jussi_nuorteva_puhe_3.4.2012_sajos_pohjoiss.pdf.xml

Gudnejahtton dásseválddi presideanta, prográmmahoavda Haukio, árvvus adnojuvvon	Cisttum tääŠssvääŠld presidentt, programmšuurmõš Haukio, ärvvsaž S ääŠmteeŠǧǧ
Sámedikki ságadoalli, buorit guossit.	saaǥǥjååŠđteei, šiõǥǥ prääŠzneǩkueŠss.
Suoma arkiivvaid ovddasteaddji arkiivvaid beaivvi doaibmagoddi válljii jagi 2006 arkiivadahkkun	LääŠddjânnam arkiivid eŠtǩǩeei arkiivi peeiŠv tuåimmkåŠdd vaŠlljii eeŠjj 2006 arkiivtuâjjan
nuortalaččaid guhkesáigásaš ovddasteaddji ja nuortalaš kultuvrra gáhttejeaddji Matti Sverloff	nuõrttsaaŠmi kuŠǩesäiggsaž ouddoummu da nuõrttsaaŠmi kulttuur kâŠddeei Matti S verloff
arkiivva luohpadeami arkiivalágádussii.	personnallšem kreäppast luõvtõõzz arkiivstroiŠttla.
Seamma jagi jápmán Sverloff lei bidjan luohpadeami	Seämma eeŠjj jäämmam Sverloff leäi piijjâm
eaktun dan, ahte arkiiva sirdojuvvo sámiid iežaset arkiivii, go dakkár áiggi mielde gárvvásmuvvá	luõvtõs mäinnen tõn, što personnallšem kreäppast seeŠrdet jiijjâz arkiiŠve, ko nåkkam kuäŠss-ne
sámeguvlui.	valmštââvv sääŠmvoudda.
Jurdda sámearkiivvas lei ovdalaš badjánan ságastallamiin arkiivalágádusa ja Sámedikki	Juurd sääŠmarkiivâst leäi siõmmna ääiŠjab kaggõõttâm
gaskkas.	saaǥǥstõõllmõõžžin arkivstroiŠttel da sääŠmteeŠǧǧ kõõskâst.
Oktasaš ulbmilin lei ásahuvvon, ahte sámiid áššegirjjálaš kulturárbbi galgá seailluhit	ʼhttsaž täävtõssân leäi pijjum, što
Dan várás galggašii vuođđudit sámearkiivva seamma láhkai go lei juo	䊚šǩeŠrjjlaž kultturpreeddan âlgg ruõkkâd sääŠmvuuŠdest.
vuođđuduvvon Norgga Guovdageidnui.	seämmanalla ko tõt lij vuâđđuum Taarr Kautoǩieinnu.
Sámiid arkiivaárbevieru symbola lea goasii legendáralaš sajádaga ožžon Beahcáma SuõŠnn ’ jela	SaaŠmi arkiivpreeddan tiõtt lij âŠlddsin legendaarlaž staattuuzz vuäǯǯam Peäccam SuõŠnnʼjelsiid
nuortalaččaid dološ arkiiva.	nuõrttsaaŠmi jânnamâkksaž kreäppast.
Dan boarrásamos áššebábir lea jagis 1601 ja varrasamos jagis 1775.	Tõn puärsõmâs 䊚šǩeŠrjj lij juŠn eeŠjjest 1601 da maŠŋŋlab
Mávssolamos áššebáhpáriid leat Ruošša keaisárat vuolláičállán.	eeŠjjest 1775. Ärvvsõmâs 䊚šǩeeŠrj liâ Ruõšš caari vuâllaǩeeŠrjtum.
Dat gieđahallet earet eará	Tõk ǩiõttʼtâŠlle SuõŠnnʼjelsiid
SuõŠnn ’ jela ja Beahcáma nuortalaččaid sajádaga ja rivttiid.	da Peäccam nuõrttsaaŠmi staattuuzz da vuõiggâdvuõđid.
