuáválij sämiiäláttâsâi stivrejeijee lahâaasâtmist.
Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra váimmus ja dorjot sámegiela árbevirolaš geavahanbirrasiid seailuma.	Ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá sämikulttuur vááimus já tuárjuh ärbivuáválij sämikielâ kevttimpirrâsij siäilum.
Sámiin lea nana máhttin árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis ja árbevirolaš ealáhusat leat seailluhan árbevirolaš bargomálle otnáža rádjai buot servodaga nuppástusdeattuin fuolakeahttá.	Sämmilijn lii noonâ mättim ärbivuáválij iäláttâsâi porgâmist já ärbivuáváliih iäláttâsah láá siäiluttâm ärbivuáválii porgâmmaalis onnáá peeivi räi puohâin ohtsâškodálijn nubástustedduin peerusthánnáá.
Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra nanusvuohta.	Ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá sämikulttuur vieksâvuotâ.
Sámenuorat háliidit beassat árbevirolaš sámeealáhusaide sirdin dihtii iežaset kultuvrra buolvvas nubbái sihkkarastimiin ná sámekultuvrra jotkkolašvuođa.	Säminuorah halijdeh peessâđ porgâđ ärbivuáválij sämi-iäláttâsâiguin já sirdeđ jieijâs kulttuur suhâpuolvâst nuubán turviimáin sämikulttuur jotkum.
Stuorra oassi sámiin oažžu goittotge áigáiboađu ođđaáigásaš ealáhusain ja ámmáhiin.	Stuorrâ uási sämmilijn uážžuh kuittâg áigápuáđus uđđâáigásijn iäláttâsâin já ámáttijn.
Sámi eallinvuohkái leamašan mihtilmas áigáiboađu háhkan máŋggaid sierra boahtogálduin ja árbevierru joatkašuvvá iešguđetlágan lotnolasealáhusaid hámis.	Sämmilâš eellimvuáhán lii lamaš tijpâlâš áigápuáđu čokkânem maaŋgâin jieškote-uvlágán puátukäldein já ärbivyehi juátkoo sierâlágán kuálusiäláttâsâi häämist.
Ođđaáigásaš ealáhusaid, nugo turismma, kreatiivva surggiid ja buorredillebálvalusaid, laktin árbevirolaš dienasmálliide veahkeha sámiid ruovttuguovllu eallinfámu seailuma ja fállá nuoraide dilálašvuođa báhcit dahje máhccat ruovttuguvlui.	Uđđâáigásij iäláttâsâi, tegu tuurism, kreatiivlâš suorgij já pyereestvaijeempalvâlusâi, ovtâstittem ärbivuáváláid tiänámmallijd išedeh sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ siäilum já adeleh nuoráid tilálâšvuođâ pääcciđ tâi maccâđ päikkikuávlusis.
Dat eaktuda goittotge sámiid vejolašvuođa ieš stivret eallindiliid ja doarjut ealáhuspolitihka bokte sámekultuvrra dáfus guovddáš elemeanttaid.	Taat váátá kuittâg sämmilij máhđulâšvuođâ stivriđ jieijâs eellimtile já tuárjuđ iäláttâspolitiik pehti sämikulttuur tááhust merhâšittee amnâsijd.
Sámeealáhusain dušše boazodoallu ja duodji leat oktonassii gánnáhahtti ealáhusat.	Sämi-iäláttâsâin tuše puásuituálu já kietâtyejeh láá jo ohtuunis kannatteijee iäláttâsah.
Eará árbevirolaš sámeealáhusat leat dán áigge siidoealáhusat.	Eres ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá tááláá ääigi uálgi-iäláttâsah.
Guolásteaddji ja meahcásteaddji sámiid birra eai leat statistihkat.	Kyelipivdem já meccipivdem hárjutteijee sämmilijn iä lah lovottuvah.
Maiddái sámi duojáriid birra eai leat statistihkat.	Säämi tuájárijn iä lah še lemin lovottuvah.
Sámeealáhusaid suoji sihkkarastin láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis lea sámekultuvrra ja giela seailuma eaktu.	Sämiiäláttâsâi syeje turvim lahâaasâtmist, haldâttuvâst já resurssistmist lii sämikulttuur já kielâ siäilum iähtu.
Ealáhusráhkadusa nuppástuvvan, sámegiela rievdan suomagillii, sámeealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sámiid fárren eret sámiid ruovttuguovllus áitet sámiid ja sámekultuvrra ruovttuguovllu eallinfámu.	Iäláttâsráhtus rievdâm, sämikielâ muttum suomâkielân, sämi-iäláttâsâi hiäjus kannattem já sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust äštih sämmilij já sämikulttuur päikkikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ.
Oktavuohta sámeealáhusaide, - gillii, árbevirolaš luonddugeavaheapmái ja árbevirolaš dihtui hedjona sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Ohtâvuotâ sämi-iäláttâssáid, - kielân, ärbivuáválâš luándukiävtun já ärbivuáválâš tiätun hiäjusmuvá sämikuávlu ulguubeln.
Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallái sámit masset lágas ásahuvvon vuoigatvuođa johtalit ja geavahit luonddu dihto guovlluin, ja manahit oktavuođa árbevirolaš sohkaguovlluide.	Varriidijn sämikuávlu ulguubel sämmiliih monâtteh lahâaasâtlâš vuoigâdvuođâidis lihâdiđ já kevttiđ luándu tiätu kuávluin moonâtmáin ohtâvuođâ ärbivuáváláid suhâkuávloid.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit leat vejolašvuohta maiddái sámiid ruovttuguovllu ja sámi servodaga ovdáneami dáfus.	Sämikuávlu ulguubeln ässee sämmiliih láá máhđulâšvuotâ še sämikuávlu já säämi ohtsâškode ovdánem tááhust.
Ruovttuguovllu olggobealde ássá allagit skuvlejuvvon sámeálbmot, geain lea olu addinláhkai sámekultuvrra boahttevuođa sihkkarastimii jos sámediggi máhttá laktit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid ovttasráđiid sihkkarastit sámekultuvrra boahttevuođa.	Sämikuávlu ulguubeln áásá ollâškuávlejum sämiaalmug, mast lii ennuv adelemnáál sämikulttuur puátteevuođâ turviimân jis sämitigge máttá ovtâstittiđ sämikuávlu ulguubeln ässeid oovtâst turviđ sämikulttuur puátteevuođâ.
Doaibmabaji hástalussan boahtá leat vejolašvuođaid láhčin sámiid ruovttoluotta fárremii sámiid ruovttuguvlui.	Toimâpaje hástusin šadda leđe iävtui lääččim sämmilij maasâdvarriimân sämikuávlun.
Sámiid ruovttuguovlu ja dálá servodaga hástalusat dárbbašit ain eanet allagit skuvlejuvvon bargofámu ja mánáid ja nuoraid, geaidda sáhttá sirdit sámegiela ja sámekultuvrra.	Sämikuávlu já tááláá ohtsâškode hástuseh tarbâšeh ain eenâb ollâškuávlejum pargovyeimi já párnáid já nuorâid, kiäid puáhtá sirdeđ sämikielâ já sämikulttuur.
Buot Suomas hállon sámegielat leat áitatvuložat, erenomážit uhcit gielat anáraš- ja nuortalašgiella.	Puoh Suomâst sarnum sämikielah láá aštuuvuálásiih, eromâšávt ucebeh aanaar- já nuorttâsämikielâ.
Áitatvuložin šaddan joatkašuvvá, jos sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ii sáhte sihkkarastit nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.	Áštuuvuálásâžžân šoddâm ovdánem juátkoo, jis sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid ij pyevti turviđ nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
Servodaga johtilis nuppástuvvan ja globalisašuvdna dagahit ođđa terminologiija dárbbu johtilitge.	Pirâstittee ohtsâškode jotelis rievdâm já globalisaatio lääččih uđđâ terminologia táárbu jotelávt-uv.
Ođđa terminologiija ovddideapmi ja oahpaheapmi nu mánáide, nuoraide go rávesolbmuide lea dehalaš ja dasa galgá bidjat deattu, vuoi sámegiella seailu giellan, man sáhttá geavahit buot servodaga sierra doaimmain iige giella báze dušše árbevirolaš ealáhusaid, sosiálalaš eallima ja árgabeaivve giellan.	Uđđâ terminologia ovdedem já máttááttem nuuvt párnáid, nuoráid ko rävisulmuid-uv lii tehálâš já toos kalga lasettiđ resurssijd, vâi sämikielâ siäilu kiellân, maid puáhtá kevttiđ puohâin sierâlágán ohtsâškode tooimâin ige kielâ pääsi tuše ärbivuáválij iäláttâsâi, sosiaallâš eellim já argâpeeivi kiellân.
Sámekultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid.	Sämikulttuur turvim váátá lase resurssijd.
Resurssaid sihkkarastin leage doaibmabaji okta stuorámus hástalusain riikkaidgaskasaš ekonomiijakriissa dihtii.	Resurssij turvim lii-uv toimâpaje ohtâ stuárráámusâin hástusijn aalmugijkoskâsâš ekonomiakriisi keežild.
Almmá lassiresurssaid haga sámedikki doibmii, sámegiela ja kultuvrra suodjái, árbevirolaš dieđu ja sáme-ealáhusaid sihkkarastimii sámedikki doaibmaprográmma ulbmiliid ii sáhte doarvái ollašuhttit iige láhčit sámiide buoret sajádaga boahttevuođa hárrái.	Laseresurssijttáá sämitige tooimân, sämikielâ já kulttuur suáján, ärbivuáválii tiäđu já sämi-iäláttâsâi turviimân, sämitige toimâohjelm uulmijd ij pyevti tuárvi pyereest olášuttiđ ige lääččiđ sämmiláid pyereeb sajattuv puátteevuođâ háárán.
Sámi musihkka, juoigan, erenomážit luohti, livđe sihke leudd, sámegiella ja máinnastanárbi, árbevirolaš ealáhusat, searválasvuohta, duodji, dáidda ja luondogaskavuohta leat sámekultuvrra váimmus, kultuvrra nanusvuohta.	Säämi muusik, juáigus, eromâšávt lyeti, livđe sehe leuŠdd, sämikielâ já mainâstemärbivyehi, ärbivuáváliih iäláttâsah, siärvuslâšvuotâ, tyeji, taaidâ já luándukoskâvuotâ láá sämikulttuur vááimus, kulttuur vieksâvuotâ.
Sámekultuvrra doaimma stuorra hástalussan leage sihkkarastit sámekultuvrra váibmosa seailuma ja ovdáneami iežas eavttuid mielde máilmmis, mii šaddá ain eanet globálan.	Sämitige tooimâ stuorrâ hástusin lii-uv turviđ sämikulttuur váimus siäilum já ovdánem jiešiävtulávt globališuvvee mailmist.
Sámediggái vuođđuduvvon nuoraidráđđi láhčá ođđa vejolašvuođa váldit vuhtii sámedikki barggus ain buorebut sámemánáid ja – nuoraid dárbbuid ja ovddidit sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima fuopmášit ođđa sámi nuoraidkultuvrra ja sámemánáid ja – nuoraid sierradárbbuid.	Sämitiigán vuáđudum nuorâirääđi lääjid uđđâ máhđulâšvuođâ väldiđ vuotân sämitige pargoost ain pyerebeht sämipárnái já - nuorâi táárbuid já ovdediđ sämitige jieijâs tooimâ sehe hiäđukocceem väldiđ vuotân uđđâ säämi nuorâikulttuur já sämipárnái já - nuorâi sierânâstáárbuid.
