sote-savasupohjoissaame.pdf.xml

Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas lea ollašuhtton Sámedikki evttohusas sápmelaččaid / sámegielat sosiálabálvalusaid ovddidanovttadatfidnu 1.9.200731.12.2009 gaskasaš áigge.	SäŠmmlai dommvuuŠvd kååŠddin Enontekiöst, Aanrest, SuäŠđjlest da UŠccjooǥǥâst lij čõõđtum SääŠmteŠǧǧ čuäjtõõzz mieŠldd säŠmmlai / sääŠmǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâm õõutilååkkhanǩǩõš 1.9.2007- 31.12.2009.
Fidnu lea leamaš oassi Davvi-Suoma sosiálasuorggi ovddidanprográmmas.	Hanǩǩõš lij leäŠmmaž vueŠss TâŠvv-LääŠddjânnam õõdâsviikkâmproggraamm.
Gielddat vuolggahedje fidnu ovttasbargosoahpamuša dahkamiin.	KååŠdd jåŠttee hanǩǩõõzz raajeelŠl õhttsažtuâŠjjsuåppmõõžž.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea ruhtadan fidnu gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideami deaddosuorggis.	Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria oŠvddam tieŠǧǧ hanǩǩõõzz ǩiõllʼlâž da kulttuurlaž uuŠccab naroodi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi õõudeem – teäŠddvuŠvdde.
Fidnu hálddašeami ovddasvástádus leamašan Anára gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis.	Aanar kååŠdd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluŠvddkå Šdd lij vasttääm hanǩǩõõzz vaaldšumuužžâst.
Sámediggi, DavviSuoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš ja Sámisoster ro leamašlan mielde doaimmas.	SääŠmteŠǧǧ, TâŠvv-LääŠddjânnam sosiaaltuââŠj siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie leäŠmmaž mieŠldd toimmjumuužžâst.
Fidnu lea vuosttas sámeguovllu gielddaid ja Sámedikki ovttas ollašuhttán fidnu, mas ovddidit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid gielddaid bálvalusaidbuvttadanovttadagain nu, ahte vuhtii váldit áššehasaid oasálašvuođa.	Hanǩǩõš lij vuõssmõs sääŠmvuuŠvd kååŠddi da SääŠmteŠǧǧ õõutveäkka čõõđtem hanǩǩõš, koŠst viiǥǥâd õõudâs sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid kååŠddi kääzzkõõzzid puuttʼteei peâmmõõutilååǥǥin vääŠldeeŠl lokku 䊚šlai vuäŠssâdvuõđ.
Sápmelaš beaivedivššu ovddideapmi leamašlan fidnu oktan ovddideami ulbmilin.	Hanǩǩõõzz õhttân õõudâsviikkâm täävvtõzzân lij leäŠmmaž säŠmmlai peiŠvvhååid õõudâsviikkmuš.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbargu vulggii johtui fidnus dahkkon sámebargojoavkku áššedovdilahtuid doaimmas.	SäŠmmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâŠjj jåŠttji hanǩǩõõzzâst jåŠttuum saametiim 䊚štobddi vuäŠsslai tuåimest.
Ovddidanbarggus lea vástidan Anára gieldda beaivedivššu jođiheaddji.	ʼõudâsviikkâmtuâŠjast lij vasttääm Aanar kååŠdd peiŠvvhååid jååđteeij.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dahkamii vuođđuduvvui ovddidanbargojoavku, mii čoahkkanii jeavddalaččat.	SäŠmmlai håiddâkksai peâmmplaan raajjmužže jåŠttee õõudâsviikkâmtuâŠjjärttel, kååŠtt noorõõđi äiŠǧǧmieŠri mieldd..
Sátnejođiheaddjin doaimmai Ohcejoga gieldda árabajásgeassima stivrejeaddji.	SaaǥǥtuõŠlljeejen toimji UŠccjooǥǥ kååŠdd säŠmmlai håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjeei.
Árabajásgeassima ovddasteaddjit buot giellajoavkkuin ja sámeguovllu gielddain oassálaste ovddidanbargojoavkku doibmii.	ʼõudâsviikkâmtuâŠjjärttel toimmjumužže vuäŠssõtte håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd eeŠtǩeei pukin ǩiõllärttlin da sääŠmvuuŠvd kååŠddin.
Árabajásgeassima ovddidandoaibma álggahuvvui álggos kártemiin, mas čielggadedje sámeguovllu árabajásgeassinovttadagaid dili ja jearahalle bargoveaga.	Håiddâkksai peâmm õõdâsviikkâmtoimmjumuš jåŠttee aalǧâst kaarttʼteeŠl sääŠmvuuŠvd håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi vueŠjj da mainstââttʼteeŠl personkååŠdd.
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas.	Enontekiö, Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddin järjste puärrsipooŠddid, koin saǥstõlleš säŠmmlai håiddâkksai peâmmtuââŠj siiǩlaž õõdâsviikkmest da säŠmmlažvuõđ lokku väŠlddmest håiddâkksai peâmmplaanâst.
Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái.	SääŠmvuuŠvd håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd vuäŠssõõđi hanǩǩõõzz äiŠǧǧen järjstum vitte õõdâsviikkâm- da škoouljempeiŠvva.
Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.	SääŠmvuŠvdde lij šõddâm hanǩǩõõzz äiŠǧǧen säŠmmlai håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd õhttsažtuâŠjjsäiŠmm, kååŠtt lij raavääm personkååŠdd silttumuužž da sääŠmkulttuur vuâmmšumuužž tuâŠjast da õõudääm kååŠddi da SääŠmteŠǧǧ kõskksa õhttsažtuââŠj.
Ovddidanfidnus lea dahkkon vuosttas sámeguovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinplána ovttasbarggus bargoveagain, vánhemiiguin ja eará áššedovdiiguin.	ʼõdâsviikkâmhanǩǩõõzzâst lij rajjum vuõssmõs sääŠmvuuŠvd õhttsaž säŠmmlaž peiŠvvhåiddâkksai peâmmplaann õhttsažtuâŠjast personkååŠdd, puärrsi da jeeŠres 䊚štobddjivuiŠm.
Árabajásgeassinplána evttohuvvo váldot atnui sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain ja eará sajis Suomas.	Håiddâkksai peâmmplaan čuäjtet väŠldded âânnma säŠmmlai dommvuuŠvd kååŠddin da LääŠddjânnmest.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dievasmahttá riikkaviidosaš bagadallama.	SäŠmmlaž håiddâkksai peâmmplaan teuŠdd väŠlddkååŠddlaž ohjjumuužž.
Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama.	SäŠmmlai håiddâkksai peâmmplaan mieŠrren lij ohjjeed säŠmmlai håiddâkksai peâmm tuââŠj šlaajj da siisǩlaž čõõđđtumuužž da õõudeed kääzzkõõzzi õõutverddsa čoođtumuužž.
Sápmelaš árabajásgeassinplána ollašuhttinproseassa lea leamaš oassin viiddis sámeguovllu oktasaš ovttasbarggus.	SäŠmmlaž håiddâkksai peâmmplaan raajjâmprosess lij leäŠmmaž vueŠss veeidâs sääŠmvuuŠvd õhttsest õõudâsviikkâmtuâŠjast.
Plána lea ain dárbu ovddidit geavatlažžan ovttasbargguin sámeguovllu bargoveagain, vánhemiiguin ja eará ovttasbargobeliiguin.	Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd ââlddbužže tueŠjjeemnääŠl õhttsažtuâŠjast sääŠmvuuŠvd personkååŠdd, puärrsi da jeeŠres õhttsažtuâŠjjlaivuiŠm.
Ovddidanbarggu doaibmamálle barggut leat leamaš dahkkiide proseassa, mii lea addán olu.	ʼõudâsviikkâmtuââŠj toimmjemnääŠl da tuââŠjj lie leäŠmmaž tuâŠjjlaid ouddlõs prosess.
Oassálastit leat čatnasan bures oktasaš doibmii.	VuäŠssõõđi lie leäŠmmaž puârast čõõnõõttâm õhttsaž toimmjumužže.
Oktasaš ulbmilin lea joatkit gieldarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu bálvalusaid ordnemis.	ʼhttsaž täävvtõzzân lij juäŠtǩǩed õhttsažtuââj rååstt kååŠdd raaŠji kååŠdd kääzzkõõzzid järjsteeŠst.
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, eallinvuohki ja identitehta.	SäŠmmla lie Euroopp Union vuuŠvdest odinakai alggmeeŠr, koin lij jiiŠjjes historia, ǩiõll, kulttuur, jieŠllemnääŠll da identiteett.
Sápmelaččat leat ássan Skandinávia ja Suoma davviosiin sihke Guoládatnjárgga sisosiin jo ovdal dálá stáhtaid ja stáhtarájáid šaddama.	SäŠmmla lie jälsstam Skandinavia da LääŠddjânnam tâŠvv- vueŠssin da Kuâlõõǥǥnjaarǥâst juŠn õuddal annʼjõõžži valdiai da valdiaraaji šõddmuužž.
Dán guovllu gohčodit Sápmin.	Tän vuuŠvdkååččad sääŠmjânnmen.
Sápmelaččat leat njealji riikka guovllus rehkenastinvuogi mielde 60 000 - 100 000 olbmo.	SäŠmmla lie neeljj valdia vuuŠvdest lasǩǩeemnääŠl mieŠldd 60 000–100 000 jiõggâd.
Suomas sápmelaččat leat Sámedikki jagi 2007 statistihka mielde 9350, main sullii 38,3 % sápmelaččaid ruovttuguovllus (3577).	LääŠddjânnmest säŠmmla jällste SääŠmteŠǧǧ eeŠjj 2007 tiâttnorldõõǥi mieŠldd 9350 jiõŠggâd, koin nuŠt 38,3% jällste säŠmmlai dommvuŠvdest (3577).
Ruovttuguovlluin oaivvildit Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovlluid sihke Sámi bálgosa guovllu Soađegili gielddas.	DommvuuŠvdin tarǩǩeet Enontekiö, Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddi vuuŠvdid di Lappi pälggasvuuŠvd SuäŠđjel kååŠddest.
Loahpat sápmelaččat ásset ruovttuguovllu olggobealde Suomas (5129) ja olgoriikkain (644).	Loopp saaŠmin jällste dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn jeeŠresårnn LääŠddjânnmest (5129) da ålggjânnmin (644).
Suomas hállet golbma sámegiela; anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela.	LääŠddjânnmest mainstet kooum jeeŠres sääŠmǩiõl; aanrõžǩiõl, nuõrttsääŠmǩiõl da tâŠvvsääŠmǩiõl.
Árvvu mielde váile bealli sápmelaččain máhttá hállat sámegiela.	Arvvõozzi mieŠldd väŠjjaǥ bieŠll saaŠmin maainâst sääŠmas.
Davvisámegiela hállet 70-80 % sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sápmelaččain.	TâŠvvsääŠm ânne 70- 80 % aanrõžǩiõl da nuõrttsääŠmǩiõl kuhttuid vueŠll 15 % sääŠmǩiõllsain saaŠmin.
Jagi 2007 statistihkaid mielde jo badjel 70 % vuollel 10-jahkásaš sámemánáin ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	EeŠjj 2007 statistiikk mieŠldd juŠn pâŠjjel 70 % vueŠll 10- âkksain sääŠmpäärnain jällste säŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.
Sápmelaččaid boahttevuođa višuvdnan lea, ahte sápmelaččain eamiálbmogin livččii ealli sámegiella ja nana searvvušvuohta, mat bajásdollet, nannejit ja ovddidit sápmelaškultuvrra ja kultuvrii gullevaš ealáhusaid seailuma ja ovdáneami. Maiddái sápmelaš eallinvuogi, árbevirolaš dieđu ja dáidduid sirdašuvvama ođđa sohkabuolvvaide.	SäŠmmlai puõŠtti ääiŠj visio lij, što säŠmmlain alggmeeŠr sââŠjest lij jieŠlli sääŠmkiõll da raavâs õhttsažkåŠddvuõtt, kook tuõŠllje pâŠjjen, ravvee da õõudee sääŠmkulttuur kulttuure kuulli jieŠllemvueŠjji seillmuužž da õõudâsviikkmuužž di säŠmmlai jieŠllemnääŠl, ärbbvuâđlaž tiâttmõõžž da ärbbvuâđlaži čeäŠppvuõđi väältumuužž ođđ puõlvvõõǥǥid.
Sápmelaččain lea dearvvas iešdovdu ja nana oktiigullevašvuođa dovdu.	SäŠmmlain lij tiõrvâs jiõččtobddmuš da raavâs õhttekuullâmtobddmuš.
Anáraččat	Aanrõõžž
Anáraččat ásset ovtta stáhta ja ovtta gieldda siste.	Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kååŠdd seŠstt.
Anáraččaid árbevirolaš ássanguovlu lea Anárjávrri birrasis.	Aanrõõžži äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž jeäŠllstemvuŠvdd lij AanarjääuŠr pirrõz.
Árbevirolaš anáraš eallinvuohki sisttisdoalai dábálaččat dállodoalu, man vuođđu lei luondduealáhusas ja dan birgejumi geađgejuolgin ledje guolástus, boazodoallu, šibitdoallu ja eatnama gilvin sihke meahcástus.	ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsaž aanrõõžži takai jieŠllemnääŠll lääi luâttʼtallu vuađđuum tääll, koŠst pirǧǧumuš šõõddi kueŠllstumuužžâst, puäǯǯhåiddmuužžâst, skootthåiddmuužžâst da mäŠddtuâjast di meäŠccjumuužžâst.
Anáraččat leat vuogáiduvvan bures dáláservodahkii.	Aanrõõžž lie šiõttlõõttâm puârast annʼjõž-õhttsažkå Šdda.
Sápmelaš eallinvuohki ja árvvut eai leat láhppon, muhto dain baicce sáhttá oaidnit mearkkaid ain dálge.	SäŠmmlaž jieŠllemnääŠll da äärvv jeäŠla läppjam, peŠce tõin vuäitt tobdsted miârkid še annʼ jõõžžâst.
Árbevirolaš ealáhusat, dego guolástus ja boazodoallu addet birgejumi máŋgasii.	Ärbbvuâđlažž jieŠllemvueŠjjest, mâŠte kueŠlstumuužžâst da puäʒʒhåiddmuužžâst vuäŠǯǯa määŋgas õin puåđ.
Anáraččaid giella lea álo leamašan unnitlogus: dan hállanmearri leamaš várra sullii duhátmeare alimus dásis.	Aanrõžǩiõll lij pâi leäŠmmaž uuŠccab sââŠjest: tõn mainsteeimieŠrr lij leäŠmmaž pââimošân dohatkåŠdd mainsteeijed.
Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš.	EeŠjjest 1997 aanrõžsääŠmǩiõl õhttõs jåŠttʼtii ǩiõllpieŠss (kielâpiervâl), kuäŠs nuõrmõs ǩiõlmainsteei lääi nuõrrpooŠddâst.
Giellabeasi dihtii giela jávkan lea bisánan ja giella lea ealáskišgoahtán.	ǨiõllpieŠss diõtt ǩiõl läppjumuš lij årstam da ǩiõll lij jeäŠllješkuättam.
Anárašgiela hállit leat Sámedikki statistihka mielde sullii 300.	Aanrõžǩiõl mainsteeji mieŠrr lij SääŠmteŠǧǧ statstiikk mieŠldd n. 300.
Nuortalaččat	NuõrttsäŠmmla
Nuortalaččat leat Guoládatnjárgga eamiálbmot, geat leat nuppi máilmmisoađi dihtii massán sin árbevirolaš sohkaguovlluideaset Beahcámis.	NuõrttsäŠmmla lie Kuâlõõǥǥnjaarǥ alggmeeŠr, kook lie maŋŋa nuuŠbb mââilmmvääiŠn mõõnntam äŠrbbvuõđ mieŠlddsa sokkvuuŠvdeezz PeäŠccmest.
Giela ja kultuvrra dáfus nuortalaččat gullet nuortasápmelaččaide.	NuõrttsäŠmmla kolle nuõrttsäŠmmlaid ǩiõl da ärbbvuõđi beäŠlest.
Nuortalaččat leat oskku dáfus ortodoksat.	NuõrttsäŠmmla jeäŠlle ortodoksiååskast.
Nuorttabeale sárgosat leat vuohttimis ee. gárvodeamis, ávvudan- ja dáhpeárbevierus ja borramušárbevierus.	Nuõrttjõs jieŠllemnääŠl kuâsttje jm. pihttzin, prääzneǩ- da porrmõšärbbvuõđâst.
Dahkkit, mat lasihit Nuortalaččaid dehálaš searvvušvuođa, leat ee. teadjakultuvra, árbevirolaš stohkosat, nuortalaškátrilladánsa, bearralherven, veaddeduojit ja ránu gođđin	NuõrttsäŠmmlain vääžnai õhttsažkåŠddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, äŠrbbvuõđ mieŠlddsa siõr, sääŠmkadreâl, peŠssertuâŠjj, vuäŠddtuââŠj da rään kååđđmuš.
Nuortalaččat ožžo birgejumi eanaš bivdindállodoalus.	NuõrttsäŠmmla vuäŠǯǯu puåđ vuõss- sââŠjest šeellmuužžâst.
Boazodoallu heivehuvvui guollebivdui ja meahccebivdui.	Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle kueŠllstumužže da meäŠccjumužže.
Dálá árbevirolaš ealáhusain boazodoallu lea mearkkašahtti áigáiboađu gáldu Čeavetjávrri guovllus.	Annʼ jõõžžâst ärbbvuõđ mieĺddsain jieŠllemvueŠjjin puäŠʒʒtääll lij miârkkšõõvvi puåđkäivv vuõss- sââŠjest ČeŠvetjääuŠr vuuŠvdest.
Nuortalaččat leat jahkečuđiid áigge mearredan áššiideaset ovttas giličoahkkimiin (sijddsååbbar).	NuõrttsäŠmmla lie čueđi eeŠjji tuŠmmääm aaŠššin õõutâst sijddsååbbrin.
Boares áššiiddikšunvuohki doaibmá maiddái otná beaivve; nuortalaččaid áššiid dikšot nuortalaččaid luohttámušalmmái ja nuortalašráđđi.	VuäŠmm 䊚šhåiddamnääŠll toimmai še annʼjõžääiŠjest; nuõrttsäŠmmlai aaŠššid håidda nuõrttsäŠmmlai õuddooumaž da sääŠmsuåvtõs.
Nuortalaččaid nuortalašguovllu eallindiliid, birgejupmevejolašvuođaid ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami várás lea nuortalašláhka, mas lea ásahuvvon loatna- ja doarjjavugiin earret eará guolástusa ja boazodoalu sihke nuortalašguovllu bálvalusaid ovddideamis.	NuõrttsäŠmmlai da sääŠmvuuŠvd jieŠllemvueŠjji, pirǧǧeemvueittemvuõdi da kulttuur pâŠjjen tuõŠlljumužže di õõudâsviikkmužže lij viõǥǥâst sääŠmlääŠǩǩ, koŠst šiõtteed läiŠnn - da tuäŠrjjeemnaali diõtt jm. mieŠldd kueŠllstumuužž da puäŠʒʒhåiddmuužž di sääŠmvuuŠvd kääzzkõõzzi õõudâsviikkmužže.
Nuortalaččaid árvvoštallet leat dál Suomas sullii 700.	NuõrttsäŠmmlaid arvvlâdde leeŠd annʼjõõžžâst LääŠddjânnmest nuŠt 700 jiõggâd.
Nuortalaččat ásset Anára gieldda nuortaosiin, Anárjávrri mátta-, nuortamátta- ja davvenuortačiegas, ng. nuortalašguovllus.	NuõrttsäŠmmla jällste Aanar kååŠdd nuõrttbeäŠlnn, AanarjääuŠr sauŠjj - ooŠbđneǩǩ - da äppalčiõǥǥin, ns. sääŠmvuuŠvdest.
Sullii goalmmádas sis ássá sámeguovllu olggobealde.	SiŠjjin nuŠt kuäŠlmõs jäälast sääŠmvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.
Nuortalašgiela hálliid mearri lea sullii 350.	NuõrttsääŠmǩiõl mainsteeji mieŠrr lij pâŠjjel 350.
Nuortalašgiela ealáskahttima várás leat ollašuhttán oanehisáigge giellaealáskahttidoaimmaid jagi 1993 rájes.	NuõrttsääŠmǩiõl jeäŠlljâttmužže lie čõõđtum vuänǩõs jeäŠlljâttemtuååim eeŠjjest 1993 ääŠljeeŠl.
Nuortalašgiella lea Suomas hállojuvvon sámegielain eanemus áitatvuloš.	NuõrttsääŠmǩiõll lij LääŠddjânnmest mainstum sääŠmǩiõlin pukin jäänmõzzân vaarrvuâŠllsaž.
Jagi 2008 Avvilis lea álggahuvvon giellabeassedoaibma giela ealáskahttima dihtii.	EeŠjjest 2008 lij ǩiõl jeäŠlljâttmužže alttuum Švvlest ǩiõllpieŠsstoimmjumuš.
2.	2.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA ÁRVVUT JA MIHTTOMEARIT	SÄŠMMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMʼ MUUŽŽ ÄÄRVV DA TÄÄVTʼʼZZ
Árabajásgeassima vuođđun lea máná ovddu ja rivttiid dorvvasteapmi.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vueŠljet päärnai õuddõõzzi da vuõiggâdvuõđi staanmuužžâst.
Árabajásgeassimis lea stuorra mearkkašupmi maiddái máná buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideamis.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij jõnn miârktõs še päärna puârastpirǧǧumuužž da tiõrvâsvuõđ õuddeejen.
Dán plánas árabajásgeassin áddejuvvo árabajásgeassima riikkaviidosaš linnjágeassimiid mielde sisdololaš tearbman.	TäŠst plaanâst håiddâkksai peâmmʼmuš fiŠttjet håiddâkksai peââŠmm väŠlddkåŠddsai liinjâi mieŠldd siisǩlaž termmen.
Árabajásgeassin meroštallo máná eará eallinbiires dáhpáhuvvan pedagogalaš vuorrováikkuhussan, mas vuosttas ulbmil lea ovddidit máná oppalaš buresbirgejumi.	Håiddâkksai peâmmʼmuš miertõõlâd päärna jeeŠres jieŠllemkruuggâst šõddi peâmmvuâđđlaž vuârrvaaiktõzzân, koonn vuõssmõs täävvtõzzân lij õõudeed päärna obbväŠlddsa puârast pirǧǧumuužž.
Sápmelaš árabajásgeassimis lea mearkkašahtti rolla nu mánáid sámegiela ja sápmelaš identitehta nannemis go maiddái sápmelaččaid seailumis iežas álbmotjoavkun.	SäŠmmlast håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij miârkkšõõvvi rool nuŠt päärnai sääŠmǩiõl da säŠmmla identiteett ravvumuužžâst mâte še säŠmmlai seillmuš jiiŠjjes meerärttlen.
Sámegiela oahpahan- ja ealáskahttinovddasvástádusa galgá juohkit skuvlla, ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid ja vuođđooahpahusa gaskka.	SääŠmǩiõl mättʼteem- da jeäŠlljâttemvästteemvuõđ ferttai jueŠǩǩed dååma, håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi da vuađmättʼtõõzz kõõskâlt.
Sápmelaš mánás lea riekti oažžut duvdaga árabajásgeassinbálvalusain vai šaddá iežas kultuvrras lahttun ja oahppá sápmelaš dieđuid, dáidduid, dábiid ja árvvuid.	SäŠmmlast päärnast lij vuõiggâdvuõtt tuäŠrjjõõttâd håiddâkksai peâmmkääzkõõzzid šõddâd jiiŠjjes kulttuur vuäŠssližžen da ânškueŠtted säŠmmlaid teâđaid, čeäŠppvuõđid, naalid da aarvid.
Sápmelaš árabajásgeassindoaimma vuođđun leat sápmelaš árvvut, dego eandalii giella, sohka, servodat, nana identitehta, luondu, árbevirolaš ealáhusat, sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta, máŋggakultuvrratvuohta ja soabalašvuohta.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž vuađđan lie säŠmmla äärvv, kook lie jeeŠrben ǩiõll, ruått, õhttsažkåŠdd, raavâs identiteett, luâtt, äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj, sooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt, määŋgkulttuurvuõtt, rääuh da suåvâdvuõtt.
Sápmelaš árabajásgeassima mihttomearrin lea olmmoš, guhte lea iehčanas, vásttolaš, sosiálalaš, luonddus ja dáidduidis dáfus máŋggabealat ja geas lea iežas dáhttufápmu ja árvvoštallanattáldagat ja guhte birge ođđaáigásaš servodagas.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmʼmuužž mieŠrren lij ooumaž, ǩii lij jiõŠččvuađlaž, vasttõõzkueŠddi, sosialaž, luândd da siltteem beäŠlest määŋgbeäŠllsaž da ǩeäŠst lij jiiŠjjes tätt da ärvvstõõllâmoodd da ǩii pirǧǧad ođđäiggsaž õhttsažkååŠddest.
3.	3.
