index2.php_option=com_content_task=view_id=531_lang=davvi.html.xml

Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ovdána	ÄäŠrbvuâlaž teâđ suõŠjjumuš ouddan
Suoma sámedikki ovddasdeaddjit, ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi ja sámedikki stivrra lahttu Nilla Tapiola leaba duhtavaččat álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čihččet čoahkkima bohtosiidda. ”	LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ võboršeeŠǩǩ, saaŠǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi da sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz vuäŠsslaž Nilla Tapiola leŠjje miõlstes meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk čiiččad såbbar šõddmõõžžid. ”
Sámiide árbevirolaš dieđu suodjaleapmi, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii ja álbmogiidgaskasaš árbevirolaš dihtui laktáseaddji mearrádusdahkan lea duođaidge dehalaš.	SaaŠmid luâđ reeŠǧǧesvuõŠtte kuulli ääŠrbvuâlaž teâđ suõŠjjumuš da meeraikõskksaž ääŠrbvuâlaž tiõttu kuulli tuŠmmstõktuâjj lij aainâs vääžnai.
Čoahkkima vuođul lea čielggas, ahte nu Suopma, go buot riikkatge, galget beavttálmahttit árbevirolaš dieđu suodjaleami ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid čađaheami, ” ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi muitalii.	Såbbar tuŠmmjem vuâđai mieŠldd lij nuŠtt, što LääŠddjânnam, da nuŠtt-i jeeŠres jânnmin, feŠrttai teâđsted pueŠrben ääŠrbvuâlaž teâđ suõŠjjumuš da meeraikõskksaž õõlǥtumuužži tuåimmepiijjmõõžž, ” mainsti saaŠǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi
Álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavku (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) válmmaštallá biodiversitehtašiehtadusa čuovvovaš oassebeallečoahkkima, mii dollojuvvo jagi 2012 Indias ja bargá evttohusaid oassebeallečoahkkima artihkkala 8(j):a mearrádussan.	Meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmštââll biodiversiteettsuåppmõõžž puõŠtti vuäŠssbieŠllsåbbar, kååŠtt såbbrõõžžât eeŠjjest 2012 Indiast da valmštââll alttõõzzid vuäŠssbieŠllsåbbar aartikla 8(j) kuõskki tuŠmmstõkkân.
Šiehtadusa artihkal 8(j) suodjala eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu máŋggahápmásašvuhtii.	Suåppmõõžž aartikla 8(j) suõŠjjad alggmeerai luâđ reeŠǧǧesvuõŠtte kuulli ääŠrbvuâlaž teâđ.
Suoma sámedikki ovddasteaddjit válde oasi čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. ”	LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ võboršeeŠǩǩ vuäŠssõŠtte såbbra LääŠddjânnam riikk sääŠmparlameentest. ”
Eurohpa Uniovnna oktasaš oaidnu sohppojuvvo oktasaš koordináhtačoahkkimiin.	Euroop Unioon õhttsaž peäŠlestvälddmõš suåvât õhttsaž suåvtõõllâmsåbbrin.
Lean hui duđavaš dasa, ahte Suoma sámedikkis lea duođalaš váikkuhanvejolašvuohta EU:a evttohusaide ja EU maid doalvvui evttohusaideamet ovddos ” Nilla Tapiola muitalii.	Leäm räŠmm-miõlâst tõŠst, što LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧest lij vaikktemvuäittmõš EU:n alttõõzzid da EU še viiǥǥi mij alttõõzzid ooudårra ” mainsti Nilla Tapiola.
Čoahkkimii oassálaste sápmelaččat maid Norggas ja Ruoŧas.	Taarr da Ruõcc säŠmmla še vuässõŠtte såbbra.
Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat ságastallan Norgga ja Ruoŧa sámedikki ovddasteaddjiiguin sámiide dehalaš áššiid ovddideamis čoahkkinmearrádusaide. ”	LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ võboršeeŠǩǩ liâ saaǥǥstõõllâm Taarr da Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ võboršeeŠǩǩivuiŠm, säŠmmlaid kuulli vääžnai aaŠšši ooudâsviikkmõõžžâst, koid puäŠđet väŠldded sååbbartuŠmmstõõǥǥid. ”
Lea dehalaš, ahte álbmogiidgaskasaš čoahkkimiin iešguđetge riikka sámiide gávdno áigi oktasašdeaivvademiide ja – guorahallamiidda.	lij vääžnai, što meeraikõskksaž såbbrin jeeŠres jânnmi saaŠmid käunnai äiŠǧǧ õhttsažsaaǥǥstõõllmõõžžid da – smiõttmõõžžid.
Sámiid álbmotválljen orgánaid dáfus lea dehalaš leat fárus mearrádusdahkama váibmosis, muđui mii manahat váikkuhanvejolašvuođa ”, Näkkäläjärvi ja Tapiola deattuheaba.	SaaŠmi võboršeǩnallšem orgaan beäŠlnn lij vääžnai leeŠd mieŠldd tuŠmmstõktuâi kõõskâst, muđoi mij mõõntep vaikktemvuäittmõõžžid ”, nääiŠt muŠšttʼte Näkkäläjärvi da Tapiola.
Suoma delegašuvdna artihkal 8(j)-bargojoavkku čoahkkimis: Klemetti Näkkäläjärvi, birasráđđeolmmoš Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola	LääŠddjânnam sääŠmparlameent aartikla 8(j)-tuâjj-joouk såbbrest: Klemetti Näkkäläjärvi, pirrõsduumšeǩ Aulikki Alanen da Nilla Tapiola
Čoahkkimis ovddiduvvui ođđa artihkkala 8(j) čađaheapmi máŋggajahkásaš bargoprográmman.	Såbbrest tuejjiim ođđ alttõssân aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž da tõn alttõõzz jurddân lij, što tõt šõõddči leeŠd määŋgeeŠjj tuâjjprogrammân.
Máŋggajahkásaš bargoprográmma stivre biodiversitehtašiehtadusa čállingotti ja šiehtadusoassebeliid doaimma.	MääŋgeeŠjj tuâjjprogramm jååŠđat biodiversiteettsuåppmõõžž piizarkååŠdd da suåppmõšvuäŠssbeäŠli tuåimmjumuužž.
Čoahkkimis válmmaštallojuvvui strategiija biodiversitehtašiehtadusa artihkkala 10(c) ovttastahttima várás artihkal 8(j)-bargojoavkku bargui.	Såbbrest valmštõŠlleš strategii, biodiversiteettsuåppmõõžž aartikla 10(c) õhtteem diõtt aartikla 8(j)-tuâjj-joouk tuõjju.
Artihkal 10(c) suodjala dábálaš luonddugeavaheami, mii bargo kultuvrralaš vieruid mielde bistevaš láhkai.	Aartikla 10(c) suõŠjjad takainallšem luâđâânnmõõžž, koon ââŠnet kulttuursaž vueŠjji mieŠlddsânji ǩeâllʼjemnalla.
Čoahkkin evttoha, ahte artihkkala 10(c) čađaheami várás čállojuvvojit rávvagat ja ahte álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat dáhkidit suvdilis dábálaš luonddugeavaheami.	Sååbbar oudd alttõõzz, što aartikla 10(c) tuåimmepiijjmõššân tuejjeet vuäŠpstumuš da što meersaž biodiversiteettstrategii tuärjjee ǩeâllʼjem takainallšem luâđâânnmõõžž.
Buot doaimmaid artihkkala 8(j) čađaheami várás galgá válmmaštallat ja ollašuhttit ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ”	Puk tuåim aartikla 8(j) tuåimmepiijjâm diõtt âŠlǧǧe valmštõõllâd da čõõđted õhttsažtuâjast alggmeeraivuiŠm. ”
Dábálaš luonddugeavaheami suodjaleapmi lea dehalaš maid árbevirolaš dieđu suodjaleami dihte.	Takainallšem luâđâânnem suõŠjjumuš lij vääžnai še ääŠrbvuâlaž suõŠjjeem diõtt.
