raporta_2015_minim..pdf.xml

škoovlâStsääʹmnuõri	škoovlâStsääʹmnuõri
čeäʹppvuõđpeeiʹvestuccjokknjääʹlm	čeäʹppvuõđpeeiʹvestuccjokknjääʹlm
škooulâSt	škooulâSt
25.3.18.3026.3. 10.00	25.3.18.3026.3. 10.00
tervetuloa !	tervetuloa !
tiõrv pueʹttem !	tiõrv pueʹttem !
Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015	Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015
Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2015 Anni Näkkäläjärvi, valokuvat Terhi Tuovinen	Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2015 Anni Näkkäläjärvi, valokuvat / snimldõõǥǥ Terhi Tuovinen jäʹrjsteš pâʹzzlâšttam-mannu 25. – 26. peeiʹv Uʹccjokknjääʹlm škooulǩõõskõõzzâst.
Minna Lehtola kahdeksi kuukaudeksi.	Minna Lehtola paʹlǩǩeeš projeʹktt-tuâjjliʹžžen kueiʹt männǥas.
Järjestelyihin osallistuivat saamelaiskäräjiltä koulutus- ja	Jiõnn- da čuõvvtekniikk hoiʹddji
Tuupa-records.	Tuupa-records.
Dáhpáhusa várás čállojuvvui Ohcejotnjálmmi skuvlaguoddáža gádjunplánii vuođđuduvvi dorvvolašvuohtaplána.	Čeäʹppvuõđpeeiʹvi vääras raʹjješ Uʹccjooǥǥ škooulkõõskõõzz peälštemplaaʹne vuâđđõõvvi staanvuõtt-plaan.
Dáhpáhusas barge guokte ortnetdoalli, geat vástidedje maiddái vuosttašveahkis.	Šõddmõõžžâst riõuggu kueʹhtt jäʹrjstõsoummu, ǩeäk vaʹldde vaʹsttõõzz še vuõssveäʹǩǩvaalmâšvuõđâst.
Beivviid áigge fállojuvvui oassálastiide skuvlaborramuš, man Ohcejoga rabasbálvalusguovváža gievkkan ordnii.	Čeäʹpp-vuõđpeiʹvven taʹrjjeeš pukid vuässõõđjid porrmõš, koon järjsti Uʹccjooǥǥ äävkääzzkõs.
Dáhpáhusa govvii Terhi Tuovinen, ja filbmii Sámi oahpahusguovddáža mediasuorggi oahppi Jonne Järvinen. Buohkaide rabas dáhpáhussii eai berrojuvvon oassálastin-	Šõddmõõžž leäi sniimmʼmen Terhi Tuovinen da fiʹlmmjemen Sääʹmvuuʹd škoouʹljeeʹmkõõskõõzz mediamättʼtõõtti Jonne Järvinen.
eaige sisabeassanmávssut.	Pukid äävai sõddmõʹšše jeäʹt peʹrrjam vuässõõttâm-, jeät-ǥa sizzpiâssâm-määusid.
Joavkkut bohte Ohcejohkii linjábiillaiguin Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejoga giliin.	Joouk pueʹtte Uʹccjoʹǩǩe buussin Aanrest, Suäʹđjlest, Enontekiöst da Uʹccjooǥǥ čårrsiidin.
Dasa lassin bohte oassálastit Roavvenjárggas sihke City Sámit - searvvi vehkiin maiddái oaivegávpotguovllus.	Lââʹzzen vuässõõđi pueʹtte Ruäʹvnjaaʹrǥâst da City Sámit rõ teäʹǧǧveäʹǩǩvuõđin vueiʹvvgååradvuuʹdest.
Idjadeapmi ordnašuvai buohkaide Ohcejogas idjadanbáikkiin sihke searvegoddedálus, Áiligasdálus ja skuvllas. Gaskavahku rektor-čuvgehusdoaimmahoavda Lau	Innstempääiʹǩ käunnʼje pukid Uʹccjooǥǥ aazztemkääzzkõõzzin da sieʹbrr-kåʹddpõõrtâst, Ailigas-põõrtâst da škooulâst.
ra Arola rabai dáiddadáhpáhusa, man maŋŋá loaiddasted	Seärad rehttor-čuõvtemtuåimjååʹđteei Laura Arola äävii čeäʹppvuõđpeeiʹvid, koon mâŋŋa Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk
Modji, inarinsaameksi laulava Aila Duo sekä Ailu Valle.	Modji, aanarsääʹmǩiõllsaž Aila Duo da ǩeâittum räp-artistt Ailu
Minna Lehtola.	Valle voddõʹtte.
je Ohcejoga mánáid koara Modji, anárašgielat Aila Duo ja Gámasmohkki beaggán Ailu Valle. Láidesteaddjin vuosttas eahkeda lei skuvlla iežas oahppi Tuomo Laiti, ja duorastaga su veahkkin vel Anna-Katariina Feodoroff (nuortalašgillii) ja Martta Alajärvi (anárašgilli).	Prograammjååʹđteeʹjjin leʹjje Uʹccjooǥǥ škooul mättʼtõõtti Tuomo Laiti (tâʹvvsäämas), da neljdpeeiʹv suu lââʹzzen Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsäämas) da Martta Alajärvi (aanarsääʹmǩiõʹlle) Aanrest.