SÁMEGIELLA ÁRABAJÁSGEASSIMIS	SÄÄŠMǨIʼLL HÅIDDÂKKSAI PEÂMMʼMUUŽŽÂST
Giella lea olbmo jurddašeami ja vuorrováikkuhusa geađgejuolgi.	Ǩiõll lij oummu jorddmõõžž da vuârrvaaiktõõzz vuađđ.
Giela vehkiin olmmoš boahtá diđolažžan alddis, hábme iežas áddejumi ja maiddái kommunisere iežas birrasiin.	Ǩiõl veäkka ooumaž teâđast jiiŠjjes, šõddâd jiiŠjstez fiŠttjõõzz da še kommuunkâstt pirrõõõzin.
Dáinna vugiin giella hukse min oktasaš máilbmámet ja kultuvramet.	Tän-nääŠleld ǩiõll toimmai õhttsaž mââilmen da kulttuuren raajjʼjen.
Sápmelaččat leat sin ássanguovllus lunddolaččat leamašan dahkamušas eará gielaiguin ja kultuvrraiguin ja dán dihtii leat dávjá máŋggagielagat ja atnet árvvus buori gielladáiddu.	SäŠmmla lie mättjam jiiŠjjes jeäŠllstemvuudin leeŠd jeeŠres ǩiõli da kulttuurivuiŠm õõutsââŠjest da tän diõtt lie täuŠjja määŋgǩiõllsa da ovdde äärvv puerr ǩiõllčeäŠppvuõtte.
Sámegielain oaivvildit buot Suomas hállojuvvon sámegielaid, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela.	SääŠmǩiõlin tarǩǩeet pukid LääŠddjânnmest maisntum sääŠmǩiõlid, tâŠvv-, aanrõž- da nuõrttsääŠmǩiõlid.
Suoma sámegielat gullet riikkaidgaskasaš klassifiserema (UNESCO Red Book) mielde áitatvuloš gielaide.	LääŠddjânnam sääŠmǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž (UNESCO Red Book) mieŠldd vaarvuâŠllsaid kiõlid.
Suomas hállojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella gullet garrasit áitatvuloš gielaide.	LääŠddjânnmest mainstum aanrõž - da nuõrttsääŠmǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâŠllsaid ǩiõlid.
Sámegiella lea váldon jagi 2002 EU:a kommišuvnna duođalaččat áitatvuloš gielaid prográmmii.	SääŠmǩiõll lij valddum eeŠjjest 2002 EU komissio tuõđsânji vaarvuâŠllsai ǩiõli proggramme.
Sámegiela váldoáitta lea dan birastahtti majoritehtagiella ja kultuvra.	SääŠm ǩiõli väŠlddvaarr lij tõn pirreei väŠlddǩiõll- da kulttuur.
Sámegielaid seailun gáibida, ahte servodat láhčá giela seailumii ja ovdáneapmái doarvái buori eavttuid.	SääŠmǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkåŠdd rääŠjj ǩiõli seiŠllmužže da õuddnumužže riŠjttjeei õuddldõõzzid.
Dát gáibida buot sámegielaid bokte positiivvalaš sierradoaimmaid.	Tät õõlǥad puki sääŠmǩiõli pääiŠǩ positiivilaid jeeŠrab tuåimid.
Gielaid seailun gáibida maiddái dan servodaga lahtuid diđolašvuođa morráneami, mii oidno bearraša giela válljemis.	Ǩiõli seillmõš õõlǥad še tõn õhttsažkååŠdd vuäŠsslai vuâmmšâddmuužž, mii kuâsttai piârri ǩiõl vaŠlljumuužžâst.
Eamiálbmogiid gielaid geavahanvejolašvuođaid lasiheapmi buot eallima surggiin lea dehálaš giela seailuma ja ovdáneami dáfus.	AlggmeeŠr ǩiõli âânnemvueittemvuõđi raŠvvumuš pukin jieŠllemvuuŠvdin lij vääžnai ǩiõl seiŠllmužže da õuddnumužže.
Sámegielat beaivedikšu dahje giellabeassi sáhttá leat máná áidna sámegielat biras.	SääŠmkiõllsaž peiŠvvhåidd leŠbe ǩiõllpieŠss vuäitte leeŠd päärna odinakai sääŠmkiõllsa pirrõõzz.
Mánáid, geat bohtet sámegielat beaivedikšui, giela máhttu sáhttá leat eará dásiin.	SääŠmǩiõllsaž peiŠvvhåiddmužže puõŠtti päärnai sääŠmǩiõl vaaldšummuš vuäitt leeŠd seämma jeeŠres tääzzin.
Davvisámegielat beaivedivššus gielladáiddu dáfus eará dási mánát sajustuvvojit seamma jovkui.	TâŠvvsääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst ǩiõlsiltteem beäŠlest jeeŠrestääzzest åårai päärna šeätte seämma ärttla.
Earenoamáš hástalus leage dat, mo árabajásgeassimis váldit vuhtii mánáid gielalaš dárbbuid máŋggahámat mánnájoavkkus, mas leat earálágan oahppit ja geaid gielladássi ja doarjaga dárbbut molsašuddet olu.	Eärben vâŠǯǯelvuõttân lij tõt, mäŠhtt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vääŠlded lokku päärna ǩiõlvuađlaž taarbid määŋgnallšem päärnai ärttlest, koŠst lie jeeŠrestääzz mättjeei da kooi ǩiõlsiltteem da tuäŠrjjtaarbb vaajtâlle jiânnai.
Jus giela oahppama doarjun ii oaččo doarvái fuopmášumi, dilli sáhttá doalvut sámegielat máná suomaiduvvamii, giela molsašuddama suomagiellan.	Jos päärna ǩiõlmättjem rijttjeei tuäŠrjjumuužž jeäŠt vuâmmaš tõt vuäitt viikkâd sääŠmǩiõllsa päärna ǩiõl vaajjtumuužže lääŠddǩiõllân.
Buot árabajásgeassinbálvalusain galgá sihkkarastit máná ovttaveardásašvuođa iežas gillii ja kultuvrii.	Pukin håiddâkksai peâmmkääzkõõzzin ferttai ainsmâŠtted päärna õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt jiiŠjjes ǩiõlle da kulttuure.
3.1.	3.1.
Sámegiella vuosttas dahje nubbin giellan	SääŠmǩiõll vuõssmõzzân leŠbe nuŠbben ǩiõllân
Unnitlogusajádaga olbmuide lea iežas eatnigiela oahppama lassin dehálaš maiddái dan seailun.	UuŠccbi sââŠjest åårrjid lij vääžnai jiiŠjjes jieŠnnǩiõl mättjem lââzzen tõn seillmõš.
Eatnigiella lea olbmo čanus iežas kultuvrii, identitehtii ja sohkii.	JieŠnnǩiõl lij ooumže čõnstõk jiiŠjjes kulttuure, identiteette da ruåđid.
Das lea maiddái mearkkašupmi dieđu, jurddašeami ja kreatiivavuođa giellan.	Tõst lij miârktõs še teâđ, jorddmõõžž da raajjâmvuâđlaž ǩiõllân.
Giella lea dehálaš buot árabajásgeassindoaimmas, dat lea maiddái vuorrováikkuhusa gaskaoapmi ja čoavdda buot oahppamii.	Ǩiõll lij vääžnai pukin håiddâkksai peâmmtoimmjumuužžin, tõt lij vuârrvaaiktõõzz neäŠvv da lokkčooud puknallšem mättjumužže.
Suomas leat sápmelašbearrašat, main máná vuosttasgiellan lea sámegiella, mii lea maiddái guktuid vánhemiid eatnigiella ja bearraša ruovttugiella.	LääŠddjânnmest lie sääŠmpiârri, koin päärnai vuõssǩiõllân lij sääŠmǩiõll, kååŠtt lij seämmast še kuhttui puärrsi jieŠnnǩiõl da piârri dommǩiõll.
Mánná oahppá suomagiela maŋŋeleappos dávjá skuvllii manadettiin.	Päärnaž mättai lääŠddǩiõl mâŋŋlubust takainalla škooule mõõneest.
Árabajásgeassimis sáhttá ovddidit ja nannet sámegiela máŋggabealat giellageavahandiliid bokte.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž vuäitt õõudeed da raŠvveed sääŠmǩiõlâs määŋgbeäŠllsai ǩiõlâânnemnaali mieŠldd.
Máŋggat sámemánát šaddet guovtti giela ja kultuvrra bearrašiin.	Jäänaž sääŠmpäärnain šâdd kueiŠt ǩiõl da kulttuur piârrjin.
Sii ohppet guokte dahje juobe golbma giela riegádeami rájes.	Sij mättje kueŠhtt - leŠbe juŠn koumm ǩiõl šõddâm rääŠjest.
Sámegielat árabajásgeassimis lea guovddáš rolla máná simultánalaš máŋggagielatvuođa ja gielalaš identitehta doarjumis nu, ahte mánná oažžu ovdal skuvlla buorre giellamáhtu vai sáhttá oassálastit sámegielat oahpahussii.	SääŠmǩiõllsest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij kõõskâs rool päärna simultaanlaž, määŋgǩiõlsâžvuõđ da ǩiõlvuađlaž identiteett tuäŠrjjumuužžâst nuŠt, što päärnaž âstt škooule pueeŠr ǩiõlsilttumuužž što vuäitt vuäŠssõõttâd sääŠmǩiõllsaž mättʼtõzze.
3.2.	3.2.
Sámegiella giellabeassegiellan	SääŠm ǩiõll ǩiõllpieŠssǩiõllân
Giellabeassi lea vuollái skuvlaahkásaččaide giellaunnitlogu dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon beaivedikšunbáiki, mas áitatvuloš giella geahččaluvvo sirdojuvvot mánáide oppa áigge álggu rájes dan giela hállamiin, vaikke sii eai dan áddešiige giellabeassái boađedettiin.	ǨiõllpieŠss lij vueŠll škooulâkksaid ǩiõl beäŠlest uuŠccab naroodd leŠbe alggmeeŠr päärnaid tarǩǩuum peiŠvvhåiddpäiŠǩǩ, koŠst vaarvuâŠllsaž ǩiõl kåitta serdded päärnaid maisteeŠl tõn sijjid čõõđ ääiŠj aalǥâst ääŠljjeeŠl, håt- i sij jie fiŠttječče ǩiõl ǩiõllpieŠssä puäđeest.
Giellabeasis geavahit giellalávgunvuogi.	ǨiõllpieŠssest ââned ǩiõl-lauggtemnääŠl.
Giellabeassedoaibma lea gávnnahuvvon buorre vuohkin áitatvuloš gielaid ealáskahttináigumušain.	ǨiõllpieŠsstoimmjumuš lij vuõinnum pueŠrren nääŠllen vaarvuâŠllsai ǩiõli jeäŠlljâttmuužžâst.
Giellabeasis hállojuvvo dušše sámegiella, iige bargoveahka jorgal dan suomagillii, ii oppa álggusge, vaikke mánát eai vel áddehala singuin.	ǨiõllpieŠssest mainsted pâi sääŠmǩiõl, ij-ga personkåŠdd jåårǥǥlââdd mainnseezz lääŠddǩiõlle ni aalǥâst, ko päärna jie võl tõn fiŠtte.
Giela oahppama doarjut áiccalmahttimiin hállama láhtain, jietnadeattuin, govain, dávviriin, lávlagiin ja lihkastagain.	Ǩiõl mättjumuužž tuäŠrjjeed tulǩǩeeŠl mainstumuužž seäveeŠl, jiõnneeŠl, kaartivuiŠmm, neäŠvvaivuiŠm, lauŠlljivuiŠm da likkeelŠl.
Maiddái bargoveahka hállá gaskaneaset dušše giellabeassegiela.	Še persoonkåŠdd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpieŠss ǩiõl.
Passiiva gielladáiddu ovdánettiin mánná oažžu roahkkatvuođa álggahit gulul aktiivvalaš giela buvttadeami.	Passiivlaž ǩiõlsiltteem õuddnem mieŠldd päärnaž tuõstškuätt siõmmnai siõmmnai aktiivlaž mainstumužže.
Máná diktet oahppat giela iežas leavttu mielde.	Päärna uuŠvded mättjed kiõl jiiŠjjes hoodd mieŠldd.
Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella.	Päärnaikõskksaž ǩiõllân lij täuŠjja lääŠddǩiõll.
Hástalussan livččii oažžut mánáid kommuniseret maiddái gaskaneaset sámegillii.	VâŠǯǯelvuõttân lij vuäŠǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz sääŠmǩiõlle.
3.3.	3.3.
Sámegiela oahppama oktasaš mihttomearit	SääŠmǩiõl mättjem õhttsaž täävtõõzz
Beaivválaš doaimmaid oktavuođas giella doaibmá gaskaoapmin, ii iešárvun.	JuõŠǩǩpeiŠvvsai tuåimi õhttvuõđâst ǩiõll toimmai neäŠvvan, ij jiõčč ärvven.
Árabajásgeassimis máná giela ovdáneami ovddidit earálágan doaimmaid bokte.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärna ǩiõl õuddnumuužž õõudeed jeeresnallšem tuåimi mieŠldd.
Árabajásgeassimis mánná	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž
• nanne sápmelaš identitehtas ja kultuvrras	 raŠvvad sääŠmidentiteettes da kulttuures
• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin	 õõudâsviikkâd määŋgbeäŠllsa ǩiõlâânnemvueittemvuõđi veäkka ǩiõlâs juõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin; päärnaž saǥstââll, kõõjjâd da maainâst jiiŠjjes jurddjin, tobddmuužzin, äŠjstõõzzin
• oažžu viidát dieđu ja vásáhusa iežas gielas, kulturárbbis ja historjjás ja vásiha dan mávssolažžan	 vuäŠǯǯ veeidas teâđ da kiõŠččlâsttmuužž jiiŠjjes ǩiõlâst, kulttuurärbbvuõđâst da
• roahkasmuvvá geavahit ja ovddidit aktiivvalaččat giela	 tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl
• ovddida gielalaš diđolašvuođa Máná giellaoahppama dáfus lea dehálaš, ahte bearaš, sohka ja servodat váldet giela oahppama	 õõudâsviikkâd ǩiõlvuađlaž tiâttmuužžâs
vuostá miehtemielalaččat ja dorjot dan aktiivvalaččat.	Päärna ǩiõlmättjem diõtt lij vääžnai, što piâr, ruått da õhttsažkåŠdd šeâttâtte ǩiõl mättjumužže miõđâlt da tuäŠrjjee tõn aktiivlažnalla.
Máná sámegiela nannema gaskaoamit:	Päärna sääŠmǩiõl ravveem neäŠvv:
• máidnasat, muitalusat, cukcasat, árvádusat, divttat	 mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt
• rollaspealut, dohkkáteáhter, neaktin	 roolsiõr, kuuhlâžteatter, čuäjjtõõlmõš
• musihkka, luođit, leuddit, liđvit, lávlagat	 musiikk, jooik, leeuŠd, livđet, laulli
• vánhemiin, fulkkiiguin ja servodagain árbevirolaš jahkodatgerdui gullevaš máŋggabealat giellageavahandilálašvuođat: barggut, giehtadujiid dahkan, luonddus lihkadeapmi, lávostallan,	 puärrsi, ruåđi da õhttsažkåŠddvuiŠm ärbbvuâđlaž eeŠjj-jårrõzze koŠlle õŠhtte määŋgbeäŠllsa ǩiõlâânnemvueŠjj: tuââŠj, ǩiõŠtt - tuâŠjai raajjmuš, luâđastliikkumuš, kåvvstõõllmuš, mieŠccest jååttmuužž, kaaunõõttmuužž, kõŠlljumuužž da šõddmuužž
• čállojuvvon sámegiela oidnon ovttadaga fysalaš birrasis (almmuhusat, posterat,	 ǩeŠrjjtum sääŠmǩiõl kuâsttjumuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz, kaart, ǩõõlbb dnõ.)
• girjerájus ja museas galledeamit	 ǩeŠrjjpõõrtin da muzein kõŠlljumuužž
• vuorrováikkuhus earáahkásaš sámemánáiguin	 vuârvaaiktõs jeeresâkksai sääŠmpäärnaivuiŠm
• ovttasbargu eará árabajásgeassinovttadagaiguin, giellaristvánhemiiguin, sápmelaš mediain, searvegottiin ja organisašuvnnaiguin	 õhttsažtuâŠjj jäŠrrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeäŠnn da - eeŠjj, säŠmmla media, sieŠbrrkååŠddi da õhttõõzzi vuiŠm
• vánhemiidda oaivvilduvvon háleštallan- ja skuvlendilálašvuođat	 saǥstõõllmuš - da škoouljemsõddmuužž puärrsid
3.4 Árgabeaivvi ovdamearkkat giela oahppama ovddideapmin	3.4 ArggpeeiŠv õuddmiârkk ǩiõl mättjem õõudâsviikkmužže
Miehtemielalaš, dorvvolaš biras sihke ollesolbmo ja máná gaskasaš luohttámuš ja dásseárvu roahkasmuhttet máná aktiivvalaš giellageavaheapmái.	Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž naŠddjõs da tääŠzzärvv smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže.
Máná gielalaš diđolašvuođa ovdáneapmin mánás galget leat olu máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođat buot doaimmaid oktavuođas.	Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õuddnumužže päärnast ferttai leeŠd jiânnai määŋgbeäŠllsaž ǩiõlâânnem vueittemvuõtt puki tuåimi õhttvuõđâst.
Máná gielalaš diđolašvuohta ovdána gielain duhkoraddamiin, hoagadettiin, lávllodettiin, ja earálágan giela hámiide oahpásmuvadettiin.	Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuš õuddan ǩiõlin siõreest, tiivtid looǥǥeest, lääuleest da jeeŠresnallšem ǩiõl ååblǩid tobddstõõđeest.
Gielalaš diđolašvuohta addá vuođu lohkan- ja čállindáidui.	Ǩiõlvuađlaž teâđstumuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩeŠrjjtem silttumužže.
Ollesolmmoš sáhttá máŋgii fuomáškeahttá hállat mánnái nu, ahte ii doarjjo su vuorrováikkuhuslaš háleštallamii.	Vuõrâsooumaž vuäitt täuŠjja vuâmmšekani mainsted päärnže kueŠddtekani suu vuâsttvuârrlaž mainstumuužž.
Háleštallamis lea dehálaš addit áiggi máná jurdagiidda ja muitalusaide.	Saǥstõõllmuužžâst lij vääžnai uŠvdded äiŠǧǧ päärna jiiŠjjes juŠrddjid da mainnsid.
Ollesolmmoš galgá diđolaččat giddet fuopmášumi iežas giellageavaheapmái, vai dat livččii nu máŋggabealat go vejolaš.	Vuõrâsoummu ferttai teađsteeŠl vuâmmšed jiiŠjjes ǩiõl âânnmužž, što tõt leŠčče nuŠt määŋgbeäŠllsaž ko vuäitt.
Mánáin sáhttá beaivválaččat hárjehallat giela ovttas ee. lávlagiid, lávlunstohkosiid ja hoahkamiid vehkiin.	PäärnaivuiŠm vuäitt juõŠǩǩpeeiŠv harjtõõttâd ǩiõl õõutsââŠjest jm. laullji, laaulsiõri da tiivti veäkka.
Mánáid giellageavahandilálašvuođaid máŋggabealagiin dahkama dihtii mánáid sáhttá juohkit smávvajoavkkuide agi mielde.	Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeäŠllsen čõõđtumužže päärnaid vueitet jueŠǩǩed uuŠcces ärttlid õuddmiârkkan ââŠjj mieŠldd.
Dávjá dat mánát, geaid sámegiella ii lea vel nu nana vuođu alde, hállet gaskaneaset milloseappot suomagiela.	TäuŠjja tõk päärna, koin sääŠmǩiõl ilŠla võl čuuŠt raavâs, mainnste kõskkneezz miõlstes lääddas.
Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii.	Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jeeŠres ärttlid sääŠmǩiõl âânnem raŠvveem diõtt.
Smávvajoavkkuin lea eambo áigi giehtadallat máná iežas vásáhusaid, dovdduid dahje dušše muitalusaid.	UuŠcces ärttlin jäänab äiŠǧǧ ǩiõttʼtõõllâd päärna jiiŠjjes ǩiõŠččlâsttmuužžid, tobddmuužžid leŠbe pâi mainsted.
Giela oahpahalli mánáin dovdduid ovdanbuktimis geavahit veahkkin govaid, lihkastagaid, jienaid, láhtaid ja muitalit seammás, mat doahpagat gullet daidda.	Ǩiõl mättʼtõõtti päärnaivuiŠm tobddmuužži õudde puhttmest ââned veäŠǩǩen kaartid, likkumuužž, jiõnid, seäŠvvmõõžž da mainsted seämmast måkam fittõõzz tõid kolle.
Árgges mánná dárbbaša eanet áiggi ja doarjaga hállamis.	ÄäŠrjez päärnaž taarbaš ääiŠj da tueŠrjj mainstumuužžâst.
Dan dihtii lea dehálaš, ahte suinna galgá ávkkástallat buot háleštallandilálašvuođaid aktiivvalaččat.	Tõn diõtt lij vääžnai, što puk saǥstõõllâmnääŠl suin âânet äuŠǩǩen aktiivlažnalla.
Dásseárvosaš ja dorvvolaš kontávtta dahkamii bargi sáhttá mannat fysalaččat máná dássái láhttái.	Tääzzverdsaž da staanlaž kontaatk raajjmužže tuâŠjjlaž vuäitt šiõttõõttâd päärnai fyyslaž täzze šâŠldda.
Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin.	Päärna väŠldde kontaaktt heâlpben da vuõrâsooumaž vuäitt ciŋlmõõvvâd kulddled da saǥstõõllâd siŠjjivuiŠm.
Ollesolmmoš stivre aktiivvalaččat máná stoahkandilálašvuođaid ja doarju seammás mánáid sámegiela geavaheami.	Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla päärnai siõrršõddmuužžid tuäŠrjjeel seämmast päärnai sääŠmǩiõlâânnmuužž.
Smávva mánáide hállat olu eará dikšundilálašvuođain (ee. lihpara molsuma, basadeami ja gárvodeami oktavuođas) ja seammás muitalit gorutosiid ja biktasiid namaid.	Siõm päärnaid mainsted jiânnai jeeŠres håiddšõddmuužžin (jm.
Geavatlaš ovdamearkkat gielalaš diđolašvuođa ovddideapmin:	njuõʒʒikvaajtem, põõzzõõttmuužž da teâvõõttmuužž õhttvuõđâst) nõõmteeŠl seämmast jeeŠres roopp- pieŠǩǩid da pihttzid.
Giela jietnaráhkadus: Hoahkamiin ja lávlunstohkosiin mánná oahpásmuvvá sámegiela jietnadagaide ja njuolggadusaide, mo earálágan jietnadagaid sáhttá laktit.	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õõdâsviikkmužže: Ǩiõl jiõnneemraajâlm: Tiivti da laaulsiõri veäkka päärnaž tobddstââtt sääŠmǩiõl jiõnnõõzzid da sääntuâŠjaid, mäŠhtt jeeŠresnallšem jiõnnõõzzid vuäitt õhttõõllâd.
Earálágan sátnepáraid (sátnepárat, mat earuhuvvet nuppiin dušše ovtta jietnadaga vuođul) sisttisdoalli hoahkamiid vehkiin sáhttá addit mánnái geažidemiid das mo jietnadagaid sáhttá geavahit sániid earuheamis.	Jeeresnallšem sääŠnnpaarid (säännpaar, kook rätkje kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet uŠvdded päärnže peäggtâŠstted tõst mäŠhtt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže.
Dákkár hoahkamat leat davvisámegielas ee:	Näkam tiivtt lie jm.
• Hutkás Heaikkaš, Gussa Guossa-Gessa, Čieža čáppa čáhppes cizáža, Čáhči	tâŠvvsääŠmǩiõlâst.
Sániid šaddan: Máná diđolašvuođa sániid hámiin ja sániid šaddamis sáhttá ovddidit earálágan hárjehusain;	Saani raajõõttmuž: Päärna teâdstumuužž saani åbblǩin da saani raajõõttmuužžâst vueitet õõudeed jeerenallšem harjtõõzzivuiŠm;
• goallossátnehárjehusat, ovdamearkan davvisámegielas; guollemuorra - muorraguolli	 õhttõs- sääŠnnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâŠvvsääŠmǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli
• luonddujienaid áddestalli sátnehárjehusat.	 luâđ jiõnid muušttʼ teei sääŠnnharjjtõõzz.
Ovdamearka davvisámegielas; Dappasii gappasii duike	ʼuddmiârkkan tâŠvvsääŠmǩiõlâst; Dappasii gappasii duike Eallu- laaul
4.	4.
SÁPMELAŠ KULTUVRRA JA IDENTITEHTA	SÄÄŠMKULTTUUR DA IDENTITEETT
4.1.	4.1.
Sápmelaš mánnávuohta ja bajásgeassin	SäŠmmlaž pärnnpoŠdd da peâmm
Árbevirolaččat sámebearrašiin vánhemiidda ja mánáide šattai lagaš oktavuohta oktasaš beaivválaš doaimmaid olis.	Ärbbvuõđ mieŠldd sääŠmpiârrjin puärrsin da päärnain šõdde âlddsõõzz õhttsaž juõŠǩǩpeiŠvvsain tuâŠjain.