Áššebáhpárat leat fuolalaččat	ÄŠššǩeeŠrj leŠjje tääŠrǩeld njââŠmtum
darvvihuvvon nuppiidasaset ja giessojuvvon rullan, mii lea biddjon muoras ráhkaduvvon	䊚šǩeŠrjj, 䊚šǩerjja ǩidd da ǩiõssum turaškanalla, kååŠtt leäi ruõkkum koollatǩ sizz. Koollatǩa
suodjeskuohppui. Skuohput leat jahkečuđiid áigge ođasmahtton, dálá beahcemuoras gohpojuvvon	leŠjje čueŠđi eeŠjji mieŠldd koŠrvvuum ođđ, ânnʼjõž pieŠccmuõrâst ǩiõtt-tuâjjan rajjum koollatǩa,
skuohppui lea graverejuvvon vuođđalohku 1865, mii lea eahpitkeahttá dan ráhkadanjahki.	tõõzz leäi roggum eeŠǩǩlååkk 1865, kååŠtt lij vuâsti valmštemeeŠǩǩ.
SuõŠnn ’ jela nuortalašsiidda arkiiva lei fuolalaččat gáhttejuvvon árdna, nuortalaččaid rivttiid	SuõŠnnʼjeljooǥǥ nuõrttsaaŠmi kreäppast leäi puârast õŠnnum da ǩiõččum äŠrbb, nuõrttsaaŠmi
vuođđogirji.	vuõiggâdvuõđi vuâđđǩeŠrjj.
Muitaluvvo ahte dan seailluhansaji dihte hávil dušše golbma oskkáldas albmá. Go	M aainstet, što tõn ruõkkâmpääiŠǩ tiõŠtte tåŠlǩ kolmm nâŠddåumma.
giinu sis jámii, válljiiga dat guokte eará ođđa oskkáldas albmá su sadjái.	TeŠl ko kååŠtt-ne seeŠst jaami, vaŠlljee suu sâjja ođđ nâŠddåumma.
Ná arkiiva seailluhuvvui	NääiŠt kreäppast seillteš čõõđ
Diehtu SuõŠnn ’ jela arkiivvas bođii almmolabbot dovddusin easkka 1920-logu loahpas.	Teâtt SuõŠnnʼjelsiid Kreäppastest šõõddi takainalla tobddum emansa 1920-lååǥǥ looppâst.
Stuorra ánsu	Tät cistt
das gullá eatnandiehtaga dutki Väinö Tannerii.	kooll jânnamtiõđnekka Väinö Tanner äiggsaž tuõjju.
Son lei 1910-logus doaibman guovtti vuđolaš	Son leäi 1910-lååǥǥast tuåimmjam kueiŠt
barggu dahkan stáhtaid gaskasaš boazoláiddonkomitea ságajođiheaddjin. Tanner lei ássan jagiid	vuâđđmieŠlddsaž tääŠrǩes tuei tuejjääm riikki kõskksaž puäʒʒpääiŠǩ-komitea saaǥǥjååŠđteeŠjen.
Sámi boazodoalloguovllus ja oahppan dovdat ja árvvus atnit sámiid kultuvrra. Su jođihan	Tanner leäi eeŠjji mieŠldd jälstam SääŠmjânnam puäʒʒhåiddvuuŠdest da mättjam tobddât da uŠvdded
boazoláiddonkomitea viiddes smiehttamuš ja dan gárvvisteamis čohkkejuvvon materiála leat hui	äärv saaŠmi kulttuuŠre. Suu jååŠđtem puäʒʒpääiŠǩ-komitea veiddsõs smiõtldõk da tõn
miellagiddevaš dokumeanttat bohccuid guođoheamis ja dasa gullevaš fárrestallamis ja eará	valmštõõllmõõžžâst norrum aunnstõõzz, liâ miâlggâd peerstemnallšem dokumeentt puõcci
guođohanvieruin.	palggmõõžžâst da tõõzz kuulli jeälstemjårrõõzzâst da jeeŠres palggâmtobddmõõžžin.
Jagi 1923 rájes Väinö Tanner doaimmai stáhtageologan ja vástidii málbmaohcamis Supmii Tarto	EeŠjjest 1923 Väinö Tanner tuåimmji riikkgeoloogân da vaŠsttii maalmooccmõõžžâst LääŠddjânnma
ráfisoahpamušas 1920 laktojuvvon Beahcámis.	Tarto rääuhast eeŠjjest 1920 õhttuum Peäccmest.
