index2.php_option=com_content_task=view_id=436_lang=davvi.html.xml

Sámedikkit illudit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehea	SääŠmteeŠǧǧ rämmše tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž priimmâm o
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštallan ja ovdáneapmi lea leamaš guhkes proseassa ja dat lea válmmaštallojuvvon davviriikkalaš áššedovdijoavkkus golbma jagi.	TâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnumuš lij leämmaž kuŠǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâŠvvjânnamlaž 䊚štobddiäŠrttlest kolmm eeŠjj.
Konvenšuvdnahápmosa luobaheami maŋŋel jagi 2005 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddideapmi nogai stáhtaidgaskasaš ovttasbargun máŋgga jahkái.	SuåppmõšvuõssǩeeŠrjtõõzz mâŋŋa ouddmõõžž eeŠjjest 2005 tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž ooudâsviikkmõš puuđi valdiai kõskksaž õhttsažtuâjast määŋg eeǥǥas.
Dál ráđđádallamat konvenšuvnna dohkkeheami várás álget Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid ja guoskevaš riikkaid sámedikkiid ovttasbargun jagi 2011 rájes.	ÅåŠn saaǥǥstõõllâm suåppmõõžž priimmâm diõtt äŠlǧǧe Ruõcc, LääŠddjânnam da Taar valdiai da sääŠmteeŠǧǧ õhttsažtuâjjan eeŠjjest 2011 ääŠljeeŠl.
Dát mearriduvvui Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid nd. sámeministariid ja guoskevaš riikkaid sámediggepresideanttaid oktasaščoahkkimis odne 22.11.2010 Stockholmmas.	Tän tuŠmmješ Ruõcc, LääŠddjânnam da Taar sääŠmaaŠššin vasteeŠji ministeerji da kõõččmõõžžâst åårrai jânnmi sääŠmteeŠǧǧ presideenti õhttsažsåbbrest täŠbbe 22.11.2010 Tukholmast.
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi lea šihttojuvvon ollašuhttojuvvot viđa jagis.	TâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž priimmʼmõš lij suåppum viikkâd tuŠmmstõŠǩǩe viiđ eeŠjj sizz.
Sámedikkit ledje sávvan, ahte ráđđádallamat sáhtále ollašuhttojuvvot jođáneappot, muhto ášši ovdáneapmi lea deháleamos.	SääŠmteeŠǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jieŠlled sõõrǥab äiŠǧǧtaaulin, leša vääžnmõš lij ä䊚š ouddnumuš.
Lea vuorddehahtti, ahte ráđđádallamiin šaddet váddásat.	Saaǥǥstõõllmõõžž liâ vuârddmõõžžâst väŠǯǯlõs.
Konvenšuvdna livččii historjjálaš ja dan dohkkeheapmi dárkkuhivččii máilmmi vuosttaš stáhtasoahpamuša šaddama, man ulbmilin lea buoridit máŋgga riikka álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádaga.	Suåppmõš leŠčči histoorlaž da tõn priimmʼmõš miârkkšõõvvči maaiŠlm vuõssmõš valdiasuåppmõõžž šõddmõõžž, koon jurddân lij pueŠreed määŋg valdia vuuŠdest jälsteei vuõssnarood, saaŠmi staattuuzz.
Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR), vuordá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddidit sápmelaččaid rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ovdalačča buorebun nu ahte dat lasiha sápmelaččaid oktiigullevašvuođa dovddu ja dahká SPR:s sápmelaččaid oktasaš alimus representatiivvalaš orgána iežas hálddahusstruktuvrrainis.	Ruõcc, LääŠddjânnam da Taar SääŠmteeŠǧǧ di Ruõšš saaŠmi õhttsažtuâjjorgan, SaaŠmi Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž ooudâsviikkâd saaŠmi raajid pâŠjjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pueŠrab årra, lââŠzzteeŠl saaŠmi õŠhttekuullmõõžž da raajjâd SPN:st saaŠmi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin.
Vaikko sámedikkit leat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehanráđđádallamiin stáhta delegašuvnnaid oassin, de sápmelaččain lea oktasaš jietna.	HåŠt sääŠmteeŠǧǧ liâ tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bieŠǩǩen valdiai eeŠttkâŠsttõõzz, saaŠmi jiõnn lij õhttsaž.
SPR ráđđádallá oktan jietnan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás.	SPN saaǥǥstââll õhttân vuŠvdden tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž priimmâm diõtt.
SPR gáibida, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ráđđádallojuvvo ollislažžan ja buot konvenšuvdnaháposa dáhkidan vuoigatvuođat ollašuvvet.	SPN ouddlâstt, što tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõš saaǥǥstõõlât obbvuõđstes da puk suåppâmvuõssǩeeŠrjtõõzz stannum vuõiggâdvuõđ teâuddje.
Ruoŧa sámedikki ráđđehusa ságadoalli Ingrid Inga dadjá, ahte lea hui illudahtti ahte golbma Sámedikki oassálastet dásseárvosaš oassebeallin ráđđádallamiidda, mii guoská davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.	Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz saaǥǥjååŠđteei Ingrid Inga särnn, što lij pueŠrr kuullâd, što kolmm sääŠmteeŠǧǧ vuässâŠtte tääŠssärvvsen vuäŠsspieŠllen saaǧǧstõõllmõõžžin tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžžâst.