Mánáid stivrejedje seammás go ollesobmot barge bargguideaset.	Päärna ohjjee seämmast, ko vuõrâsoummin lääi jiiŠjstez tuâŠjj.
Duhkoraladettiin mánná oahppá sosiálalaš dáidduid, barggu bargama ja ávkkástallat luonddu riggodagain ja birget garra luonddudiliin.	Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeäŠppvuõtte, tueŠjjeed tuââŠjj da âânnet luâđ reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst.
Sápmelaš bajásgeassimis deattuhedje sosiálalaš vuhtii váldima, nuppiid vuhtii váldima sihke barggu ja duhkoraddama bokte oahppama.	SäŠmmlaž peâmmʼmuužžâst ainsmâtte sosiaalaž vuâmmšemooddaid, kueiŠmi lokku väŠlddmužže di tuââŠj da siõr mieŠldd mättjumužže.
Sápmelaš bajásgeassima govvidii eandalii eahpenjuolggo bajásgeassin.	SääŠmpeâmmʼmuužž karttʼtii jeeŠrben vuõiǥteŠmes peâmmʼmuš.
Mánát ohppe váldit ovddasvástádusa das maid dahke ja mo ledje ovttas bearrašiin ja birrasiin.	Päärna mättje vuâmmšekani väŠldded västteemvuõđ tuâŠjaineezz da åårrmest õõutsââŠjest piârrjest da pirrõõzzâst.
Sápmelaš bajásgeassinárbevierus leat vel speadjalastimat otnábeaivvi bajásgeassimii.	AnnʼjõžpeeiŠv peâmmʼmuužžâst peelkâd võl sääŠm peâmmärbbvuõtt.
Mánná oahpahuvvo deaivat buot olbmuid árvvusatnimiin.	Päärnaž mättʼteed uŠvdded pukid oummid äärvv.
Gudnejahttin galgá olbmuid lassin čuohcit maiddái lundui.	Cisttjumuš šâdd oummi lââzzen luõttu.
Mánát eai njulgestaga rávvejuvvo muhto muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid das, mii earáide lea dáhpáhuvvan.	Päärna jeät vuõiǧǧest vuäŠppest peŠce suŠnne mainsted šõddmuužžid da mainnsid jäŠrrsid lij šõddâm.
Olbmo šaddama ja ovdáneami ulbmilin lea máŋggabealat persovnnalašvuohta ja viiddis máhttu.	Oummu šõddmuužž da õuddnumuužž täävvtõzzân lij määŋgbeäŠllsaž persoonlažvuõtt da veeidas silttumuš.
Dáid iešvuođaid ovddideapmin bajásgeassindoaimmain geahččalit ovddidit máná áican- ja iešárvvoštallannávcca, vai son birgešii ođđa dilálašvuođain.	Tääi ooddai õõudâsviikkmužže peâmmtuåimivuiŠm kååitad õõudeed päärna vuâmmšõõttâm - da jiõččärvvstõõllmušoodd, što son pirǧǧeŠčče ođđ kroota puõŠtti šõddmuužžin.
Nana iešdovdu, čielga iešgovva ja nana identitehta veahkehit máná doaibmat iežas eavttuid ja dáidduid mielde sihke alcces lunddolaš vugiin.	Raavâs jiõččtobddmuš, čiõlǥâs jiõččkartt da raavâs identiteett veäǩǩad päärna toimmjed jiiŠjjez õudlõõzzi da čeäŠppvuõđi mieŠldd di jiõŠcces luâđlaž nääŠleld.
Buorre dádjadanattáldat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis leat vealtameahttumat buori eallinhálddašeami dáfus.	PueŠrr teäŠttemoodd mieŠccest likkeest, saǥstõõllmuužžin da jurddjin lie viâltʼtemes pueeŠr jieŠllem vaalđšem diõtt.
Sápmelaš bajásgeassimis atnit árvvus buorre áican- ja árvvoštallannávcca lassin nana iešdovddu ja identitehta, viiddis oahppama, vuogáiduvvama, sosiálalašvuođa ja govttolašvuođa.	SäŠmmlaž peâmmʼmuužžâst uuŠvdet äärvv pueeŠ vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd lââzzen raavâs jiõččtobddmužže identiteette, veeidas silttumuužž, šiõttâmvuõđ, sosiaalvuõđ da mäŠrddnalla vuõd.
Oppalaš ulbmilin lea ovddidit máná iehčanas eallimis birgema okto ja ovttas earáiguin.	OŠbbväŠlddsaž täävvtõzzân lij õõudeed päärna jiõččvuađlaž jieŠllmest pirǧǧumuužž õhttu da õõutsââŠjest jäŠrrsi vuiŠm.
Iehčanas birgejupmi gáibida geavatlaš dáidduid hálddašeami lassin psykalaš attáldagaid ja jáhku dasa, ahte nagoda, máhttá ja gávdná čovdosiid váttisvuođaide ja luohttá dasa, ahte buot lea vejolaš oahppat.	JiõŠččvuâđtlaž pirǧǧmuš õõlǥad tueŠjjeemnääŠl čeäŠppvuõđi vaalđšemvuõđ lââzzen psyykklaž vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttâd da käunn räŠtǩǩumuužžid proŠbleeŠmid da naŠddjââtt tõzz, što puk vuäitt mättjed.
Sápmelaš servodagas árbevirolaččat sogas ja servodagas lea máná bajásgeassinvuoigatvuohta ja – ovddasvástádus.	SäŠmmlaž õhttsažkååŠddest lij ärbbvuõđ mieŠldd ruåđin da õhttsažkååŠddest päärna peâmmvuõiggâdvuõtt da - vasttumuš.
4.2.	4.2.
Sápmelaš kulturárvvuid sirdin	SäŠmmlai kulttuuraarvi vääŠltumuš
Kultuvrralaš árvvut dego giella, identitehta, luondu ja sohka ovttastit sápmelaččaid.	SäŠmmlaid õhttee kulttuurlaž äärvv mâŠte ǩiõll, Identiteett, luâtt da ruått.
Sápmelaš kultuvrii gullet maiddái árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus, meahcástus, čoaggin ja giehtaduojit.	Säämkulttuure kolle še äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj mâŠte puäʒʒhåiddmuš, kueŠllstumuš, meäŠccjumuš, uussmõš da ǩiõttʼtuââŠj.
Maiddái sápmelaš eallinvuohki lea kultuvra.	Kulttuura lij še säŠmmlaž.
Sápmelaš eallinvuohki, kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat leat rievdan áiggiid mielde.	SäŠmmlai jieŠllemnääŠll, kulttuur da äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj lie mutšõõvvâm ääiŠj mieŠldd.
Árbevirolaš dieđuid ja dáidduid oahppan ii šat sirdašuva bearrašis lunddolaččat mánáide.	Ärbbvuâđlai teâđai da čeäŠppvuõđi mättjumuš ij sirddu teäŠnab piârrjest luađâlt päärnaid.
Sápmelaš kultuvrra seailun gáibida vel dálge árbevirolaš dieđuid ja dáidduid, sihke vuoiŋŋalaš kapitála sirdima boahttevaš buolvvaide.	SäŠmmla kulttuur seillmõš õõlǥad še annʼjõõžžâst ärbbvuâđlaž teâđai da čeäŠppvuõđi, di vuõiŋŋlaž jeällmõõžž serddmõõžž puõŠttjid puõlvvõõǥǥid.
Sápmelaš árbevirolaš diehtu lea oppalašvuohta, mii lea čatnasan olbmui ja lundui.	SäŠmmlaž äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kååŠtt lij čõnnum ooumže da luõttu.
Sápmelaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet eanaš doaimmaid ja dovdduid bokte sihke njálmmálaš árbin sohkabuolvvas nubbái.	SäŠmmla teâđ, čeäŠppvuõđ da äärvv serddje vuõŠsssââŠjest tuåimi da tobddmuužži mieŠldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nuŠbbe.
Sápmelaš diđolašvuohta sisttisdoallá dáiddu eallimis birgemis.	SäŠmmlaž tiâttmõš siisǩâld teâđ jieŠllmest pirǧǧumuužzâst.
ON:a eamiálbmotjulggaštusas gávnnahuvvo, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ealáskahttit kulturárbevierus ja dábiidis ja oahpahit daid boahttevaš sohkabuolvvaide.	YK:n alggmeeŠrpeäggtõõzzâst cielǩed što alggmeeŠrain lij vuõiggâdvuõtt jeäŠlljâtted kulttuuräärbes da- naalid da mättʼteed tõiŠd puõŠttjid puõlvvõõǥǥid.
Árbevirolaš ealáskahttin lea dehálaš sápmelaš iešmearridanvuoigatvuođa, sámeservošiid nanosmahttima, kultuvrra iešdáhtolaš heiveheami (dáláservodaga hástalusaide) ja sápmelaččaid buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami dáfus.	Ärbbvuõđi jeäŠlljâttmuš lij vääžnai säŠmmlai jiõččmieŠrreem vuõiggádvuõđ, sääŠmõhttsažkååŠddi viõǥsmâttem, kulttuur jiõŠččmääinlaž šiõttmõõžž (annʼjõž-õhttsažkååŠdd vâŠǯǯlõõzzid) da säŠmmlai puârastpirǧǧumuužž da tiõrvâsvuõđ õõudeem diõtt.
Servodaga bissovaš ráhkadusaide galgá dahkat eavttuid sápmelaččaid kultuvrraid ovdáneapmái; ovdamearkan giella- ja kulturprográmmaid, sosiála- ja dearvvašvuođadivššu skuvlen- ja ovddidanprográmmaid bokte.	ʼhttsažkååŠdd põõžži raajlmid ferttai raajjâd õuddldõõzzid säŠmmlai kulttuur õuddnumužže; õuddmiârkkan ǩiõll- da kulttuurproggraammi, sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuõl škooultjem- da õõdâsviikkâm proggraammi mieŠldd.
Mánná oahppá árabajásgeassimis sápmelaš kulturárvvuid.	Päärnaž ânškuätt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst säŠmmlaid kulttuuraarvid.
Árabajásgeassindoaimma vuođđun leat čuovvovaš kulturárvvut, mat leat čavga oktavuođas nubbi nubbái:	Håiddâkksai peâmmtoimmjumuš lie puõŠtti kulttuuräärvv, kook lie ǩiiddõs õhttvuõđâst kueiŠmmses:
- Identitehta	- ʼhttsažkåŠddvuõtt
- Searvvušvuohta	- Luâttõhttvuõtt
- Luondduoktavuohta	- ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj da pirǧǧumuš
- Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi - Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta	- SooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt
- Ráffi ja soabalašvuohta	- Rääuh da suåvâdvuõtt
- Máŋggakultuvrratvuohta	- Määŋgkulttuurvuõtt
Identitehta hápmašuvva vuorrováikkuhusas eará olbmuiguin.	Identiteett šâdd vuârrvaaiktõõzzâst jäŠrrsi oummivuiŠm.
Máná identitehta meroštallin doibmet mánnái dehálaš olbmot.	Päärna identiteett miertõõlljen toimmje päärnže vääžnai oummu.
Lagašservodat ja majoritehtakultuvra váikkuhit bearraša vuohkái hábmet máná identitehta.	ÂlddõhttsažkåŠdd da väŠlddkulttuur vaaikte piârri naaŠlid mueŠǩǩeed päärna identiteett.
Bearraša giella váikkuha maiddái identitehta ovdáneapmái.	Piârrjest vaaldšeei ǩiõl vaaikte še identiteett õuddnumužže.
Identitehta hápmašuvvama vuođđun lea čielga iešgovva.	Identiteett sõddâm vuađđan lij čiõlǥâs jiõččkartt.
Go olbmos lea čielga iešgovva, son diehtá man jovkui son gullá ja lea čatnasan.	Ko oummust lij čiõlǥâs jiõččkartt, son tiatt koonn ärttla son kooll da čõõnââtt.
Nana fuolkevuohta- ja bearašgaskavuođat nannejit searvvušvuođa ja servošii čatnašuvvama.	Raavâs ruått- da piârkõskkvuõđ ravvee õhttsažkåŠddvuõđ da õhttsažkåŠdda čõõnõõttmuužž.
Olmmoš vihkkehallá identitehtas iežas servodagas ja maiddái dan olggobealde.	Ooumaž vieŠssad identiteettes nuŠt jiiŠjjes õhttsažkååŠddest ko tõn åålǥbeäŠlnn še.
Identitehta, mii doaibmá bures, gáibida, ahte olmmoš sáhttá dovdat, ahte sus leat seammá ruohttasat ja duogáš go earáin seammá duogáža olbmuin.	Puârast toimmjeei identiteett õõlǥad, što ooumaž vuäitt tobddad, što suŠst lie seämma vuäddaz da alggpuattmõš ko järrzin seämma alggpueŠttmest åårai oummin.
Sápmelašnuoraid guoskevaš dutkamušas gávnnahedje, ahte sápmelaš identitehta sáhttá dihttot eará dásiin: 5.	SääŠmnuõrid kuõskki tutǩǩumuužžâst cieŠlǩed što säŠmmlaž identiteett vuäitt kuâsttjed jeeŠres tääzzin: 5.
Ovttaskas olmmoš vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.	Persoon ǩiõččlâŠstt säŠmmlažvuõđ luâđližžen.
Sus lea dássedettolaš sápmelaš identitehta ja son máhttá gielas ja ádde kultuvrras.	SuŠst lij tääzzteäŠddláž säŠmmlaž identiteett da son silttâd ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures.
4.	4.
Ovttaskas máhttá sámegiela, muhto ii dovdda eará kultuvrras oasseguovlluid.	Persoon silttâd sääŠm ǩiõl, le-ša ij toobbd jeeŠres kulttuures vueŠssvuuŠvdid.
3.	3.
Ovttaskas hálddaša ovtta kultuvrras oasseguovllu bures.	Persoon vaaldaš õõut kulttuures vueŠssvuuŠvd puârast.
2.	2.
Ovttaskas vásiha sápmelaš identitehtas dávviriid bokte.	Persoon kiõččlâŠstt säŠmmla identiteettes neäŠvvai mieŠldd.
1.	1.
Ovttaskas lea diđolaš sápmelaš duogážisttis, muhto ii hálit buktit dan ovdan.	Persoon teâđast jiiŠjjes säŠmmla tuââǥǥbu, le-ša ij haaled puhtted tõn õudde.
Árabajásgeassin doarju ruovttuid bajásgeassima ja gárvvista ođđa sohkabuolvvaid doaibmat ođđaáigásaš sámeservodagas.	Håiddâkksai peâmmtuâŠjj tuäŠrjjad dommpeâmmʼmuužž da vaalmašt ođđ puõlvvõõǥǥid toimmjed ođđäiggsaž sääŠmõhttsažkååŠddest.
Guovddáš doaibman lea sirdit dieđuid sápmelaččain álbmogin, kulturárbbi ja eallinvuogi positiivvalaš vugiin, nu áhte mánná čatnasaš iežas kultuvrasis ja vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.	Kõskksaž tuâŠjjan lij väälted teâđ saaŠmin meeŠrrân, kulttuurärbbvuõđin da jieŠllemnääŠlin positiivlažnääŠleld nuŠt, što päärnaž ǩiddân jiiŠjjes kulttuure da ǩiõččlâŠstt säŠmmlažvuõđ luâđližžen.
Geavatlaš ovdamearkkat kulturidentitehta nannemii árabajásgeassimis:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk kulttuur- identiteett ravvumužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• máná áican- ja árvvoštallannávcca ovddideapmi ođđa dilálašvuođaid dahkamiin, main mánná sáhttá iskat ja ovddidit dáidduidis, máhttimis ja dovdduidis	 päärna vuâmmšem- da ärvvstõõllmušooddai õõudâsviikkmuš raajeel jeeŠresnallšem šõddmuužžid, koŠst päärnaž vuäŠǯǯ ǩiõččlâstted da õõudâsviikkâd čeäŠppvuõđid, silttumuužž, tobddmuužžid
• nana fuolkegaskavuođat	 raavâs ruåttkõskkvuõđ
• sápmelaš dieđuid ja dáidduid oahpaheapmi árbevierročehpiid láidestemiin	 säŠmmlai teâđai da čeäŠppvuõđi mättʼtumuš ärbbvuõđ čieŠppi vuäpstõõžžâst
• diehtu sápmelaččaid historjjás oktan álbmogin njealji riikka guovllus	 tiâtt äŠmmlai õhttsaž historiast õhttân meeŠrrân neeljj väŠlddkååŠdd vuuŠvdest
• oahpásmuvvat stuorravánhemiid eallima eará muttuide	 tobbdstõõđât maaddârääiŠji jieŠllem jeeŠres pââŠjid
• nana gaskavuohta giellajoavkku lahtuide	 raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuäŠsslaid
4.2.2 Searvvušvuohta	4.2.2 ʼhttsažkåŠddvuõtt
Sápmelaččain lea nana searvvušvuohta ja diđolašvuohta iežas ruohttasiin ja fuolkelahtuin ja sin ássanbáikkiin.	SäŠmmlain lij raavâs õhttsažkåŠddvuõtt da teâđstumuš jiiŠjjes vuäddain da sooǥǥ vuäŠsslain da siŠjji jeäŠllsââŠjin.
Oktiigullevašvuođa dovdu bearrašii boahtá oktasaš birgejumis, ovttas ássamis dahje bearraša historjjás.	ʼhttekuullâmtobddmuš piârrja šâdd õhttsaž pirǧǧumuužž, õõutsââŠjest jällstumuužžâst leŠbe piârri historiast.
Sápmelaš kultuvrras bearaš lea viiddis sosiálasearvvuš, mas fuolkegaskavuođat ja oktiigullevašvuođa dovdu leat hui dehálaččat.	SääŠmkulttuurest piâr lij veeidas sosialaž õhttsažkåŠdd, koŠst ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai.
Davvisápmelaččain ja nuortalaččain bearaš lea árbevirolaččat šaddan máŋgga sohkabuolvvas.	TâŠvvsäŠmmlain da nuõrttsäŠmmlain piâr lij ärbbvuõđ mieŠldd šõddâm tääujab puõlvvõõǥǥâst.
Anáraččain bearraša vuođđun lea áđašbearaš.	Aanrõõžžin piârri lij tääuŠjmõsân õõđpiâr.
Doaimmalaš bajásgeassin nanne sohkabuolvvaid gaskasaš searvvušvuođa.	Toimmjemvuâđlaž peâmm raŠvvâd puõlvvõõǥǥii kõskksaž õhttsažkåŠddvuõđ.
Sápmelaččaide dehálaš fuolkevuohta-, ristvánhen- ja gáibmevuogádat nannejit máná oktiigullevašvuođa dovddu.	SäŠmmlaid vääžnai ruått-, risttjeäŠnn da - eeŠjj da käiŠmmjärjstõk ravvee päärna õhttekuullâm tobddmuužž.
Eará sápmelašjoavkkuid gaskkas leat earut ristvánhemiid mearis ja doaimmain.	JeeŠres sääŠmärttli kõõskâlt lie rääŠtktõõzz risttjeäŠnni da - eeŠjji mieŠrin da tuâŠjain.
Ovdamearkan nuortalaš árbevierus ristvánhema jámedettiin risbártni bargun lea duddjot ruossa hávddi ala ja gurput dan dohko.	ʼuddmiârkkan nuõrttsäŠmmla ärbbvuõđâst risttjieŠnn leŠbe - eejŠjj jäämeest lij päärn tuâŠjjan raajjad ristt ääuŠd õõl da kueŠdded tõt sinne.
Dát váikkuhusat bohtet nuortin ortodoksalaš oskkus.	Täk vaaiktõõzz puäŠtte nuõrttjest ortodoksiååskâst.
Nuortalaš kultuvrras ortodoksalašvuohta doaibmá dehálaš sosiálalašluvvama hápmin.	NuõrttsääŠmkultuurest ortodoksiåskk toimmai vääžnai sosiaallâsttem nääŠllen.
Dál searvvušvuohta lea stuorra hástalus dan sivas, go vuollái 10-jahkásaš sápmelašmánáin badjel 70 % ásset sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde.	Annʼjõõžžâst õhttsažkåŠddvuõđâst lij jõnn vâŠǯǯelvuõtt, ko vueŠll 10-âkksain sääŠmpäärnain pâŠjjel 70 % jällste säŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.
Sámeguovllus eandalii anáraččat ja nuortalaččat ásset bieđgguid.	SääŠmvuuŠvdest jeeŠrben aanrõš- da nuõrttsäŠmmla jällste peađgai.
Árabajásgeassimis lea earenoamáš dehálaš rolla dan dáhkideamis, ahte mánná sáhttá návddašit kultuvrrastis ovttas eará iežas jovkui gullevaččain.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij eärben vääžnai rool tõn ainsmâŠttmuužžâst, što päärnaž vuäitt âânned kulttuures õõutâst jäŠrrsi ärttla kuuljivuiŠm.
Geavatlaš ovdamearkkat searvvušvuođa nannemii árabajásgeassimis:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk õhttsažkåŠddllisyyden ravvumužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• oahpahallat fuolkevuohtanamahusaid go dahkat iežas fuolkekártta	 mätttʼtõõđat ruåttnõõmtõõzzid raajeelŠl jiiŠjjes ruåttkaartt
• oahpásmuvvat mánáid ristvánhemiidda ja gáimmiide	 tobbdstõõđât päärnai risttjieŠnnid da - eeŠjjid da kääimaid
• oahpásmuvvat sápmelaš nammaárbevirrui ja nama addimii	 tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm oŠvddmõžže
• gudnejahttit sápmelaš mearkabeivviid	 muuštet säŠmmlaid miârkkpeeiŠvid
• muitit fulkkiid riegádanbeivviid	 muuštet ruåđi šõddâmpeeiŠvid
• dahkat ovttadaga ovtta lanjas “ searvvušlanja ”, mas mánáid bearraša lahtut sáhttet máná buvttedettiin dahje vieččadettiin čohkkádit ja juhkat káfe	 raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst ” õhttsažkåŠddlõõnjj ”, koŠst päärnai piârri da vuäŠssla vuäitte päärna puuteeŠst leŠbe viiǯǯeeŠst išttled da juŠlsted kââŠff
• deahtis vuorrováikkuhus iežas sámeservoša lahtuiguin; jahkegerdui gullevaš barggut, reaissut, galledallamat ja oktasaš jeavddalaš dáhpáhusat	 kõŠlljet puärrsi kruuggin da puärrsipõõrŧâst  čââpp vuârvaaiktõs jiiŠjjes sääŠmõhttsažkååŠdd vuäŠsslaivuiŠm; eeŠjjårrõõzz mieŠlddsa tuââŠj, määŠtǩǩ, kõŠlljumuužž da õhttsaž miermieŠlddsa šõddmuužž
• reivelonohallan (čuovgagovat, sárgumat) árabajásgeassinovttadagaid gaskka	 ǩeŠrjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt
• deaivvadeamit eará sajis ássi sápmelaččaiguin	 kaaunõõttmuužž jeeŠresårnn jällsteeji säŠmmlaivuiŠm
• ordnet video- ja neahttadeaivvademiid eará sajiin ássi sápmelaččaiguin	 riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjeeŠresårnnjällsteeji säŠmmlai vuiŠm
• ávvudit sápmelaččaid álbmotbeaivvi ja oahpahallat sámi soga lávlaga	 prääŠzkjet säŠmmlai meeŠrlaipeeiŠv da mätttʼtõõđat sääŠm sooǥǥ laulli
• dahkat iežas leavgaloktengeavadaga levgenbeivviid várás ja dovdat sámiid leavgga symbolihka	 raajât jiiŠjjes liippkaggâmvueŠjj liipptempeeiŠvi vääŠras da toobdât sääŠmliippsymboliikka
4.2.3.	4.2.3.
Luondduoktavuohta	Luâttõhttvuõtt
Sápmelaččat leat álo eallán luonddulagaš eallima ja eallin lea leamašan čatnasan luonddugerdui ja jahkodatgerdui.	SäŠmmla lie pâi jeäŠllam luâđ âlddsõs jieŠllem da jeäŠllmõš lij leäŠmmaž čõnnum luâđjårrõzze da eeŠjj-jårrõzze.
Luondduresurssaid leat geavahan gierdavaččat ja olbmot leat sihke gudnejahttán ja dikšon luonddu.	Luâđaunnsid lij õnnum ǩeâŠlljeeŠl, õnnum tõiŠd mäŠrddnalla di cisttjum da hoiddum luâtt.
Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu čatnasa olu olbmo ja luonddu gaskasaš gaskavuhtii.	SäŠmmlai äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš õhttan kõskksââŠjest oummu da luâđ kõskkvuõtte.
Luondu, olmmoš ja kultuvra leat lávga čatnasan nubbi nuppiide.	Luâtt, ooumaž da kulttuur lie ǩiddselt čõnnum kueiŠmeezz.
Luondu lea oassi kultuvrras ja olmmošvuođas.	Luâtt lij vueŠss kulttuur da ooumažvuõđ.
Kultuvrra seailuma dihtii lea dehálaš atnit fuola maiddái luonddu buresbirgejumis.	Kulttuur seillmužže lij vääžnai âânned huõl še luâđ puârastpirǧǧumuužžâst.