Duorastatiđida olles sála jaskkodii bottažii muittašit Ohcejot logahaga oahppi ja čeahpes musihkkára Hánsa Korpi, guhte jámii veahkaválddi oaffarin gaskan skuvlabeaivvi ovddit čavčča.	Neljdpeeiʹv õuddâl ko čuäʹjtõõzz aʹlǧǧe, õʹnneš jõõskâs mušttlempoodd Uʹccjooǥǥ lookkjisškooul mättʼtõõttja da čieʹppes artistta, ǩeäʹn nõmm leäi Hansa Korpi. Son jaaʹmi pâʹlviõǥǥ seuʹrjõssân mõõnni eeʹjj kâskka škooulpeeiʹv.
Nuoraidbargi Aleksi Ahlapuro čájehii musihkkavideo, mas Hánsa lávllui Veijo Länsman lávlaga.	Nuõritueʹjjlâž Aleksi Ahlakorpi čuäʹjti musiikkviidia, mâʹst Hansa Korpi lääulai Veijo Länsman laaul.
Jury barggu botta geahččit besse návddašit Katja ja	Tõn poodd, ko raati smiõtti, pieʹsse ǩiiččeei vueiʹnned Katja
Birit Haarla dánsuma ja	da Birit Haarla taans da kuʹvddled Ruäʹvnjaarǥ ååraž Aini-Inari Määttä pianosoittjummuž.
Ohcejoga mánáid koara Modji, jođiheaddjin leanadáiddár / johtaja-naan läänintaiteilija Anna Näkkälä-järvi-Länsman	Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk Modji, joht./jååʹđteei Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
Kansallisoopperan balettikoulun oppihcejOgas - UcjUUvâst - UccjOOǥǥâst	Meersažoopper balettškooul mättʼtõõtti / Kansallisoopperan balettikoulun oppilaat Katja da Birit Haarla.
- MuusikkejâlMâs álgá ! - Musiikk-ǩiõčldõs älgg !	hcejOgas - UcjUUvâst - UccjOOǥǥâst
BoradeapMi - peivipurrâMuš - kõskkpeeiʹv porrMõš katja ja Birit haarla, aini-inari Määttä...	BoradeapMi - peivipurrâMuš - kõskkpeeiʹv porrMõš katja ja Birit haarla, aini-inari Määttä...
(sarjakuvat). tuvra - temá mielde.	Kulttuur-šõddmõõžžâst.
Earenoamáš sámefáttán lei teáhterbargobájit, maid dolle vuosttas beaivve ovdal dáhpáhusa rahpama.	Spesial sääʹmteeʹmmen leʹjje teaʹttertueʹjj-põõrt, koid õʹnneš seärad õuddâl šõddmõõžž äävummšed.
Dasa lassin nuoraidráđđi lei ordnen ráidogovvabargobáji.	Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs jäʹrjsti kartträiddtueʹjjpõõrt.
Bargobájiid bagadeaddjin ledje sámi teáhter- ja mediasuorggi ámmátolbmot ja dáiddárat: Pauliina Feodoroff, Sverre Porsanger, Irene Länsman, Heli	Tueʹjjpõõrti oʹhjjeejen leʹjje säʹmmla, kook lie teaʹtter- da mediaämmatvuuʹdoummu da artiist: Pauliina Feodoroff,
Aikio, Ailu Valle, Heli Huovinen ja govvadáiddár Sunna Kitti	Huovinen da karttčeäʹppneǩ Sunna Kitti (kartträäid).
Janita & Bändi: ” Iežas geaidnu ”, Avvila badjedássi / Ivalon yläaste, bagadus / ohjaus Katri Kittilä	Janita & Bändi: ” Iežas geaidnu ”, Âʹvvel pââibužškooul, oʹhjjumuš Katri Kittilä.
Dáhpáhussii bovdejuvvojit buot sámemánát ja – nuorat sihke skuvllaid sámegiela lohkkit ja sámeluohkáid oahppit.	Čeäʹppvuõđpeeiʹvid kåʹččeš pukid sääʹmpäärnaid da - nuõrid da sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsaž klaassi škooul-neeʹǩǩid.
Oassálastin lea vejolaš maiddái skuvllaid olggobealde doaibmi nuoraide.	Vuässõõttmõš lij vââʹjjlaž še škoouli ååuǥbeäʹlnn tuåimmjeei nuõrid.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldoulbmilin lea fállat nuoraide dilálašvuođa ovddidit dáidduideaset, vejolašvuođa čájehit dáid maiddái earáide ja oažžut movttiidahtti árvvoštallama.	Sääʹmnuõri čeäʹppvuõʹđpeeiʹv vueiʹvv-vueʹǩǩes täävtõsân lij taʹrjjeed nuõrid vuäittmõš viikkâd õõudâs sij čeäʹppvuõđid, ooddid da silttõõzzid da vuäittmõš čuäʹjted tõiʹd jeärrsid da vuäǯǯad älšmõʹtti maacctõõzz.