Sámiid diđolašvuohta iežaset vuoigatvuođain eamiálbmogin lea nanosmuvvan.	Sämmilij tiäđulâšvuotâ jieijâs vuoigâdvuođâin algâaalmugin lii nanosmâm.
Ovttaveardásašvuohtalága ja vehádatáittardeaddji barggu mielde sámiid vejolašvuođat oažžut vuoigatvuođa ja sihkkarastit iežaset vuoigatvuođaid leat buorránan.	Oovtviärdásâšvuođâlaavâ já ucceeblohováldálii pargo mield láá sämmilij máhđulâšvuođah uážžuđ vuoigâdvuođâ já turviđ jieijâs vuoigâdvuođâid láá puáránâm.
Sámiid vuoigatvuohtasajádat čohkiida goittotge máŋgga sierra lága ja riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul ja vuoigatvuođaid oppalašsuoji hábmen lea váttis.	Sämmilij vuogâdvuođâsajattâh hámášuvá kuittâg maaŋgâ sierâ laavâ já aalmugijkoskâsâš sopâmuš vuáđuld já vuoigâdvuođâi ubâlâšsyeje hammim lii vaigâd.
Sámediggi galgáge buvttihit dieđuid áddehahttiláhkai ja álkit sámiid vuoigatvuođain nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.	Sämitigge kalga-uv pyevtittiđ tiäđu iberdetteht já älkkeht sämmilij vuoigâdvuođâin nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
3.	3.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Sámedikki doaimma ulbmilin lea leat sámiid doarjjan ja veahkkin sihkkarastimiin sámiid vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama.	Sämitige tooimâ ulmen lii leđe sämmilij tuuvdân já iššeen turviimin sämmilij vuáđuvuoigâdvuođâi olášume.
Doaibma ovddiduvvo nu, ahte sámit sáhttet lahkonit ain álkibut sámedikki ja sámediggi lea oasálažžan sámiid árggas sámiid ruovttuguovllu gielddain, dan olggobealdege ja sosiálalaš medias.	Toimâ ovdeduvvoo nuuvt, et sämmiliih pyehtih aldaniđ ain älkkeebeeht sämitige já sämitigge lii mieldi sämmilij aargâst sämikuávlu kieldâin, ton ulguubeln-uv já sosiaallâš mediast.
Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus árbevirolaš sámeealáhusbargiiguin, sámeservviiguin ja ásahusaiguin sámiid sajádaga ovddideapmin.	Sämitigge táuáimá alda oovtâstpargoost ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pargeiguin, sämiservijguin já instituutioiguin sämmilij sajattuv pyereedmân.
Sámedikki diehtojuohkin ja almmusvuohtagovva buoriduvvojit ja lasihuvvo sámedikki doaimma dovddusvuohta sámiid ja guovddáš čanasjoavkkuid gaskavuođas.	Sämitige viestâdem já almolâšvuođâkove pyereduvvoo já sämitige tooimâ tubdâmvuotâ sämmilij já kuávdášlâš čanosjuávhui koskâvuođâst lasettuvvoo.
Sámediggi doaibmá nu, ahte doaibmaprográmma ollašuvvá dievasmearálaččat ja sámedikki buot doaimma jođihit sámedikki árvvut ja sámekultuvrra mieldásaš vuohki doaibmat.	Sämitigge tuáimá nuuvt, et toimâohjelm olášuvá tievâsmiärálávt já ubâ sämitige tooimâ stivrejeh sämitige áárvuh já sämikulttuur miäldásâš vyehi toimâđ.
Doaibmabaji váldoulbmiliid ollašuvvan doarju nannosit doaibmabaji dárkilis ulbmiliid ollašuvvama.	Toimâpaje váldu-uulmij olášume tuárju nanosávt toimâpaje ovtâskâčuággásij uulmij olášume.
Sámediggi sihkkarastá buot doaimmas sámegiela, kultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu sámekultuvrra mielde ja fuolaha sámiid eallinvejolašvuođaid buorideamis ovttaárvosaččat olles sámiid ruovttuguovllus.	Sämitigge tuurvâst puoh tooimâst sämikielâ, kulttuur já sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ sämikulttuur mield já huolât täsipiälásávt sämmilij eellimmáhđulâšvuođâi pyereedmist ubâ sämikuávlust.
Sámediggi ovddida sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Sämitigge oovded sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâi olášume meid sämikuávlu ulguubeln.
Ulbmilin lea, ahte sámedikkis livčče doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Ulmen lii, et sämitiggeest liččii toimâsajeh puohâin sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln-uv.
Doaibmaprográmma ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat sámedikki	Toimâohjelm uulmij olášume čuávvup ihásávt sämitige toimâmuštâlus kieđâvuššâm ohtâvuođâst.
Doaibmaprográmma ollašuhttimis vástidit sámedikki buot orgánat ja bargoveahka iežaset doaibmasurggiin.	Toimâohjelm olášutmist västideh puoh sämitige orgaaneh já pargeeh jieijâs toimâsyergist.
Prográmma lea ráhkaduvvon suomagillii ja sámegillii.	Ohjelm on rahtum suomâkielân já sämikielân.
Doaibmaprográmma ollašuhttin eaktuda ođđa ekonomalaš resurssaid ja sámedikki iežas doaimma ovddideami ja beavttálmahttima.	Toimâohjelm olášuttem váátá uđđâ ekonomâlijd resurssijd já sämitige jieijâs tooimâ ovdedem já pehtilittem.
3.1.	3.1.
Sámediggebaji váldoulbmilat	Sämitiggepaje váldu-ulmeh
Sámedikki doaibmabaji 2012-2015 ulbmilin lea sihkkarastit sámegiela ja kultuvrra eallinfámu olles riikkas, gohcit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvama ja buoridit sámiid lágas ásahuvvon sajádaga.	Sämitige toimâpaje 2012–2015 ulmen lii turviđ sämikielâ já kulttuur eellimvuáimálâšvuođâ ubâ enâmist, kocceeđ sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi olášume já pyerediđ sämmilij lahâaasâtlâš sajattuv.
Sámediggebaji 2012–15 váldoulbmilat	Sämitiggepaje 2012–15 váldu-ulmeh
Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut	Sämmilij sajattâh, aalmugijkoskâsiih sopâmušah já áárvuh
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat	Sämitige tooimâ almoliih ulmeh
Sámediggebaji 2012-15 váldoulbmilat	Sämitiggepaje 2012–15 váldu-ulmeh
1. ILO 169-soahpamuša ratifieren 2. Davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieren 3. Sámediggelága ja - ásahusa ođasmahttin sihke sápmelašmeroštallama nuppástuhttin 4. Sámiid iešráđđenvuoigatvuođa ollašuvvan dievasmearálaččat 5. Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumiid ollašuvvan dievasmearálaččat 6. Sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttima álggaheapmi 7. Álbmotlaš artikla 8(j) - bargojoavkku evttohusaid ollašuhttin 8. Eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttin Suomas 9. Sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suoji ollašuvvan	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem 3. Sämitiggelaavâ já - asâttâs uđâsmittem sehe sämmilâšmiäruštâllâm rievdâdem 4. Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume tievâsmiärálávt 5. Katais haldâttâsohjelm sämmilâškirjiimij olášume tievâsmiärálávt 6. Sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem algâttem 7. Aalmuglâš artikla 8(j) - pargojuávhu iävtuttâsâi olášuttem 8. Algâaalmugjulgáštus olášuttem Suomâst 9.
10.	Sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi syeje olášume 10.
Sámekultuvrra heajudeami suoji olaheapmi čáhcelága mielde sámiid guoski buot sierralágaide 11.	sämmilijd kyeskee sierânâslavváid 11.
Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu sihkkarastin 12.	Sämikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuođâ turvim 12.
Eret fárrema geahpedeapmi ja ruovttoluotta fárrema lasiheapmi sámiid ruovttuguvlui 13.	Meddâlvarrim kepidem já maasâdvarrim lasettem sämikuávlun 13.
Gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvan olles riikkas 14.	Kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâi olášume ubâ enâmist 14.
Sámi parlamentáralaš ráđi beaktilis doaibman 15.	Säämi parlamentaarlâš rääđi pehtilis toimâ 15.
Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sajádaga, oažžuma ja sámi sisdoalu ovddideapmi 16.	Sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs sajattuv, juksâmvuođâ já säämi siskáldâs ovdedem
16.	16.
Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1.	Ohtsiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh Sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh 1.
Ilo-169-soahpamuš lea ratifierejuvvon Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin jagi 2015 rádjai ja sámiid vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái leat čovdon.	Ilo-169-sopâmuš lii ratifisistum Suomâ staatâ já sämitige oovtâstpargoost ive 2015 räi já sämmilij vuoigâdvuođah enâmân já čáácán láá čovdum.
2.	2.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin.	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmeh láá finnejum valmâšin kuulmâ eennâm sämitige já staatâi šiev oovtâstpargoost já sopâmuš lii ratifisistum Suomâst sämitige torjuin.
Davviriikkalaš sámesoahpamuš čuovvu nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku addin evttohusa.	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš nuávdid nuuvt kuhás ko máhđulâš äššitobdeepargojuávhu adelem iävtuttâs.
3.	3.
Sámediggeláhka ja - ásahus leat ođasmahtton sámedikki evttohusaid mielde ja ovddiduvvon sámiid iešmearridanvuoigatvuohta Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.	Sämitiggelaahâ já - asâttâs láá uđâsmittum sämitige iävtuttâsâi mield já oovdedmáin sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield..
Sápmelašmeroštallan lea nuppástuhtton vástidit sámedikki oainnu.	Sämmilâšmiäruštâllâm lii rievdâdum västidiđ sämitige uáivil.
Láhka ja – ásahus bohtet fápmui maŋimustá jagi 2014. 4.	Laahâ já - asâttâs šadda vuáimán majemustáá ive 2014. 4.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá dievasmearálaččat Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde sámiid ealáhusaid, sámegielat bálvalusaid ja sámeoahpahusa jođiheamis, sámi kulturárbbi hálddašeamis ja kulturalbmonemiid sihkkarastimis, sámegielat bálvalusaid ruhtadeamis ja sámedikki doaimmas jagi 2015 rádjai.	Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ olášuvá tievâsmiärálávt Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield sämmilij iäláttâsâi, sämikielâlâš palvâlusâi já sämimáttááttâs stivriimist, säämi kulttuurärbivyevi haaldâšmist já kulttuurolgospyehtimij turviimist, sämikielâlâš palvâlusâi ruttâdmist já sämitige tooimâst ive 2015 räi.
5.	5.
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumit leat ollašuvvan dievasmearálaččat Suoma stáhta ja sámedikki buori ovttasbargguin.	Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâsohjelm sämikirjiimeh láá olášum tievâsmiärálávt Suomâ staatâ já sämitige šiev oovtâstpargoost.
6.	6.
Sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabijut leat álggahuvvon ja resurserejuvvon.	Sämikielâi iäláskittemohjelm tooimah láá algâttum já resurssistum.
Bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás lea ráhkaduvvon sámedikki ja Suoma stáhta ovttasbargguin.	Pissoo malli sämikielâi iäláskitmân lii laaččum sämitige já Suomâ staatâ oovtâstpargoost.
7.	7.
Álbmotlaš artikla 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabiddjoevttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton 8.	Aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum 8.
Eamiálbmotjulggaštus lea ollašuhtton Suomas Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin.	Algâaalmugjulgáštus lii olášittum Suomâst Suomâ staatâ já sämitige oovtâstpargoost.
9.	9.
Sámekultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid suodji ollašuvvá ealáhusaid ja eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis.	Sämikulttuur já sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi syeji olášuvá iäláttâsâid já eennâmkiävtu stivrejeijee lahâaasâtmist, haldâttuvâst já resurssistmist.
10.	10.
Sámekultuvrra heajudeami suodji čáhcelága mielde lea váldon sámiid guoski buot sierralágaide jagi 2015 rádjai.	Sämikulttuur hiäjusmittem syeji čäcilaavâ mield lii valdum puohháid sämmilijd kyeskee sierânâslavváid ive 2015 räi.
Láhkaásahan- ja ovddidanfidnut eai heajut sámegielat bálvalusaid ja sámiid vuoigatvuođaid.	Lahâasâttâs- já ovdedmprojekteh iä hiäjusmit sämikielâlâš palvâlusâid já sämmilij vuoigâdvuođâid.
Sámedikki evttohusat gielddahálddahusa ráhkadusođastussan leat ollašuvvan.	Sämitige iävtuttâsah kieldâlâšhaldâttuv rááhtusuđâsmitmân láá olášum.
11.	11.
Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu lea sihkkaraston ja sámenuorat besset árbevirolaš ealáhusaid ollái.	Sämikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuotâ lii torvejum já säminuorah peessih ärbivuáválâš iäláttâssáid.
12.	12.
Sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus geahppána ja sámiid ruovttoluotta fárren sámiid ruovttuguvlui lassána.	Sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust kiäppán já sämmilij maasâdvarrim sämikuávlun lassaan.
13.	13.
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet olles riikkas ássanbáikkis fuolakeahttá.	Sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođah olášuveh ubâ enâmist aassâmsaajeest peerusthánnáá.
14.	14.
Sámi parlamentáralaš ráđđi dikšu beaktilit sámiid riikkaidgaskasaš ovddugohcima ja doaibmá sámiid oktavuođaid bajásdoallin.	Säämi parlamentaarlâš rääđi tipšo pehtilávt sämmilij aalmugijkoskâsâš hiäđukocceem já tuáimá sämmilij oohtânčannen.
Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii.	Ruošâ sämmiliih uásálisteh täsiárvulávt rääđi tooimân.
15.	15.
Alladássásaš giela oahpahus dahkko vejolažžan olles riikkas.	Ollâtásásâš kielâ máttááttâs tahhoo máhđulâžžân ubâ enâmist.
Buoriduvvo oahpahusa sámesisdoallu.	Máttááttâs sämmilâš siskáldâs ovdeduvvoo.
16.	16.
Sámiid buorredilli ja osolašvuohta buoriduvvojit nu, ahte nannejuvvojit iežasgielat ja kulturvuđot, alladássásaš buorredillebálvalusaid fálaldat sihke sihkkarasto čeahpes, ámmátdáiddolaš bargoveaga oažžun ja doarvái buorre ruhtadandássi.	Sämmilij pyereestvaijeem já uásálâšvuotâ ovdeduvvoo naanoodmáin jieijâskielâlâš já kulttuurân vuáđuduvvee, ollâtásásâš pyereestvaijeempalvâlusâi faallâm sehe turviimáin mättee, áámmáttáiđulâš pargojuávhu uážžum já kelijdeijee ruttâdemtääsi.
3.2.	3.2.
Doaibmabaji oktasaš dárkilis ulbmilat	Paje ohtsiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
Sámediggebaji oktasaš ja sektormieldásaš dárkilis ulbmilat	Sämitiggepaje ohtsiih já sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
3.2.1 Sámiid searválastima ovddideapmi	3.2.1 Sämmilij siärvuslâšvuođâ ovdedem
o Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin, olbmuiguin geat barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin, sámeealáhusservviiguin ja sápmelaš álbmotláhttoservodagain buoridan dihte sámiid sajádaga ja gullá čanasjoavkkuid ovddidan dihte iežas doaimma.	o Sämitigge tuáimá alda oovtâstpargoost nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin, ärbivuáválij sämiiäláttâsâi hárjutteijeiguin, sämi-iäláttâsservijguin já säämi aalmuglâšohtsâškuddijn sämmilij sajattuv pyereedmân já kulá čanosjuávhuid jieijâs tooimâ oovdedmân.
o Sámediggi ordne miehtá sámiid ruovttuguovllu ja dan olggobealde guovllu sámiid gullandilálašvuođaid ja gullá guovllu sámiid dárbbuid ovddidan dihte iežas doaimma.	o Sämitigge uárnee pirrâ sämikuávlu já ton ulguubeln kuávlu sämmilij kuullâmtilálâšvuođâid já kulá kuávlu sämmilij táárbuid, vâi puáhtá ovdediđ jieijâs tooimâ.
Sámedikki ordnen dáhpáhusat ja dakkár dáhpáhusat, main sámediggi lea mielordnejeaddjin, ordnejuvvojit sámekultuvrra ja sámi árvvuid mielde nu ahte dat duvdet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa ja ráhkadit sápmelaččaide lunddolaš deaivvadanbáikkiid.	Sämitige ornim tábáhtusah já tagareh tábáhtusah, main sämitigge lii uásiuárnejeijen, uárnejuvvojeh sämikulttuur já sämmilij aarvui mield tuárjumáin sämmilij siärvuslâšvuođâ já läčimáin sämmiláid luándulijd kuáhtámsoojijd.
o Sámediggi ráhkada ovttasbarggus sámedikki lávdegottiiguin sápmelaš sohkabuolvaprográmma, mas gieđahallojuvvojit sohkabuolvvaid sierragažaldagat ja - dárbbut, earenoamážit sámemánáid, - nuoraid ja - vuorasolbmuid.	o Sämitigge ráhtá säämi suhâpuolvâohjelm oovtâstpargoost sämitige jieškote-uv lävdikudijguin, main kieđâvuššojeh sierâ suhâpuolvâi sierânâskoččâmušah já táárbuh, eromâšávt sämipárnái, - nuorâi já elilâmulmui táárbuh.
Prográmma gárvána jagi 2013 áigge. o Sámedikki ruhtadan doaimmat ja bálvalusat ordnejuvvojit sámekultuvrra mielde ja dat váldet vuhtii sápmelaš árvvuid ja duvdet iešguđet sohkabuolvvaid gaskasaš vuorrováikkuhusa ja sámekultuvrra árbevieruid.	Ohjelm valmâštuvá ive 2013 ääigi o Sämitige ruttâdem palvâlusah já tooimah uárnejuvvojeh sämikulttuur mield väldimáin vuotân säämi áárvuid já tuárjumáin sierâ suhâpuolvâi koskâsâš vuáruvaikuttâs já sämikulttuur ärbivuovijd.
o Sámediggi álggaha ng. sápmelaš álbmotlahttoálgaga, nappo addojuvvo sámiide vejolašvuohta dahkat álgaga sámedikki čoahkkimii nu álkit go vejolaš.	o Sämitigge vuáđđud nk. säämi aalmuglâšalguu, ađai läjiduvvoo säm-miláid máhđulâšvuotâ alguu tohâmân sämitige čuákkimân nuuvt älkkeht ko máhđulâš.
o Fállojuvvojit aktiivvalaččat sámenuoraide vejolašvuođat oahpásmuvvat bargoeallimii sámedikkis ja čađahit oahpuide gullevaš hárjehallama sámedikkis.	o Fállojeh aktiivlávt säminuoráid máhđulâšvuođah uápásmuđ pargoelimân sämitiggeest já čođâldittiđ oppáid kullee hárjuttâllâm sämitiggeest.
3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi	3.2.2 Säämi ärbivuáválii tiäđu turvim
o Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2012-2020 ollašuhttimii, čuovvumii ja dan váikkuhanmuni árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid jođánis ollašuhttima.	o Sämitigge uásálist pehtilávt Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategian já toimâohjelm 2012–2020 olášutmân, čuávumân já vaikuttem árvuštâlmân já oovded sämmilijd kyeskee uulmij jotelis olášume.
Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat strategiija ja doaibmanprográmma ollašuhttimii.	Sämitiigán láá torvejum kelijdeijee resursseh uásálistiđ strategia já toimâohjelm olášutmân.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Nagoya beavdegirjji ratifierenprosessii ja ollašuhttimii.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt Nagoya pevdikirje ratifisistemprosessân já olášutmân.
o Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán.	o Ärbivuáválii tiäđu iäláskittemprojektij olášuttem lii álgám.
o Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sámi árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdáseami ja ovdáneami boahttevaš sohkabuolvvaide buot doaimmainis.	o Sämitigge váldá vuotân jieijâs tooimâst säämi ärbivuáválii tiäđu táárbuid já oovded puohâin toimâinis ärbivuáválii tiäđu siäilum, sirdâšem já ovdánem puáttee suhâpuolváid.
o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái.	o Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválii tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân.
3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi	3.2.3 Säämi kulttuurpirrâs turvim
Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuššii gullevaš Nagoya beavdegirji geenariggodagaid oažžumis	o Sämikuávlu eennâmkevttim stivriimist nuávdittuvvojeh biodiversiteetsopâmuš Akwé: Kon - ravvuuh tievâsmiärálávt.
ja oažžumušas ja daid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid vuoiggalaš ja dássebeallásaš juohkimis.	o Sämitigge uásálist aktiivlávt já pehtilávt uhkevuálásâš luándutiijpâi tile pyereedmân rahtum toimâvuávám olášutmân, čuávumân já uhkevuálásâš
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu	Sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu
Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j)	Biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j)
Soahpamušoassebealit galget álbmotlaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, gáhttet ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi máhtti báikkálašservošiid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid, ja maiddái ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid oamasteaddjiid lobiin ja miehteváikkuhusain ja maiddái roahkasmahttit dáid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid dássebeallásaš juohkima.	Sopâmušuásipeleh kalgeh aalmuglâš lahâasâttâsâs mield kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologâlâš maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim tááhust merhâšittee algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi annee páihálâšsiärvusij tiettim, innovaatioid já vuáválâšvuođâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem ton tiettim, innovaatioi já vuáválâšvuođâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiettim, innovaatioi já vuáválâšvuođâi kevttimist ožžum aavhij täsipiälálâš jyehim.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu albmana earenoamážit sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámi ealáhusain mat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji ja maiddái birasgaskavuođas.	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu tiättoo säämi luándu kevttimist já ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi háárjutmist ađai puásuituálust, kyelipiivdost, meccipiivdost, nuurâdmist já tuoijuumist sehe luándukoskâvuođâst.
Diehtu sirdása sámegiela lundui, meahccái, dálkái, boazodollui, duodjái, bivdui ja guolásteapmái gulavaš terminologiija ja sámegielat báikenamaid mielde.	Tiätu sirdâšuvá sämikielâ luándun, miäcán, šooŋân, puásuituálun, tuojijd, meccipiivdon já kyelipiivdon lohtâseijee terminologiast sehe sämikielâlâš päikkinoomâin.
Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpaheami, boarrásut sohkabuolvvain árbejuvvon málle, luđiid ja njálmmálaš muitalanárbevieru bokte ja maiddái boazodoalu, guolásteami, čoaggima, duoji ja meahccebivddu geavadiin.	Ärbivuáválâš tiätu sirdoo tiäđulâš máttááttem, puárásub suhâpuolvâin ožžum maali, juáigusij já njálmálâš muštâlemärbivyevi pehti sehe puásuituálu-, kyelipivdo-, nurâdem tyeji- já meccipivdovuovij pehti.
toteudu, koska saamelaisten o Sámiid ruovttuguovllu eanangeavaheami stivremis heivehuvvojit ollislaččat biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Kon - rávvagat.	Biologâlâš maaŋgâhámásâšvuođâ kyeskee almossopâmušân lohtâseijee Nagoya pevdikirje geeniriggoduvâi uážžumist
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás ráhkaduvvon doaibmanplána ollašuhttimii, čuovvumii ja uhkivuloš luonddutiippaid dili guorahallamii sámiid ruovttuguovllus.	já uážžumvuođâst sehe aavhij vuoigâlâš já täsipiälálâš jyehimist maid toi kevttimist uážžu luándutiijpâi tile árvuštâlmân sämikuávlust.
o Sámediggi ovddida Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (Eurooppalainen maisemayleissopimus) ollašuhttima ja oassálastá aktiivvalaččat ja váikkuha duovddaoktasašsoahpamuša oktasašbargui.	o Sämitigge oovded Eurooplâš enâdâhalmossopâmuš olášuttem já uásálist aktiivlávt já vaikutmáin enâdâhalmossopâmušoovtâstpaargon.
Govva: Klemetti Näkkäläjärvi	Kove: Klemetti Näkkäläjärvi
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat dálkkádatrievdadeami mearrádusdahkamii ja dálkkádatrievdadeapmái vuogáiduvvanpolitihkaid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt šoŋŋâdâhnubástusmiärádâstohâmân já šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumpoliitiik rähtimân já olášutmân.
o Sámediggi bearráigeahččá, ahte ruvkelága ja čáhcelága sámekultuvrra heajudansuojit ollašuvvet dievasmearálaččat geavadis.	o Sämitigge ana huolâ, et ruukilaavâ já čäcilaavâ sämikulttuur hiäjusmittemsyejeh olášuveh tievâsmiärálávt vuáválâšvuođâst.
Sámediggi oassálastá ruvke- ja čáhcelágas eaktuduvvon váikkuhusárvvoštallamiidda beaktilit, váikkuhanfámolaččat ja áššedovdamušain ja gullá guovllu sámiid.	Sämitigge uásálist ruuki- já čäcilaavâ miäldásâš vaikuttâsâiárvuštâlmân pehtilávt, aktiivlávt já äššitobdeht kulâmáin kuávlu sämmilijd.
Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat ruvkelága ollašuhttima várás.	Sämitiigán láá torvejum tuárvi resursseh ruukilaavâ olášuttem várás.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiija ja servodatčatnasumi válmmaštallamii.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt aalmuglâš pištee ovdánem strategia já ohtsâškoddečoonnâsmij valmâštâlmân.
Sámediggi válmmaštallá Suoma stáhta ruhtademiin sámi suvdilis ovdáneami strategiija mii geatnegahttá virgeoapmahaččaid ja laktojuvvo oassin álbmotlaš strategiija.	Sämitigge valmâštâl Suomâ staatâ ruttâdâssáin, virgeomâhijd kenigittee, säämi pištee ovdánem strategia, mii lahtoo aalmuglâš strategian.
3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas	3.2.4 Sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ turvim ubâ enâmist
o Sámediggái ásahuvvo virgi, man bargguide gullá sámiid ruovttoguovllu olggobealde ássi sámiid riektesajádaga ja sámegielat bálvalusaid ja oassálastima ovddideapmi, oktavuođa doallan sámeservviiguin ja sámedikki iežas doaimma ovddideapmi sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	o Sämitiigán läjiduvvoo virge, mon pargoid kuleh sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já sämikielâlâš palvâlusâi já uásálistem ovdedem, ohtâvuođâtoollâm sämiservijguin já sämitige jieijâs tooimâ ovdedem sämikuávlu ulguubeln.
gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin.	o Sämitigge vuáđđud oovtâstpargoost máttááttâs- já kulttuurministeriöin, uáivikaavpugkuávlu kieldâiguin já sämiservijguin sämikulttuurkuávdáá uáivikaavpugkuávlun sämmilij kuáhtámsaijeen, sämitige ohtân toimâsaijeen já sämikielâlâš palvâlusâi já kerhotooimâ ornimsaijeen.
o Sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámiid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui ja sámekultuvrii ja dan hárjeheapmái dorjojuvvo.	o Sämitigge tuárju sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij ohtâvuođâ sämikuávlun já sämikulttuur já ton hárjuttem.
o Sámediggi lágida vejolašvuođaid dan aitosaš doaimma olis ja ordne prošeaktadoaimmainis kursa- ja searvehápmásaš doaimma, mainna dahkko vejolažžan sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáide ja nuoraide oahpásmuvvat eará sámemánáide ja - nuoraide ja sámiid ruovttuguvlui ja maiddái ovddidit iežaset máhtu sámi ealáhusain, kulturalbmanemiin ja árbevirolaš dieđus.	o Sämitigge lááčá iävtuid eidusâš toimâstis já uárnee proojeekttoimâstis kurssâ- já kerhohámásâš tooimâ, moin tahhoo máhđulâžžân sämikuávlu ulguubeln ässee párnái já nuorâi máhđulâšvuođâid uápásmuđ eres sämipárnáid já - nuoráid já sämikuávlun sehe ovdediđ jieijâs mättim, mii lohtâs ärbivuáváláid sämi-iäláttâssáid, kulttuurolgospyehtimáid já ärbivuáválâš tiätun.
Govva: Pirita Näkkäläjärvi	Kove: Pirita Näkkäläjärvi
3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi	3.2.5 Sämitige vaaljâvuáháduv ovdedem
o Sámediggelága ja - ásahusa ođadeami oktavuođas ođaduvvo válgaortnet sámedikki evttohusaid vuođul parlamentáralažžan.	o Sämitiggelaavâ já - asâttâs uđâsmittem ohtâvuođâst vaaljâvuáhádâh uđâsmittoo parlamentaarlâžžân sämitige toohâm iävtuttâsâi vuáđuld.
o Sámediggeválggaid áigemuddu rievdaduvvo nu, ahte válggat ordnejuvvojit oktanis Norgga ja Ruoŧa sámediggeválggaiguin.	o Sämitige vaaljâi äigimuddo rievdâduvvoo nuuvt, että vaaljah tuállojeh siämmáá ääigi Taažâ já Ruotâ sämitiggevaaljâiguin.
o Čuovvovaš sámediggeválggain váldo atnui elektrovnnalaš jienasteapmi, johtti jienastanbiila sámiid ruovttuguovllus ja ovddalgihtii jienasteapmi poastta bokte olles riikkas.	o Puáttee sämitiggevaaljâin váldoo sämikuávlust kiävtun šleđgâlâš jienâstem, jottee jienâstemauto sehe ubâ enâmist munejienâstem poostâ iššijn.
o Ráhkkanuvvo jagi 2015 sámediggeválggaid ordnemii.	o Sämitigge rahttât ive 2015 sämitiggevaaljâi orniimân.
3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi	3.2.6 Sämitige jieijâs tooimâ ovdedem
o Sámediggái ásahuvvo dieđiheaddji virgi.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo tieđetteijee virge.
Sámediggi dieđiha aktiivvalaččat iežas doaimma ja áigeguovdilis sámiid rivttiide guoskevaš áššiid birra iežas ruovttusiidduin, medias ja sosiálalaš medias sáme- ja suomagillii.	Sämitigge tieđeet aktiivlávt jieijâs tooimâst já äigikyevdilijn sämmilij vuoigâdvuođáid lohtâseijee aašijn päikkisiijđoin, mediast já sosiaallâš mediast sämikielân já suomâkielân.
Sámediggi ovddida siskkáldas ja olgguldas dieđiheami.	Sämitigge oovded nuuvt siskiipiäláá ko ulguupiäláá-uv tieđettem.
Dieđiheapmi čujuhuvvo maiddái čanasjoavkkuide.	Tieđettem čuosâttuvvoo meid čanosjuávhoid.
Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii.	Sämitige tieđettem ovdeduvvoo vuáruvaikuttâslâžžân.
Sámedikki ruovttusiiddut rievdaduvvojit interaktiivalaččabun ja dakkárin, ahte daid lea álkit lahkonit nu sáme- ja suomagillii.	Sämitige päikkisiijđoh ovdeduvvojeh eenâb vuáruvaikuttâslâžžân já pyerebeht aldanitten sämikielân já suomâkielân.
Sámedikki ruovttusiidduide čohkkejuvvo diehtobáhkka sámiid rivttiin sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.	Sämitige päikkisijđoid ráhtoo tiätupakkeet sämmilij vuoigâdvuođâin sämikuávlust já ton ulguubeln.
o Sámediggi bálvala sámiid dásseárvosaččat buot Suomas hubmojuvvon sámegielaiguin.	o Sämitigge palvâl sämmilijd täsiárvulávt puohâin Suomâst sarnum sämikielâin.
o Sámedikkis leat doarvái resurssat doaibmat ja sámekulturguovddáš Sajos bálvala sápmelaččaid buot sápmelaččaide rabas kulturguovddážin ja sámiid parlameantadállun.	o Sämitiggeest láá kelijdeijee resursseh toimâđ já säämi kulttuurkuávdáš Sajos palvâl puohâid sämmilijd ávus kulttuurkuávdážin já sämmilij parlamenttáállun.
o Sámedikki doaibma ovddiduvvo dainna lágiin, ahte sámedikkis leat doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain.	o Sämitige tooimâ ovdeduvvoo nuuvt, että sämitiggeest láá toimâsajeh puohâin sämikuávlu kieldâin.
Sámedikki virgeolbmot ja luohttámušolbmot geat ožžot buhtadusaid leat sámiid deaivamis álkit ja oktavuođaváldima váras lea vejolaš sihtat riŋgenáiggi virgeolbmuin, vai oktavuođaváldimis eai šatta golut sápmelaččaide.	Sämitige virgelmaah já sajanmáávsu uážžoo luáttámušulmuuh láá sämmilij kuáhtámnáál älkkeht já ohtâvuođâväldimij várás lii máhđulâšvuotâ táttuđ suáittimääigi virgelmain, amas ohtâvuođâväldimist šodâččii koloh sämmiláid.
o Sámedikki bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja ovttaveardásaš- ja dásseárvoplánat gárvánit jagi 2013 álggus ja dat válmmaštallojit ovttas bargoveagain.	o Sämitige pargojuávkkupoolitlâš ohjelm já oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvuvuáváámeh valmâštuveh ive 2013 aalgâst já toh valmâštâlluvvojeh oovtâstpargoost pargojuávhoin
o Sámedikki bargoveahka- ja ekonomiijahálddahus ovddiduvvo beaktilin ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja ođđa bargo- ja ekonomiijahálddahusgeavadiid nuppástupmi.	o Sämitige pargojuávkku- já ekonomiahaldâttâh ovdeduvvoo pehtilávt väldimáin vuotân lahâasâttâs já uđđâ pargojuávkku- já ekonomiahaldâttâhvuáháduvâi ovdánem.
o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai.	o Sämitigge sirdâšuvá šleđgâlâš pargojuávkkuhaldâttuv já äššikirjehaldâttuv palvâlussáid ive 2015 räi.
Govva 2 Sámediggi 2012-2015 o Sámedikki bargoortnet ođaduvvo sámediggelága ja - ásahusa ođadeami oktavuođas beaktilin, demokráhtalažžan ja parlamentáralažžan ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja hálddahusa geavadiid nuppástupmi. o Sámedikki bálkáhanvuogádat ođaduvvo.	Kove 2: Sämitigge 2012–2015
3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi	3.2.7 Sämitige hiäđukocceem ovdedem
o Sámedikki ovddugohcin lea rabas, áššedovdi, beaktil, boađuslaš ja váikkuheaddji.	o Sämitige hiäđukocceem lii áávus, ääšitobdee, pehtil, puáđuslâš já vaikutteijee.