Luondu galggašii gullat guovddáš oassin máná juohkebeaivválaš eallimii.	Luâđ ââlǥče kuullâd kõskksaž vueŠssen päärna juõŠǩǩpeiŠvvsaž jieŠllem.
Geavatlaš ovdamearkkat luondduoktavuođa nannemii árabajásgeassimis:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk luâttõhttvuõđ ravvumužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• lasihit máná ekologaš luonddudieđu sápmelaš eallilan olbmo láidestemiin, gos guđege luonddumateriála sáhttá váldit ja man olu, johtit jaska, luottaid guođekeahttá, ii galgga doadjit ovssiid dahje boltut geđggiid, ii galgga nuoskidit	 lââzztet päärna ekologlaž luâđtiâttmõõžž säŠmmla puäresoummu vuäpstõõžžâst, mâid kost luâđaunnsid vuäitt väŠldded da mâm-med, liikkeet jântta, ǩiõŠjjid kueđkani, jeäŠt pueŠtǩǩ ååuŠsid leŠbe joortõõll ǩieđjid, jeäŠt rooskât
• ovddidit máná luonddu áicannávcca ja luonddus johtima dáidduid	 viiǥǥâd õõudâs päärna luâđ vuâmmšõõttâm ooddaid da luâđast likkeem čeäŠppvuõtte
• oahpahallat earálágan eanadagaid namahusaid ja sierrasárgosiid	 mätttʼtõõđat jeeresnallšem jânnmi nõõmtõõzzid
• áicat beaivválaččat dálkki ja eará luondduihtagiid	 vuâmmšõõttât juõŠǩǩpeeiŠv šõõŋ da jeeŠres luâđõlmstõõǥǥid
• čuovvut jahkeáiggiid molsašuddama ja dan váikkuhusaid elliin ja šattuin	 seurrjet eeŠjjaaiŠji vaajtõõzzid da tõn vaaiktõõzzid nääuŠdid da raazzid
• oahpahallat dovdat lottiid ja meahcielliid sihke daid luottaid	 mätttʼtõõđat tobddât lååŠddaid da meäŠccjieŠlljied di tõõi ǩiõjjid
• oahpahallat geavahit luonddu materiálaid sierra jahkeáiggiin	 mätttʼtõõđat âânnet luâđ aunnsid jeeŠres eeŠjjaaiŠjin
• oahpásmuvvat sápmelaš báikenammavuogádahkii	 tobbdstõõđât sääŠmpäiŠǩǩnõõmid
• oahpásmuvvat sápmelaš bassi báikkiide	 tobbdstõõđât säŠmmlai pââzzpaaiǩid
4.2.4.	4.2.4.
Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi	ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj da pirǧǧumuš
Boazodoallu, guolástus, meahcástus ja smávvalunddot eanadoallu sihke giehtaduojit ja luonddudili buktagiid čoaggin leat sápmelaš árbevirolaš ealáhusat, maid hárjeheapmi lea máŋgga sápmelačča eallinvuohki.	Puäʒʒhåiddmuš, kueŠllstumuš, meäŠccjumuš da uuŠcces mäŠddtääll di ǩiõttʼtuââŠj da luâđväärai uussmõš lie säŠmmlai ärbbvuâđlaž jieŠllemvueŠjj, kooi tueŠjjumuš lij määŋgaid säŠmmlaid jieŠllemnääŠll.
Dat hárjehuvvojit dábálaččat lotnolasealáhussan dahje eará ámmáhiid olis.	TõiŠd tueŠjjeet takainalla õhttuum jieŠllemvueŠǩǩen leŠbe jäŠrrsi ämmti kuâŋŋ.
Boazodoalus lea boazodoallokultuvrras ealli sápmelaččaide stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi, dan dihtii go boazodollui gullá biergobuvttadeami lassin oppa bearraša ja soga eallinbiire dego sosiála gaskavuođat, ássan, johttin, luonddubirrasa dovdamuš, árbevirolaš diehtu, luonddu ekologalaš geavaheapmi ja sápmelaš giehtaduojit.	Puäʒʒhåiddmuužžâst lij puäʒʒhåiddamkulttuurest jieŠlljid säŠmmlaid jõnn kulttuurlaž miârktõs, tõst puäʒʒhåiddmužže kooll vueŠǯǯpuuttʼtem lââzzen oŠbb piârri da sooǥǥ jieŠllemkruugg mâŠte sosiaalaž kõskkvuõđ, jeäŠllstumuš, jååŠttmuš, luâttpirrõz tobddmõš, äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš, luâđ ekologlaž âânnmuš da sääŠm ǩiõttʼtuââŠj.
Guollebivdu lea leamaš jahkečuđiid árbevirolaš ealáhus.	KueŠllstumuš lij leäŠmmaž čueđi eeŠjji säŠmmlai äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž jieŠllemvueŠǩǩ.
Anáraččat leat guolásteaddjit Anárjávrris ja dan birrasis.	Aanrõõžž lie kueŠlšiiŠlli Aanar jääuŠrest da tõn pirrõõzzâst.
Mearrarittu nuortalašgiliid bearrašiin ledje oamasteaddjivuoigatvuođat luossabivdui mearas ja Báhčaveajis.	MiâŠrr-reedd nuõrttsääŠmsiijdi piârrjin leŠjje vuästemvuoiggâvuõđ luõzz kueŠllstumužže miâr âlnn da Paatsjooǥǥâst.
Luossabivdu lea ainge Deanuleagi sápmelaččaid kultuvrra guovddáš dahkki.	Luõzz kueŠllstumuš lij õin võl TeäŠnnsäŠmmlai kulttuur kõõskâs raajji.
Geavatlaš ovdamearkkat ealáhusaid ja birgejumi vuhtiiváldimis árabajásgeassimis: Boazodoallu:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk jieŠllemvueŠjjid da pirǧǧumuužž lokku väŠlddmest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• oahpahallat suohpana geavaheami, bealljemearkkaid, bohcco namahusaid, duhkoraddat boazostohkosiid	 mätttʼtõõđat čauŠstõõǥǥ âânnmuužž, puäʒʒmiârkid, puõccuõõmtõõzzid, siõrât puäʒʒ siõrid
• dahkat rissiin bohccuid ja smávva bigálusáiddiid sis- ja olgoatnui	 raajât riižžin puõccuid da uŠcc pikalõsääiŠdaid olggân - da seśt âânnmužže
• fitnat bigálusain, miessemearkumiin	 jååđet puäʒʒpikalõõzzin, vueŠzzmiârkkumuužžâšt
• čuovvut bohcco njuovvama ja eará osiid ávkkástallama	 seurrjet puõccu ähttmuužž da jeeŠres vueŠssi äuǩǩen âânnmuužž
• doahput jeahkála, dahkat lastagihpuid, láddjet hoaššaid, suinniid	 kaaggât jeäŠkklid, čuõppât vuåššid, sueiŠnid
• oahpahallat noađđehearggi čatnama ja oahpásmuvvat bohcco bahčimii	 mätttʼtõõđat täǩǩpuõccu čõõnnmuužž jiiŠjjes da tobbdstõõđât puõccu pââččmužže
• oahpahallat niibbi geavaheami Guolástus:	 mätttʼtõõđat neeib da sääŠmneeib âânnmuužž
• oahpahallat guliid namaid, earálágan bivdovugiid ja guoli giehtadallama	 mätttʼtõõđat kueŠli nõõmtõõzzid, jeeŠresnallšem šeellemnaalid da kueŠlǩiõttʼ tõõllmuužž
• giđđat bivdit guoli jiekŋaoaggumiin, juoŋastemiin, časkkasáŋkoriin, guollehehkiin, áŋkoriin, golgademiin	 šeelet ǩeaŠđđa kueŠl kâlddjest vuäŠggeeŠl, juŋŋsivuiŠm, kooukivuiŠm, katiskain, kåålǥteeŠl
• bivdit geassit guoli firpmiin, vuokkain, dolgevuokkain, guollehehkiin, liinnain, uhteriin	 šeelet ǩeäŠssa kueŠl sääiŠmivuiŠm, vuäŠggeeŠl, perhoin, katiskain, kuuŠǩǩes seeimain, puäŠrrvin
• bivdit guoli čakčat firpmiin, nuhtiin, liinnain, skoalkabivdduin ja uhteriin	 šeelet kueŠl sääiŠmivuiŠm, nueŠtteeŠl, kuuŠǩǩes seeimain, kolkkteeŠl da puäŠrrvin
• bivdit guoli dálvit juoŋastemiin, nuhtiin, jiekŋaoaggumiin ja časkkasáŋkoriin	 šeelet kueŠl täŠlvva juŋŋsivuiŠm, nueŠtteeŠl, vuäŠggeeŠl da kooukivuiŠm
• oahpahallat fierpmi divvuma, guolástusbiergasiid ja fatnasa divvuma	 mätttʼtõõđat sääimaai teevvmuužž, kueŠllstem neäŠvvai da võnnâs huõŠllmõõžž
Meahcástus ja čoaggin:	MeäŠccjumuš da uussmõš:
• oahpahallat rievssahiid gárduma	 mätttʼtõõđat tueŠjjeed reeŠppǩiõlid
• oahpahallat dovdat eará elliid luottaid ja bivdovugiid bivdomeastára láidestemiin	 mätttʼtõõđat tobddat jeeŠres meäŠccjieŠllji ǩiõŠjjid da šeellemnaalid siltteeja vuäpstõõžžâst
• čoaggit čakčat murjjiid Eanadoallu:	MäŠddtääll:
• oahpásmuvvat gussa- ja sávzadollui, galledallat návehis ja sávzadoalus	 tobbdstõõđât kuuzzi da saauʒi håiddmužže kõŠlljeeŠl skoott - da sauʒʒtäälain
• oahpásmuvvat ládjobargguide, gilvit bohtehtosa ja eará šattuid	 tobbdstõõđât šâddtuâŠjaid, kââlvet pååttáǩ da jeeŠres raazzid
Borramuškultuvra:	Porrmõš kulttuur:
• ordnet jeavddalaččat sápmelaš borramušbeivviid ja láibunbeivviid árbevierromeaštáriid láidestemiin	 riâššat mieŠrrääiŠji mieŠldd säŠmmlaid porrmõspeeiŠvid da leibbjempeeiŠvid ärbbvuõđ mätteeji vuäpstõõžžâst
• ráhkadit biepmu beaivválaččat	 valmštet porrmõõzz juõŠǩǩ peeiŠv
• suovastit guoli dahje bohccobierggu, válmmaštit sáltebierggu, sálteguoli	 suõvstet kueŠl da puõccuvueŠǯǯ, valmštet sälttvueŠǯǯ, sälttkueeŠl
• oahpahallat murjjiid seailluheami ja čoaggit borahahtti šattuid; boska, juopmu	 mätttʼtõõđat mueŠrji seillmõõžž da noorât poorrám luâttraazzid; rääŠzz rääŠss (väinönputki), sälttsueiŠnn
• oahpásmuvvat sápmelaččaid árbevirolaš dálkkodanšattuide ja daid atnui Viesut:	 tobbdstõõđât säŠmmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže
• hukset sápmelaš árbevirolaš viesuid ja ráhkadusaid (omd. miniatiirat): lávvu, bealljegoahti, darfegoahti, earálágan áittit	 raajât säŠmmlai ärbbvuâđlaž jeäŠllsââŠjid da raajlmid (õuddm. uuŠccesmaallid): kååvas, kuäđaid, jeeresnallšem ääitaid
• cegget lávu ja oahpahallat dasa gullevaš geavadagaid; áššogeđggiid ja duorggaid ohcan, lávu eará oasit, boradeapmi	 ceäggtet kååvas da mätttʼtõõđat tõzz õŠhttekuuŠlli vueŠjjid; tollǩieŠđji da tuõrgg viʒʒmuužž,
Sápmelaš giehtaduodjeárbi lea rikkis ja ealli oassi sápmelaškultuvrras.	SäŠmmlaž ǩiõttʼtuâŠjjärbbvuõtt lij čuuŠt reeŠǧǧes da jieŠlli vueŠss sääŠmkulttuur.
Giehtaduojit leat atnudiŋggat ja daid ráhkadeami vuođđun lea árbevirolaš diđolašvuohta.	ǨiõttʼtuââŠj lie âânnemneäŠvv da tõõi valmštem vuađđ lij ärbbvuâđlaž tiâttmuužžâst.
Sápmelaš giehtaduodjái gullet ee. muorra-, čoarve- ja náhkkeduojit sihke bearral ja datneárpoherven, báddegođđin ja láđđegárvvuid goarrun ja čiŋaheapmi bárggáldagaiguin ja báttiiguin.	Säämǩiõtt-tuõŠjju koŠlle jm. muõrr-, čuäŠrvv- da čõuŠddtuââŠj di peŠsser - da tâŠnnǩeŠrrjjmuužž, liânttkååđđmuš da säŠrǧǧpihttzi valmštumuš da heäŠrvtumuš parǧǧuum liânti da liântivuiŠm.
Suoma sápmelaččain leat vihtta sámegávtti váldomálle: Deatnogátti, Eanodat-Guovdageainnu, Vuohču sihke anáraččaid ja nuortalaččaid gákti.	LääŠddjânnam säŠmmlain li viŠtt sääŠmpihttsi väŠlddmaall.: Teännjooǥǥ, EnontekiöKautokeino, Vuotso di aanrõõžž da nuõrttsääŠmpihttâž.
Gávttiid mállet ja herven čuvvot sámi giellarájáid.	Pihttsi maall da heäŠrvvtumuš seurrje sääŠm ǩiõll raaŠjid.
Gávttiid ovttaskas áššit sáhttet molsašuddat maiddái sogaid ja bearrašiid bokte.	Täärǩben ǩiõŠččeeŠl pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi leŠbe piârrji sest.
Nuortasápmelaččaid gákti earrána eanemus eará sámegávttiin ja muittuha gárjillaččaid čeardabiktasa.	NuõrttsäŠmmlai piiutâz rätkkai jäänmõsân jeeres sääŠm pihttsin muušttʼ teeŠl karjjlõõzzi meeŠrpihttzid.
Sámegákti lea oassi sápmelaš identitehtas.	SäŠmmlaid piiutâz lij vueŠss sääŠmidentiteett.
Sápmelaš kultuvrras álbmotdáidda ja dan estetihkka dan siste lea čavga oassi juohkebeaivválaš eallimis ja das lea fuomášahtti servodatlaš mearkkašupmi.	SääŠmkulttuurest meer čeäŠpptuâŠjj da tõn siisǩeei estetiikk lij rääŠtǩkani vueŠss jieŠllmest da tõst lij jõnn õhttsažkåŠddlaž miârktõs.
Gávttiid, gahpiriid ja vuoddagiid čiŋaid hámit ja ivnnit muitalit muhtun sohkii gullama dahje stuorát guovlulaš servodahkii ja nannejit oktiigullevašvuođa dovddu.	Pihttzi, keäŠppri, vuõddji heärtem ååbleǩ da eeuŠnn õlmmee kuullmõõžž koonn-ne soǩǩe leŠbe šuurab vuŠvddõhttsažkåŠdda da ravvee õhttekuullâmtobddmuužž.
Gieđain dahkamiin mánná oahppá atnit árvvus giehtadáidduid árgaeallima ávkkálaš dáidun.	Kiõđiraajjâm veäkka päärnaž mättai uŠvdded äärvv ǩiõđčeäŠppvuõtte arggjieŠllem äuŠǩkčeäŠppvuõttân.
Geavatlaš ovdamearkkat giehtaduodjeárbevierus árabajásgeassimis:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ǩiõttʼtuâŠjj ärbbvuõđâst håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• ráhkadit dohkáide sápmelaš gárvvuid	 raajât kuuhlâid sääŠmpihttzid
• bovdet giehtaduodjemeaštára láidestit sámegávtti ja dasa gullevaš gárvvuid geavaheamis	 kååččad ǩiõttʼtuâŠjj da musiikk čeäŠppid vuäŠpsted sääŠmpihttzi âânnmuužžâst
• oahpásmuvvat eará sápmelašjoavkkuid gávttiide, gárvvuide ja gahpiriidda	 tobbdstõõđât jeeŠres sääŠmärttli sääŠmpihttzid da keäŠpprid
• dahkat bearraldujiid	 raajât peŠsser tuâŠjaid
• gáret ulluid, batnit snáldduin, gođđit ránu	 kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rääŠn
• dahkat ulloláigedujiid (diehpit, báttiid batnin / bárgin, njuikun, sámefáhccat)	 raajât oll-lââŠjjtuâŠjaid (ǩeeŠst, liânti poonjjmõš / paŠrǧǧumuš, raabbâl-liântt, sääŠmvaaŠcc)
• ráhkadit bohcco duoljis sistti, dahkat siste- ja náhkkedujiid	 valmštet puõccutueŠljâst čeešn, raajât češnn- da čõuŠddtuâŠjaid
• ráhkadit muoras ja bohccodávttis earálágan dávviriid	 raajât muõrâst da puõccutääuŠtest jeeŠresnallšem neäŠvvaid
• njuovvat, neaskit ja sáltet gápmasiid, válmmaštit gámasuoinni	 ääutet, nieŠsǩet da salttjed kammzid, raajât kaaŠmmisueiŠnid
• goikadit giđđat hávkka náhkiid ja dahkat náhkiin giehtadujiid ja čielgedávttis čiŋaid	 kåšǩǩeet ǩeađđa nuŠǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâŠjaid da kueŠll taautin heäŠrvid
4.2.5.	4.2.5.
Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta	SooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt
Sápmelašservodagas nissonolbmuin lea historjjálaččat leamaš dásseárvosaš sajádat almmáiolbmuid bálddas. Sajádahkii leamašan mihtilmas eandalii rollaid, bargguid ja eallinbirrasiid symmehtralašvuohta ja nuppi nuppiid dievasmahttin.	SääŠmõhttsažkååŠddest neezznin lij historialaž vuâđalt leäŠmmaž tääzzverddsaž sââŠjj åummaivuiŠm, koozz takainallšem lij leäŠmmaž rooli, tuâŠjai da jieŠllemkruuggi symmetralažvuõtt da kueiŠmez tiuŠddeemvuõtt.
Árabajásgeassima plánemis ja ollašuhttimis atnit fuola sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu ollašuvvamis nu, ahte mánná sáhttá ovddidit iežas almmá sohkabeallerollaid ráddjehusaid.	Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned huõl sooǥǥbieŠli kõskksa tääzzäärvv čõõđtumuužžâst nuŠt, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbieŠllrool vuõrddji raajjtõõzzikani.
Oahppamis ja identitehta nannemis váldit vuhtii nieiddaid ja gánddaid milloleamos vugiid doaibmat.	Mättjemest da identiteett ravvumuužžâst väŠldded lokku niõđi da paarni jäänmõsân jiiŠjjesnallšem nääŠl toimmjed.
Gánddat sáhttet vásihit luonddus doaibmama milloleabbon go siste doaibmama.	Päärn vuäitte ǩiõŠččlâstted luâđast toimmjumuužž miõllsubun ko sest tueŠjjumuužž.
Nieiddat leat dávjá eambo aktiivvalaččat siste.	Niõđ lie täuŠjja jäänab aktiivlaž sest.
Árabajásgeassimis sáhttá ávkkástallat luonddu nannet gánddaid iešluohttámuša maiddái sidjiide vieris birrasis.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuäitt âânned äuŠǩǩen luâđ raaveed paarni jiõččnaŠddjõõzz še sijjid veeres pirrõõzzâst.
Ja fas ávkkástallat nieiddaid aktiivvalašvuođa siste nannet sin iešdoaimmalašvuođa ovdamearkan luonddus.	Da västteeŠl âânned äuŠǩǩen niõđi aktiivlažvuõđ sest raaveed siŠjji jiõččtoimmjemvuõđ õuddmiârkkan luâđast.
Sápmelaš oainnu mielde govttolašvuohta lea eallit olmmožin.	SäŠmmla vuäinnmõõžž mieŠldd mäŠrddnalla jeäŠllmuš lij ooumžen jeäŠllmõš.
Govttolašvuohta ja vuoiggalašvuohta dahket olmmošvuođa vuođu.	MäŠrddnalla jeäŠllmuš da vuõiggâdvuâđlážvuõtt räŠjje oummu vuađ.
Oččodaladettiin buori eallinhálddašeami olmmoš figgá mearrediđolaččat eallit ráđđejumiin ja govttolaččat.	Täävvtõõleest pueeŠr jieŠllem vaaldšemvuõđ ooumaž pârgg miertieŠđeeŠl jieŠlled vaaldšeeŠl da mäŠrddnalla.
Olmmošvuhtii gullá maiddái soabalašvuohta ja attáldat birget earálágan olbmuin ja luondduin.	Ooumažvuõtte kooll še suåvâdvuõtt da oodd pirǧǧeed jeeresnallšem oummivuiŠm da luâđast.
Árabajásgeassimis dásseárvvu ja olmmošvuođa sáhttá ovddidit earálágan ustit-háleštallamiin ja rollaspealuin, main hárjehallat iežas dovdduid, jurdagiid ja vásáhusaid ovdanbuktima.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst tääzzäärvv da ooumažvuõđ vueitet õõudeed jeerenallšem nazvaan – saǥstõõllmuužživuiŠm da rool siõrivuiŠm, koin harjjtõõlât jiiŠjjez tobddmuužži, - juŠrddji da ǩiõŠččlâstmuužži õudde pohttmõõzz.
4.2.6.	4.2.6.
Ráffi ja soabalašvuohta	Rääuh da suåvâdvuõtt
Máŋggakultuvrralaš servodagas olmmoš máhttá doaibmat servodaga norpmaid mielde ja vuogáiduvvá iežas persovnnalašvuođa ja kultuvrras manakeahttá.	Määŋgkulttuurlaž Šddest oummu silttee toimmjed õhttsažkååŠddest väŠlddnoormi mieŠldd da šeätte mõõnteǩani persoonlaž jiiŠjjesnallšemvuõđâs da kulttuures.
Sápmelaččaide lea lunddolaš ohcat vásáhusaid eará kultuvrrain, ohcat čanastagaid earáláganvuođaide ja heivehit oktii kultuvrralaš ruossalasvuođaid eallinhálddašeami ja birgema buorideapmin.	SäŠmmlaid lij luâdmieŠĺddsaž ooccâd ǩiõŠččlâsttmuužžid jeeres kulttuurin, ooccâd õhttvuõđid räätktõõzzid da šiõtteed õhtte kulttuurlaž risttreiddsažvuõđid jieŠllemvaalđšem da pirǧǧeem pueŠrumužže.
Buorre dádjadanattáldagat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis ovddidit maiddái buori eallima hálddašeami.	PueŠrr teäŠttemodd mieŠccest likkumuužžâst, saǥstõõllmuužžin da jurddjin õõudee še pueeŠr jieŠllem vaaldšummuužž.
Mánáin háleštettiin váldit vuhtii oppalaččat buot áššái gullevaš dahkkiid, muhto ii galgga láhppot siidoáššiide.	PäärnavuiŠm saǥstõõleest väŠldded lokku obbvääŠldelt puk aŠššu vaaikteei raajjʼ jid, le-ša jeäŠt čorran ä䊚šest.
Sosiála fuomášannákca ja nuppiid vuhtii váldin leat dehálačča sosiálalašvuhtii šaddamis.	Sosialaž vuâmmšemoodd da kueiŠmi loŠkku väŠlddmuš lie vääžnai sosiaalážvuõtte šõddmuužžâst.
Fuolkegaskavuođaid deattuheapmi ja máná váldin earálágan doaimmaide ovddidit máná sosiálalašvuođa.	Ruåttkõskkvuõđi kaggmuš da päärna mieŠldd väŠlldmõš jeeŠresnallšem tuâŠjjstõõllmuužžid õõudee päärna sosiaalvuõđ.
4.2.7.	4.2.7.
Máŋggakultuvrratvuohta	Määŋgkulttuurvuõtt
Sápmelaččat ásset njealji eará riikka guovlluin ja ellet máŋggaid kultuvrraid váikkuhusaid vuollásažžan.	SäŠmmla jällste neeljj jeeŠres valdia vuuŠvdest da jeäŠlle määŋgai kulttuurvaaiktõõzzi vueŠlnn.
Dát gáibida olbmos buriid máŋggakultuvrralaš sárgosiid sihke máŋgga riikka álbmotdáidduid máhttima.	Tät õõlǥad oummust pueŠrid määŋgkulttuurlažvueŠjjid di määŋg jânnam meeŠrčeäŠppvuõđi silttumuužž.
Sápmelaččat figget bajásgeassimis ovddidit dáid iešvuođaid.	SäŠmmla pâŠrǧǧe peâmmʼmeeŠl õõudeed täiŠd jiiŠjjesnallšemvuõdid.
Máŋggakulturbajásgeassin sisttisdoallá positiivvalaš ja aktiivvalaš kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa, earáláganvuođa gudnejahttima sihke dakkár dáidduid ja dieđuid oahppama, mat leat gáibádussan máŋggakultuvrralaš servodagas birgemii.	Määŋgkulttuurvuõtte mättʼtjem sizz kolle positiiivlaž da aktiivlaž kulttuurkõskksa vuârrvaaiktõõzz, jeeŠresnaašemvuõđ cisttjumuužž di nåkkmi čeäŠppvuõđi da teâđai mättjem, kook lie õuddldõzzân määŋgkulttuurlaž õhttsažkååŠddest spraavvdõõttmužže.
