marja_helander_tiedote_pohjoissaame.pdf.xml

Dáiddaduojit Sámekulturguovddáš Sajosis Stáhta dáiddačoakkáldat / Stáhta dáiddaduodje doaibmagotti diŋgon dahkosat	Čeäppõstuejjõõzz SääŠmkultturkõõskõs Sajoozzâst Riikk čeäppõsnorldõk / Riikk čeäppõstuejjõstuåimmkååŠdd tiŠllʼjemtuejjõõzz
Biekka spihččen, ovttaskas lagežat leat mu vuoiŋŋalaš ruoktoeatnamat.	Piõgg pååssam õhttu šõddi tuõddârsueŠjj, liâ muu jiõggsaž dommkueŠstelm.
Dat leat cieggan mu millii jo mánnávuođa čuoiganreaissuin, áhči riegádanbáikkis Ohcejogas.	Tõk liâ kuâđđjam miõŠlle juŠn päŠrnnpoodd čuõiggâmreeisain, eŠččam šõddâmpääiŠǩin Uccjooǥǥâst.
Lageža erenomáš iešvuohtan lea dan buollin maiddái njuoska dahje jiekŋa muorran.	TuõddârsueŠjji siŠtǩǩesvuõtt lij tõn jiijjâsnallšem puâllmõš, ko tõt lij võõrâs leŠbe jiõŋŋâm.
Nappo dat lea dolin oasistis dahkan vejolažžan sámi boazodoalu ja ássama lávdama duottaralážiidda.	NääiŠt tõt lij ääiŠji mieŠldd ouddam vuäittmõõžžid da ååsk, säŠmmlai puäʒʒhååid da aazztumuužž leävvnumuŠšše tuõddârpâjj-jännmid.
Duoddaris - čuovgaduodjái lean háliidan sirdit lagežiid hámi, buktit bihtá aidalas meahcis Anára kirkosiidii.	Tuõddrest – čuõvvtuejjõŠsse leäm haaŠlääm seŠrdded tuõddârsueŠjji ååŠbleeǩǩ da puŠhtted kooska poostjânnmest Aanar siidid.
Čuovgi duodji laktá miellagovaid maiddái golgi johkii ja kánske joba guovssahasaide.	Čuõv šuävvjem tuejjõs kägg ođđest miõŠlle smiõttõõzzid kolggi jannu da možât-i veâl kuuzzkõõzzid.
Guovtteoasát duodji oaččui álggus ohcejohkalaš áhččán Piera Johannes Helander skuvllas 1950-logus čoaggán Sámi šattuin.	KueiŠtvuäzzas tuejjõs vuäǯǯai aalǥes uccjokkneeŠǩǩ eŠččam Piera Johannes Helander škooulâst, 1950-lååǥǥast norrum SääŠmjânnam šââddain.
Šattut ledje goikaduvvon ja merkejuvvon nammalahpuin, ja dasto giddejuvvon šaddočoakkáldahkii (herbaario).	Šââdd leŠjje koškkuum da tiudduum tääŠrǩeŠld nõmmlaappivuiŠm da ruõkkum herbaariooŠne leŠbe sâddnorldõŠǩǩe.
Juohke šaddu lei dárkket dieđalaččat juhkkon luohkáide iežas joavkosis.	JuõŠǩǩ šâdd leäi tiõđlânji tärkka klasstõllum jiijjâs-i jouŠǩǩe.
Movttáskin dán ruossalasvuođas, mii lei šattuid čábbodaga ja riggodaga sihke olbmo luohkkáijuohkin- ja klassifiserendárbbu gaskkas.	Loŋŋnem tõn risttreeidast, mii leäi tõn poddsaž sââddai mooččâdvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di oummu klasstõõllâm- da kåårbõõššâmtaarb kõõskâst.
Seamma háve millii bohciidedje sámiid historjá ja figgamat bidjat sámiid vuolit nállái gulavažžan.	Seämma poodd puõŠđi miõŠlle saaŠmi histoor da tõn ääiŠj ǩiõččlõõttâmvueŠǩǩ, klasstõõllâd saaŠmid vueŠlab roodd vuâlla kuullven.
Vel 1930-logus Anárjávrri hávdeeatnamis ledje goivojuvvon sámiid oaiveskálžžut nálleoahpa dutkamiidda (oaiveskálžžut leat dasto máhcahuvvon).	Veâl 1930-lååǥǥast AanarjääuŠr ruõkkâmsââŠjest leŠjje kuäivvam saaŠmi vueiŠvvkäällaid rooddmättnallšem tuŠtǩǩumuužžid (ååŠn täk vueiŠvvkääll liâ kâŠl maacctum mååusat).
Mu bargui leat govviduvvon 30 dán áigge sápmelačča.	Tuejjõõzzâst liâ snimmum 30 ânnʼjõžpeeiŠv sämmla.