Duopmáriin vurdojuvvo, ahte sii deattuhit árvvoštallamis erenoamážit nuoraid iežas oassálastima čájáhusaid ráhkadeapmái.	Raati vueʹrddeš väʹldded lokku sij äʹrvstõõllmõõžžâst jeärben nuõri jiijjâz tueʹj čuäʹjtõõzzi õuʹdde da tõi valmš-tõõllmõõžžâst.
Dehálaš ulbmilin lea álo leamašan maiddái mánáid ja nuoraid sámegiela dáiddu ja sámi identitehta nannen.	Vääžnai täävtõssân lij pâi leämmaž še päärnai da nuõri sääʹm ǩiõl silttummuužž da säʹmmla identiteett nâânummuš da staanmõš.
Dasa lassin dáhpáhus nanne mearkkašahtti mearis maiddái oahppiid, oahpaheddjiid, váhnemiid ja sámi servviid ovttasbarggu.	Čeäʹppvuõđpeeiʹvi šõddmõššân lij še miârkkšõõvvi äʹšš tuäʹrjjeed škooulneeʹǩǩi, mättʼtõõtti, uʹčteeli, puärrsi da sääʹmõhttõõzzi õhttsažtueʹj.
Dáiddadáhpáhusaid leat ordnen 1970-logu álgojagiid sámedáiddárii ja movttiidahttán nuoraid hárjehallat musihka, teáhtera, dánsuma, govvadáidagiid ja čállima.	Čeäʹppvuõđpeeiʹvid lij järjstum 1970-looǥǥ aalǥâst ääʹljeeʹl da tõʹst lij šõddâm vääžnai čuäʹjtemkriʹlcc õõlmtõõttmõʹžže, taʹnsse, karttčeäʹppõʹsse da ǩeeʹrj-tumuʹšše.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea áidna jahkásaččat ordnejuvvon sámegielat nuoraid dáhpáhus Ijahis Idja – musihkkafestivála mánáid- ja nuoraidbeaivvi lassin.	Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij oʹdinakai piirieeʹjji järjstum sääʹmǩiõllsaž nuõrišõddmõš Ijahis Idja-musiikkfestivaal päärnai- da nuõripeeiʹv lââʹzzen.
Teáhterbargobájiide ja musihkkagilvui almmuhedje sullii 200 máná ja nuora.	Teaʹttertueʹjjpõõrtid da musiikkčuäʹjtõõzzid ilmtõʹtte nuʹtt 200 pääʹrnžed da nuõrrâd.
Musihkkabihtát ledje 21 ja sierra bargobájit ledje oktiibuot 7.	Musiikkčuäʹjtõõzz leʹjje 21 da jeeʹresnallšem tueʹjpõõrtid õʹnneš õhttsiʹžže čiččâm.
Geahččit ja dáhpáhusa oasseváldit ledje badjel 400.	Ǩiiččeei da vuässõõđi čeäʹppvuõđpeeiʹvin leʹjje pâʹjjel 400 ooumžed.
Buot gilvvuid oasseváldit ožžo oassálastinduođaštusaid muitun dáhpáhusas. Sámediggi jugii 8 st..	Puk ǩeâšttõõttmõõžžid vuässõõttâm vuõǯǯu sõddmõõžžâst mošt-tan vuässõõttâmtuõđstõõzz.
100-200 euro sturrosaš stipeandda movttiidan dihte nuoraid joatkit musihkain buđaldeami astoáiggis.	Kääuʹc nuõrrâd vuõǯǯu Sääʹmteeʹǧǧest paʹlǩǩumšen 100-200 euro šoora stipeeʹnd smeʹlkâʹttem diõtt, što sij juäʹtkče musiikk raajjmõõžž.
Buot joavkkut ožžo girjjálaš máhcahaga iežaset ovdanbuktima ovddas.	Pukid jooukid uʹvddeš ǩeeʹrjlaž maacctõõzz sij čuäʹjtõõzzâst.
Musihkkagilvvu duopmárin ledje golbma musihkkára, okta guđege giellajoavkkus: Heli Aikio, Anna Lumisalmi ja Ailu ValleSin váigadis bargun lei válljet 2 joavkku Sounds - dáhpáhussii,	Raatist leʹjje koumm musiikkartiist, õhtt juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst: Heli Aikio,
Heli Aikio, Anna Lumisalmi ja Ailu Valle.	Anna Lumisalmi da Ailu Valle.
Giehtaruohttasa mánát: ” Buot jagiáiggit ”, Gárasavvona skuvla / Kaaresuvannon koulu, bag./ohj. Ulla Magga ja Taina Syväjärvi.	Sij vaʹǯǯlõs tuâjjan leäi vaʹlljeed kueʹhtt joouk juåtkku Porvoo-gåårdest ǩieʹssmannust õnnum SOUNDS-šõddmõʹšše.
Puállâm váimu: ” Ääših maid monâttáim tuulân ” Avvila skuvla / Ivalon koulu, bag./ohj. Petra Kuuva.	Giehtaruohttasa mánát: ” Buot jagiáiggit ”, Kaaresuvannon koulu / Karesâvvan škooul