Árabajásgeassimis mánás galgá leat vejolašvuohta ovddidit kultuvrralaš diđolašvuođa ja earáláganvuođaid oktavuođaid ipmirdeami.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnast ferttai leeŠd vueittemvuõtt õõudâsviikkâd kulttuurlaž tiâttmuužžâs da jeeŠresnallšemvuõđi õhttvuõđi fiŠttjõs.
Buorre áicanattáldat veahkeha áicat unnimusge kulturearuid ja nana kulturipmárdusain olmmoš sáhttá eará dilálašvuođain vuogáidahttit doaimmas kulturduogáža vuođul.	PueŠr vuâmmšõõttâmoodd veäǩǩad vuâmmšed še uuccmõõzzid kulttuurrääŠtktõõzzid da ravvõs kulttuurfiŠttjõõzz veäkka ooumaž pâstt jeeŠres vueŠjjin mueŠǩǩeed toimmjumuužžas kulttuurtuâŠkkses vuađâlt.
Máná bajásgeassimii oassálastán olbmot galggašedje diđolaččat stivret máná kultuvrralaš diđolašvuođa.	Päärna peâŠmmʼmužže vuäŠssõõđi ââlǥče teađsteeŠl ohjjeed päärna kulttuurlaž teađstumuužž.
Go eallá máŋggakultuvrralaš birrasis olmmoš deaivida beaivválaččat nuppi kultuvrra fenomenaid ja earuid.	JeäŠleest määŋgkulttuurlaž pirrõõzzâst ooumaž kaaunââtt juõŠǩǩpeeiŠv nuuŠbb kulttuurõlmstõõǥǥid da räŠtktõõzzid.
Eallima hálddašeami dihtii son čatná oktavuođaid kultuvrralaš earuidgaskii ja atná daid ávkin eallinhálddašeamis.	JieŠllmez vaaldšumužže son rääjj õhttvuõđid kulttuurlaž rääŠtktõõzzi kõsǩǩe da âânn räŠtktõõzzid äuŠǩǩen jieŠllem vaaldšumuužžâst.
Kultuvrralaš diđolašvuođain olmmoš sáhttá áddet earáláganvuođaid oktavuođaid.	Kulttuurlaž teâđstumuužž veäkka ooumaž vuäitt fiŠttjed jeeŠresnallšemvuõđi õhttvuõđid.
Máŋggakultuvrratvuođa seailuma eaktun lea, ahte kultuvrralaš earáláganvuođaid gaskkas lea positiivva oktavuohta.	Määŋgkulttuurlažvuõđ seilljem õõlǥtõzzân lij, što kulttuur jeeŠresnallšemvuõđi kõõskâlt lij positiivlaž õhttvuõtt.
Kultuvrralaš earuid bajideapmi dahká dan, ahte olmmoš sirdá nuppi kultuvrras boahtti áššiid nu, ahte vásiha daid uhkkin iežas kultuvrii.	Kulttuurlaž rääŠtktõõzzi kaggmuš tuejjad tõn, što ooumaž veälttad nuuŠbbest kulttuurest puõŠtti aaŠššid ǩiõččlââsteeŠl tõid vaarrân jiiŠjjes kulttuure.
Dát bajásdoallá ovdagáttuid ja vejolaš kultuvrralaš olggušteami.	Tät tuõŠllai pâŠjjen õuddkäddmõõzz da oŠvdd vueittemvuõđ kulttuurlaž iilbšumuužže.
Dušše utnolašvuhtii siktejeaddji máŋggakultuvrratvuohta ii dáhkit kultuvrralaš iige ovttaskas olbmuid gaskasaš dásseárvvu.	ʼhttu suåvadvuõtte põrggi määŋgkulttuurvuõtt ij staann kulttuurlaž ij-ga persoonkõskksaž tääzzäärvv.
Lunddolaš máŋggakultuvrratvuođa vuođđu lea ovttavásttolašvuođas, mas nuppi ovttaskasaid ja kultuvrraid vásihit dásseárvosažžan.	Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttumumužže, koŠst nuuŠbbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mieŠldd..
Geavatlaš ovdamearkkat máŋggakultuvrratvuođa árvvus atnimii ja kulturáddejumi ovddideapmi árabajásgeassimis:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk määŋgkulttuurlažvuõđ arvvstumužže da kulttuur fiŠttjõõzz õõudâsviikkmužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• muitalit mánáide máŋggasuoivvat ja – sisdoalut máidnasiid	 mainsted päärnže määŋgnallšem da - miârkkšeei mainnsid
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná beassá árvvoštallat kultuvrraid gaskasaš earuid oktavuođaid (ii earuid) ja háleštallat dain	 raajât šõddmuužžid, koŠin päärnaž piäžž arvvstõõllâd kulttuurlaž rääŠtktõõzzi kõskksaid õhttvuõđid (ij räŠtktõõzzid) da saǥstõõllâd tõin
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná smiehttá iežas kultuvrralaš vásáhusaid	 raajjâd vueŠjjid, koŠst päärnaž smeâtt jiiŠjjes kulttuurlaž ǩiõŠččlâsttmuužžid
• ovddidit máná áican- ja árvvoštallannávcca oktasaš dilálašvuođaid ja dáhpáhusaid ordnemiin eará kultuvrraid ovddasteddjiiguin	 viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjsteeŠl õhttsaid šõddmuužžid kulttuur eeŠtǩeejivuiŠm
4.3.	4.3.
Sápmelaš musihkka, dánsa, muitalusárbi, dáidda ja girjjálašvuohta	SäŠmmlažmusiikk, tanss, maainâzärbbvuõtt, čeäŠpptuâŠjj da ǩeŠrjjlažvuõtt
Sápmelaš musihkas lea dehálaš kultuvrralaš ja servodatlaš mearkkašupmi.	SäŠmmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkåŠddlaž miârktõs.
Luohti, leuŠdd, livđe dahje nuortasápmelaččaid čierrunárbevierru sáhttet leat olbmo dovdomearka, suollemas máidnasiid muitaleaddji, oktavuođaid dahkki, hervvoštalli, ráhkisvuođa dovddasteaddji, bilkideaddji, luonddu ja elliid govvideaddji, mánáid šaddadeaddji dahje gaskaoapmi nuppi olbmo muitimii dahje morašteapmái.	Luohti, leuŠdd, livđe leŠbe nuõrttsäŠmmlaž reäkmõšärbbvuõtt vuäitt leeŠd persoon tobbdmiârkk, sueŠles mainnsi mansteei, õhttvuõđ raajji, hääsǩteei, rääǩǩesvuõđ tobddsteei, viggteei, luâđ da meäŠccjieŠllji karttʼteei, päärnai peâmmai leŠbe neäŠvv nuuŠbb oummu mošttmužže da pecclâsttmužže.
Sápmelaš musihkka árbevirolaš hámistis lea jávkagoahtán ja dan ovdanbuktin ja geavaheapmi lea geahppánan.	SäŠmmlaž musiikk ärbbvuađlaž ååblǩest lij läppješkuättam da tõn čuäjtumuš da tueŠjjumuš lij occnam.
Árbevirolaš musihka báldii lea ealáskan árbevirolaš musihkka ođđa hámis.	Ärbbvuâđlaž musiikk páldde lij jeäŠlljam ärbbvuõttmusiikk ođđ ååblǩest.
Árbevirolaš musihkka lea ain sápmelaččaide dehálaš symbola ja fápmu, mii čohkke oktii.	ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsaž musiikk lij õin säŠmmlaid vääžnai identiteett symboli da õhtte noorri viõkk.
Árbevierromusihka ealáskahttimii lea dehálaš, ahte árabajásgeassimis mánás lea vejolašvuohta gullat je deaivat musihkkačehpiid.	Ärbbvuõttmusiikk jeäŠlljâttmužže lij vääžnai, što håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnain lij vueittemvuõtt kuuŠllâd da vueiŠnned musiikk čeäŠppid.
Kátrilladánsa lea johtán Ruošša kulturbiriid bokte nuortasápmelaččaide.	Kadrealsiõrr lij jååttam Ruõššjânnam kulttuurkruuggi mieŠldd nuõrttsäŠmmlaid.
Nuortalaččaid kátrilladánsa čoahkkana njealji páras, masa gullet njeallje albmá ja njeallje nissona.	NuõrttsäŠmmlaž kadrealsiõrr lij neeljj paar raajjâm, koozz kolle neljj oumma da neljj neljä neezzan.
vuorroságastallan, man mieđušteaddjin doaibmá geasanasmusihkka dahje leuŠdden	Tanss lij paari kõskksaž vuârrmainstumuš, koonn tueŠǩǩen såitt garmaanmusiikk leŠbe leudd.
Sápmelaš muitalusárbevirrui lea mihtilmas gielalaš olggosaddima riggodat, sánálaš valljodat ja dadjanvuogi máŋggabealátvuohta.	SääŠm maainâzärbbvuõtt lij luâdmieŠĺddsaž ǩiõlvuađlaž âlmmeem reeŠǧǧesvuõtt, säänlaž reeŠǧǧesvuõtt da õlmstõõǥǥi määŋgnallšemvuõtt..
Sápmelaš muitalus lea dávjá bihttá muhtun muittus, muittašeapmi juoga duohta dáhpáhusas dahje nuppi muitalusas.	SäŠmmlaž maainâz lij täuŠjja kooskaž koonn-ne mooštt, mušttlõõzz koonn-ne tuõđlaž šõddmuužžâst leŠbe nuuŠbbest mainnsest.
Muitalusat ja máidnasat laktásit dávjá báikkiide, dáhpáhusaide, olbmuide, beatnagiidda, bohccuide, earálágan bargguide sihke luondduihtagiidda.	Mainnâz koŠlle õŠhtte täuŠjja paaiǩi-, šõddmuužži-, oummi-, pieŠnnei-, puõccui-, jeeŠresnallšem tuâŠjaivuiŠmm da luõđain.
Sápmelaš musihkka – ja muitalusárbevieru bokte mánná oažžu dieđu sápmelaš eallinvuohkái ja kultuvrii gullevaš áššiin.	SäŠmmla musiikk – da mainstemärbbvuõđ mieŠldd päärnaž piäŠzz tieŠtted SääŠmjieŠllem vueŠjjid da kulttuure kuulli aaŠššin.
Govvadáidda lea okta olggosbuktinvuohki, mii ovddida máná miellagovvádusa ja roahkkatvuođa iežas olggosbuktimii.	KaartčeäŠpptuâŠjj lij õhtt õlmmeemnääŠll, kååŠtt õõudâsveekk päärna miõl- likkõõzzid da smellâkvuõđ jiõččõlmmumuužžâst..
Dáiddabajásgeassimiin figgat máná persovnnalašvuođa máŋggabealat ovddideapmái.	ČeäŠpptuâŠjain peâmmʼmeeŠl kååitad päärna määŋgbeäŠllsa õõdumužže..
Mánáin galggašii geavahit friija govalaš olggosaddima nu olu go vejolaš.	PäärnaivuiŠm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas karttvuađlaž õlmmumuužž.
Ivnniide ja hámiide oahpásmuvvan konkrehtalaš diŋggaid bokte lea jo áramuttus miela mielde.	EeuŠnid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neäŠvvai mieŠldd lij juŠn miõllsõs.
Dáidagiin sápmelašvuođa sáhttá gieđahallat máŋggabealagiid.	ČeäŠppvuõđ kuånstivuiŠm sääŠmvuõđ vuäitt kiõttʼtõõllâd määŋgbeäŠllsânji.
Smávva mánáiguin lea deháleamos lea vásáhuslašvuohta ja áššiid gieđahallan govaid ja barggu bokte.	SiõmpäärnaivuiŠm täärǩmõs lij ǩiõččlâŠsttemvuađlažvuõtt da aaŠšši ǩiõttʼtõõllmuš kaarti da tuejjeem mieŠldd.
Sápmelaš sátnegeavaheami árbevierru lea nanus.	SäŠmmla sääŠnâânnem ärbbvuõtt lij raavâs.
Máinnas- ja muitalusárbevierru sirdásit buoremusat mánáidgirjjálašvuođas.	Maainâsärbbvuõđ serddje õuddal puk päärnaiǩeŠrjjlažvuõđâst.
Máŋgga sápmelaš mánáidgirjji vuođđun lea oktavuohta árgamáilmmi ja oidnomeahttun máilmmi gaskkas.	Määŋg säŠmmla päärnaiǩeerjj vuađđân lij õhttvuõtt arggmââilmmn da kuestǩani mââilmmn kõõskâlt.
Girjjiin deattuhuvvo sámegiela riggodat, man oidnet dehálažžan oppa kulturárbevieru áddejupmin.	ǨeeŠrjin pâŠjjan sääŠmǩiõl reeǧǧesvuõtt, kååŠtt vueinet vääžnai 䊚šen obb kulttuurärbbvuõđ fiŠttjumužže.
Geavatlaš ovdamearkkat árbevirolaš dieđu sirdimis, dáiddalaš vásáhusaid estehtalaš áddejumi nannemis árabajásgeassimii:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ärbbvuâđlaž teâđ väältumuužžâst, čeäppvuađlaž ǩiõŠččlâstmuužži da esteettlaž fiŠttjõõzz raavumuužžâst håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:
• dahkat máidnasiin, muitalusain, árvádusain oasi beaivválaš doaimmain	 raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vueŠss juõŠǩǩpeiŠvvsaid tuåimid
• doallat jeavddalaš “ máinnasbeivviid ” eallilan olbmuiguin	 âânet äiŠǧǧmiermieŠlddsa ” maainâspeeiŠv ” puäresoummivuiŠm
• geahččat eallilan olbmuiguin boares čuovgagovaid ja “ muittašit ” dáhpáhusaid	 ǩiõčcát puäresoummivuiŠm vuäŠmm kaartid da ” mušttlet ” šõddmuužžid
• guldalit ja oahpahallat báikkálaš árbevierromusihka musihkkačehpiiguin	 kulddlet da mätttʼtõõđat pääiklaž ärbbvuõttmusiikk musiikčieŠppivuiŠm
• oahpásmuvvat eará guovlluid musihkkaárbái	 tobbdstõõđât jäŠrrsi vuuŠvdi musiikkärbbvuõtte
• dahkat iežas ovttadagas luođi / leuŠdde / liđve, hárjehallat jiena geavaheami ja olggosbuktima	 raajât jiiŠjjes õõutilooǥǥâst joiku / leuŠdd / livđe, harjjtõõlât jiõnâânnmuužž da čuäjtumuužž
• oahpásmuvvat dáidaga vugiin sápmelaš ivnniide, gárvvuide, lundui ja eará jagiáiggiide	 siõrât säŠmmlaid siõrid, laaulsiõrid, valmštet säŠmmlaid siõrrneäŠvvaid  tobbdstõõđât čeäŠppvuõđ veäkka säŠmmlaid eeuŠnid, sääŠmpihttzid, luõttu jeeŠres eeŠjjaaiŠji mieŠldd
• ráhkadit ovttadahkii ođđasitgeavahanmateriálas muhtun gova (bláđis čuhppojuvvon govat, báhpára, ivnniid geavaheami)	 raajât õõutiloǩǩe läǧǧstum aunnsin miine kartt (lõõstin cuõppum kaartid, põmmâi, eeuŠni âânnmuužž)
• duddjot dáiddagiehtadujiid (miellagovvádusa atnin, ođđa idea dahkan)	 raajât čeäŠppǩiõtt-tuâŠjaid (miõl liikkõõzz âânnmuš, ođđ idea raajjmuš)
• čájáhallat muhtun sápmelaš máidnasa, geahččat sápmelaš ealligovaid	 čuäjtet koonn- ne säŠmmla mainnáz, ǩiõčcât säŠmmlaid jieŠllikaartid
• oahpásmuvvat sápmelaš divttaide ja girjjálašvuhtii, čohkket árbedieđu ee. jearahallamiin	 tobbdstõõđât säŠmmlaid tiivtid da ǩeŠrjjlažvuõtte, noorât ärbbvuõtt tiâđ jm. mainstââtteeŠl
• bovdet báikkálaš sámedáiddáriid guossái, galledallat dáidda- ja kulturdáhpáhusain	 kååččad pääiklaž sääŠm čeäpptuâŠjjlaid kõŠlljed, kõŠlljet čeäŠpptuâŠjj- da kulttuuršõddmuužžin
• oahpásmuvvat sámedáidagii ja symbolaide: Nils-Aslak Valkeapää: ivnniid geavaheapmi ja symbolihkka Kerttu Vuolab: čuohpadanteknihkka, kollásat Merja Aletta Ranttila: Prinseassagovat Brita Marakatt-Labba: herventeknihkka, máidnasat	 tobbdstõõđât sääŠm čeäpptuõŠjju da symbolid: Nils-Aslak Valkeapää: eeuŠni âânnmuš, symboliikk Kerttu Vuolab: čuõppâmtekniikk, kollaazz Merja Aletta Ranttila: Prinsesskaartt Brita Marakatt-Labba: ǩeŠrjjeemtekniikk, mainnâz
• ordnet sámemánáiguin oktasaš jahkásaš dáhpáhusaid	 riâššat sääŠmpäärnai õhttsaid juõŠǩkâkksaid čeäŠppšõddmuužžid
• 5.	5.
SOSIÁLALAŠVUOHTA, DUHKORADDAN, LIHKADEAPMI JA OAHPPAN	SOSIALAŽVUʼTT, SIʼRR, LIIKKUMUŠ DA MÄTTJUMUŠ
5.1.	5.1.
Oahppan, duhkoraddan ja lihkadeapmi	Mättjumuš, siõrr da liikkumuš
Oahppama mokta boahtá dorvvolaš ja movttiidahtti birrasis, mas mánná oažžu vejolašvuođaiehčanas, iešdoaimmalaš guorahallamii ja dahkamii.	Mättjemrämm šâdd staanlaž da kueŠddteei åårrmuužžâst, koŠst päärnaž vuäŠǯǯ vueittemvuõđ jiõččvuađlaž, jiiŠjjestuåimmsa tutǩǩumužže da raajjmužže.
Juohke mánná lea ovttaskas oahppi.	Juõǩǩkaž päärnaž lij persoonlaž mättjeei.
Vai juohke mánná sáhtášii gávdnat iežas vuogi ja dan mielde ilu oahppat, deattuhit árabajásgeassimis máŋggabealátvuhtii maiddái oahppama dáfus.	Što juõǩǩkaž päärnaž vuäitče kaunnâd jiiŠjjesnääŠll da tõn mieŠldd räämm mättjed, tieŠddtet håiddâkksai peâmmʼmuužžâst määŋgbeäŠllsažvuõtte še mättjem kõskkvuõđin.
Árabajásgeassimis pedagogalaš hástalussan lea addit mánnái jierpmálaš, máŋggabealat oahppanvásáhusaid giela ja kultuvrra dáfus, ahte mánná vásiha daid dehálažžan ja duostá maiddái iskat ja feillet.	Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâŠǯǯelvuõttân lij uŠvdded päärnže miõllsõs, määŋgbeäŠllsaid mättjem ǩiõŠččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nuŠt, što päärnaž ǩiõččlâŠstt tõid ärvvsõs 䊚šen da son tuâŠstt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât.
Bajásgeassindoaimmas máná áican- ja iešárvvoštallannávcca ovddidit máŋggabealagiid.	Peâmmtoimmjumuužžâst päärna vuâmmšõõttâm - da jiõčč ärvvstõõllâmooddaid viiǥǥâd õõudâs määŋgbeäŠllsânji.
Mánnái eai njuolga muital, mo muhtun ášši galggašii dahkat muhto máná stivret buori gávnnahuvvon doaibmavuohkái nu, ahte addit sutnje geažidemiid.	Päärnže jeäŠt vuõiǧǧest säärn, mähtt miine 䊚š aalǥče tueŠjjeed peŠce päärna ohjjeed pueŠrren vuõinnum tuåimmjemnääŠlin uuŠvdeeŠl suŠnne peäggtõõzzid..
Ulbmilin lea oažžut máná árvvoštallat ieš barggus bohtosa ja máhttima dási buoremus vejolaš duođalašvuođa mielde.	Täävvtõzzân lij vuäŠǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâŠjjáz pohttmõõzzid da silttumuužž tääzz mååžna jiânnai tuõđmieŠlld.
Árvvoštallanmáhtu ovdáneapmi veahkeha máná váttisvuođadilis.	Ärvvstõõllmušooddai õuddnumuš veäǩǩad päärna proŠbleeŠmpaaiǩin.
Máná viiddessuorggatvuođa ja máŋggabealátvuođa ovddideapmin áššit oahpahuvvojit oppalašvuohtan ja geahččalit buktit ovdan buot dasa gullevaš oktavuođaid.	Päärna veeidasvuõđ da määŋgbeäŠllsažvuõd õõdâsviikkmužže aaŠssid mättʼteet obbneezz da kååitad puhtted õudde pukid tõzz kuulli õhttvuõđid.
Bajásgeassin lea diđolaš, ii soaittáhatlágan.	Peâmm lij teâđstum, ij sättõknallšem.
Ođđa ášši čadnojuvvo vásáhusa bokte árabut ohppojuvvon áššiide.	Ođđ 䊚š čõõnât ǩiõŠččlâstmuužži mieŠldd ääiŠjben mättjum aaŠššid.
Mánná galgá ieš beassat fuobmát gosa guđege ášši laktása ja fihttet dan vuođul oppalašvuođaid.	Päärna ferttai vuäŠǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn aŠššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt obbaaŠššid.
Vaikke stivren ii leat nu ovttaskasčuoggáid mielde, máná dorvvolašvuohtadovdu ii sugahuvvo.	Håt- i ohjjumuš ilŠla čuuŠt tärǩǩ, päärna staanvuõđ tobddmuužž jeäŠt lâŠsmmed.
Mánás lea álo dorvun muhtun olmmoš, geas sáhttá jearrat, jus ieš ii beassan duđahahtti bohtosii dahje lea eahpesihkkar iežas árvvoštallanbohtosii.	Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz naŠddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos iŠlla jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže leŠbe jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs.
Sápmelaš stohkosiid vuođđu lea eanaš luonddus ja ealáhusain.	SäŠmmla siõri vuađđ lij pââimõssaaŠjest luâđast da jieŠllemvueŠjjin.
Luonddus oažžut ideaid, inspirašuvnna ja ávdnasiid duhkorasaide.	Luáđast vuäŠǯǯad ideaid, loŋŋtõõzz, da aunnsid siõrrneäŠvvaid.
Stohkosiid heivehit jagiáiggiide ja dat dávjá govvidit olles olbmo bargui gullevaš doaimmaid.	Siõrid suåvtet eeŠjjaaiŠjid da tõk täuŠjja čuäjte vuõrâsoummi tuõŠjju kuulli toåimid.
Stoahkan lea kreatiivavuođa vuođđu.	Siõrr lij raajjâmvuõđlaž.
Lihkadeapmi lea mánnái lunddolaš vuohki oahpásmuvvat alcces, nuppiide olbmuide ja birrasii.	Liikkumuš lij päärnže luâđlaž nääŠll tobddstõõttâd jiõcceezz, nuuŠbbid oummid da pirrõzze.
Šaddanbirrasis ja beaivválaš doaimmaiguin galggašedje leat vejolašvuođat mánnái luonddus johtimii.	Šõddâmpirrõõzz da juõŠǩǩpeiŠvvsai tuåimi ââlǥče uŠvdded päärnže vueittemvuõtt määŋgbeäŠllsa luâđastliikkumužže.
Lihkadeapmi nanne máná diđolašvuođa alddis ja oahppamis dárbbašuvvon dáidduid.	Liikkumuš raŠvvâđ teâdstumuužž jiiŠstez da mättjumuužžâst taarbšum čeäŠppvuõđid.
Mánná dárbbaša beaivválaččat unnimustá guokte diimmu lášmes lihkadeami.	Päärnaž taarbaš juõŠǩǩpeeiŠv uuŠccmõsân kueŠhtt čiáss liikkumuužž.
Motorihkalaš vuođđodáiddut leat vázzin, viehkan, njuikun, bálkesteapmi, gittaváldin, čiekčan sihke časkin.	Motorlaž vuađđčeäŠppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš, vuelǧǧumuš, ǩiddväŠlldmõš, čihččmõš di tääkkmõš..
Lihkadeapmi- ja stoahkandilálašvuođaid mánná oažžu lunddolaččat hárjehallat sosiálalaš dáidduid.	Liikkeem- da siõrrámnääŠli vueŠjjin päärnaž vuäŠǯǯ luâdalt harjtõõttâd sosiaalaž čeäŠppvuõđid.
Iežas krohpa dovdan addá vuođu krohppagova ja miehtemielalaš iešgova ovdáneapmái.	JiiŠjjes rååpp tobddmõs rääjj vuađ rååoo kaartt da miõđlaž jiõččkartt õuddnumužže.