Suomas artihkkala 10(c) suodjalan luonddugeavaheapmi lea sámiid árbevirolaš ealáhusaid suvdilis luonddugeavaheapmi.	LääŠddjânnmest aartikla 10(c) suõŠjjeem luâđâânnmõš lij saaŠmi ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjji ǩeâllʼjem luâđâânnmõš.
Suomas artihkkala 10(c) čađaheapmi lea báhcán fuomášumi haga ja mii boahtit evttohit, ahte Suoma biodiversitehtastrategiijas, mii ođasmahttojuvvo, gieđahallojuvvo sámiid suvdilis luonddugeavaheami dáhkideapmi ”, Näkkäläjärvi muitala.	LääŠddjânnmest aartikla 10(c) tuåimmepiijjmõš lij kuâđđjam lokku vääŠldǩâni da tõŠst uuŠdet alttõs, što oođeem vueŠlnn åårrai LääŠddjânnam biodiversiteettstrategiiast ǩiõttʼtõõlât saaŠmi ǩeâllʼjem luâđâânnem staanmõõžž ”, maainast Näkkäläjärvi.
Bargojoavku gieđahalai maid ođđa árbevirolaš dieđu dili mihtideaddji indikáhtoriid sisdoalu ja ávžžuhii stáhtaid váldit indikáhtoriid jođánit atnui.	Tuâjj-joukk ǩiõttʼtõõli še ođđ ääŠrbvuâlaž teâđ vueŠjj čuõvveei indikaattori siisǩe da auŠǯǯii riikkid väŠldded indikaattor jåŠttlânji tiuddumuŠšše.
Indikáhtorat leat dohkkehuvvon biodiversitehtašiehtadusa oassebeallečoahkkimis (CO10) diibmá.	Indikaattor liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõžž vuäŠssbieŠllsåbbrest (CO10) teimma.
Goalmmát, COP9- čoahkkimis dohkkehuvvon indikáhtor gielalaš máŋggabealatvuođas lea juo anus.	Kuälmad COP9- såbbrest primmum indikaattor, ǩiõllʼlaž määŋgvuõđâst lij juŠn âânnmõõžžâst.
Indikáhtorat gieđahallet eamiálbmogiid árbevirolaš orrun- ja návddašanguovlluid eanageavaheami ja hálddašeami dili sihke árbevirolaš ealáhusaid saji. ”	Indikaattor ǩiõttʼtâŠlle alggmeerai ääŠrbvuâlaž jälstem- da ââŠnnemvuuŠdi mäddâânnmõõžž da vaaldšem vueŠjj di ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjji staattuuzz. ”
Ođđa indikáhtorat leat dehalaččat, vai mii sáhttit čielggadit árbevirolaš dieđu ja dábálaš luonddugeavaheami dili..	Ođđ indikaattor liâ vääžnai, što vueiŠttep čiõŠlǧǧeed ääŠrbvuâlaž teâđ da takainallšem luâđâânnem vueŠjj.
Sámiid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu lea čatnagasas sámegillii ja árbevirolaš ealáhusaide.	SaaŠmi luâđ reeŠǧǧesvuõŠtte kuõskki ääŠrbvuâlaž teâtt lij čõnnsest sääŠm ǩiõŠlle da ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjjid.
Suomas ii leat goit áiggi dási diehtu sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádagas dahje oppa ealáhusaiguin bargiid mearisge.	LääŠddjânnam sääŠmteŠǧǧ lij ooccâm teäggtõõzz sääŠmjieŠllemvueŠjji åårrmõõžž čiõŠlǧǧeem diõtt LääŠddjânnmest.
