index2.php_option=com_content_task=view_id=441_lang=davvi.html.xml
Sámi kulturárbbi suoji ferte buoridit
SaaŠmi kultturpreeddan suejj âlgg pueŠreed
Sámedikki 3.12. lágidan semináras Levis ságastallui sámi kulturárbbi suoji dárbbuin.
SääŠmteeŠǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõŠlleš saaŠmi kultturpreeddan suej taarbin.
Semináras bođii ovdan, ahte sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja rávvagiid.
Seminaarâst puõŠđi õlmmsa, što sääŠmkulttur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuäŠpstemvuõđ.
Seminára rahpan sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii sámegiela ja ealáhusaid gaskavuođas. ”
Seminaar ääŠvääm sääŠmteeŠǧǧ jieŠllemvueŠǩǩ- da vuõiggâdvuõttluŠvddkååŠdd vääŠrrsaaǥǥjååŠđtei Heikki Paltto maainsti sääŠmǩiõl da jieŠllemvueŠjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” SääŠmǩiõl da sääŠmjieŠllemvueŠjji puõŠttivuõtt koŠlle õŠhtte.
Sámegiela ja sámeealáhusaid boahttevuohta laktásit oktii.
Notta jieŠllemviõkksaž jieŠllemvueŠjji sääŠmǩiõll huânnʼnan ”.
Almmá fámolaš sámeealáhusaid sámegiella hedjona ”.
SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti NäkkäläjäuŠrr
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi hálai sámiid ávnnahis kulturárbbi suodjaleami dilis Suomas ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus.
t LääŠddjânnmest da sääŠmteeŠǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi lohpidii lávga ovttasbarggu sámi álbmotservošiin sámekultuvrra sajádaga buorideapmin. ”
SaaǥǥjååŠđteei NäkkäläjäuŠrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääŠm meerlažõhttsažkooŠddin sääŠmkulttuur staattuuzz pueŠreem diõtt. ”
Mii, sámediggi ja dáiddarat ja duojárat galggašeimmet čohkket fámuid oktasaš sámekulturpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmái.
Mij, SääŠmteeŠǧǧ da čeäŠppneeŠǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääŠmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumuŠšše.
Sámediggi lágida giđđat 2011 oktasaščoahkkima sámiid kultur- ja dáiddaservviiguin.
SääŠmteeŠǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaŠmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiŠm.
Čoahkkimis lea dárkkuhus ovttas válmmaštallat evttohusaid sámeskultuvrra suoji buorideapmin.
Såbbrest lij jorddmõš õõutsââŠjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääŠmkulttuur suej pueŠreem diõtt.
Sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja vuoigatvuođalaš suoji ovddideami ”
SääŠmkulttuur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž.
Sámemusea Siidda, sámi álbmotmusea, hoavda Tarmo Jomppane n gieđahalai ságastis sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleami dárbbuid. ”
, koon son õõŠni sääŠm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid. ”
Museadoaimma ja sámi materiálalaš kultuvrralaš suoji ovddideami sihkkarastima várás Suoma museain leahkki sámečoakkáldagaid galggašii oažžut sámeservoša bálvalussii ja čoakkáldagaid galggašii oažžut almmolaččat oidnosii.
MuŠzeituåimmjumuužž da saaŠmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanumuššân LääŠddjânnam muŠzeeiŠjin åårrai sääŠmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääŠmõhttsažkååŠdd kääzzkõŠsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäŠjtõŠsse.
Čuovvovaš ráđđehusáigodahki galgá ásahit ulbmilin Sámemusea Siidda viiddideami ja dan ruhtadeami sihkkarastima. ”
PuõŠtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân SääŠm-muŠzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanumuš. ”
Sámi Duodji rs ságajođiheaddji Rauna Triumf muitalii duoji kultuvrralaš mearkkašumis ja duoji doarjjadárbbuin. ”
Sámi Duodji ry:z saaǥǥjååŠđteei Rauna Trium
Duodji lea eallinvuohki, sámi sosiálalaš vuogádaga oassi, mainna bajásšaddojuv-vo ja ohppojuvvo.
Duodji lij jieŠllemvueŠǩǩ, bieŠǩǩ saaŠmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet.
Duodji lea sámiid kollektiivvalaš opmodat ja dat ovdanbuktá sámekultuvrra holisttalaš jurddašeami, mas buot váikkuhit buot áššiide.
Duodji lij saaŠmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koŠst puk vaaikat pukid.
Lea váidalahtti, ahte Sámi Duoji sajádat ii leat doarvái buorre skuvlemis ja servodagas.
Tuõttä䊚šest Sámi Duodji staattus iŠllakku doŠvolna šiõǥǥ škoouŠlʼjumuužžâst da õhttsažkååŠddest.
Sámi Duoji sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid ja duoji skuvlema ovddideami sámi vuolggasajiin.
Sámi Duodji staanumuš ouddlâstt lââŠzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouŠlʼjumuužž õõudâsviikkmõõžž saaŠmi vueŠlǧǧemaalǥi pääiŠǩ.