Mátkkiinis son oahpásmuvai nuortalaččaid eallimii	M ääŠtǩi äiŠǧǧen son tobdstõõđi nuõrttsaaŠmi
earet eará SuõŠnn ’ jela, Beahcáma, Muotkki, Njávdáma ja Báhčaveaijoga guovlluin.	jieŠllma SuõŠnnʼjeljooǥǥ, Peäccam, M ueŠtǩ, Njauddâm da Paaččjooǥǥ vuuŠdin.
Jagis 1929	EeŠjjest 1929
almmustuvai Tannera vásáhusaide ja fuopmášumiide vuođđuduvvi ruoŧagielat, badjel 500 siiddu	očntõõđi Tanner tobddmõõžžid da vuâmmšõõzzid vuâđđuum ruõccǩiõllsaž, pâŠjjel seeid
viidosaš dutkamuš Beahcáma nuortalaččaid eallimis.	tuŠtkkumuš Peäccam nuõrttsaaŠmi jieŠllmest.
SuõŠnn ’ jela arkiiva šattai dutkamušas dovddusin 1930-logu álggus.	SuõŠnnʼjelsiid Kreäppast puõŠđi tuŠtǩǩumuužžâst tobddâmnalla 1930-lååǥǥ aalǥâst.
Beahcáma sundi F. W. Planting	Peäccam
galledan veahkkesisministtar Niilo Soljai, guhte doalvvui materiála Helssegii dutkama várás. Go	kõŠllʼjeŠmmen jååttam veäŠǩǩsiisǩminister Niilo S olja mieŠldd, kååŠtt viiǥǥi aunnstõõzz HeŠllsna
das ledje váldon fotostáhtakopiat, originála áššebáhpárat oktan skuohpuin máhcahuvvojedje moatti	tuŠtǩǩeem diõtt. Ko tõŠst leŠjje valddum fotostaattkopia, âlggveârlaž 䊚šǩeeŠrjid koollatǩin
jagi geažes SuõŠnn ’ jelii.	maaccteš kueiŠt eeŠjj ǩeeŠjjest SuõŠnnʼjelsiŠjdde.
Dálvesoađi áigge Beahcáma nuortalašsiiddaid ássit evakuerejuvvojedje soađi ovddas. SuõŠnn ’ jela	TäŠlvv-vääin äiŠǧǧen Peäccam nuõrttsääŠmsiidi aazzji vuâlggmõš evakkomätkka vääin vueŠlnn.
nuortalaččat sirdojuvvojedje vuos Tervolai ja doppe áiggi miel Čeavetjávrái. Arkiivva gádde	SuõŠnnʼjelsiid NuõrttsaaŠmid siŠrddeš vuõššân Tervola da tåŠben ääiŠj mieŠldd ČeŠvetjäurra.
láhppon soađi stuimmiin.	JuŠrddeš, što Kreäppast läŠppji vääin šummʼmõõžž mieŠldd.
Ná ii goit lean geavvan.	NääiŠt ij leämmaž kiâvvâm.
Beahcáma guovllus doaibman majuvra Matti	Peäccam
Tiitola muitalii Stáhtaarkiivii – nappo dálá Riikkaarkiivii (Kansallisarkisto) – 9.3.1942 čállin	vuuŠdest tuåimmjam majur Matti Tiitola maainsti riikkarkiiŠve – ânnʼjõž M eersažarkiiŠve –
breavastis, ahte son lei juovlamánus 1939 ožžon evakuerema oktavuođas háldosis nuortalašsiidda	9.3.1942 ǩeeŠrjtem ǩeeŠrjest, što son leäi rosttovmannust 1939 evakkomääŠtǩi da siid kuârsmâŠttem,
arkiivva, mii lei muorraskuohpu siste. Dat sáddejuvvui viidásabbot Roavvenjárgii Lappi	mieŠldd ǩiččjen vuäǯǯam huõđđu nuõrttsääŠmsiid koollatǩ sizz ruõkkum Kreäppast. Tõn vuõltteeš
Rádjegozáhussii, man dola gierdi seailluhanvisttážis dat seailluhuvvui soađi áigge. Tiitola čálii, ahte	RuäŠvnjaŠrǧǧe SääŠmjânnam RaajjväärdtõŠǩǩe, koon k䊚nnruõkkâmkammrest tõn seillteš väinn
son lei mearridan, ahte jos Beahcán seaillošii Suoma oassin, son máhcahivččii arkiivva SuõŠnn ’ jela	ääiŠj. Tiitola ǩeeŠrjti, što son leäi tuŠmmjam, što jõs Peäccam seeilči LääŠddjânnma kuulljen, son
siiddaboarrásepmosii (siidšurr).	maaccteŠči Kreäppast SuõŠnnʼjelsiid staaŠrste.