Suoma sámediggi lea ohcan ruhtadeami sámeealáhusaid dili čielggadeami várás Suomas.	Čiõlǥtõs lij ǩirrlaž, što LääŠddjânnam vuäitt väŠldded indikaattor da tuåimmepiijjâd meeraikõskksaž õõlǥtumuužžeez.
Čielggadus lea hohpolaš, vai Suopma sáhttá váldit atnui indikáhtoriid ja čađahit álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaidis.	Tuäivam, što riikk meâtt jåŠttlânji teäggtõõzz čiõlǥtõõzz raajjmõŠšše.
Sávan, ahte stáhta juolluda jođánit ruhtadeami čielggadusa ráhkadeami várás ” Nilla Tapiola ávžžuha.	Tuäivv Nilla Tapiola.
Suomas artihkkala 8(j):a čađaheami válmmaštallan áššedovdibargojoavku lea guođđán iežas raportta birasministeriijai 7.6.2011. ” Montreal čoahkkimis bođii čielggasin, ahte Suopma lea bálggesčuolli artihkal 8(j) oppalaš čađaheami válmmastallamis.	LääŠddjânnmest aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž valmstõõllâm 䊚štobddituâjj-joukk lij ouddam rapoort pirrõsministeriaaŠje 7.6.2011. ” Montreal såbbrest puõŠđi nåkam 䊚š õlmmsa, što LääŠddjânnam lij ooudâstjooŠtti aartikla 8(j) obbvääldlaž tuåimmepiijjâm valmštõõllmõõžžâst.
Katainen stáhtaráđđehusa ráđđehusprográmma lea čatnašuvvan suodjalit árbevirolaš dieđu.	Kataisen halltõõzz halltõsprograammâst leät čõnnõttum suõŠjjeed ääŠrbvuâlaž teâđaid.
Akwé:Kona rávvagiid leat heivehallan dušše Suomas bárrásiin johttáhuvvon Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis.	Akwé:Kon – vuäŠppõõzzid leät suåvvtum tåŠlǩ LääŠddjânnmest juŠn tuâi vueŠlnn åårrai PääŠnntuõddâr poostaivuuŠd håidd- da ââŠnnemplaan raajjmõõžžâst.
Áššedovdibargojoavkku doaibmabidjoevttohusaid Suoma stáhtii galgá aŋkke ollašuhttit ja doaibmabidju galgá álgit beaktilit Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargun. ”, gáibida ságajođiheaddji Näkkäläjärvi, guhte lea doaibman maid álbmotlaš 8(j)- áššedovdibargojoavkku ságajođiheaddjin.	ÄŠšštobddituâjj-joouk tuåimmepiijjâm-alttõõzz LääŠddjânnam riŠǩǩe, âŠlǧǧe čõõđted da tuåimmepiijjmõš âlgg äŠlǧǧed äŠlššânji LääŠddjânnam riikk da sääŠmteeŠǧǧ õhttsažtuâjain, ”, nääiŠt õõlǥat saaǥǥjååŠđteei Näkkäläjärvi, kååŠtt lij tuåimmjam še meersaž 8(j)- 䊚štobddituâjj-joouk saaǥǥjååŠđteeŠjen.
Lassidieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi	SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi
Lassidieđut čoahkkimis ja dan mearrádusain (eŋgelasgillii):	LââŠsteâđaid såbbrest da tõn tuŠmmstõǥǥin (engglõsǩiõŠlle):
Suoma artihkal 8(j)-siiddut: www.ymparisto.fi/lumonet/8j	LääŠddjânnam aartikla 8(j)-seiddõs: www.ymparisto.fi/lumonet/8j
Sámedikki álgga sámeealáhusaid dili čilgejeaddji čielggadusa ráhkadeamis (suomagillii)	SääŠmteeŠǧǧ alttõs sääŠmjieŠllemvueŠjjid kuõskki čiõŠlǧǧeem čiõŠlǧǧtõõzz raajjmõõžžâst lij (lääddas)