Ovddugohcimis ovddiduvvo Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja guovddáš	Hiäđukocemist ovdeduvvojeh Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já kuávdášlâš olmoošvuoigâdvuođâi olášume koccee orgaanâi avžuuttâsâi olášume sämitige toimâohjelm mield..
o Ovddugohcimis lea deaddu eandaliige sámiid guoski láhkaásaheami ovddidanfidnuide váikkuheamis ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu buorideamis sáme-i kultuvrra mielde.	o Hiäđukocemist vuáijup eromâšávt sämmilijd kyeskee lahâasâttâs ovdedemprojektáid vaikutmân já sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ pyereedmân sämikulttuur mield..
Čanasjoavkoovttasbargu iešguđet eiseválddiiguin jotkojuvvo ja ovddiduvvo.	Čanosjuávkkuoovtâstpargo jieškote-uv virgeomâháiguin juátkoo já ovdeduvvoo.
o Ovddugohcin Eurohpá Uniovdnii ovddiduvvo ja buoriduvvo.	o Hiäđukocceem Euroop unionân ovdeduvvoo já pyereduvvoo.
Sámediggi ságastallá aktiivvalaččat EU:in áššiin mat gusket sápmelaččaide ja viggá váikkuhit EU mearrádusdahkamii ovttasbarggus SPR:in.	Sämitigge tuálá aktiivlâš savâstâllâm EU:in sämmilijd kyeskee aašijn viggâmáin vaikuttiđ EU miärádâstohâmân oovtâstpargoost SPR:in.
o Oassálastá ráđđehusráđđádallamiidda jagi 2015 ja váikkuha beaktilit ráđđehusprográmma sápmelašmerkejumiide.	o Sämitigge uásálist haldâttâsráđádâlmáid ive 2015 já vaikut pehtilávt haldâttâsohjelm sämikirjiimáid.
3.3 Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat	3.3.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat	Sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
Sámediggebaji oktasaš ja sektormieldásaš dárkilis ulbmilat	Sämitiggepaje ohtsiih já sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka	3.3.1 Säämi iäláttâspolitiik
o Sámediggái ásahuvvo ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti vuollái stáhta doarjagiin sámi ealáhusfoanda, mainna duvdojuvvojit sámiid árbevirolaš ealáhusat (boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji) ja daidda gullevaš ođđa ealáhushámiid ovdáneapmi, degomat unnamahtosaš ekologalaš turisma ja árbevirolaš ealáhusaid buktagiid ovddosdikšun.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode vuálásâžžân staatâ ruttâdâssáin säämi iäláttâsruttârááju, moin puáhtá tuárjuđ sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem (puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo, nurâdem já tyeji) já toid lohtâseijee uđđâ sämikulttuurmiäldásij iäláttâshaamij ovdánem, tegu ucessiähá ekologâlâš mađhâšem já ärbivuáválij iäláttâsâi pyevtittâsâi jáludem.
Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat.	Eromâšávt tuárjup säminuorâi peessâm ärbivuáválij sämiiäláttâsâi pirrâdâhân já säämi nissoonirâtteijeevuođâ.
o Sámediggái ásahuvvo ng. vuođđofoanda (suom. puskurirahasto), vai sámediggi sáhttá ohcat ruhtadeami EU-prošeavttaid álggaheapmái.	o Sämitiigán läjiduvvoo nk. tuástumruttârááju (puskurirahasto), vâi sämitigge puáhtá uuccâđ ruttâdem EU-projektij jotonpiejâmân.
Ohccojuvvo ruhtadeapmi EU ráhkadusfoandaprográmmain doaibmanprográmma ulbmiliid ollašuhttima várás.	Occoo ruttâdem EU rááhtusruttârájuohjelmijn toimâohjelm uulmij olášutmân.
o Sámedikki ealáhuspolitihkalaš doaibma buoriduvvo dainna lágiin, ahte ásahuvvojit ođđa virggit ja oassálastojuvvo aktiivvalaččat sámi ealáhusaid ovddideapmái ovddugohcimiin, ovddidanfidnuiguin ja buriin ovttasbargguin olbmuiguin, geat hárjehit árbevirolaš ealáhusaid.	o Sämitige iäláttâspoolitlâš toimâ pyereduvvoo vuáđđudmáin uđđâ viirgijd já uásálistmáin aktiivlávt sämi-iäláttâsâi oovdedmân hiäđukocemáin, lääjidmáin ovdedemprojektijguin já šiev oovtâstpargoin ärbivuáválij sämmilij iäláttâshárjutteijeiguin.
o Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhkii evttohuvvo guođohandoarjja sápmelaš boazodoallovuogi doarjuma ja seailluheami dihte ja spirevahágiid eastadeami dihte.	o Puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ruttâdemlaahân iävtuttuvvoo kuáđuttemtoorjâ säämi puásuituálumaali tuárjumân já siäilutmân sehe piätuvahâgij muuneeldestimân.
o Guolástanlága oppalašođastusas dorvvastuvvojit sámiid áigahaš návddašanvuoigatvuođat olles sámiid ruovttuguovllus, sámiid guolástanárbevieru ja - kultuvrra seailun ja sápmelaččaid guolásteami sierravuoigatvuođaid seailun.	o Kuálástuslaavâ olesuđâsmitmist torvejuvvojeh sämmilij tovlááh navdâšemvuoigâdvuođah ubâ sämikuávlust, säämi kuálástusärbivyevi já - kulttuur siäilum sehe sämmilij sierânâsvuáđustâslâš kyelipivdovuoigâdvuođâi siäilum.
Sámedikki dievasmearálaš ja váikkuheaddji oassálastin ja maiddái Deanu sápmelaččaid guolástanárbevierru ja guolástanvuoigatvuođat dorvvastuvvojit Deanu guolástansoahpamušráđđádallamiin.	Sämitige tievâsmiärálâš já vaikutteijee uásálistem sehe Tiänu sämmilij kuálástusärbivyehi já kyelipivdovuoigâdvuođah torvejuvvojeh Tiänu kuálástussopâmušráđádâlmijn.
Govva: Inga-Briitta Magga	Kove: Inga-Briitta Magga
o Dorjojuvvojit ja ráhkaduvvojit vejolašvuođat sámi árbevirolaš ealáhusaid ámmátlaš oahpahussii ja dorjojuvvo earenoamážit oahppasoahpamušskuvlejumi ovdáneapmi.	o Tuárjojeh já läjiduvvojeh iävtuh sämikulttuurmiäldásâš ärbivuáválij iäláttâsâi áámmátlâš máttááttâsân já tuárjoo eromâšávt oppâsopâmušškovlim ovdánem.
o Dorjojuvvo ja ovddiduvvo dakkár dilli, mii duvdá sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid ja daid siidoealáhusaid ovddugohcimiin ja ovddidandoaimmain.	o Hiäđukocemáin já ovdedemtoimáin ovdeduvvoo taggaar tile, mii tuárju sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi já toi lahtosiäláttâsâi hárjuttem.
o Ovddiduvvo boaldámušvearu máhcaheapmi árbevirolaš sámi ealáhusaid hárjeheaddjiide.	o Ovdeduvvoo puáldámušviäru macâttem ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi hárjutteijeid
3.3.2.	3.3.2.
Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi	Sämikielâ eellimvuáimálâšvuođâ turvim
o Sámi parlamentáralaš ráđi davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja ámmát / resursaguovddáža	o Säämi parlamentaarlâš rääđi ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ tutkâm- já áámmát / reesuurskuávdáá pissoo ruttâdem visásmittoo proojeektääigi já tooimâst šadda fastâtoimâ.
Fidnu vuođul lea ráhkaduvvon bissovaš málle sámegiela ovttasbarggu ordnema várás SPR:s ja sámedikki doaimmas.	Proojeekt vuáđuld lii läjidum pissoo malli säämi kielâoovtâstpargo orniimân SPR:st já sämitige tooimâst.
o Sámegielaid dálá dili guoskevaš čielggadanbargu geahččaluvvo oažžut gárvvisin jagi 2013 áigge.	o Viggâp uážžuđ sämikielâi tááláá tile kyeskee čielgiittâspargo valmâšin ive 2013.
Sámegiela giellalága ollašuvvama guorahallan lea álggahuvvon.	Säämi kielâlaavâ olášume árvuštâllâm lii algâttum.
o Ovddugohcimis deaddu lea eandaliige árbevirolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid seailluheamis ja doarjumis.	o Hiäđukocemist vuáijup eromâšávt ärbivuáválij sämikielâ kevttimpirrâsij siäilutmân já tuárjumân.
Dorjojuvvo sámegiela geavaheami lassáneapmi.	Tuárjup sämikielâ kevttim lasanem.
Sámegiela geavahanvejolašvuođat nannejuvvojit buot eallinsurggiin ja sámegiela seailun, gárggiideapmi ja sirdáseapmi ođđa sohkabulvii dorjojuvvo.	Sämikielâ kevttimmáhđulâšvuođah nanoduvvojeh puohâin eellim suorgijn já sämikielâ siäilum, ovdánem já sirdâšem uđđâ suhâpuolvân tuárjoo.
o Sámi giellaláhka ollašuvvá dievasmearalaččat ja sámediggi bearráigeahččá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat giellalága ollašuvvama.	o Säämi kielâlaahâ olášuvá tievâsmiärálávt já sämitigge kocá pehtilávt já aktiivlávt kielâlaavâ olášume.
Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton.	Säämi kielâlahâčielgiittâs toimâiävtuttâsah láá olášittum.
o Sámegiela doaimmahat ovddiduvvo sámegiela gáhttema ja giellapolitihka áššedovdiorgánan.	o Sämikielâ toimâttâh ovdeduvvoo sämikielâ huolâttâs já kielâpolitiik äššitobdeeorgaanân.
Sámegielat sátnerádjobarggu ja ođđasániid ovddideami vejolašvuođat nannejuvvojit, earenoamážit giellateknologiijain.	Sämikielâlâš sänipargo já uđâssaanij ovdedem máhđulâšvuođah nanoduvvojeh, eromâšávt kielâteknologia vievâst.
sámedikki doaimmas ja almmolaš eallimis davvisámegiela báldii.	o Aanaar- já nuorttâsämikielâ sajattâh pyereduvvoo täsiárvusâš kiellân škovliimist, tuđhosijn, sämitige tooimâst já almolâš elimist tavesämikielâ paaldân.
Sámegiela doaimmahahkii ásahuvvo golbma ođđa jorgaleaddji virggi anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaide.	Sämikielâ toimâttâhân vuáđuduvvojeh kulmâ uđđâ jurgâleijee virge, aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielân.
o Sámegiela ealáskahtti giellabeasse- ja searvedoibmii ráhkaduvvojit oktasaš kriterat ja giellabeasseplánat sámedikki jođiheami vuolde.	o Sämikielâ iäláskittee kielâpiervâl- já kerhotooimân ráhtojeh ohtâlâs kriteereh já kielâpiervâlvuáváámeh sämitige jođettâsâst.
o Giela ealáskahtti giellabeassedoaibma ordnejuvvo guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	o Kielâ iäláskittee kielâpiervâltooimah uárnejuvvojeh jyehi sämikuávlu kieldâst já sämikuávlu ulguubeln.
o Giellaráđi vuollái ásahuvvo mearreruhta, mainna doarjut rávesolbmuid njálmmálaš ja/dahje	o Kielirääđi vuálásâžžân läjiduvvoo meriruttâ, moin puáhtá tuárjuđ rävis sämiaalmug njálmálâš já / tâi kirjálâš sämikielâ tááiđu haahâm.