Jos Beahcán massojuvvošii, son luohpadivččii arkiivva	Le⊚a jõs Peäccam mõõnteŠčep, son luõvteŠči
stáhtaarkiivii.	Kreäppast riikkarkiiŠve.
Ná maid dáhpáhuvai, go Beahcán lei loahpalaččat massojuvvon.	NääiŠt ǩiâvi, ko Peäccam leäi mõõntum.
Nuortalašsiidda arkiivva luohpadeapmi stáhtaarkiivii ii lean SuõŠnn ’ jela nuortalaččaid dieđus ja nu	NuõrttsaaŠmsiid Kreäppast luõvtõs riikkarkiiŠve, ij leämmaž SuõŠnnʼjelsiid saaŠmi teâđast da nuŠtt
dan dilli vajálduvai máŋggalot jahkái.	tõt kuâđđji määŋglo eeŠjj tuâkka.
Go jagis 1996 sámemusea Siiddas čohkkegohte materiála	EeŠjjest 1996 sääŠm-muŠzei Siidast aŠlǧǧe noorrâd aunntõõzzid
” Kolttaelämää ” - čájáhusa várás, muitalii Helssega universitehta kultureanadiehtaga professor Kalevi	” NuõrttsääŠmjieŠllem ” - čuäjtõõzz diõtt, maainsti HeŠlssen universiteett kultturjânnamtiõtti professor
Rikkinen, ahte nuortalašsiidda arkiiva lei sadjosis Riikkaarkiivvas.	Kalevi Rikkinen, što nuõrttsääŠmsiid kreäppast leäi ruõkkum M eersažarkiivâst.
Son lei gidden dasa	Son leäi
fuopmášumi dutkkadettiin Suoma diehtaga historjjá várás eatnandiehtaga dutki Väinö Tannera.	tuŠtǩǩeŠmmen LääŠddjânnam tiõtti histoor, jânnamtiõđneǩ Väinö Tanner äiggsaid ruõkkmõõžžid, da
Nuortalašarkiiva lei boahtán ovdan duon oktavuođas.	NuõrttsääŠmsiid Kreäppast leäi eeŠttam ouŠdde näkam ä䊚š õhttvuõđâst.
Várra mii sáhttit danin jurddašit, ahte arkiivva ođđasit gávdnan lei eahpenjuolgadit maid sámiid gaskkas čuođi jagi dás ovdal barggus álggahan ja	VueiŠttep vuâsti juŠrdded, što Kreäppast ođđest käunnjumuš leäi še saaŠmi kruuggâst čueŠtt eeŠǩǩed
sin kultuvrraset ja eallinvuogiset stuorrát árvvus atnán Väinö Tannera ánsu.	mââiårra, tuejes alttääm da sij kulttuures da jieŠllemvueŠjjes äärvast âânnam Väinö Tanner tuâi lekk.
Nuortalašsiidda arkiivva sisttisdoallan muorraskuohppu ja dan áššebáhpáriin váldon kopia ledje	NuõrttsääŠmsiid Kreäppast ruõkkâm koollatǩ da tõn 䊚šǩeeŠrjin valddum kopia leŠjje tõn leklvaž
duon lihkolaš gávdnosa geažil ovdan Siiddas 1.4.1998 rahppon čájáhusas.	kaunnmõõžž diõtt vueiŠnnemnalla Siidast 1.4.1998 ääŠvuum čuäjtõõzzâst.
