index2.php_option=com_content_task=view_id=1166_lang=davvi.html.xml
Jagi Gielladahku- bálkkašupmi lea nuortalašrátnu
Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-cistt lij sääʹmräänn
Dán jagáš Gielladahku-bálkkašumi lea gođđán nuortalaš Aune Mettäpuro Čeavetjávrris.
Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist lij raajjâm nuõrttsäʹmmlaž
Bálkkašupmi lea duodji, ceakkogođđinmuoraiguin gođđojuvvon árbevirolaš nuortalašrátnu.
Čeʹvetjääuʹrest. Cistt lij ǩiõtt-tuejj, ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm kođđum äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn.
Sámi giellaráđđi mieđiha juohke nuppi jagi Gielladahku-bálkkašumi.
Sääʹm ǩiõllsuåvtõs juâkk juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist.
Jagi 2015 Gielladahku-bálkkašupmi lea mieđihuvvon Mielenterveystalo.
Eeʹjjest 2015 Ǩiõlltuejj-cistt lij čuäʹjtum Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnui.
fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõʹsse.
Gielladahku-bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideami várás dahkkon ánssolaš ja mearkkašahtti barggus Suomas.
Ǩiõlltuejj-ciist mieʹrren lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹm ǩiõl sââʹj da sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi õõudummša tueʹjjuum oʹnnstam da miârkkšõõvvi tuejast Lääʹddjânnmest.
” Nuortalašrátnu ” lea ovdalis áigge geavahuvvon nuortalaš bearrašis ullogovččasin.
” Sääʹmräänn ” lij tuuʹl õnnum sääʹmpiârrjest ollräännan.
Nuortalašrátnu lea oalle liekkas sávzzaulluid dihtii.
Sääʹmräänn lij samai paakkâs, ko tõt lij sauʒʒoollain kođđum.
Mátkái vuolggedettiin omd. ráidduin gerresis dahje sanis, rátnui lei buorre giesastit lieggasii vaikkeba smávva mánáid.
Mätkka vueʹljeen, ouddmiârkkân puäʒʒrääidain, ǩeʹrrsin leʹbe saaʹnin, leäi rään sizz šiõǥǥ kaarrâd håʹt mâka siõm päärnaid.
Árbevirolaš nuortalašrátnu gođđojuvvo ceakkogođđinmuoraiguin ja dat gođđojuvvo sávzzaullus snáldduin badnojuvvon ulloláiggiin.
Äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn kååʹđet ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm da tõn vaalmštet saauʒ oollast snaʹlddjin põnnum oll-lääiʹjin.
Ránu árbevirolaš ivnnit leat vielgat, čáhppat ja ruoksat.
Rään äʹrbbvuõđlaž eeuʹn lie viõlggâd, čappâd da ruõpssâd.
Nuortalašránu álggaheapmi čuolddabáttis lea erenomáš; čuožžamat gođđojuvvojit čuolddabáddái masa šaddá nuortalašrátnui mihtilmas ruvttohearva.
Sääʹmrään raabblin kođđum alttõs, vuäivškott, lij samai jiiʹjjes-inallšem; čuõǯǯâlmlääiʹjid kååʹđet rabblin vuäivškõʹtte, koozz šâdd sääʹmrään jiiʹjjesnallšem säähmattǩeʹrjj.
Čuolddabáddi giddejuvvo gođđinmuoraid bummai, mas leat ráiggit rátnoálggu giddema várás.
Vuäivškõõđ kuärat ǩidd räännmuõrid pââjas vuäiškõttmuõʹrre, koʹst lie reäiʹj rään vuäivškõõđ ǩiddkuärram vääras.
Rátnolohppii bárgiduvvojit nuortalašrátnui mihtilmas rievssatjuolgi ” - bárggáldagat.
Rään jueʹlǧǧrõšjuõn vuâlla paʹrǧǧeet ns. ” reppjueʹlǧǧ ” - paalmǩid.
Dán áigge dát nuortalaččaid árbevirolaš rátnu geavahuvvo eanaš seaidnerátnun.
Ânnʼjõž ääiʹjest tän nuõrttsämmlai äʹrbbvuõđlaž rään ââʹnet jäänaž seiʹnnräännan.