3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi	3.3.3 Sämipárnái já - nuorâi sajattuv ovdedem
o Sámedikki nuoraidráđi vuollái lea vuođđuduvvon sápmelaš nuoraidmearreruhta.	o Sämitige nuorâirääđi vuálásâžžân lii vuáđudum säämi nuorâimeriruttâ.
o Nuoraidráđi vuollái álggahuvvo Ofelaš-fidnu, masa dáhkiduvvojit doarvái resurssat nuoraidmearreruđain.	o Nuorâirääđi vuálásâžžân vuáđuduvvoo Ofelašproojeekt, moos tähiduvvojeh tuárvi resursseh säämi nuorâimeriruuđáin.
o Sámemánáid- ja nuoraid dárbbut váldojuvvojit vuhtii sámedikki buot doaimmain o Sámedikki nuoraidráđi duođalaš váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit ja nuoraidráđi doaibma ja dovddusvuohta ovddiduvvo sámenuoraid dili áššedovdiorgánan.	o Sämipárnái- já nuorâi táárbuh váldojeh vuotân sämitige puoh tooimâst. o Sämitige nuorâirääđi tuođâliih vaikuttemmáhđulâšvuođah torvejuvvojeh já nuorâirääđi tooimâ já tubdâttetteevuotâ ovdeduvvoo säminuorâi sajattuv äššitobdeeorgaanân.
o Sámegielat ja - kulturmieldásaš searve- ja astoáiggedoaibma ovddiduvvo ja dorjojuvvo	o Sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš kerho- já astoääigitoimâ ovdeduvvoo já tuárjoo.
Govva: Petra Biret Magga-Vars	Kove: Petra Biret Magga-Vars
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámenuorat sáhttet báhcit sámiid ruovttuguvlui.	o Läjiduvvojeh iävtuh toos, et säminuorah pyehtih pääcciđ sämikuávlun.
o Sámemánáid kulturguovddážis MÁNNUs dahkko oassi sámedikki bissovaš doaimma ja doibmii leat doarvái resurssat.	o Säämi párnáikulttuurkuávdáást MÁNNU:st ráhtoo uási sämitige pissoo tooimâst já tooimân láá kelijdeijee resursseh.
Doaibma lasihuvvo ja ovddiduvvo sámiid ruovttuguovllus ja guovddáža doaibma olahuvvo sámiid ruovttuguovllu olggobeallái	Toimâ lasettuvvoo já ovdeduvvoo sämikuávlust já vijđeduvvoo meid sämikuávlu ulguubel.
3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ovddideapmi	3.3.4 Sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem
MÁNNU viggá doaimmainis doarjut sámemánáid ja - nuoraid identitehta ovdáneami.	MÁNNU viggá toimâinis nanodiđ sämipárnái- já nuorâi identiteet.
Ovttasbargin doibmet váldoáššis skuvllat, beaiveruovttut ja giellabeasit, maid bokte prošeavtta ulbmiljoavku, sámeguovllu vuollái 18 jahkásaš sámemánát ja nuorat juksojit njuovžilit..	Vuáválâš oovtâstpargopeellin tuáimih iänááš škoovlah, peivikiäjuh já kielâpiervâleh, moi pehti proojeekt čuásáttâhjuávkku, sämikuávlu vuálá 18 - ihásiih sämipárnááh já nuorah, fättejuvvojeh älkkeht.
Doaimmain MÁNNU ovddida sámi árbevirolaš dieđu sirdáseami nuorat sohkabuolvvaide.	Toimâinis MÁNNU oovded säämi ärbivuáválii tiäđu sirdâšem nuorâb suhâpuolváid.
Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin.	Kulttuur tubdâm tuárju párnái já nuorâi sämmilâšidentiteet nanosmem, mii lii iähtu sämikielâ já - kulttuur siäilumân já jiešiävtulâš ovdánmân.
Mearreruđa mieđiheapmái ráhkaduvvo válgabadjeguovdasaš plána.	Meriruuđâ mieđeetmân ráhtoo vaaljâpojijmield vuávám.
o Ovddugohcimis ja sámedikki iežas doaimmas ráhkaduvvojit vejolašvuođat olles sámeálbmoga alladássásaš, sámegielat ja sámekulturmieldásaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide.	o Hiäđukocemist já sämitige jieijâs tooimâst läjiduvvojeh iävtuh ubâ sämiaalmug ollâtásásâš, sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid.
Ovttasbargu sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin ja bálvalusaid buvttadeaddjiiguin jotkojuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat buoridan dihte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.	Oovtâstpargo sämikuávlu kieldâiguin já palvâluspyevtitteijeiguin sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyereedmân juátkoo pehtilávt já aktiivlávt.
o Váikkuhuvvo aktiivvalaččat, beaktilit ja váikkuhanfámolaččat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa láhkaásaheami ja hálddahusa ovddideapmái.	o Vaikuttuvvoo aktiivlávt já pehtilávt sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs lahâasâttâs já haldâttuv oovdedmân.
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid	o Läjiduvvojeh iävtuh sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjutteijei pargotiervâsvuođâhuolâttâsân, sajasâšišán já áigápuátun.
o Dorjojuvvo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmi rádjeguovloovttasbargguin.	o Tuárjoo sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem räjikuávluoovtâstpargoost.
o Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sápmelašovttadaga doaibmanvejolašvuođat nannejuvvojit.	o Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá, sämiohtâduv toimâmiävtuid nanoduvvojeh.
3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi	3.3.5 Sämmilij kulttuurpalvâlusâi já taaidâeellim ovdedem
o Ovddiduvvo árvolassevearu vuolideapmi sámi duojis ja dáidagis 9 % sámedikki ovddugohcimis.	o Sämitige hiäđukocemist ovdeduvvoo árvulaseviäru vyeledem säämi tyejeest já taidust 9 %.
o Gárvvistuvvo sámedikki dáidda- ja duodjepolitihkalaš prográmma jagi 2012 áigge masa gullat sámedáiddáriid ja duojáriid.	o Ráhtoo sämitige taaidâ- já tyejipoolitlâš ohjelm ive 2012 ääigi kulâmáin sämitaaidârijd já tuájárijd.
Prográmma gárvvisteami várás bálkáhuvvo bargi.	Ohjelm rähtim várás pálkkááttuvvoo pargee.
o Sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doibmii várrejuvvon mearreruhta bajiduvvo ekonomiijaplána mielde. o Ođaduvvo sápmelaš kulturmearreruđa ohcanproseassa beaktileabbon.	o Sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij tooimân väridum meriruttâ loptejuvvoo ekonomiavuávám mield. o Uđâsmittoo säämi kulttuurimeriruuđâ uuccâmproosees pehtilubbon.
Kulturlávdegoddi gárvvista sámedikki doaibmanprográmma vuođul jagi 2013 rájes jahkásaš ulbmiliid sápmelaš kulturmearreruhtii.	Kulttuurlävdikodde ráhtá sämitige toimâohjelm vuáđuld ive 2013 rääjist ihásijd mittomeerijd säämi kulttuurmeriruutân.
o Sámediggi ovddida ja iežas bealis ráhkada vejolašvuođaid dasa, ahte Suopma ratifisere Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša jođáneamos lági mielde.	o Sämitigge oovded já lááčá jieijâs uásild iävtuid toos, et Suomâ ratifisist Unesco immateriaallâš kulttuurärbivyevi suojâlemsopâmuš nuuvt jotelávt ko máhđulâš o Tuárjoo sämmilij kulttuurolgospyehtimij siäilum, ovdánem já iäláskittem sämitige hiäđukocemist já jieijâs tooimâst o Säämi kulttuurimeriruuđâ mieđeetmist já hiäđukocemist läjiduvvojeh iävtuh toos, et sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš párnái- já nuorâi kirjálâšvuođâ, multimediapyevtittâs já eres palvâlusâi meeri já finnimvuotâ lassaan.
o Dorjojuvvo sápmelaš kulturalbmanemiid seailun, ovdáneapmi ja ealáskahttin sámedikki ovddugohcima vuolde ja iežas doaimmas.	o Tuárjoo hiäđukocemist Sämimuseo Siijdâ ovdánem, resurssistem já pargoi sirdem Museovirgáduvâst Siijdân.
o Sápmelaš kulturmearreruđa mieđiheamis ja ovddugohcimis ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámegielat ja sámekulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa, multimediabuvttadusa ja eará bálvalusaid mearri ja oažžumuš lassána.	o Läjiduvvojeh iävtuh nuorttâlâškulttuurkuávdáá vuáđđudmân Čevetjáávrán oovtâstpargoost nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin já tuárjoo kuávdáá tooimâ já vaikuttemvuođâ lääjidmáin sämitige jieijâs tooimâid kuávdáá ohtâvuotân.
o Dorjojuvvo ovddugohcimis Sámemusea Siidda ovdáneapmi, resurssaidjuohkin ja bargguid sirdin Museovirastos Siidii.	o Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš aavismedia já viärmádâhmedia ovdánmân.
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat nuortalaškulturguovddáža vuođđudeami várás Čeavetjávrái ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja dorjojuvvo guovddáža doaibma ja váikkuhannávccat lágidemiin	o Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš ohjelmfalâlduv lassaanmân radiost já TV:st, eromâš tiäddučuágástâhhân sämikielâlâš já kulttuurmiäldásâš párnái- já nuorâiohjelmij merhâšittee lasanem sehe sämiradio kullumkuávlu viijđedmân kaavpugáid palvâliđ stuárráb uási sämmilijn.
Sámi kultuvrras árbevirolaš kulturalbmaneapmi oaivvilda luođi, sámi duoji, sámi dáidaga, muitalanárbevieru ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid ja sápmelaš huksenárbi (ee. goađit, gámmet, iešguđetlágan áittit).	Sämikulttuurist ärbivuáválâš kulttuurolgospyehtim uáivild juoigâmmuusik, säämi tyeje, sämitaiduu, mainâstemärbivyevi já oskomušâid, kirjálâšvuođâ, sämikielâlâš päikkinoomâid sehe säämi huksimärbivyevi (el.
Dan lassin dološ oskui gullan oaffaruššan siiddiide lea kulturalbmaneapmi.	láávuh, kuáđih, sierâlágán ääitih). Lasseen säämi toovlášooskon kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim.