Mii vuolgit das, ahte sámedikkiid vejolašvuođat oassálastit ráđđádallamiidda sihkarastojuvvojit sierra stahtaid beales.	VueŠlǧǧep tõŠst, što SääŠmteeŠǧǧ oudldõõzz vuässõõttâd saaǥǥstõõllmõõžžid staaneet kõõččmõõžžin åårrai valdiai tuåimest.
Dat ahte ráđđádallamat galget leat gárvásat viđa jagi siste, mearkkaša maiddái ahte Ruoŧŧa dán áiggis sáhttá almmuhit, áigugo Ruoŧŧa nannet ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái ja luondduriggodagaide álbmotrievtti prinsiippaid mielde.	Tõt 䊚š što saaǥǥstõõllmõõžž âŠlǧǧe puuttâd viiđ eeŠjj seŠst, miârkksââvv še, što Ruõcc tän eeŠjj äiŠǧǧen vuäitt iŠlmmted, što jordd ravveed da staaneed saaŠmi vuõiggâdvuõđ jiõččmieŠrrummuŠšše da jânnmi da čaaŠʒʒi da luâttreeŠǧǧesvuõđi vaaldšumuŠšše meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ vuâđđjurddji mieŠlddsânji.
Suoma sámedkki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi dadjá, ahte Suoma sámediggái ráđđádallamat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás lea earenoamáš dehálaččat, daningo Suopma šaddá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bakte dáhkidit sámi ealáhusaid ja kultuvrra suoji dáláža buorebut, čoavdit sápmelaččaid rivttiid eatnamiidda ja čáziide sihke dorvvastit sámediggái dárbahassii buriid resurssaid obanassiige doaibmat.	LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi särnn, što sääŠmtegga saaǥǥstõõllmõõžž tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž primmʼmõš lij aaibâs vääžnai, tõŠnt ko LääŠddjânnam joudd tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž pääiŠǩ staaneed sääŠmjieŠllemvueŠjji da – kulttuur suõi veâl pueŠrbuben, räŠtǩǩeed saaŠmi vuõiggâdvuõđid jânnma da čäcca di staaneed sääŠmtegga riŠjttjeei resuursid tuåimmjed.
Suopma ii sáhte šat čiehkadit álbmotlaš čovdosa ohcama duohkái.	LääŠddjânnam ij vueiŠt teänab lõõmmâd meersaž räŠtǩǩeem ooccmõõžž tuâkka.
Suoma stáhta šaddá čoavdit sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid maŋimusat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oassin, nappo viđa jagi siste.	LääŠddjânnam valdia âlgg räŠtǩǩeed saaŠmi mäŠdd- da čääŠccvuõigâdvuõđid mââimõõžžâst bieŠǩǩen tâŠvvjânnamlaž sääŠmsuåppmõõžž, âŠte viiđ eeŠjj sizz.
Egill Olli dadjá iežas leat hui ilus go šiehtadallamat bohtet dál johtui. “ Nugo diehtit de lea leamaš veaháš soahpameahttunvuohta šiehtadallanplána ektui, erenoamážit Norggas, muhto go mii dál diehtit ahte lea ovttamielalašvuohta Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ja daid guoskevaš ráđđehusaid gaskka, de ii galgga johtui boahtin leat Norgga duohken.	Taar sääŠmteeŠǧǧ presidentt Egil Olli särnn, što lij kuärǥast tõŠst, što saaǥǥstõõllmõõžž peäŠsse ååŠn äŠlǧǧed.”MâŠte tieŠttep, što liâ leämmaž mõõn-ne veeŠrd jeeŠresmiõllsažvuõđ saaǥǥstõõllâmplaanâst, jeärben Taarrâst, leša ko mij ååŠn tieŠttep, što LääŠddjânnam da Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ da tõõi jânnmi halltõõzzi kõõskâst lij õhttmiõllsažvuõtt, nuŠtt alttumuš ij vuäǯǯ leeŠd Taarrâst ǩidd.
Áiggun geavahit vejolašvuođa rámiidit Suoma ja Ruoŧa čorgadis ja buori proseassa dihte dán rádjai, ja mielas vuorddán bargagoahtit dáinna historjjálaš doaimmain; oažžut áigái oktasaš sámi konvenšuvnna golmma davviriikkas gos mii ássat. ” joatká Egill Olli.	HääŠlääm ââŠnned tän poodd äuŠǩǩen ǩeiŠttad LääŠddjânnam da Ruõcc tän poddsaž šiõǥǥ proseezzâst. Da vuârdam ääŠlšest, što äŠlǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ä䊚š pirr, leŠbe nuŠtt, što vuäǯǯap äigga sääŠmsuåppmõõžž kolmmen jânnmest, koŠst jälstep ”, juäŠtkk Egil Olli.
Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruoŧa sámediggi Suoma sámediggi Norgga sámediggi 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00	Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruõcc sääŠmteŠǧǧ LääŠddjânnam sääŠmteŠǧǧ Taar sääŠmteŠǧǧ 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00