Vuođđun lea Statistihkkaguovddáža ja Sámedikki válgalávdegotti jagi 2011 statistihkka.	Vuâđđan lij Statistikk-kõõskõõzz da SääŠmteeŠǧǧ vaal-luŠvddkååŠdd eeŠjj 2011 statistikk.
Das Suoma oktiibuot sullii 10 000 sápmelačča leat juhkkon ahkeluohkáid mielde sámiid ruovttuguovllus ássi, eará sajis Suomas ássi sihke olgoriikkain ássi sámiide.	TõŠst LääŠddjânnam õhttseŠžže nuŠtt 10 000 säŠmmla liâ klasstõllum ââŠjj mieŠldd sääŠm dommvuuŠdest jälsteeiŠji mieŠldd, pirr LääŠddjânnam jälsteeŠji mieŠldd di ålggjânnmest jälsteeiŠji mieŠldd.
Olbmot leat maiddái juogaduvvon eatnigiela mielde.	Persoon liâ klasstõllum še jieŠnnǩiõl mieŠldd.
Gielalaš juohkin lea goittotge váddásut ášši: Sámedikki mielde statistihkaid galgá doallat dušše geažideaddjin, go vuollái 18 jahkásaččaid eatnigiela almmuheapmi lea deivvolaš ja jienastanvuoigatvuođa ahkásaččainge máŋgasat guđđet almmutkeahttá eatnigielaset.	Ǩiõllsaž klasstõõllmõš lij stäbbjab 䊚š: SääŠmteeŠǧǧ mieŠldd statistiikkid âlgg ââŠnnet tåŠlǩ koon-ne årra puuŠtt uŠvddjen, ko vuâlla 18-âkksai jieŠnnǩiõl iŠlmmtumuužž liâ säŠttnallšem, jiâ tääŠrǩeld uŠvddum da jiõnstemvuõiggâdvuõttâkksain määŋgas kueŠdde iŠlmmteǩâni jieŠnnǩiõles.
Olbmo eatnigiellan logahallamii merkejuvvo dalle suomagiella.	Persoon jieŠnnǩiõllân mieŠrǩǩeed teŠl loǥstõŠǩǩe lääŠddǩiõll.
Lassin máŋgasat dovdet iežaset guovttegielagin.	LââŠssen määngas toŠbdde, što sij liâ kueiŠtǩiõllsaž.
Mu govvidan 30 olbmo ahke-, giella- ja ássanbáikeossodagat vástidit prosentualalaččat dán ovdalis namuhuvvon statistihka fáktaid.	Snimmum 30 persoon ââŠǩǩ-, ǩiõll- da jälstempäiŠǩǩvuäŠzzõõzz vaŠsttee prosenuttuaalânji tän ooudbeäŠlnn peäggtum statistiikk tuõttaaŠššid.
Juohke olbmo bálddas lea smávva šaddoláhppo, mas oidno earret eará olbmo ássanbáiki ja eatnigiella.	Juâkksa persoon paaldâst lij uŠcc sâddnorldõklapp, koŠst očndââtt lââŠssen persoon jälstempäiŠǩǩ da jieŠnnǩiõll.
Optimisttalaččatge árvvoštaladettiin dušše 10 olbmo 30:s hállet eatnigiellan sámegiela, ja dán logi olbmo jovkui čáhká fárrui dušše okta anárašgiela ja okta nuortalašgiela hálli olmmoš.	M iõđlõsân ärvvtõõleeŠl tåŠlǩ 10 persoon 30:st maainste jieŠnnǩiõllân sääŠmǩiõl, da tääzz lååi jouŠǩǩe čääkk õhtt aanarsääŠm da õhtt nuõrttsääŠm maainsteei. Snimldõõǥǥi persoon liâ meäŠrtõllum tiõđlâž fiŠttʼjemnalla.
Govaid olbmot leat maiddái meroštallon dieđalaččat ovttačilggolaččat Homo sapiens - šládjii gulavažžan, vuostedoaibman sámiid vuolit nállin dulkojeaddji boares nállemeroštallamiidda.	Homo sapiens – šlaŠjje kuullven, vuâsttačâckken vuäŠmm juŠn ääiŠj tuâkksaž rooddmeärtumuužžid, kook liâ rooddmeärtumuužžineez ââŠnnam saaŠmid vueŠlab rooddan.
Dahkosa nuppi oassi lea stuorra čuovgagovva, mas leat duottareatnamiid ala govviduvvon dát šaddočoakkáldaga šattut.	Tuejjõõzz nuŠbb vuäŠss lij jõnn snimldõk, koŠst liâ tuõddârkueŠstelm ool snimmum sâddnorldõk sââdd.
Dat ráhkadit ornamentalaš olggoža dan láhkai ahte faŋuhit almmi guvlui, luomusmuvvamiin meroštallama ja luohkáide juohkima ráddjehusain.	Tõk räŠjje heäŠrvvǩeŠrjjõsnallšem ooŠle, kook õõŋtõõleeŠl pâŠjjlab ââŠlm årra, piâzzee meädda meäŠrtum da klasstõllum nuäŠđest.