Geavatlaš ovdamearkkat sápmelaš stohkosiin:	TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk sääŠmsiõrin:
• gumpe- ja boazostohkosat, guovžabivdostohkosat	 kumpp - da puäʒʒ, kueŠʒǯǯ šeellemsiõrid
• suohpan- ja bigálusstohkosat	 čaustõk- da puäʒʒpikalõs-siõrid
• nuohttunstohkosat	 nueŠttsiõrid
• elliid luottaid dovdanstohkosat, rievssatstohkosat	 jieŠllji ǩiõŠjji tõbđdemsiõrid, reŠppsiõrid
• beaivváš- ja dálkestohkosat	 peiŠvv - da šõŋŋsõrid
5.2. Ovttas doaibman ja fuolahus	5.2. ʼõutveäkka toimmjumuš da huõl âânnmuš
Árabajásgeassima árggas dikšuma, bajásgeassima ja oahppama ii sáhte earuhit nubbi nuppis, muhto daid deattuhus lea máná dárbbuid mielde.	Håiddâkksai peâmm aarǥâst håiddmuužž, peâmmʼmuužž da mättjumuužž ij vueitt räŠtǩǩed kuimstes, peŠce tõk teäŠdde päärna taarbi mieŠldd.
Árabajásgeassimis beaivi lea dievva dilálašvuođaid, gos mánná oahppá doaimma bokte.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst peiŠvv lij tiudd šõddmuužžid, koin päärnaž mättai toimmjumuužž mieŠldd.
Beaivválaš árgga doaimmain mánná oahppá ovddasvástádussii ja ulbmilvuhtii.	JuõŠǩǩpeiŠvvsain aarǥtuâŠjain päärnaž mättai vasttumužže da täävvtõsvuõtte.
Dikšuma, bajásgeassima ja oahppama mihttomearri lea veahkehit máná dahkat ja jurddašit ieš sihke váldit ovddasvástádusa.	NuŠt hååidd, peâmmtuââŠj ko še mättjem mierren lij veäǩǩted päärna tueŠjjeed da juŠrdded jiõčč di väŠldded västteemvuõđ.
Nuppiid gudnejahttin ja vuhtii váldin sihke sosiálalaš dáiddut ja stoahkan leat guovddáš sajis árabajásgeassimis.	KueiŠmi cisttjumuužžâst da loŠkku väŠlddmuužzâst di sosiaalaž čeäŠppvuõđâst siõrr lie kõskksââŠjest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst.
Mánná oahppá heivehallat, juohkit ja doaibmat ovttas.	Päärnaž mättai suåvtõollâd, jueŠǩǩed da toimmjed õõutsââŠjest.
Rájáid heivehallat ovttas oppa bajásgeassinservošiin.	RääŠjj suåvâd õõutsââŠjest obb peâmmõhttsažkååŠdd kõõskâlt.
Ruossalasvuođadiliid bagadallat háleštallamiin mánáin ja vánhemiiguin soabalaččat.	Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõleeŠl päärnai da vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõleeŠl..
Ovttas doaibman lea illun mánnái ja lihkostuvvama vásáhusaid lea vejolaš oažžut stoahkamiid ja ođđa áššiid oahppama bokte	ʼõutveäkka toimmjumuš lij rämm päärnže da onnstem ǩiõŠččlâsttmuužžid lij vueittemvuõtt vuäŠǯǯad siõrr da aaŠšši mättjem mieŠldd.
5.3.	5.3.
Beaivválaš doaimmat, boradeapmi ja šaddanbiras	JuõŠǩǩpeiŠvvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz
Mánnái mihtilmas doaibmadábit leat stoahkan, lihkadeapmi, dáiddalaš vásiheapmi ja guorahallan, maid bokte mánná sáhttá nannet buresbirgejumi ja oaivila alddis.	Päärnže jiiŠjjesnallšem tuåimmjemnääĺ lie siõrrmõš, liikkumuš, čeäŠppvuâđlaž ǩiõŠččlâsttmuš da tutǩǩumuš, kooi mieŠldd päärnaž vuäitt raŠvveed puârast pirǧǧumuužž da fiŠttjõõzz jiiŠstez.
Máná mihtilmas doaibmavuogit váldojit vuhtii beaivválaš doaimmain.	Päärna jiiŠjjesnallšem tuåimmjemnääĺ vääldet lokku juõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin.
Beaivválaš doaimmain ollašuhttit dán plánas máinnašuvvon kultursisdoaluid ja árvvuid nu, ahte mánná sáhttá vásihit gielas ja kultuvrras lunddolaš oassin iežas eallimis.	JuõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin čõõđtet täŠst plaanâst peäggtum kulttuur siisǩeid da äärvaid nuŠt, što päärnaž vuäitt ǩiõŠččlâstted ǩiõlâs da kulttuures luâđližžen vueŠssen jiiŠjjes jieŠllmez.
Beaivválaš doaimmaid ollašuhttimis geavahit veahkkin sápmelašservodaga dieđuid ja dáidduid.	JuõŠǩǩpeiŠvvsaid tuåimid čõõđteest ââned veäŠǩǩen sääŠmõhttsažkååŠdd teâđaid da čeäŠppvuõđ.
Boradeapmi lea oassi máná vuođđodivššu, bajásgeassima ja oahpaheami.	Porrmõž lij vueŠss päärnai vuađđhååid, peâmmʼmuužž da mättõõzz.
Máná movttiidahttit oahpásmuvvat ođđa borramušávdnasiidda ja smáhket earálágan borramušaid.	Päärna kueŠddted tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jeeŠresnallšem porrmõõžžid.
Boradeapmi lea sosiála dáidduid hárjehallan, gos mánná oahppá buriid láhttendábiid, nuppiid vuhtii váldima ja atnit borramuša árvvus.	Porrmõž lij sosiaalâž čeäŠppvuõđi harjjtõõllmõs, koŠst päärnaž mättai puârast åårrad, kueiŠmi lokku väŠlddmuužž da uŠvdded äärvv porrmõžže.
Máná movttiidahttit iešdoaimmalaš boradeapmái hoahpohis, dorvvolaš ja oahpahallamii miehtemielalaš birrasis.	Päärna kueŠddted jiiŠjjestuåimmsa poorrmužže ǩiirteŠmes, staanlaž da mättʼtõõttmužže miõđlaž pirrõõzzâst.
Borramušválljemat, borramušdilálašvuohta, borramušságat ja guottut stivrejit máná borranhárjánemiid ovdáneami.	PorrmõšvaŠljjumuužž, poorrámšoddmuš, porrmõš- saaǥǥ da šiõttõõttmuš ohjjee päärnai poorrâmnaali õuddnumuužž.
Stoahkanagis lea dehálaš oažžut máŋggabealat borramuša. Šattuid, heđemiid ja murjjiid valljis geavaheapmi, dipma buoiddit biebmobuoidin, vuojahis mielki, gaskabihtáid kvalitehta, goikojuhkamušaid jierpmálaš válljen ja garvit bistevaš borrama.	SiõrrââŠjjest lij vääžnai porrmõõõžž määŋgbeäŠllsažvuõtt, šââddai, heedâlmi da mueŠrji jânnjõs âânnmuš, teemesvuõŠj poorrâmvuõŠjjân, vuõŠjteŠmes mieŠlǩǩ, kõskkporrmõõžži šlaajj, juukkmõõžži jeäŠrmelt vaŠlljumuš da tuäveemnaali viälttʼtumuš..
Máná šaddanbiras galgá leat fysalaš, psykalaš ja sosiálalaš dahkkiid dáfus dakkár, ahte dat ovddida máná buresbirgejumi, dearvvašvuođa, šaddama, ovdáneami ja oahppama.	Päärna šõddâmpirrõz ferttai leeŠd fyyslaž, psyyklaž da sosiaalaž raajjʼji beäŠlest nåkam, što tõt õõudáđ päärna puârast pirǧǧumuužž, tiõrvâsvuõđ, šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjumuužž.
Eandalii galgá giddet fuomášumi máná šlápmadássái.	Eärben vuâmmšed õõutilooǥǥ kõõmtääzz.
Dilihisvuohta, šlápmavuohta ja liiggálaš sosiála kontávttat bajidit máná streassahearkivuođa menddo bajás, mii sáhttá oasistis váikkuhit máná jierpmálaš ja gielalaš ovdáneapmái, muitui, iešgovvii sihke sosiálalaš dáidduide.	VeäŠllštumuš, kõõmmʼmuš da leeiǥǥ sosiaalaž kontaaktt pââjee päärna stressläđđasvuõd leigga pââjas, mii jiiŠjjes beäŠlest vuäitt vaaikted päärna jeäŠrmmvuađlaž da ǩiõlvuâđlaž õuddnumužže, moštte, jiõččkartte di sosiaalaž čeäŠppvuõđid.
Šaddanbirrasis giddet fuopmášumi dorvvolašvuhtii ja ruovttulagašvuođa lassin doaibmasajiid doaimmalašvuhtii, luonddulagašvuhtii ja dasa, mo dat addet vejolašvuođa sápmelaš árbevieru sirdašuvvamii lunddolaččat.	Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââŠji toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mäŠhtt tõk oŠvdde vueittemvuõđ säŠmmla ärbbvuõđ serddmužže luâđalt.
Doaibmalanjain lea maiddái vejolašvuohta earálágan sápmelaš giehtadujiid bargamii.	TuåimmsââŠjin lij vueittemvuõtt še jeeresnallšem säŠmmlai ǩiõŠtt - tuâŠjai raajjmužže.
Doaibmalanjaid lahkasiin lea sadji lávu dahje eará sápmelaš árbevirolaš šilljoráhkadusaid ceggemii.	TuåimmsââŠji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jäŠrrsi säŠmmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtumužže.
Šilljobirrasa sámáidahttimiin sáhttit oasistis nannet máná kulturidentitehta ja dahkat máŋggabealagat giellageavahanvejolašvuođaid.	ǨeŠddmäärǩ säämnalla raajeeŠl vueitet jiiŠjjesnalla raŠvveed päärna kulttuur-identiteett da raajjâd jäänben määŋgbeäŠllsaid ǩiõlâânnem vueittemvuõđ.
6.	6.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA PLÁNEN, OLLAŠUHTTIN, STIVREN JA ÁRVVOSTALLAN	SÄŠMMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMTUŠJ TOIMMJUMUUŽŽ PLAANMUŠ, ČʼʼĐTUMMUŠ, OHJJUMUŠ da ÄRVVSTʼʼLLMUŠ
6.1.	6.1.
Árabajásgeassindoaimma plánen	Håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž plaanmuš
Árabajásgeassinovttadagas dahket ovttadatguovdasaš doaibmaplána, man vuođđun lea sápmelaš árabajásgeassinplána ja jahkodatgierdu.	Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin raajât õõutilooǥǥmieŠlddsaž toimmjemplaann, kååŠnn vuađđán lie säämhåiddâŠkksai peâmmplaan da sääŠm eeŠjj-jårrõs.
Plánema ruŋgun atnit sápmelaččaid gávcci jagiáiggi, mii govve sápmelaš máilmmigova.	Plaan vuađdân tuõŠlljed säŠmmlai kääuŠc eeŠjjaaiŠjid, kååŠtt karttŠttâd säŠmmlai mââilmmkaart.
Sápmelaš máilmmigovva dovdo ja eallá árgabeaivvi bargguid guovdu.	SäŠmmlaž mââilmmkartt šâdd da jeäŠll arggpeeiŠv tuâŠjai kõoskâst.
Sápmelaččaid gávcci jahkeáiggi leat dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi.	SäŠmmlai kääuŠc eeŠjjääiŠj lie täŠlvv, kiđđtäŠlvv, ǩiđđ, ǩiđđǩieŠss, ǩieŠss, čõhččǩieŠss, čõhčč da čõhččtäŠlvv.
Mánnái dahkat persovnnalaš árabajásgeassinplána (árplá) ovttasbargguin máná vánhemiid dahje eará máná bajásgeassimis vástideaddji olbmuiguin.	Päärnže raajât privaat håiddâŠkksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâŠjast päärna puärrsi leŠbe jäŠrrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivuiŠm.
Árplá ulbmilin lea máná persovnnalašvuođa ja vánhemiid oainnuid vuhtiiváldin doaimma ordnemis ee. máná vásáhusat, dárbbut ja boahttevuođa oidnosat, máná beroštumit, givrodagat ja máná persovnnalaš doarjaga ja stivrema dárbbut.	Vasu täävvtõzzân lij päärna jiiŠjjesnallšemvuõđ da puärrsi vuäinnmõõzzi lokku väŠlldmõš toimmjumuužž järjstumuužžâšt jm. päärna ǩiõčclâŠsttmuužž, taarbb da puõŠtti ääiŠj vuäinnmõožž, päärna miõlǩiessi ä䊚š, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tueŠrjj da ohjjeemtaarbid.
Árabajásgeassinplánas soahpat vánhemiiguin ovttasbarggu doaibmavugiin.	HåiddâŠkksai peâmmplaanqst suåvât puärrsivuiŠm õõutsââŠjest toimmjemnaalin.
Mánná sáhttá maiddái ieš oassálastit árabajásgeassinplána dahkamii ja árvvoštallamii vánhemiiguin ja bargoveaga ovttas soahpan vugiin.	Päärnaž vuäitt še jiõčč vuäŠssõõttâd håiddâŠkksai peâmmplaann raajjmužže da ärvvstõõllmušin puärrsi da personkååŠdd õõutveäkka suåppõmnääŠleld.
Árabajásgeassinovttadagas ordnet jeavddalaš plánenčoahkkimiid bearrašiiguin.	Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin riâššat äiǧǧmiermieŠlddsaid plaanâmsååbbrid piârrji vuiŠm.
Ovttadatguovdasaš doaimma plánemis ja ollašuhttimis geavahit viidásit veahkkin oppa sámeservodaga.	ʼõutilooǥǥ jiiŠjjes toimmjemplaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned veeidâlt veäŠǩǩen obb sääŠmõhttsažkååŠdd.
Árabajásgeassindoaimma plánemis bargat ovttasbarggu maiddái eará sápmelašovttadagaiguin sihke iežas gielddas ja oppa sámeguovllus.	Håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž plaanmuužžâst raajât õhttsažtuââj še jeeŠres sääŠm õõutilooǥǥi kõõskâlt di jiiŠjjes kååŠddest mâte sääŠmvuuŠvdest obbneezz.
Ulbmilin lea dahkat bissovaš sámeguovllu fierpmádaga, mii bealistis buktá doarjaga bargui ja lasiha sápmelaš árabajásgeassindoaimma sisdoalu ovddidanvejolašvuođaid.	Täävvtõzzân lij raajjâd põõžži sääŠmvuuŠvd säiŠmm, kååŠtt beäŠllstes pohtt tueŠrjj tuõŠjju da lââzzad säŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž siisǩe õõdâsviikkâm vueittemvuõđ.
Ovttadatguovdasaš doaibmaplána sisdoallá ee. čuovvovaš áššiid:	ʼõutilooǥǥ kuõskki toimmjemplaan siisǩâld jm. puõŠtti seurrjemnalla åårai aaŠššid:
- almmolaš ulbmilat	- takai täävtõõzz
- šaddanbirrasa govvideapmi	- šõddâmpirrõõzz karttʼtumuš
- sámegiela oahppama ulbmilat ja gaskaoamit	- sääŠm ǩiõl mättjem täävtõõzz da neäŠvv
- kulturárvvuid ollašuvvan geavatlaš doaibman jahkodatgierddu mielde	- kulttuuraarvi čõõđtumuš tueŠjjeemnääŠllen eeŠjj- jårrõõzz mieŠldd
- ovttasbargu vánhemiiguin, sogain eará beliiguin	- õhttsažtuâŠjj puärrsi, sooǥǥ da jäŠrrsivuiŠm
- doaimma árvvoštallan ja guovddáš ovddidančuozáhagat	- toimmjumuužž ärvvstõõllmuš da ǩõskkšââŠjest åårai õõdâsviikkâmä䊚š
6.2.	6.2.
Árabajásgeassima ollašuvvan	Håiddâkksai peâmmtuââŠj čõõđtummuš
Mánáid beaivedikšu lea vuođđobálvalus, man ordnen lea gieldda geatnegasvuohta ja man ruhtadeapmi ollašuvvá eanaš servodaga ruđaiguin.	Päärnai peiŠvvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstumuš lij kååŠdd õõlǥtummuš da koonn teäŠǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââŠjest õhttsažkååŠdd tieŠǧǧin.
Servodaga doaibman lea dáhkidit kvalitehtalaččat buori beaivedivššu oažžuma nu, ahte buot mánáin lea vejolašvuohta oassálastit bálvalusaide bearraša sosioekonomalaš dahje eará servodatlaš sajádagas ja ássanbáikkis fuolatkeahttá.	ʼhttsažkååŠdd tuâŠjjan lij staanad šlaajjmieŠldd pueeŠr peiŠvvhååid vuäŠǯǯmuš nuŠt, što pukin päärnain lij vueittemvuõtt vuäŠssõõttâd kääzzkõõzzid huõlǩani piârri sosioekonomlaž leŠbe jeeŠres õhttsažkååŠddvuađlaž sââŠjest leŠbe jeäŠllsââŠjest.
Bálvalusat galget leat máŋggabealagat ja eará bálvalanhámiid dássedettolaš ovddideamis galgá atnit fuola.	Kääzzkõõzzi ferttje leeŠd määŋgbeäŠllsa da jeeŠres kääzzkâsttemnääŠli tääzzverddsaž õõdâsviikkmuužzast ferttai âânned huõl.
Sámegielat vuođđobálvalusaid buvttadeamis vástidit vuosttažettiin sámeguovllu gielddat.	SääŠmǩiõllsai vuađđkääzzkõõzzi puuttʼtumuužžâst väŠsttee vuõss- sââŠjest sääŠmvuuŠvd kååŠdd.
Eatnigielat bálvalusaid buvttadeapmi lea goittotge láhkaásaheamis meroštallojuvvon buot Suoma gielddaid vuođđodoaibman.	JieŠnnǩiõlsai kääzzkõõzzi puuttʼtumus lij kuuitaǥ lääŠjjest miertõllum puki LääŠddjânnam kååŠddi vuađđtuâŠjjan.
Maiddái organisašuvnnat leat váldán oasi mearkkašahtti vugiin sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái.	Še õhttõõzz lie vuäŠssõõttam miârkkšõõvvi nääŠleld sääŠmǩiõllsai kääzzkõõzzi puuttʼtumužže.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus ordnejit sápmelaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma váldooassái bearášbeaivedikšun.	SäŠmmlai dommvuuŠvdest riâššat sääŠm peiŠvvhååid da ǩiõllpieŠsstoimmjumuužž vuõss- sââŠjest ärttelpiârpeiŠvvhåiddan.
Dušše Ohcejoga gielddas doaibmá davvisámegielat beaiveruoktu.	Odinakai UŠccjooǥǥ kååŠddest toimmai tâŠvvsäŠmmlaž peiŠvvdomm.
Bearášbeaivedikšohápmi lea šaddan eanaš doaibmahápmin ja dan vuođđun leat guhkes gaskkat sihke skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.	ÄrttelpiârpeiŠvvhåiddååbleǩ lij tieŠddi vuõss-sââŠjjlaž toimmjemnääŠll koonn vuađđan lie kuuǩes määtǩ di škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯmõš.
Maiddái sámegielat beaivedivššu dárbbu molsašuddan sihke smávva mánnámearit giliid guovdu leat váikkuhan bearášbeaivedikšohámi dábálažžan šaddamii.	Še sääŠmǩõllsa peiŠvvhååid taarb vaajjtõõllmuš di uuŠcces päärnaimieŠr siijdin vaaiktam ärttelpiârpeiŠvvhåiddååbleǩ jäänumužže.
Ruovttus dáhpáhuvvan sápmelaš bearášbeaivedikšu ii sámeguovllu gielddain leat oažžumis.	Dååmašõddi säŠmmlaž piârpeiŠvvhåidd sääŠmvuuŠvd kååŠddin iŠlla vuäŠǯǯamnalla.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus leat golggotmánu 2009 dieđuid mielde sámegielat árabajásgeassimis vuollásažžan oktiibuot 104 máná, main sámegielat beaivedivššus 71 máná ja giellabeassedoaimmas 33 máná.	SäŠmmlai dommvuŠvdest lie kålggmannu 2009 teâđai mieŠldd sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kruuggâst õhtsižže 104 päärna, koinn sääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst 71 päärna da ǩiõllpieŠsstoimmjumuužžâst 33 päärna.
Mánáid mearri, geat leat sámegielat beaivedivššus, mearri lea lassánan maŋimus 5 jagi áigge Anára ja Ohcejoga gielddain ja geahppánan Eanodaga gielddas.	SääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst åårai päärnai mieŠrr lij maaimõs 5 eeŠjj äiŠǧǧen lâzznam Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddin da oŠccnam Enontekiö kååŠddest.
Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde sámegielat ollesáiggi beaivedivššu sáhttá oažžut Roavvenjárggas, gos leat 7 máná.	SäŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn sääŠmǩiõlin obbpeiŠvvsaž peiŠvvhåidd lij vuäŠǯǯamnalla RuäŠvnjaarǥâst, koŠst lie 7 päärna.
Oulus doaibmá sámegielat árabajásgeassinriekkis, gos leat mielde 5 máná.	Oulust toimmai sääŠmkiõllsaž håiddâkksai peâmmkruugg, koŠst lie mieŠldd 5 päärna.
6.3.	6.3.
Árabajásgeassima stivren	Håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuš
Sámegielat beaivedikšu ja giellabeassedoaibma gullet sámeguovllu gielddain sosiáladoaimma dahje čuvgehusdoaimma hálddahusa vuollásažžan.	SääŠmkiõllsaž peiŠvvhåidd da ǩiõllpieŠsstoimmjumuš kolle sääŠmvuuŠvd kååŠddin sosiaaltuååim leŠbe čuõvtemtuââŠj vaaldšem vuâlla.
Suomas eanas suomagillii, Ohcejoga gielddas doaibmá sámegielat árabajásgeassinstivrejeaddji.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuš šâdd LääŠddjânnmest vuõss-sââŠjest LääŠddǩiõlle, UŠccjooǥǥ kååŠddest toimmai sääŠmkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâŠjj ohjjeei.
Árabajásgeassinstivremis vástideaddji bargoveahka dáhkida, ahte sápmelaš árabajásgeassinovttadagaid doaibma doarju sámemáná iežas giela ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami.	Håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuužžâst väŠstteei personkåŠdd ainsmâtt, što säŠmmlai håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi toimmjumuš tuäŠrjjad sääŠmpäärna jiiŠjjes ǩiõl da kulttuur pâŠjjen tuõŠlljumuužž da õõudâsviikkmuužž.
Árabajásgeassimis vástideaddji bargoveagas galggašii leat doarvái buorre sámegiela ja kultuvrra dovdamuš sihke dieđut máŋggagielatvuohtabajásgeassimis.	PeiŠvvhåiddâkksai peâmmtuâŠjast vaŠstteei personkååŠddest ââlǥče leed rijttjeei sääŠmǩiõl da kulttuur tobddmõš di teâđ määŋgǩiõllsažvuõttpeâmmtuâŠjast.
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dahkkojuvvo ovttasbarggus Sámedikkiin.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuužžâst tueŠjjeet õhttsažtuââj SääŠmteeŠggain.
6.4.	6.4.
Doaimma árvvoštallan	Toimmjumuužž ärvvstõõllmuš
Árabajásgeassinbálvalusaid árvvoštallan ollašuhtto ovttas mánáin ja su vánhemiiguin, sogain, bargoveagain ja ovttasbargobeliiguin.	Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi ärvvstõõllmuužž čõõđtet õõutveäkka päärna da suu puärrsi, sooǥǥ, personkååŠdd da jäŠrrzi õhttsažtuâŠjjneeǩǩivuiŠm.
Bajásgeassin lea čatnasan kultuvrra ja servodaga nuppástuvvamii.	PeâmmtuâŠjj lij čõnnum kulttuure da õhttsažkååŠdd muttõzze.
Doaibmabirrasiid rievdadusat váikkuhit árabajásgeassindoaimma ollašuhttima jeavddalaš árvvoštallamii, dan mielde doaimma ovddideapmái, ulbmiliid ásaheapmái ja ollášuhttimii.	Toimmjempirrõõzz muttõõzz vaaikte håiddâkksai peâmmtuåimm cõõđtumužže juäŠtkkjeei ärvvstõõllmuzzin, tõn mieŠlddsa toimmjumuužž õõudâsviikkâm täävvtõõzzi šïõttumuže da čõõđtumužže.
Árabajásgeassima sisdoalu árvvoštallamiin ovddidit árabajásgeassima árgga doaimma nu, ahte árabajásgeassin sáhtašii buorebut dávistit juohke máná dárbbuid ja árabajásgeassin oktan bálvalushápmin bearraša dárbbuide.	Håiddâkksai peâmmtuââŠj siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuââŠj aarǥtoimmjumuužž nuŠt, što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast vaŠstteed juõǩǩka päärna taarbid da håiddâkksai peâmmtuââŠj õhttân kääzzkâsttemnääŠllen piârrji taarbid..
Árvvoštallama ollašuhttima bealis galggašii ovttaskasdási plánemis meroštallat mo dieđu čohkket, geat árvvoštallet, goas ja mo.	Arvstõõllmuužž čõõđtumuužž vueŠssen ââlǥče õõutilooǥǥid kuõskki plaanâst miertõõllâd mäŠhtt teâđaid norre, ǩeäk arvstâlle, kuäs da mõõnnalla..
