index2.php_option=com_content_task=view_id=540_lang=davvi.html.xml

Sámi gielladahku - bálkkašupmi joavkobearašbeaiveruoktu Miessái	SääŠm ǩiõlltuâjj - cistt joukkpiârpeiŠvvpäiŠǩǩ 2011 Miessja
Sámi gielladahku-bálkkašupmi juhkkojuvvo nuppi geardde ja Sámedikki sámi giellaráđđi lea mieđihan sámi gielladahku – bálkkašumi Eanodaga suohkana joavkobearašbeaiveruoktu Miessái.	SääŠm ǩiõlltuâjj-cistt jueŠjjet nuuŠbb vuâra da SääŠmteeŠǧǧ sääŠmǩiõllsuåvtõs lij miõttâm ǩiõlltuâjj-ciist Enontekiö kååŠdd joukkpiârpeiŠvvpäiŠǩǩ Miessja*.
Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus Suomas.	SääŠm ǩiõlltuâjj-ciistin uuŠdet tobdstõõzz sääŠmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääŠmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlaž tuâjast LääŠddjânnmest.
Sámi gielladahku – bálkkašupmi lea duodji ja diploma.	SääŠm ǩiõlltuâjj-cistt lij sääŠmǩiõtt-tuâjj (duodji) da diplom.
- Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo vátna resurssain ja guhkesáigásaš bargguin sáhttá ollašuhttit dehálaš ja mearkkašahtti lávkkiid ovddidit sámegiela, lohká sámi giellaráđi ságadoalli Erkki Lumisalmi.	- JoukkpiârpeiŠvvpäiŠǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooŠtti čuäŠjteei tõŠst, mõõnnalla uŠcc resuurssivuiŠm da ääiŠj mieŠldd siŠtǩǩes tuâjain vueiŠtet vuäǯǯad äigga kookkas kuõŠddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sääŠmǩiõl ooudâsviikkmõŠšše, särnn sääŠm ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååŠđteei Erkki Lumisalmi.
Sámegiela seailun boahttevaš sohkabuolvvaide lea sámi kultuvrra eallineaktu. Giella lea kultuvrra deháleamos oassi: dat lea sámi kultuvrra váibmu.	SääŠmkulttuur jieŠllem-mäiŠnn lij sääŠmǩiõl seillmõš puõŠtti puõlvvõõǥǥid da ǩiõll lij sääŠmkulttuur vääžnmõs vuäŠss, tõt lij sääŠmkulttuur väimm.
Mánáiguin barggadettiin lea earenoamáš dehálaš geavahit sámegiela systemáhtalaččat, beroškeahttá gievra váldogielas.	PäärnaivuiŠm tuõjstõõllmen lij aaibâs vä䊞nai suŠsttemʼmaatnalla ââŠnned sääŠmǩiõl väŠlddǩiõl raŠvves staattuuzzâst huõlǩâni - Miessi personkåŠdd lij oŠnnstam tän tuâjast ooudâstjooŠttjen, späŠssbââšš Lumisalmi.
– Dán beaiveruovttu bargit leat lihkostuvvan bures ja ovdamearkan midjiide buohkaide, giitala Lumisalmi.	Diplomi Gielladahku | Kielâtaho | Ǩiõlltuâjj | Kieliteko 2011 (PDF)
Bálkkašupmi lea Matleena Fofonoff duodji	Cistt lij Matleena Fofonoff ǩiõtt-tuâjj – duodji
Sámi gielladahku – bálkkašupmi lea duodji, man duojára lea válljen Sámi Duodji rs..	SääŠm ǩiõlltuâjj-cistt sääŠmǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij vaŠlljääm Sámi Duodji ry..
Bálkkašupmi lea veaddeduodji: veaddelihtti (nuortalašgillii vuäŠddčuŠǩǩ), leaibelihtti (nuortalašgillii leiŠbbtiskk) ja sohkarlihtti (nuortalašgillii säähharneŠcc) ja dáid lea duddjon duojár, Matleena Fofonoff Njižžejávrris, Anáris.	Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peäŠcc vueŠddin njõđđum vuäŠddnääŠpp vuäŠddčuŠǩǩ looŠǩǩin, leiŠbbtiskk da säähharneŠcc, da tõi valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff NjeŠǯǯjääuŠrest, Aanrest.
Govas: Sámi gielladahku – bálkkašupmi 2011. Bálkkašumi duddjon duojár Matleena Fofonoff	Snimldõõǥǥâst: SääŠm ǩiõlltuâjj-cistt 2011, koon valmšteeŠjen lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff.
Sámedikki vuođustusat	SääŠmteeŠǧǧ vuâđ
Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dan áiggis Miessi lea dikšon sullii 40 máná.	JoukkpiârpeiŠvvpäiŠǩǩ Miessi lij tuåimmjam Enontekiöst 10 eeŠǩǩed da tõn äiŠǧǧen Miessi lij håiddam eeŠjji mieŠldd âlddsin 40 sääŠmpäŠrnned.
Eanodaga suohkan gullá sámiid ruovttuguvlui ja suohkana sámegielat álbmot lea unnitlogus.	Enontekiö kåŠdd kooll sääŠm dommvoudda da kååŠddest sääŠmǩiõllsaž narod lij uŠccen minoritettneǩǩen.
Sámedikki mielas árbediehtu lea buot nannoseamos dalle, go dat lea rivttes giella- ja kulturbirrasis.	SääŠmteeŠǧǧ miõlâst sääŠm äŠrbbteâtt lij raŠvves teŠl, ko tõt lij kulttuursaž da ǩiõllʼlaž õhttvuõđâst.
Máŋggabealat ja geabbilis sámegiela ja – kultuvrra máhtuin leat ollašuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat.	SääŠmǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsaž da lueŠǯǯjeei silttumuužžin leät čõõđtum puki sääŠmpääŠrnai ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđid.
Sámegielaid boahttevuođa nannema dihte lea dehálaš ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja dat vuođđuduvvá sámeárvvuide.	SääŠmǩiõli puõŠttiääiŠj staanumuŠšše lij vääžnai, što sääŠmpäärna vuäŠǯǯe sääŠmǩiõllsaž peiŠvvhååid da peiŠvvhåidd vuâđđââvv sääŠmkulttuur äärvid.
Miessi bearašbeaivedivššus dikšogiella lea sámegiella ja bargiid eatnigiella lea sámegiella.	Miessi håiddǩiõllân lij sääŠmǩiõll da håiddpersonkååŠdd jieŠnnǩiõll lij sääŠmǩiõll.
Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Eanodaga suohkana buoridit ja ovddidit sámegiela sajádaga suohkana iešguđege suorggis, ja maiddái eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat fálaldagaid.	LââŠssteâđaid: ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen. teŠl 010 839 3111, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.