Ođđasut kulturalbmaneamit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.	Uđđâsuboh kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh uđđâáigásâš sämimuusik, teatter já elleekovetaiduu
o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat prográmmafálaldaga lasiheapmái radios ja TV:s, earenoamáš deaddočuokkisin dat, ahte sámegielat ja - kulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidprográmmat lassánit ja sámeradio guláhatguovlu viidu gávpogiidda bálvalit stuorát oasi sámiin.	olášuu, koska sämmilij o Sämitigge tuárju säämi kulttuurkuávdáš Saijoos sämikulttuurpalvâlusâi ovdánem já uárnee sämmilijd kulttuurpalvâlusâid meid eres sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln.
o Sámediggi duvdá sámekulturguovddáš Sajosa sámekulturbálvalusaid ovdáneami ja ordne sápmelaš kulturbálvalusaid maiddái eará sámiid ruovttuguovllu gielddain ja ruovttuguovllu olggobealde.	o Saijoos sajattuv nanodem, ovdedem já tobdosin toohâm sämmilij virkkuus já jiešiävtulâš toimâmkuávdážin sehe ellee já maaŋgâpiälásâš tábáhtustáállun.
o Sajosa sajádaga nannen, ovddideapmi ja dovddusin dahkan sápmelaččaid virkkos ja iehčanas doaibmaguovddážin ja eallinfámolaš ja máŋggabealat dáhpáhusdállun o Sajosa jođihan- ja márkanastin- sihke dan fásta doaibmiid gaskasaš ovttasbargomálle plánen ja Govva: Anni Näkkäläjärvi sohppojuvvon málle ollašuhttin ja ovddideapmi ja ovttasbargomálle doaibman- ja bargoveahkaresurssaid dorvvasteapmi.	o Saijoos jođettem- já markkânistem- sehe ton fastâ tuáimei koskâsâš oovtâsttoimâmmaali vuávám já Kove: Anni Näkkäläjärvi sooppum maali olášuttem já ovdedem já oovtâsttoimâmmaali toimâm- já pargojuávkkuresurssij turvim.
o Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit ja dan doaibma olahuvvo maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobeallái.	o Algâaalmugij elleekovekuávdáá toimâ juátkoo já ovdeduvvoo já ton toimâ vijđeduvvoo še sämikuávlu ulguubel.
o Sámemusihkkaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit.	o Sämimuusikkuávdáá toimâ juátkoo já ovdeduvvoo.
o Dahkko ovttasbargu evangelalaš-luteralaš girkuin ja ortodoksalaš girkkuin buoridan dihte sámegielat bálvalusaid.	o Oovtâstpargo pargoo evaŋgellâš-luterilâš kirhoin já ortodoksâlâš kirhoin sämikielâlâš palvâlusâi pyereedmân.
Dahkko ovttasbargu maiddái eallinoinnolaš servviiguin.	Tahhoo oovtâstpargo meid eellimuáinulâš servijguin.
3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi	3.3.6 Sämimáttááttâs já ollâškovlim ovdedem
o Sápmelaš oahppamateriála buvttadeami várás čujuhuvvon mearreruhta bajiduvvo sámedikki evttohusaid mielde.	o Säämi oppâmateriaal vaalmâštmân čujottum meriruttâ loptejuvvoo sämitige iävtuttâsâi mield..
Anáraš- ja nuortalašgielat oahppamateriála mearri lasihuvvo dovdomassii.	Aanaar- já nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaalâi meeri lasettuvvoo merhâšitteht.
o Sámegiela ja sámegielat vuođđooahpahusa várás ráhkaduvvo Sámeoahpahusa oahppoplána vuođuštusat, mii váldá vuhtii sámekultuvrra ja mainna oahpahusa sisdoallu ja diibmojuohku dahkko oktilažžan ja ulbmillaš giela ealáskahttin oahpahusain dahkko vejolažžan.	o Sämikielâ já sämikielâlâš vuáđumáttááttâs várás valmâštuvvojeh säämi kulttuur vuotân väldee Sämimáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđustâsah, moi vievâst máttááttâs siskáldâsah já tijmejuávuh ohtâlistojeh já vuáválâš kielâ iäláskittem tahhoo máttááttâs vievâst máhđulâžžân.
o Ohcejoga sámelogahaga seailuma dorjojuvvo ja lágiduvvojit vejolašvuođat sámelogahaga doaimma ovdáneapmái.	o Ucjuv sämiluvâttuv siäilum tuárjoo já läjiduvvojeh iävtuh sämiluvâttuv tooimâ ovdánmân.
Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat oahpahussii logahagain ja sámegielat studeantačállosiid čađaheapmái.	Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš máttááttâsân luvâttuvâst já sämikielâlâš pajeuáppeeiskosij čođâlditmân.
o Ovddiduvvo ovttas eará oahppolágádusaiguin giellaealáskahttindoaimma oahpahusa ja sierrapedagogihka.	o Ovdeduvvoo oovtâstpargoost jieškote-uv oppâlájádâsâiguin kielâ iäláskittee tooimâ máttááttâs já sierânâspedagogiik.
o Ovddiduvvo SPR:a sámi universitehtaprošeakta, man bokte sámenuorat sáhttet oažžut allaskuvlaoahpu sámiid ruovttuguovllus.	o Ovdeduvvoo SPR sämiollâopâttâhproojeekt, vâi säminuorah pyehtih uážžuđ ollâškovlim sämikuávlust.
o Sámediggái ásahuvvo sámeoahpahusa ovddidan- ja resursaguovddáš, mii bálvala ja veahkeha skuvlejumi ordnejeaddjiid sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideamis.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo sämimáttááttâs ovdedem- já reesuurskuávdáš, mii palvâl já iššeed škovlim uárnejeijeid sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs oovdedmist.
Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin.	Sämitiigán čujottuvvojeh ruuđah máttááttâs tuárjoo tieđettem já pedagogâlâš ravvim tipšomân já sämimáttááttâs väldikodálâš ovdedeijen já koordinaattorin toimâmân.
o Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeapmi (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.)	o Sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs sierânâsruttâdem (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.)
viiddiduvvo guoskat maiddái daid sámiid ruovttuguovllu olggobeale gielddaid, main orru fuomášahtti sápmelaš álbmot.	vijđeduvvoo kuoskâđ še taid sämikuávlu ulguupiäláid kieldâid, main lii merhâšittee sämiaalmug.
Dahkko vejolažžan ollesáigásaš sámegiela oahpaheaddjivirggiid ásaheapmi maiddái ruovttuguovllu olggobeallái.	Tahhoo máhđulâžžân olesáigásâš sämikielâ máttáátteijee viirgij vuáđudem še sämikuávlu ulguubel.
o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat ávnnas- ja luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmái, dievasmahttinskuvlejumi ja nuppástusskuvlejumi lasiheapmái.	o Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš amnâs- já luokamáttáátteijei škovlim, tievâsmittemškovlim já nubástusškovlim lasseetmân.
Sápmelaš oahpaheaddjiskuvlejupmi ovddiduvvo dan láhkai, ahte das váldo vuhtii sámeoahpahusa sierradárbbut, sámekultuvra, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja guovttegielat- ja guovttekultuvrralašpedagogihka.	Säämi máttáátteijeeškovlim ovdeduvvoo nuuvt, et tast váldojeh vuotân sämimáttááttâs sierânâstáárbuh, sämikulttuurmiäldásâšvuotâ, sämmilij ärbivuáválâš tiätu sehe kyevtkielâlâš- já kyevtkulttuurlâšvuođâpedagogiik.
o Álggahuvvo sámeoahpahusa árvvoštallanfidnu.	o Piäijoo joton sämimáttááttâs árvuštâllâmproojeekt.
3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi	3.3.7 Säämi parlamentaarlâš rääđi tooimâ ovdedem
o SPR:i leat delegerejuvvon almmolaš válddi doaimmat davviriikkalaš sámesoahpamušas.	o SPR:n láá adelum almolâš vääldi pargoh tave-eennâmlâš sämisopâmušâst.
Gaskavuohta sámedikki doibmii leat meroštallojuvvon sámedikki bargoortnegis.	Koskâvuotâ sämitige tooimân lii miäruštâllum sämitige pargo-oornigist.
SPR fuolaha ja jođiha sápmelaččaid riikkaidgaskasaš ovddasteami.	SPR huolât já joođeet sämmilij aalmugijkoskâsâš oovdâstmist.
o SPR ovddida ja čuovvu doaimmastis Girkonjárgga goalmmát sámeparlamentarihkkáriid julggaštusa ollašuvvama. o SPR ovddida ja čuovvu ON eamiálbmotraportevrra James Anaya raporttaid ávžžuhusaid ollašuvvama sámeálbmoga dilis Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.	o SPR oovded já čuávu toimâinis Kirkkonjaargâ kuálmád sämiparlamiänttárij julgáštus olášume o SPR oovded já čuávu OA algâaalmugraportistee James Anaya sämiaalmug tile Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst kieđâvuššâm raportij avžuuttâsâi olášume.
o Suoma sámediggi oassálastá SPR:a bokte arktalaš ja Barentsguovllu ovttasbargui, riikkaidgaskasaš dálkkádatpolitihkalaš ja biodiversitehtamearrádusdahkamii, WIPO doibmii, davviguovllu ja davviriikkalaš ovttasbargui ja eamiálbmogiid ovttasbargui ON:s beaktilit ja váikkuhanfámolaččat.	o Suomâ sämitigge uásálist SPR pehti arktâlâš já Baareents kuávlu oovtâstpaargon, aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhpoolitlâš já biodiversiteetmiärádâstohâmân, WIPO tooimân, tave ooláádmudo já tave-eennâmlâš oovtâstpaargon sehe algâaalmugoovtâstpaargon OA:st vaikutmáin pehtilávt.
o SPR:s lea fásta čállingoddi ja iežas bušeahtta jagi 2015 rádjai.	o SPR:st pissoo čäällimkodde já jieijâs budjet ive 2015 räi.
dorvvastuvvon resurssat oassálastit dievasmearálaččat SPR:a doibmii.	Suomâ sämitiigán láá torvejum resursseh uásálistiđ tievâsmiärálávt SPR tooimân.
o SPR:a vuollásažžan doaibmá nuoraidlávdegoddi ja dárbbašlaš mearri eará lávdegottit vai SPR:a barggut dikšojuvvošedje beaktilit.	o SPR vuálásâžžân tuáimih nuorâilävdikodde sehe tárbulâš meeri eres lävdikodeh SPR pargoi pehtilis tipšom várás.