Doaimma árvvoštallamii gullá maiddái máná áican ja su árgga oidnosiin dahkan, ahte merket bajás mánnái guoskevaš áicamiid.	Toimmjumuužž ärvvstõõllmužže kooll še päärna vuâmmšumuš da suu aarǥ kuâŠsttjeejen raajjmuš ǩeŠrjteeŠl pââjas päärna kuõskki vuâmmšum aaŠššid.
Áican veahkeha bajásgeassi earuhit máná ovdáneami muttuid ja persovnnalaš sárgosiid.	Vuâmmšõõttmuš veäǩǩad peâmmʼmai tobddât päärna õuddnumuužž pââŠjid da persoonlaž nääŠlid.
Dilálašvuođain, main bajásgeassis badjána fuolla mánás, lea earenoamáš dehálaš bisánit áicat máná doaimma ja das dáhpáhuvvan nuppástusaid.	Šõddmuužžin, koin peâmmjest šâdd huõll päärna diõtt, lij vuõss-sââŠjest vääžnai årsted vuâmšõttâd päärna toimmjumuužž da tõst šõddâm muttõõzzid.
Beaivválaš áican addán mávssolaš dieđu vánhemiidda.	JuõŠǩǩpeiŠvvsaž vuâmmšâddmuš oŠvdd arvvsõš teâđ puärrsid.
Áican ja dokumenteren leat maiddái buorit gaskaoamit máná oasálašvuođa ovddideamis.	Vuâmmšõddmuš da dokumenttmuš lie še pueŠr neäŠvv päärna vuäŠssatvuõd õõudumuužžâst.
Bajásgeassi áicá maiddái máná beroštumiid vai sáhttá plánet doaimmas mánnálagabuš ja guođđá saji máná iežas evttohusaide.	Peâmmai vummšâdd še päärnai miõlǩieŠss aaššid što vuäitt plaanâd toimmjumuužž päärnast vueŠlǧǧjen kueđeeŠl sââŠj päärna jiiŠjjes čuäjtõõzzid.
Máná, vánhemiid ja soga addán máhcahat veahkeha bargoveaga diehtit gos leat lihkostuvvan ja gos lea ovddidanveara.	Päärna, puärrsi da sooǥǥ uŠvddem maacctõs veäǩǩad personkååŠdd teâđsted koŠst lij onnstum da koŠst lij pueŠrumuš.
Árvvoštallan sisttisdoallá ee.	Ärvvstõõllmuš siisǩâld jm.
- máná persovnnalaš ja gielalaš ovdáneami árvvoštallama	- päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnumuužž ärvvstõõllmuužž
- árvvoštallama das, mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvvet geavatlaš doaibman	- ärvvstõõllmuužž tõst, mäŠhtt säŠmmla kulttuuräärvv tuâtte tueŠjjeemnääŠllen.
- árabajásgeassima, vánhemiid ja soga bajásgeassinovttasbarggu árvvoštallan	håiddâkksai peâmmtuâŠjjlai, puärrsi da sooǥǥ peâmmõhttsažtuââŠjj ärvvstõõllmuužž
- árvvoštallan das, mo doaimma organiseren ja ordnen dorjot máná oppalaš buresbirgejumi	- ärvvstõõllmuužž tõšt, mäŠhtt toimmjumuužž organâsttmuš da järjstumuš tuäŠrjjee päärna obbväŠlddsa puârast pirǧǧumuužž.
Bargoveaga árvvoštallama gaskaoapmin leat áican, dokumenteren, iežas barggu árvvoštallan, ovddidanháleštallamat hoavddain, ovttadatguovdasaš bargobáikečoahkkimat ja oppa giella sápmelaš árabajásgeassima bargočoahkkimat.	PersonkååŠdd arvstõõllâmneäŠvvan lie vuâmmšõddmuš, dokumenttmuš, jiiŠjjes tuââŠj ärvvstõõllmuš, õõudâsviikkâmsaǥstõõllmuužž jååđteejin, õõutilooǥǥi seŠst tuâŠjjpäiŠǩǩsååbbar da obb kååŠdd säŠmmla håiddâkksai peâmmtuâŠjjlai sååbbar.
Sápmelaš árabajásgeassinplána sisdoalus ja doaimmalašvuođas plánema vuođđun čohkket máhcahaga Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža bealis.	SäŠmmla håiddâŠkksai peâmmtuââŠj plaanmuužž vuađđân noorât maacctõõzz TâŠvvLääŠddjânnam sosiaaltuââŠj siltteemkõskkõõzz tuåimest.
Máhcahaga bokte ožžojuvvon dieđu ávkkástallat sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbarggus.	Maacctõõzz mieŠldd vuäŠǯǯum teâđ âânet äuŠǩǩen säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj õõuđâsviikkâmtuâŠjast.
6.4.	6.4.
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplánii gullet sihke bargoveaga ja mánáid guoskevaš lágas ásahuvvon ja earát dorvvolašvuođa ja dearvvašvuođa guoskevaš plánat.	Staannvuõttplaann PeiŠvvhååid staannvuõttplaan sizz kolle di persoonkååŠdd što päärnaid kuõskki lääŠjjmieŠlddsa da järraz staanvuõđ da tiõrvâsvuõđ kuõskki plaan.
Beaiveruovttuláhka geatnegahttá doaibmaovttadaga fuolahit beaivedivššu dorvvolaš ordnemis.	PeiŠvvhåiddlääŠǩǩ õõlǥad toimmjemõõutilooǥǥ âânned huõl peiŠvvhååid staanlaž järjstumuužžâst.
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplána lea viidásut go gádjunplána oppalašdorvvolašvuođa buorideapmái ja bajásdoallamii siktejeaddji áššegirji.	PeiŠvvhååid staannvuõttplaan lij peäŠllštem plaanâst veeidab obb staanvuõđ pueŠrumužže da páŠjjentuõlŠlljmužže sǩihttjeei 䊚špõmmâi.
Dorvvolašvuođaplánas árvvoštallat doaimma uhkideaddji áitagiid ja čielggadit doaimma riskkaid ja váldit vuhtii lágaid, mat muddejit beaivedivššu guovddáš gáibádusaid, doaibmaovttadagaid bargosuodjaleami doaibmaprográmma sihke bargodearvvašvuohtačielggadusat.	Staannvuõttplaanâst arvvlâdde toimmjumuužž ukkõõzzid da selvvted toimmjumuužž riiskit vääldeeŠl lokku peiŠvvhååidmuužžâst šiõtteei lääŠjji kõskksaž õõlǥtumuužžid, toimmjemõõutilooǥǥ tuâŠjjsueŠjjeem toimmjemproggramm di tuââŠj tiõrvâsvuõtthuõl tuâŠjjpäiŠǩǩselvvtõõzzid.
Guorahallamii gullet ee doaibmaovttadaga bargoveahka, mánát, geat leat divššus, doaibmaovttadagas galledeaddji olbmot, doaibmaovttadaga olgo- ja sissajit sihke doaibmagaskaoamit ja lagašbiras.	Tarǩkeem kruugg sizz kolle jm. toimmjemõõutilooǥǥ personkååŠdd, hååidast åårai päärna, toimmjemõõutilooǥǥâst kõŠlljeei oummu, toimmjemõõutilooǥǥ ålgg - da siisǩesââŠj di toimmjemneäŠvv da âlddpirrõz.
Sápmelaš árabajásgeassinovttadagas ollášuhtton kultuvrii gullevaš máŋggabealat doaibma mánáiguin ee. dolastallan, earálágan dáhpáhusaide ja reaissuide oassálastin gáibida válmmaštallamiid ovddalgihtii, ovttasbarggu ja dorvvolašvuođaoainnuid vuhtii váldi plánema sihke doarvái bargoveahkaresurssaid.	SäŠmmlain håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin čõđtum kulttuure kuulli määŋgbeäŠllsaž toimmjumuš päärnaivuiŠm jm. tollstõõllmuš, jeeŠresnallšem šõddmuužžid da jååttmuužžid vuäŠssõõttmuš õõlǥad õõudǩiõtte järjstõõllmuužžid, õhttsažtuââj da staanvuõđ vuâmmšeei plaanmuužž di rijttjeei personkåŠddresuurssid.
Reaissuid jed. sáhttá ordnet ovttasbargguin máná bearrašiin, sogain ja resursabargoveagain, muhto maiddái dáid diliin galgá doaimmas vástideaddji bargoveahka čielggadit ovddasvástádus- ja dorvvolašvuođagažaldagaid vánhemiiguin ovddalgihtii.	Jååttmuužžid dn. vueitet järjsted õhttsažtuâŠjast päärna piârri, sooǥǥ da resurssipersonkååŠddivuiŠm, le-ša še täin vueŠjjin ferttai toimmjumuužžâst vaŠstteei personkååŠdd selvvted vasttumuš- da staannvuõttkõjldõõzzid puärrsivuiŠm õõudǩiõtte.
Árabajásgeassimis dahkat mánáid fievrredanrávvagiid sihke soahpat dárbbašettiin ovttas máná vánhemiiguin girjjálaččat máná oassálastimis ee. mohtorgielká-, fanas- je. reaissuide ja dain gáibiduvvon dorvobiergasiin (suodjegahpirat, gádjunliivvat).	Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivuiŠm keŠrjjvuađalt päärnai vuäŠssõõttmuužžâst jm. motorǩealkk - võõnâs – dn. jååttmuužžid da tõin õõlǥtum staan- neäŠvvain (suõŠjjkeäŠpper, peäŠlšštemliiŠjvv).
6.5.	6.5.
Sierra doarjja árabajásgeassimis	JeeŠrab tuäŠrjj håiddâkksai peâmmʼmuužžâst
Juohke máná šaddan, ovdáneapmi ja oahppan leat persovnnalaččat.	Juõǩǩka päärna šõddmuš, õuddnumuž da mättjumuš lij persoonlaž.
Mánná sáhttá dárbbašit doarjaga fysalaš, diđolaš, dáiddolaš, dovdoeallima dahje sosiála ovdáneami surggiin.	Päärnaž vuäitt taarbšed tueŠrjj fyyslaž, teađlaž, ceäŠppvuađlaž, tobdd-jieŠllem leŠbe sosiaalaž õuddnumuužž vueŠssvuuŠvdin.
Doarjaga dárbu sáhttá boahtit dalle, go máná šaddandilit leat áitaga vuolde dahje eai dorvvas su dearvvašvuođa ja ovdáneami.	PeiŠvvhååid tarbb vuäitt šõddâd teŠl, ko päärna šõddâmvueeŠjj jouŠdde vaarrvuâŠlla leŠbe jie staan suu tiõrvâsvuõđ da õuddnumuužž.
Eandalii árabajásgeassima ja rávvehaga doaibma galget leat giddes ovttasbarggus máná oahppanváttisvuođaid ja ára doarjaga dárbbu earuheamis.	JeeŠrben håiddâkksai peâmmtuââŠj da vuäŠpstempääiŠǩǩ ferttai toimmjed čaapp õhttsažtuâŠjast päärnai mättjemvaiggadvuõđi da ääiŠjbuš tueŠrj taarbb tobddstumužže.
Go vánhemat dahje árabajásgeassinbargoveahka áicet máná ovdáneamis bázahallama dahje spiehkkaseami, háleštit ovttas, mii máná ovdáneamis lea persovnnalaš dahje persovnnalašvuođa sárggus ja gos dárbbaša doarjaga.	Ko puärraz leŠbe håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd vuâmmše päärna õuddnumuužzâst mââjumuužž leŠbe rääŠtktõõzzid, saǥstõõllâd õhttsest, mii päärna õuddnumuužzâst lij persoonlaž leŠbe persoonlažvuõd jiiŠjjesnallšemvuõtt da koŠst lij tueŠrjj tarbb.
Doaimma vuođđun lea máná persovnnalašvuođa vuhtii váldin ja iešdovddu nannen.	Toimmjumuužž vuâlggmužžân lie päärna persoonlažvuõđ väŠlddmuš loŠkku da jiõččtobddmuužž raavummuš.
Rabasvuohta ja luohttámušlaš biras máná vánhemiid ja bargoveaga gaskkas dahket vuođu doaibmi ovttasbargui máná buorrin.	ÄäŠvai da naŠddjõõddi påread päärna puärrsi da personkååŠdd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõŠjju päärna õudde.
Dárbbašettiin árvvoštallama doarjjan skáhppot áššedovdi cealkámuša vánhemiiguin sohppojuvvon vugiin.	Taarbbšeest arvstõõllmuužž tuäŠjjen hanǩǩeet puärrsivuiŠm suåppumnääŠleld 䊚štobddi ceälkkmuš.
Dárbbašlaš doarjjadoaimmat álggahuvvojit seammás go doarjaga dárbu lea gávnnahuvvon.	Taarbšum tuäŠrjjtuåimid altteed tâlles ko tuäŠrjjtarbb lij vuâmmšum.
6.6. Ovdaoahpahus	6.6. ʼuddmättŠtõs
Ovdaoahpahus lea oassi árabajásgeassimis.	ʼuddmättŠtõs lij vueŠss håiddâkksai peâmmâst.
Gielddain lea lágas máinnašuvvon geatnegasvuohta ordnet ovdaoahpahusa.	KååŠddest lij lääŠjjvuađđlaž õõlǥtummuš järjsted õuddmättõõzz.
Ovdaoahpahusa sáhttá ordnet juogo beaivedivššus dahje skuvllas.	Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a peiŠvvhååidâst leŠbe škooulâst.
Go ovdaoahpahus lea ordnejuvvon beaivedivššus, ovdaoahpahussii heivehit maiddái beaivedivššu láhkaásaheami dego dievasmahttin.	TeŠl ko õõlǥtummuužž riâššat peiŠvvhåiddpääiŠǩest, õuddmättŠtõzze šiõtteed teuŠdded še peiŠvvhååidlääŠjj.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus sámegielat ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahusa oktavuođas.	SäŠmmlai dommvuŠvdest sääŠmǩiõli õõlǥtummuužž riâššat vuađmättʼtõõzz õhttvuõđâst.
Ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahuslága vuođul.	ʼõlǥtummuužžid čõõđtet vuađđmättʼtõsllääŠjj mieŠldd.
Ovdaoahpahusa oahpahusplána vuođustusat stivrejit riikkaviidosaččat ovdaoahpahusa sisdoalu, kvalitehta ja báikkálaš oahpahusplánaid dahkama.	ʼuddmättŠtõõzz mättʼtõsplaan vuaađ ohjjee väŠlddkååŠddlaž õuddmättŠtõõzz siisǩe, šlaajj da pääiklai mättʼtõsplaani raajjmuužž.
Sámegielain addojuvvon ovdaoahpahusa gielalaš ulbmilat leat seammá go earáge ovdaoahpahusas.	SääŠmǩiõlle uŠvddemnalla åårai õuddmättŠtõõzz ǩiõlvuađlaž täävtõõzz lie seämma ko še jeeŠres õuddmättŠtõõzzâst.
Mánnái galgá bajásgeassimiin ja oahpahusain addit vejolašvuođa oahppat maiddái sápmelaš kulturárbbi.	Päärnže ferttai peâmmtuââŠj da mättʼtõõzz veäkka uŠvdded vueittemvuõtt mättjed še säŠmmlaž kulttuurpärbb.
Oahpahusa deaddočuoggát leat sápmelaš kultuvra, eandalii juoigan ja giehtaduojit, ealáhusat, eallinvuohki ja báikkálaš luondu.	Mättʼtõõzz teäŠdd vuuŠvd lie sääŠmkulttuur, jeeŠrben joikk da ǩiõttʼtuââŠj, jieŠllemvueŠjj, jieŠllemnääŠll da pääiklaž luâtt.
Gielalaš ja kulturárbevieru joatkašuvvama galgá ovddidit báikkálaš servodagain ovttasbarggus.	Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juäŠtkkumuužž ferttai õõudeed õhttsažtuâŠjast pääiklaž õhttsažkååŠddin.
7. OVTTASBARGU JA OVDDASVÁSTÁDUS	7. ʼHTTSAŽTUŠJJ DA VASTTUMUŠ
7.1.	7.1.
Bajásgeassinguoibmávuohta vánhemiiguin ja sogain	PeâmmkueiŠmmvuõtt puärrsi da sooǥǥ vuiŠm
Bajásgeassinguoibmávuohta lea gaskavuohta, mas bargoveahka, vánhemat ja máná fuolaheapmái oassálastán olbmot diđolaččat čatnasit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama doarjumii.	PeâmmkueiŠmmvuõtt lij kõskkvuõtt, koŠst personkåŠdd, puärraz da päärna huõl âânnmužže vuäŠssõõđi oummu teađsteeŠl čõõnâdde päärna šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjem tuäŠrjjumužže.
Guoibmávuođas vánhemat, sohka ja bargoveahka leat dásseárvosaččat, muhto dovdet máná sierra láhkai.	KueiŠmmvuõđást puärraz, ruått da tuâŠjjla lie tääzzverdsaž, leša jeeŠresnallšem päärna tobddi.
Máná ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid nana ovttasbargu doarju máná jiena gulloma.	Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi raavâs õhttsažtuâŠjj tuäŠrjjad päärna jiõn koŠlljumuužž..
Mánás lea vuoigatvuohta oassálastit, váikkuhit ja beasat gullot juohkebeaivválaš doaimmain ja stohkosiin.	Päärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäŠssõõttâd, vaaikted da šõddâd kuŠllum juõŠǩkpeiŠvvsain tuõjjstõõllmuužžin da siõrin.
Mánáin, bearrašiin ja bargoveagain háleštallamiid vuođul dahkkojuvvui máná árabajásgeassinplána.	Päärna, piârri da personkååŠddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâŠkksai päärnai peâmmplaan.
Árabajásgeassima doaimma ja plánema dagadettiin dorvvastit vánhemiid ja máná váikkuhusvejolašvuođaid beaivedivššu ovddideapmái ja árvvoštallamii.	Håiddâkksai peâmm toimmjumuužžid da plaanid raajeest tuäŠrjjeed puärrsi da päärnai vaaiktemvueittemvuõđ peiŠvvhååid õõdâsviikkmužže da ärvvstõõllmužže.
Guoibmávuohta gáibida maiddái dan, ahte goappáge oassebealis lea doarvái diehtu nuppi bajásgeassinoainnuin ja – vugiin.	KueiŠmmvuõtt õõlǥad še tõn, što kuhttuin vueŠssbieŠlin lie rijttjeei teâđ kueiŠmez peâmmvuäiŠnnmõõžžin da - naalin.
Bearrašiid earáláganvuođa ja earálágan árvoválljemiid ádden lea guoibmávuođa gáibádus.	Piârrji jeeŠresnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvvvaŠlljõõzzi teađstumuš lij kueiŠmmvuõđ õõlǥtumuš.
Bargis lea ámmátlaš ovddasvástádus vuolggahit ja bajásdoallat bajásgeassinguoibmávuođa.	TuâŠjjlast lij ämmatvuađlaž vasttumuš jåŠtteed da tuõŠlljed pâŠjjen peâmmkueiŠmmvuõđ..
7.2.	7.2.
Máŋggasuorggat ovttasbargu	Määŋgämmatlaž õhttsažtuâŠjj
Árabajásgeassin, rávvehat, ovdaoahpahus ja vuođđooahpahus dahket máná ovdáneami dáfus njuolgguslaččat ovdáneaddji oppalašvuođa.	Håiddâkksai peâmm, vuäŠptempäiŠǩk, õuddmättŠtõs da vuađđmättʼtõs räjje päärna õuddnumuužž diõtt jååđtem-mieŠldd õuddneei obbvuõđ päärna šõddmuužž da õuddnumuužž juäŠtkkumuužž staannmužže.
Máná šaddama ja ovdáneami joatkevašvuođa dorvvasteapmin čavga ovttasbargu rávvehagaid, skuvllaid ja árabajásgeassinbálvalusaid gaskkas lea dehálaš.	Čââpp õhttsažtuâŠjj vuäŠpstempaaiǩi, škoouli da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kõõskâlt lij vääžnai.
Maiddái rávvehaga bargun lea ovddidit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama sihke doarjut vánhemiid sin ruovttubajásgeassimis.	Še vuäŠpstempääiŠǩ tuâŠjjan lij õõudeed päärna šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjumuužž di tuäŠrjjeed puärrsid siŠjji dommpeâmmʼmuužžâst.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte beaivedivššu ja mánnárávvehaga gaskkas leat oktasaččat sohppojuvvon ovttasbargo- ja dieđulonohallanmeannudeamit.	Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria vuäŠppast, što peiŠvvhååid da päärnaivuäŠpstempaaiǩi kõõskâlt lie õõutsââŠjest suåppum õhttsažtuâŠjj- da teâđvaajjtemnääŠl.
Máŋgga báikkis leat ovddidan 3- ja 5-jahkásaš mánáid ovddideami čuovvumii vánhemiid, rávvehaga ja beaivedivššu ovttasbargomálle. Ovttasbargu lea veahkehan	MääŋgsââŠjest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnumuužž seurrjumužže puärrsi, vuäŠpstempaaiǩi da peiŠvvhååid õhttsažtuâŠjjmall.
beaivedikšobargoveaga ain buorebut leat diđolaš máná persovnnalaš dárbbuin.	ʼhttsažtuâŠjj lij veäǩǩtam peiŠvvdommpersoonkååŠdd ääijbuužž pueŠrben teâđsted päärna persoonlaž tueŠrjj taarbid.
Dehálaš árabajásgeassima ovttasbargoguoibmin doibmet vánhemiid lassin ee. mánnárávvehat, skuvla, psykologa, sosiála- ja bearašbargit, hállan-, doaibma- ja fysioterapevta, earálágan máŋggasuorggat bargojoavkkut, bátnedikšu, searvegoddi ja organisašuvnnat.	Vääžnai håiddqkksai päärnai peâmmtuââŠj õhttsažtuâŠjjkueiŠmmen toimmje puärrsi lââzzen jm. päärnaivuäŠpstempäiŠǩǩ, škooul, psykoloog, sosiaal- da piârtuâŠjjla, särnnam-, toimmjem - da fysioterapeeut, jeeresnallšem määŋgämmatlaž tuâŠjjärttel, pääŠnnhåidd, sieŠbrrkåŠdd da õhttõõzz.
7.3.	7.3.
Guovlulaš ja rájáid rasttildeaddji ovttasbargu	VuuŠvdisiisǩež ja rååstt raaji õhttsažtuâŠjj
Árabajásgeassimis dahkat ovttasbarggu báikkálaš, guovlulaš, rájáid rasttildeaddji ja eamiálbmotdásis.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst raajât õhttsažtuââj pääiklaž, vuuŠvddsiisǩež, rååst raaji da alggmeeŠr tääzzest.
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea sámeguovllu bargoveagas badjánan dárbu ovttasbargguin plánet ja ovddidit sápmelaš árabajásgeassindoaimma.	SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äiŠǧǧen lij sääŠmvuuŠvd personkååŠddest pâŠjjnam tarbb õhttsažtuâŠjast plaanâd da õõudâsviikkâd säŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž.
Bargiid gaskasaš dáidduid lonohallan ovddida maiddái iežas barggu ovddideami.	PeâmmtuâŠjjlai kõskksa silttumuužž vaajjtumuš õõudad še jiiŠjjes tuââŠj õõudâsviikkmuužž.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddideami joatkin gáibida jeavddalaš fierbmedeaivvademiid.	SäŠmmla håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâm õõlǥad äiŠǧǧmiermieŠlddsaid säiŠmmkaaunõõttmuužžid.
Árabajásgeassinovttadagat galget sáhttit doallat jahkásaš ovddidan- ja plánendilálašvuođaid, main bargit sáhttet ovttas smiehttat mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvašedje buoremusat árgabeaivvi bajásgeassindoaimmain.	Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi ferttai vueitted tuõŠlljed juõŠǩǩ eeŠjj õõdâsviikkâm- da plaanâm šõddmuužžid, koin tuâŠjjla vuäitte õõutveäkka smiõttâd mäŠhtt säŠmmla kulttuuräärvv čõõđteŠčče toteutuisivat puermõsân aarǥ peâmmtuâŠjast.
Ovttasbargu báikkálaš kulturdoibmiiguin nanne máná oktavuođa iežas gillii ja kultuvrii.	ʼhttsažtuâŠjj pääiklai kulttuurtuåimi kooivuiŠm raŠvveed päärnai õhttvuõđ jiiŠjjes ǩiõlle da kulttuure.
Báikkálaš kulturdoibmiid livččii doaimmasteaset buorre váldit árabajásgeassima dárbbuid vuhtii.	Pääiklai kulttuurtuåimi kooi leŠčče pueŠrr väŠldded lokku toimmjumuužžâst še håiddâkksai taarbid.
Davvisámegiella lea oktasaš Davvikálohta guovllus ja nuortalašgiella Ruoššas ja Suomas ássi nuortalaččaiguin.	TâvvsääŠmǩiõll lij õhttsaž TâŠvv-Kaloott vuuŠvdest da nuõrttsääŠmǩiõl Ruõššjânnemst da LääŠddjânnmest jällsteeji nuõrttsäŠmmlai sest.