Nuortalaččaid	NuõrttsaaŠmi
luohttámušalmmái Pekka Fofanoff buvttii ovdan maid bivdaga, ahte originála arkiiva	ČeŠvetjäurra risttâm diõtt nuõrttsaaŠmi prääŠznǩen.
buktojuvvošii Čeavetjávrái sivdnideami várás nuortalaččaid ávvudoaluin.	M eersažaŠrkiiv mieŠstte raukkmõŠšše da EŠčč
bivdagii ja áhčči Ambrosius sivdnidii arkiivva ávvudanliturgia maŋŋá Čeavetjávrri girkus	Ambrosius riisti Kreäppast mâŋŋa prääŠzneǩliturgii ČeŠvetjääuŠr ceerkvest PââŠzzteei Treeffan
Basuheaddji Trifon Beahcánlačča bassivádjolanávvudeami oktavuođas 29.8.1998.	PeäccamneeŠǩǩ čääŠʒʒristtâm õhttvuõđâst 29.8.1998.
Nuortalaččaid	NuõrttsaaŠmi SääŠm NuŠett ǩeeŠrjat
Saa ’ mi Nu ’ ettis dáhpáhus govviduvvo ná: Dát lei vuosttas geardi min Beahcámis vuolgima maŋŋá	puõŠttinalla Kreäppast pirr šõddâm läppjumuužžât: ” Tät leäi vuõssmõs vuârr mâŋŋa Peäccmest
jagis 1939, go geasuheaddji ja beakkálmas SuõŠnn ’ jela arkiiva, man gáttiimet leat oalát láhppon,	vuâŠlǧǧem eeŠjjest 1939, ko maainâsčuävvjõs, vooŠps luäppjam nääŠit juuŠrdim, SuõŠnnʼjelsiid
oktan cáraid vuolláičállin gramotaiguin lei das gieđaid olámuttos. Dat lei fiinna ja hearkkes boddu.	Kreäppast caarivuâllaǩeeŠrjtum gramotoineez leäi mij kõskkvuõđâst, mij vueŠinnemnalla.
Go čájáhus Siiddas nogai, de Riikkaarkiiva skeŋkii nuortalaččaid arkiivva sisttisdoallan	PrääŠzneǩ podd leäi prääŠznkâŠstteei da lääŠđes. ”
muorraskuohpu sámemusea Siidii.	M âŋŋa ko Siida čuäjtõs podd leäi puuttâm,
Helssegii.	Alggveârlaž
Buorit ávvuguossit: Otne SuõŠnn ’ jela nuortalaččaid arkiiva lea máhccan sámeguvlui.	Šiõǥǥ prääŠzneǩkueŠss: TäŠbbe SuõŠnnʼjelsiid NuõrttsaaŠmi Kreäppast lij puättam sääŠmvoudda.
Arkiivalágádus lea mearridan sajuštit nuortalaččaid originála arkiivva bissovaččat seailluheami	ArkivstrooiŠtel lij tuŠmmjam, što nuõrttsaaŠmi alggveârlaž Kreäppast, kook seillu koollatǩ seŠst,
várás kulturguovddáš Sajosis doaimmas dán jagi álggus álggahan Sámearkiivvas.	sâŠdde leeŠd kultturkõõskõs Sajos SääŠmarkiivâst, kååŠtt lij taŠnni eeŠjj aalǥâst alttääm
Bivddán ahte	tuåimmjumuužžes.
Sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, nuortalaččaid luohttámušalmmái Veikko Feodoroff	Raaukam, što SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi, nuõrttsaaŠmi ouddooumaž
ja Sámearkiivvas vástideaddji arkiivalágádusa dutki Suvi Kivelä váldet vuostá dán áidnalunddot	Veikko Feodoroff da SääŠmarkiivâst vaŠstteei arkivstrooiŠtel tuŠtǩǩeei Suvi Kivelä väŠldde vuâstta
arkiivva.	tän oŠdinakai Kreäppast.
Seammás almmuhan, ahte maiddái mu sága álggus máinnašan Matti Sverloff	Seämmast iŠlmmtam, što mainnsan aalǥâst peäggtum Matti S verloff sǩiâŋkk, nuõrttsaaŠmi
nuortalaččaid kulturárbbi ja SuõŠnn ’ jela muitalusaid sisttisdoalli priváhtaarkiiva sirdása giđa áigge	kultturpreeddan da SuõŠnnʼjeljooǥǥ mainnâz, koid son lij ruõkkâm da tät personnallšem Kreäppast
su dáhtus mielde Oulu eanagoddearkiivvas Sámearkiivii.	seeŠrdet ǩiiđ äiŠǧǧen, suu täätt mieŠlddsânji Oulu mäddkåŠddarkiivâst SääŠmarkiiŠve.