Lassin háliidan giitit sámedikki ja sámedikki ságajođi-headdji Sámi Duoji dárbbuid fuopmášeamis ”.
LââŠssen haaŠlääm späŠssbõõžžâd sääŠmteeŠǧǧ da sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”. J
Juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii luođi mearkkašumis sihke sániiguin ja juoigamiin: ” Luohti govve sámekultuvrra.
oikaaja, sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõŠǥi vääžnaivuõđâst saaŠnin di juõiŠǥin: ” JuõiŠkk čuäŠjad da pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur.
Luođi sisdoaluin sáhttá čielgasit oaidnit báikkálaškul-tuvrra iešvuođaid ja oahppat máttarvánhemiid historjjás.
JuõiŠǥ sääŠn tobdstâŠtte pääiŠklažkulttuur õlmmsa pohttmõŠšše da mättʼte vueiŠnned pueŠrben juõiŠǥ mieŠldd maaddârpuärr-si tuâlʼjõž histoor.
Luođi sajádat ii Suomas leat doarvái buorre.
JuõiŠǥ staattus iŠllakku LääŠddjânnmest veâl riŠjttjemnalla tobddum.
Luohti dárbbaša eanet doarjaga, resurserema ja oidnoma olles Suomas.
JuõiŠkk taarbâš jäänab tuäŠrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr LääŠddjânnam.
Skuvllat galggašedje váldit luođi oahppaplánaid oassin vuoi luođis boahtá servodaga lunddolaš oassi. ”
Škooulin õõlǥči väŠldded juõiŠkk bieŠǩǩen mättʼtemplaanid, tännalla juõiŠǥin vuäʒʒat luânddlaž vuäŠss pirr õhttsažkååŠdd ”.
Seminára sáddii nana signála oahpahus- ja kulturministeriijai, sámediggái ja sámi oahpahus-guovddážii sámeduoji oahpahusa ovddidandárbbuin.
Seminaar vuõlttii raŠvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääŠmtegga da sääŠmvuuŠd škoouŠljemkõõskõŠsse sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin.
Sámi oahpahusguovddáža sámeduoji oahpahus ii bálval sámekultuvrra dárbbuid, go oahpahus lágiduvvo suopmelaš kultuvrra vuolggasajiin.
SääŠmvuuŠd škoouŠlʼjemkõõskõõzz sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtumuš ij kääzzkââst sääŠmkulttuur taarbid, tõŠnt ko mättʼtumuš tuejjeed lääŠdd kulttuur vueŠlǧǧemaalǥin.
Seminára gávnnahii, ahte skuvlla oahpahusa galgá nuppástuhttit nu, ahte oahpahus hovkkahallá maiddái sámenuoraid.
Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtumuš âlgg muŠtted nuŠtt, što škoouŠlʼjumuš paaimat še sääŠmnuõrid.
Kulturministtar Wallin sáddii čálalaš dearvvahusas seminárai.
Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeŠrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaŠre.
Girdinstreaika esttii kultur- ja valástal-lanministara mátkki Levii.
ǨeŠrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määŠtǩ.
Ministtar Wallin muitalii diehtit Suomas ássi ruoŧagielat olmmožin makkár lea eallit giellavehádahkan.
Minister Wallin peäggti, što son teâtt LääŠddjânnmest jäls-teeŠjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieŠlled ǩiõllminoriteettest.
Iežan duogáža dihte sáhtán bures govahallat mo din mielas orru, go bealuštehket iežadet vuoigatvuođaid.
Jiijjan tuâkk-sa toobdeeŠl vuäitam puârast tieŠtted, mäŠhtt tij tobddveŠted ko peälšteŠped vuõiggâdvuõđeed.
Ministtar Wallin čálii leat erenomáš ilolaš das, ahte sáme-nuorat leat nu aktiivvalaččat sámekultuvrra gáhttemis ja ovddideamis. ”
Mi-nister Wallin ǩeeŠrjti, što lij rämm miõlâst tõŠst, što sääŠmnuõr liâ nuŠtt oddel sääŠmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ”
Ráđđehusa boahtte jagi bušehttii gullá maiddái sámegielat oahppamateriálamearreruđa bajideapmi.
Halltõõzz puõŠtti eeŠjj mäŠhssemplaanmaadârdõŠsse šâŠdde leeŠd vääžnai 䊚šen še sääŠmǩiõllsa mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧi pââŠjdumuš.
Lasáhusain máinnašuvvo, ahte sámegielat oahppamateriálaruđain galgá čujuhit doarvái ruđaid maiddái nuortalaš- ja anárašgielat oahppagirjjiide. ”
LââŠzztõõz-zin peäggtet, što sääŠmǩiõllsai mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧin âlgg tillõõvted doŠvolna teäŠǧǧvääŠraid še nuõrttsääŠm da aanarsääŠmǩiõllsai mättʼtemǩeeŠrjid.
, Wallin čálii.
Wallin ǩeeŠrjti
Lassidieđut: Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi (050-5242109)Seminára ságajođiheaddji Aslak Paltto (+358405620354)
Seminaar saaǥǥjååŠđteei Aslak Paltto (+358405620354)