Sápmelaččaide ovttasbargu rájáid rastá lea lunddolaš ja bistevaš.	SäŠmmlaid õhttsažtuâŠjj rååstt raaji lij luâđlaž da juäŠtkkjeei.
Árabajásgeassinovttadagaid oktavuođadoallan sápmelaš beaiveruovttuid gaskka rájáid badjel rájáid nanne sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu ja kultuvrra dovdamuša.	Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi õhttsažtuâŠjj rååstt raaji säŠmmlai peiŠvvhåiddampaaiǩivuiŠm raŠvvâd säŠmmlai õhttekuullâmtobddmuužž da kulttuur tobddmõõžž.
Sámeguovllu gielddain leat soahpamušat Ruoŧa ja Norgga lagašguovllu gielddaid gaskka árabajásgeassinbálvalusaid oastimis rájá rastá.	SääŠmvuuŠvd kååŠddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam âlddvuuŠvdi kååŠddivuiŠm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuäŠsttmuužžâst rååst raajj.
Maiddái eará eamiálbmogiin lea seammasullasaš hástalusat iežas giela, kultuvrra ja servodatlašvuođa bajásdoallamis ja nannemis.	Še järrzin alggmeerain lie seämmanallšem vâŠǯǯlõõzz jiiŠjjes ǩiõl, kulttuur da õhttsažkåŠddvuõđ pâŠjjen tuõŠlljem da raŠvveem diõtt.
Árabajásgeassinbargovehkii lea ávkin oahpásmuvvat maiddái eará eamiálbmogiid buorre geavadagaide giela ja kultuvrra sirdimis boahttevaš sohkabuolvvaide.	Håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd lij pueŠrr tobddstõõttâd jäŠrrsi alggmeerai šiõǥǥ nääŠlid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõŠtti puõŠlvvõõǥǥid.
Eamiálbmotovttasbargu lea álggahuvvon sápmelaš kulturguovddáža doaimmas mánáidkultuvrra oasis.	AlggmeeŠr õhttsažtuâŠjj lij alttuum säŠmmla päärnaikulttuurkõskkõõzz tuåimest päärnai kulttuur beäŠlest.
8.	8.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA OVDDIDEAPMI	SÄŠMMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂÂMM ʼʼUDÂSVIIKKMUŠ
Eamiálbmoga gielaid áitatvulošvuohta gáibida virgeoapmahaččain positiivva meannudeami, mainna gielaid seailun ja ođđa sohkabuolvvaide sirdašuvvan sáhttá dorvvastuvvot.	AlggmeeŠrai ǩiõli vaarrvuâŠllsažvuõtt õõlǥâd veŠrǧǧneeǩǩin positiivlaš jeeŠrab puârast šïõttõõttmuuž, koin ǩiõli seillmuš da ođđ puõlvvõõǥǥid serddmuužž vueited staanâd.
Plánaid mielde dahkkojuvvon giela- ja kulturealáskahttinprográmma dahkan árabajásgeassimii ja vuođđooahpahussii máhcahivččii sámegiela dan manahan sápmelaččaide sihke dagašii sámegielain sámeservodaga bajásdoalli fámu.	Plaann mieŠldd õuddneei ǩiõll- da kulttuur jeäŠljâttemprograamm raajjmuš håiddâkksaipeâmmʼmužže da vuađđmättʼtõzze veäǩkteŠčče maaccted sääŠmkiõl tõn mõõnntam säŠmmlaid da raajjâd sääŠmǩiõlin kueŠddteei viõǥǥ sääŠmõhttsažkå Šdda.
Sápmelaš árabajásgeassima hástalussan lea eandalii nuortalaš- ja anárašgielat árabajásgeassima dahkan.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmʼmuužžást vuastta puõŠtti vaŠǯǯlõzzân lij jeeŠrben nuõrttsääŠm- da aanrõžǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi raajjmuš.
Sápmelaš materiálabáŋkku dahkan internehttii lea dehálaš sámegielat árabajásgeassinmateriála oktii čohkkemii.	SäŠmmla materiaalbaaŋk õõudâsviikkmuš interneŠtte lij vääžnai sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi õõutsâŠjja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd da puärrsi áánnma.
Dát báŋku livččii oaivvilduvvon árabajásgeassinbargoveaga ja vánhemiid atnui.	Håiddâkksai peâmmʼmam siisǩe õõudâsviikkmuš lij vuađđtuââŠj vueŠssen tueŠjjeemnalla.
Árabajásgeassima sisdoalu ovddideapmi lea bargu, man galgá bargat vuođđobarggu olis.	Pedagoglaž toimmjummuužž õõlǥtõõzzi õõudâsviikkmužže lij vääžnai ǩiddeed vuâmmšummuužž uuŠcces ärttli vueittemvuõtte, toimmjumužže, sááŠjid da neäŠvvaid.
Pedagogalaš doaimma eavttuid ovddideapmin lea dehálaš giddet fuopmášumi smávvajoavkkuid ceggenvejolašvuođaide, doibmii, sajiide ja gaskaomiide.	PersonkååŠdd tuâŠjjolo kõskkvuõđi õõudâsviikkmužže lij vääžnai vuâmmšed personkååŠdd vueittemvuõđ škoouljumužže da tuâŠjast puarast vuäittmužže.
Bargoveaga bargodiliid ovddideapmin lea dehálaš váldit vuhtii bargoveaga skuvlenvejolašvuođaid ja barggus veadjima Bargoveahka dárbbaša doarjaga ja stivrema sámegillii ja kultuvrii gullevaš pedagogalaš geavadagaid earuheamis, árvvoštallamis ja ovddideamis.	PersonkåŠdd taarbaš tueŠrjj da ohjjumuužž sääŠmǩiõlle da kulttuure õhttneei pedagoglaž naali tobdsttumuužžâst, ärvstõõllmuužžâst da õõudâsviikkmuužžâst.
Iežas barggu ovddideapmi veahkeha oaidnit barggu ođđa čalmmiiguin, loktet dan árvvus atnima, earuhit iežas máhttima sihke oahppat ođđa bargovugiid ja –	JiiŠjjes tuââŠj õõudâsviikkmuš veäǩǩad vueiŠnned tuââŠj ođđnallšem čuõŠvâst, páájeed tõn arvvstumuužž, tobdsted jiiŠjjes silttumuužž da väŠldded jiõŠcceezz ođđ tuâŠjjnaalid.
metodaid. Ovddideami hástalussan lea sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áiggedahkkon ovddidanfierpmádaga bajásdoallan, ovttasbargoeavttuid dorvvasteapmi sihke bargoveaga ja vánhemiid oasálašvuođa nannen ovddidanbarggus.	ʼõudâsviikkmuužžâst vuasŠtta puõŠtti vâŠǯǯlõõzz lie säŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz jååđeest rajjum õõuđâsviikkânsääiŠm pâŠjjentuõŠlljumuš, õhttsažtuââŠjj õudldõõzzi staannmuš da personkååŠdd da puärrsi vuäŠssadvuõđ raavummuš õõuđâsviikkâmtuâŠjast.
Árabajásgeassima stivremis ja jođiheamis vástideaddji beliiguin lea maiddái guovddáš rolla ovddidanbarggu ovdáneamis.	Håiddâkksai peâmmʼtuââŠj ohjjumuužžâst da jååđtumuužžâst väŠstteejin lij še kõõskâz sââŠjj õõudâsviikkâtuââŠj õuddnumuužžâst.
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanbarggus lea badjánan resurssaid váilevuohta, mii dahká ovttasbarggu bargama ja doaimma ovddideami váttisin.	SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmtuâŠjast lij puäŠttam õudde resurssi vääŠnnvuõtt, kååŠtt tuejjad vaiggeen õhttsažtuââŠjj tueŠjjumuužž da toimmjem õõudâsviikkmuužž.
Sámeguovllus dárbbašuvvo oppa guovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinstivrejeaddji.	SääŠmvuuŠvdin taarbšet oŠbb sääŠmvuuŠvd õhttsa säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjeei.
Árabajásgeassinstivrejeaddji bargguide gulašedje beaivedivššuin, giellabesiiguin, ovdaoahpahusain ja rávvehagaiguin dahkkon ovttasbargu sihke stivren ja dieđiheapmi sámegiela, kultuvrra, bajásgeassima ja máŋggagielatvuhtii guoskevaš áššiin.	Håiddâkksai peâmmtuâŠj ohjjeei tuõŠjju kuulče peiŠvvhååid, ǩiõllpieŠssi, õuddmättŠtõõzz da vuäŠpstempaaiǩivuiŠm tueŠjjuum õhttsažtuâŠjj da ohjjumuš da teađtumuš sääŠmǩiõlle, kulttuure, peâmmʼ mužže da määŋgǩiõllsažvuõtte kuulli aaŠššin.
8.1.	8.1.
Árabajásgeassima bargoveaga oažžun, skuvlen ja máhttin	Håiddâkksai peâmm personkååŠdd vuäŠʒʒmuš, škoouljummuš da silttumuš
Sápmelaš árabajásgeassima stuorámus hástalussan lea sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.	SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj šuurmõs õudde puõŠtti vaŠǯǯlõzzân lij sääŠmiõllsa škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯamvuõtt.
Sápmelaš vuolggačuoggáin plánejuvvon ámmátlaš ja allaskuvladási skuvlejumi galggašii sáhttit oažžut sápmelaččaid ruovttuguovllus.	SäŠmmlai vuâlggmuužžin plaanum ämmatlaž da pââjbu ceäkkas škoouljumuužž õõlǥče vueitted mättʼtõõttâd saaŠmi dommvuuŠvdest.
Suomas eai lágit sámegielat árabajásgeassinsuorggi skuvlejumi.	LääŠddjânnmest jeäŠt jäärjest sääŠmǩiõllsa håiddâkksai peâmmtuââŠj škoouljumuužž.
Oulu universiteahta, oahpaheaddjiskuvlenlágádusas, lea earri (2 báikki) riegádeamis sámegielagiidda mánáidgárdeoahpaheaddjiohcciide suomagielat skuvlejupmái.	Oulu õllškooulâst. UŠččteeliškoouljemstrooitlest lij ǩiddõs (2 pääiǩ) šõddâmvuõđ mieŠldd sääŠmǩiõllsaid päärnaihååiduŠččteelen ooccjid lääŠddǩiõllsaid skoouljumužže.
Lagamus sápmelaš árabajásgeassinoahpahusa fálli allaskuvla lea Davvi-Norggas.	Ââldmõs säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj mättʼteei õllškooul lij TâŠvv- Taarrjânnmest.
Suomabeale sámegielagiin lea vuoigatvuohta ohcat Norgii oažžut skuvlejumi mánáidgárdeoahpaheaddjin.	LäŠddlain sääŠmǩiõllsain lij vuõiggâdvuõtt ooccõõttád Taarrjânnma mättõõttʼtâd päärnaihååid uŠččteelen.
Sámeguovllu oahpahusguovddážis Anáris lea ordnejuvvon sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi vuođđodutkosii doalvu lagašdivššárskuvlejumi jagi 1997 rájes.	SääŠmvuuŠvd škoouljemkõskkõõzzást Aanrest lij järjstum sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuâjai vuâđđtutǩǩõzze viikki âlddhoiddjeeisǩoouljumuužž eeŠjjest 1997 ääŠljeeŠl.
Skuvlen lea dahkan álkibun eatnigielat sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžuma.	Škoouljumuš lij heâlptam jieŠnnǩiõllân sääŠmkiõllsa škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯmuužž.
Oahpahusplánii gullá buohkaide oktasažžan dušše 2 oahppavahku sámegielat skuvlejupmi ja 2 (ov) máŋggakultuvrrat oahput.	Mättʼ tõsplaan sizz kooll pukid õhttsižžen pâi 2 mättʼtõsneäŠttled sääŠmǩiõll mättʼtõs da 2 (mn) määnggkulttuurvuõđ mättʼtõs.
Friija válljejuvvon oahpuide (10 ov) sáhttá váldit sámegiela ja kultuvrra oahpuid.	Luâvas vaŠlljeemnalla kuulli mättʼtõõzzid (10 mn) vuäitt siisǩeed sääŠmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzz..
Sámeguovllus ordnejuvvon skuvlejumiide galggašii váldot olu eanet sámegiela ja kultuvrra oahpuid.	SääŠmvuuŠvdest järjstum škoouljumuužžid õõlǥče siisǩeed jiânnai jäänab sääŠmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzzid.
Árabajásgeassinbargoveaga barggut leat pedagogalaččat, sosiálalaččat ja servodatlaččat rievdan eambo gáibideaddjin.	Håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd tuââŠj lie pedagoglaž, sosiaalaž da ohjttsažkååŠddlažnalla muttsõõvvâm vâŠǯǯleben.
Máná gielladáiddu earálágan dássi ja persovnnalaš dárbbut dahket bargiide iežas lassihástalusaid.	Päärnai ǩiõlsilttumuužž jeeresnallšem tääzz da juõǩǩga jiijjõsnallšem taarbb peŠjje tuâŠjjlaid jiiŠjjesnallšem váŠǯǯlõõzzid.
Árabajásgeassimis ollesolbmuid gaskanas gaskavuođat ja barggus veadjin čuhcet mánáide ja bargobáikki birrasii.	Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuõrâsoummi kõskksa kõskkvuõđ da tuâŠjast vuäittmõž pelkka päärnaid da håiddpääiǩǩ påreade.
bargostivrema ja skuvlejumi.	Lij vääžnai tueŠjjeed personkååŠdd tuâŠjastvuäittem õudde, tuâŠjjnohjjumužže da škoouljumužže.
Bajásgeassái lea buorre smiehttat iežas doaibmavugiid ja háleštallat earálágan diliid bokte boahtán dovdduin ja reagerenvugiin.	Peâmmai lij pueŠrr smiõttâd jiiŠjjes toimmjemnaalid da saǥstõõllâd jeeresnallšem šõddmuužži šõddeem tobddmuužži da reagâsttemnääŠlin.
Árabajásgeassinbargoveahka dárbbaša doarjaga ja máhttima nannema	Håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd taarbaš tueŠrjj da silttumuužž ravvumuužž
- pedagogalaš geavadagaid ja metodaid árvvoštallamis ja ovddideamis	- pedagoglaž tuâjai da mõõntõõllmuužži arvstõõllmuužzâst da õõuđâsviikkmuužžâst
- seammaláganiindahkanproseassa váikkuhusaid ja vuogádagaid earuheamis; mo dat stivrejit jurddašeami ja doaimma (kolonialisma)	- õõutmieŠlddsižžen raajjtem- proseess vaaiktõõzzi da järjstõõǥǥi tobbdmuužžâšt; mäŠhtt tõk ohjjee jurddjid da toimmjumuužž (kolonialism)
- máná sámegiela ja kultuvrra nannemis	- päärnai sääŠmǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst
- sámegielain ja kultuvrras - iežas sápmelaš ámátidentitehta nannemis	- jiiŠjjes säŠmmla ämmatt - identiteett ravvumuužžâst
- sápmelaš kultuvrra vuolggačuoggáin dáhpáhuvvan árabajásgeassima ulbmiliid, sisdoalu ja	- säŠmmla kulttuur vualggmuužžâst šõddi håiddâkksai peâmm täävvtõõzzi, siisǩe da tuåimmplaanin
doaimmaid plánemis	- kulttuurfiŠttjõõžž miârkktõõzzâst kiõl da kulttuur ruõŠkkjen
- kulturáddejumi mearkkašumis giela ja kultuvrra seailluheaddjin	- määŋgǩiõllsažvuõtt peâmmtuâŠjast.
- máŋggagielatvuohtaskuvlejumis sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea ilbman dárbu plánet ja ordnet skuvlejumi giellabeassebargovehkii ja vánhemiidda sámegiela ja kultuvrra ealáskahttimis.	SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äiŠǧǧen lij puäŠttam õudde tarbb plaanâd da järjsted škoouljumuužž ǩiõllpieŠsspersonkåŠdda da puärrsid sääŠmǩiõl da kulttuur jeäŠlljâttmuužžâst.
8.2.	8.2.
Árabajásgeassinbálvalusaid máŋggahámatvuohta	Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõtt
Sápmelaš bearaš- ja bargoeallima oktiiheiveheapmin galggašii ovddidit sámegielat árabajásgeassinbálvalusaid máŋggaláganvuođa nu, ahte ordnet rabas riekkes- ja stoahkandoaimma sihke oasseáigásaš árabajásgeassinbálvalusaid.	SäŠmmlai piâr- da tuâŠjj-jieŠllem õhtte suåvtumužže ââlǥče õõudâsviikkâd sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõđ järjsteeŠl ääŠv kruugg- da siõrrtoimmjumuužž di vueŠssäiggsaid håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzid.
Máŋggaláganvuohta dagašii vejolažžan buorebut sápmelaččaid árbevirolaš ja lotnolasealáhusain birgejumi oažžu bearrašiid dárbbuid vuhtii váldima beaivedikšunáiggiid ordnemiin ja dikšunhámiid ollašuhttimis.	Määŋg nallšemvuõđ čõõđtumuš ooŠvdče vueittemvuõđ pueŠrben säŠmmlai ärbbvuõđin da õhttuum jieŠllemvueŠjjin puåđ vuäŠǯǯai piârrji taarbi lokku väŠlddmužže peiŠvvhåiddaaiŠji järjstõõllâm- da håiddamnaali čõõđtumuužžâst.
Mielddus 1.	ʼhttõs 1.
SOAHPAMUŠAT JA LÁGAT, MAT STIVREJIT ÁRABAJÁSGEASSIMA	HÅIDDÂKKSAI PEÂMM OHJJEEI SUÅPPMʼʼŽŽ DA LÄÄŠJJ
Riikkaidgaskasaš soahpamušat	Meeraikõskksaž suåppmõõžž
Árabajásgeassima árvvuid linnjáid čájehit máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat.	Håiddâkksai peâmmtuââŠj ärvv-vuuađ linjjee määŋg meeraikõskksaž suåppmõžže.
Suopma le ratifiseren máŋggaid riikkaidgaskasaš soahpamušaid, maiguin dat lea čatnasat sápmelaččaid giela ja kultuvrra seailluheapmái ja ovddideapmái.	LääŠddjânnam lij ratifiâsttam määŋgaid meeraikõskksaid suåppmõõžžid, koin tõt čõõnââtt säŠmmlai ǩiõl da kulttuur ruõkkmužže da õõdâsviikkmužže.
Dákkárat leat ee. Guovlulaš gielaid ja unnitlogu gielaid guoskevaš Eurohpalaš vuođđogirji (SopS 23/1998) ja Nášuvnnalaš unnitlogugielaid guoskevaš vuođđorápmasoahpamuš (SopS 2/1998), KP-soahpamuš (SopS 7/1976) ja Máná vuoigatvuođaid soahpamuš (SopS 60/1991).	Näkam lie jm. vuuŠvddlaž ǩiõlid leŠbe uuŠccab ǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuađđǩeŠrjj (SopS 23/1998) da Meerlaž uuŠccab naroodi suõŠjjumuužž takaisuåppmõš (SopS 2/1998), KP-suåppmõž (SopS 7/1976) da Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž (SopS60/1991).
Jagi 2007 dohkkehuvvon ON eamiálbmogiid guoskevaš julggaštus čujuha morálalaš áššegirjin maiddái háltelinnjá eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid	EeŠjjest 2007 priimum YK:n alggmeeŠr kuõskki peåggtõõzz čuäjad moraalʼlaž 䊚špõmmjen še vuŠvdd alggmeeraiooumažvuõiggâdvuõđi õuddnumužže puõŠtti ääiŠjest.
Máná vuoigatvuođaid soahpamuš geatnegahttá soahpamušstáhta dorvvastit mánnái ossodaga servodaga resurssain, vuoigatvuođa oassálastit alcces guoskevaš mearrádusaide ja servodateallimii sihke vuoigatvuođa suodjaleapmái ja fuolaheapmái.	Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž õõlǥad suåppmõžvaldia staanâd jânnam päärnaid vueŠss õhttsažkååŠdd viõǥǥin, vuõiggádvuõđ vuäŠssõõttâd jiiŠjjes kuõskki tummstõõǥǥid da õhttsažkå ŠddjieŠllemn di vuõiggâdvuõđ suõŠjjumužže da huõl âânnmužže.
Beaivedivššus máná oasalašvuođas lea jearaldat servodahkii gullamis ja dasa váikkuheamis.	PeiŠvvhååidâst päärna vuäŠssadvuõđâst lij kõjldõs õhttsažkåŠdda kuullmuužžâst da tõzz vaaikktumuužžâst.
Soahpamušas deattuhit máná ovddu viŋkila buot máná guoskevaš doaimmain.	Suåpmõõzzâst pâŠjjan päärna õuddõs pukin päärna kuõskki tuåimin.
Suoma láhkaásaheapmi	LääŠddjânnam lääŠǩǩšiõttumuš
Vuođđolága vuođđovuoigatvuođaásahusain árabajásgeassima guovddaš vuoigatvuođat leat ovttaveardásašvuohta, olmmošárvvu loavkitmeahttunvuohta, ovttaskasfriijavuohta, vuoigatvuođaid dorvvasteapmi, oskku friijavuohta, máná vuoigatvuohta oassálastit ja váikkuhit iežas árgabeaivvi ja ovdánandási dáfus dehálaš áššiide sihke gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat.	VuađđlääŠjj vuađđvuõiggâdvuõtt šiõŠttõõzzin håiddâkksai peâmmʼ tuââŠj čõõđtumuužžâst kõskksa vuõiggádvuõđ lie õõutverddsažvuõtt, ooumažäärvv lämmteŠmesvuõtt, persoon luâvasvuõđ da vuõiggâdvuõđi staanmõš, ååsk luâvasvuõtt, päärna vuoiggâdvuõtt vuäŠssõõttâd da vaaikted jiiŠjjes aarǥ da õuddnemtääzz mieŠldd vääžnai aaŠššid di ǩiõlvuađlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõd.
Suoma vuođđolága mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielas ja kultuvrras (PL.	LääŠddjânnam vuađđlääŠjj mieŠldd säŠmmlain lij alggmeeŠrna vuõiggâdvuõtt tuõŠlljed pâŠjjen da õõudâsviikkâd jiiŠjjes ǩiõlâs da kulttuures (PL.
17.3 §).	17.3 §).
Almmolaš válddi geatnegasvuohta lea vuođđolága 22 § mielde dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan.	ʼlmmsaž vääŠldd õõlǥtumužžân lij vuađđlääŠjj 22 §:n mieŠldd staanâd vuađđvuõiggâdvuõđi da ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtumuš.
Sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođanjuolggadus ovttas 22 §:ain geatnegahttá almmolaš válddi doarjut sápmelaš eamiálbmoga giela ja kultuvrra ovddideami.	SäŠmmlai vuađđvuõiggâdvuõttšeâttmõš õhttna 22 §:n õõlǥad õlmmsaž vääŠldd tuäŠrjjeed säŠmmla alggmeeŠr jiiŠjjes ǩiõl da kulttuur õõudâsviikkmuužž.
Sápmelaš gielalaš vuoigatvuođain lea meroštallon sámi giellalágas (1086/03).	SäŠmmlai ǩiõlvuađlaž vuõiggâdvuõđin lij šiõttʼtuum sääŠm ǩiõll-lääŠjjest (1086/03).
Eará árabajásgeassimis vuhtii váldojuvvon lágat ja almmolaš linnjágeassimat: ovttaveardásašvuođaláhka, láhka sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain, láhka sosiálafuolahusa ámmátlaš bargoveaga dohkálašvuođagáibádusain ja árabajásgeassinplána vuođustusat.	Järraz håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lokkuväŠlddem lääŠjj da takai liinj: õõutverddsažvuõttlääŠǩǩ, lääŠǩǩ sosiaalhuõl 䊚šla sââŠjest da vuõiggâdvuõđin, lääŠǩǩ sosiaalhuõl ämmatlaž personkååŠdd âântemõõlǥtõõzzin da håiddâŠkksai peâmmplaann vuaađ.
Láhka mánáid beaivedivššus	LääŠǩǩ päärnai peiŠvvhååidâst
Mánáid beaivedivššus addojuvvon láhka (875/1981) geatnegahttá gielddaid atnit fuola, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá fállat máná eatnogiellan sámegillii (11 §).	Päärnai peiŠvvhååidâst uŠvddum lääŠǩǩ (875/1981) õõlǥad kååŠddid âânned huõl tõst, što päärnai peiŠvvhååid vueitet uŠvdded päärna jieŠnnkiõllân åårai sääŠmǩiõlin (11 §).
Mánáid beaivedivššus addojuvvon ásahusa (239/1973) 1 a § (1336/1994) mielde máná beaivedivššu ulbmiliidda gullá earret eará sápmelaččaid iežas giela ja kultuvrra doarjun ovttasbargguin dán kultuvrra ovddasteddjiiguin.	Päärnai peiŠvvhååidâst uŠvddum asetõõžž (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mieŠldd päärnai peiŠvvhååid peâmmtuââŠjtäävvtõõzzid kooll jäŠrrsi mieŠldd säŠmmlai jiiŠjjes ǩiõll da kulttuur õhttsažtuâŠjast kõjldõõzzâst åårai kulttuur eeŠtǩeejivuiŠm.