010-030 BARGIID BÁLKKÁT (sisttisdoallá maiddái bálkká lavttagoluid)	010-030 PARGOJUÁVHU PÄÄLHIH (tuálá siste meid päälhi uálgikoloid)
Guovddášdoaimmahat	Almolâš toimâttâh
Dálá bargit	Tááláš pargojuávkku
0101 Ságadoalli 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Hálddahushoavda 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Láhkačálli 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulturčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiála- ja dearvvašvuohtačálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Ekonomiijačálli 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Hálddahusčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Ságadoalli veahkki 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,-	0101 Saavâjođetteijee 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Haldâttâhhovdâ 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Lahâčällee 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulttuurčällee 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Ekonomiačällee 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Haldâttâhčällee 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Toimâttâhčällee 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Saavâjođetteijee išedeijee 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,-
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)	Vuávájum uđđâ virgeh (vuáđusteijee nomâttâsah)
0110 I várreságadoalli 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II várreságadoalli 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Ruvkeáššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Birasčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Ealáhusčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Riikkaidgaskasaš áššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Dieđiheaddji 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Áššemeannudeaddji (sámeguovllu olggobeale áššit) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,-	0110 I värisaavâjođetteijee 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II värisaavâjođetteijee 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Ruukiaašij čällee 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Pirâsčällee 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Iäláttâsčällee 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Aalmugijkoskâsij aašij čällee 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Tieđetteijee 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Oovdânpyehtee (sämikuávlu ulguupiälááh ääših) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Toimâttâhčällee 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,-
Sámegiela doaimmahat	Sämikielâ toimâttâh
Dálá bargit	Tááláš pargojuávkku
0210 Gielladorvočálli 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Sámi giellaáššiid čálli 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Giellajorgaleaddji (ds) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Giellajorgaleaddji (ds) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Giellajorgaleaddji (ds) 53.000,- 54.000,- 55.000,-	0210 Säämi kielâtorvočällee 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Säämi kielâaašij čällee 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Kielâjurgâleijee (ts) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Kielâjurgâleijee (ts) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Kielâjurgâleijee (ts) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Kielâjurgâleijee (ts) 53.000,- 54.000,- 55.000,-
0216 Giellajorgaleaddji (ag) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Giellajorgaleaddji (ng) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,-	0216 Kielâjurgâleijee (as) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Kielâjurgâleijee (ns) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,-
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)	Vuávájum uđđâ virgeh (vuáđusteijee nomâttâsah)
0218 Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Giellajorgaleaddji (ag) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Giellajorgaleaddji (ng) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,-	0218 Kielâjurgâleijee (ts) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Kielâjurgâleijee (as) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Kielâjurgâleijee (ns) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,-
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat	Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh
Dálá bargit	Tááláš pargojuávkku
0311 Skuvlenčálli 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oahppamateriálačálli 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oahppamateriálaplánejeaddji 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Doaimmahatčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,-	0311 Škovlimčällee 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oppâmateriaalčällee 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oppâmateriaalvuávájeijee 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Toimâttâhčällee 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,-
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)	Vuávájum uđđâ virgeh (vuáđusteijee nomâttâsah)
05 BÁLKKÁT JA BUHTADUSAT	05 PÁLHÁŠUMEH JÁ SAJANMÁÁVSUH
051 Čoahkkinbálkkát 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Dienasmassinbuhtadusat 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Dulkonbálkkát 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Eará bálkkát (ee. stivralahtut) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,-	051 Čuákkimpálhášumeh 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Áánsumonâttemsajanmáávsuh 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Tulkkumpálhášumeh 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Eres pálhášumeh (el. stiivrâ jes.) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,-
061 Doaibmalanjaid láiggut (earret Sajosa láiggut) 18.000,- 19.000,- 20.000,- 062 Kopierenmášeniid láiggut 15.000,- 16.000,- 17.000,- 063 Mášeniid ja rusttegiid divvun ja bajásdoallan 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ADG-rusttegat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ADG-prográmmat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Eará mášenat ja rusttegat sihke viessogálvvut 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Doaimmahatdárbašat 13.000,- 15.000,- 17.000,-	já pierg. tivodem já oornigisttoollâm 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ATK-ruustigeh 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ATK-ohjelmeh 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Eres mašineh já ruustigeh sehe vistekáálvuh 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Toimâttâhtarbâšeh 13.000,- 15.000,- 17.000,-
068 Kopieren- ja čatnanbálvalusat 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- ja tlf. bálvalusat 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Diehtojohtolatmávssut 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Poastamávssut 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Báŋkkuid bálvalanmávssut 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Eará doaimmahatgolut 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,-	068 Maŋgim- já čoonnâmpalvâlusah 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- já puhelinpalvâlusah 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Tiätujotolâhmáávsuh 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Postâmáávsuh 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Paaŋkij palvâlusmáávsuh 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Eres toimâttâhmanoh 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,-
081 Sámedikki čoahkkin 4-5 čoahk.	081 Sämitige čuákkim 4–5 čuák.
30.000,- 33.000,- 35.000,- 082 Stivra 10 čoahk.	30.000,- 33.000,- 35.000,- 082 Stivrâ 10 čuák.
25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lávdegottit 5 st., 6-8 čoahk./ldg 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Iežas bargojoavkkut ja seminárat 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Olggobeale bargojoavkkut 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,-	25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lävdikodeh 5 stk, 6–8 čuák./ldk 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Jieijâs pargojuávhuh já seminaareh 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Ulguupiälááh pargojuávhuh 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,-
09 EARÁ DOAIBMAGOLUT	09 ERES TOIMÂMANOH
091 Čanasjoavkodoaibma 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Dieđihandoaibma 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Skuvlejupmi 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Dearvvašvuođabálvalusat 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Biebmanbálvalusat 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Preantagálvvut ja aviisaalmmuhusat 25.000.- 27.000,- 30.000,- 097 Eará golut 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,-	091 Čanosjuávkkutoimâ 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Tieđettemtoimâ 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Škovlim 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Tiervâsvuođâpalvâlusah 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Piemmâmpalvâlusah 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Teddilumpyevtittâsah já lostâalmottâsah 25.000.- 27.000,- 30.000,- 097 Eres manoh 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,-
Dálá bargit (mearreáigásaččat)	Tááláš pargojuávkku (meriáigásiih)
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)	Vuávájum uđđâ virgeh (vuáđusteijee nomâttâsah)
0106 Sajosa hoavda (Sámedikki ossodat) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Márkanastinčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Buvttadančálli 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-bargi 40.000,- 41.000,- 42.000,-	0106 Saijoos jođetteijee (Säti uási) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Markkânistemčällee 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Pyevtittâsčällee 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-pargee 40.000,- 41.000,- 42.000,-
0110 Lágádusfuolaheaddji (50 % 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,-	0110 Lájádâshuolâtteijee (50 % 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,-
0111 Sajosa láiggut 1.521.000,- 1.566.000,- 1.612.000,-	0111 Saijoos lááiguh 1.521.000,- 1.566.000,- 1.612.000,-
0112 Eará doaibmagolut 80.000,- 85.000,- 85.000,-	0112 Eres toimâmanoh 80.000,- 85.000,- 85.000,-
011 SÁMEGIELA DOALAHEAPMI JA OVDDIDEAPMI 360.000,- 365.000,- 370.000,- (sierra evttohus OM:ii)	011 SÄMIKIELÂ PAIJEENTOOLLÂM JÁ OVDEDEM 360.000,- 365.000,- 370.000,- (sierânâs iävtuttâs MM:n)
012 EUROHPA UNIOVNNA RÁHKADUS- FOANDA-PROGRÁMMAT 80.000,- 80.000,- 80.000,- (iežasruhtadanoassi sámefidnuin)	012 EUROOP UNION RÁÁHTUS- RUTTÂRÁÁJU-OHJELMEH 80.000,- 80.000,- 80.000,- (jiešruttâdemuási sämiprojektijn)
0131 Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmagolut 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Oassi sámegiela lávdegotti doaibmagoluin 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Eará riikkaidgaskasaš doaibma 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,-	0131 Säämi parlamentaarlâš rääđi toimâkoloh 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Uási säämi kielâlävdikode toimâkoloin 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Eres aalmugijkoskâsâš toimâ 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,-
015 SÁPMELAŠ EALÁHUS- DOAIBMA (sierra evttohus BEM:ii) 500.000,- 500.000,- 500.000,-	015 SÄÄMI IÄLÁTTÂS- TOIMÂ (sierânâs iävtuttâs PIM:n) 500.000,- 500.000,- 500.000,-
016 SÁPMELAŠ NUORAID- 130.000,- 140.000,- 150.000,- RÁĐĐI (sist. nuoraidčálli bálkágolut) (sierra evttohus OKM:ii)	016 SÄÄMI NUORÂI- 130.000,- 140.000,- 150.000,- RÄÄĐI (tuálá siste nuorâičällee pälkkikoloid) (sierânâs iävtuttâs MKM:n)
017 SÁPMELAŠ NUORAID- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MEARRERUHTA (sierra evttohus OKM:ii)	017 SÄÄMI NUORÂI- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MERIRUTTÂ (sierânâs iävtuttâs MKM:n)
018 SÁMEKULTUVRRA DOARJUN (sierra evttohusat OKM:ii)	018 SÄÄMI KULTTUUR TUÁRJUM (sierânâs iävtuttâsah MKM:n)
0181 Sámekultuvrra ja - servviid doarjun (ng. sápmelaš kulturmearreruhta) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Eamiálbmogiid filbmaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Sámemusihkkaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Sámi mánáidkulturguovddáš 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.000,- 1.175.000,- 1.205.000,-	0181 Sämikulttuur já - seervij tuárjum (nk. sämikulttuurmeriruttâ) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Algâaalmugij elleekovekuávdáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Sämimuusikkuávdáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Säämi párnáikulttuurkuávdáš 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.000,- 1.175.000,- 1.205.000,-
019 SÁMEGIELAT OAHPPAMATERIÁLA 541.000,- 545.000,- 550.000,- BUVTTADEAPMI (sierra evttohus OKM:ii)	019 SÄMIKIELÂLŠ OPPÂMATERIAAL 541.000,- 545.000,- 550.000,- PYEVTITTEM (sierânâs iävtuttâs MKM:n)
020 SÁMEGIELA JA - KULTUVRRA 1.450.000,- 1.500.000,- 1.550.000,- EALÁSKAHTTINDOAIBMA (sierra evttohus OKM:ii)	020 SÄMIKIELÂ JÁ KULTTUUR 1.450.000,- 1.500.000,- 1.550.000,- IÄLÁSKITTEMTOIMÂ (sierânâs iävtuttâs MKM:n)
021 SÁMENUORAID DÁIDDA- 30.000,- 32.000,- 33.000,- DÁHPÁHUS (sierra evttohus OKM:ii)	021 SÄMINUORÂI TAAIDÂ- 30.000,- 32.000,- 33.000,- TÁBÁHTUS (sierânâs iävtuttâs MKM:n)
022 SÁMEGIELAT SOSIÁLA- JA 1.950.000,- 1.960.000,- 1.970.000,- DEARVVAŠVUOĐABÁLVALUSAID BUVTTADEAPMI (sierra evttohus SDM:ii)	022 SÄMIKIELÂLŠ SOSIAAL- JÁ 1.950.000,- 1.960.000,- 1.970.000,- TIERVÂSVUOĐÂPALVÂLUSÂI PYEVTITTEM (sierânâs iävtuttâs STM:n)
Dálá bargit	Tááláš pargojuávkku
0231 Plánejeaddji 56.000,- 57.000,- 59.000,-	0231 Vuávájeijee 56.000,- 57.000,- 59.000,-
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)	Vuávájum uđđâ virgeh (vuáđusteijee nomâttâsah)
0232 II Plánejeaddji 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Eará doaibmagolut 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,-	0232 II Vuávájeijee 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Eres toimâmanoh 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,-
024 SÁPMELAČČAID DEARVVAŠVUOĐA 150.000,- 152.000,- 154.000,- OVDDIDEAPMI (sis. plánejeaddji bálkágolut) (sierra evttohus SDM:ii)	024 SÄMMILIJ TIERVÂSVUOĐÂ 150.000,- 152.000,- 154.000,- OVDEDEM (tuálá siste vuávájeijee pälkkikoloid) (sierânâs iävtuttâs STM:n)
ČOAHKKÁIGEASSU GOLUIN JA BOAĐUIN JAGIIN 2013 - 2015	ČUÁKÁNKIÄSU MANOIN JÁ PUÁĐUIN IIVIJN 2013 – 2015
Golut 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,-	Puáđuh (staatâtorjuuh) 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,-
Stáhtadoarjagat vuoigatvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 01-014) 5.382.000,- 5.627.000,- 6.030.000,-	Staatâtorjuuh riehtiministeriö válduluokast (sajeh 01–014) 5.382.000,- 5.627.000,- 6.030.000,-
Stáhtadoarjagat bargofápmo- ja ealáhus- ministeriija oaiveluohkás (čuokkis 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,-	Staatâtoorjâ pargovyeimi- já iäláttâs- ministeriö válduluokast (saje 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,-
Stáhtadoarjagat oahpahus- ja kultur- ministeriija oaiveluohkás (čuoggát 016-022) 3.396.000,- 3.502.000,- 3.608.000,-	Staatâtorjuuh máttááttâs- já kulttuur- ministeriö válduluokast (sajeh 016–022) 3.396.000,- 3.502.000,- 3.608.000,-
Stáhtadoarjagat sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 023-024) 2.242.000,- 2.258.000,- 2.309.000,-	Staatâtorjuuh sosiaal- ja tiervâsvuođâministeriö válduluokast (sajeh 023-024) 2.242.000,- 2.258.000,- 2.309.000,-