index2.php_option=com_content_task=view_id=561_lang=davvi.html.xml

Klemetti Näkkäläjärvi joatká Sámedikki ságajođiheaddjin	Klemetti Näkkäläjärvi juätkk SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei
Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, joatká sámedikki ságajođiheaddjin aiddo álgán válgabaji.	Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, juätkk sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteeŠjen õiŠdde älggam vaalpââi ääiŠj.
Válgabadji joatkkašuvvá jagi 2015 loahpa rádjái.	VaalpââŠjj juätkkai eeŠjj 2015 loopp räjja.
Näkkäläjärvi válljejuvvui ságajođiheaddjin jienaiguin 12-9.	Näkkäläjärvi vaŠlljeeš saaǥǥjååŠđteeŠjen jiõnin 12–9.
Vuosteevttohassan lei nuortalaš Tiina Sanila-Aikio.	Tän vaalpââi ǩeâštʼteei võboršeŠǩǩen leäi nuõrttsäŠmmlaž Tiina Sanila-Aikio.
Sámedikki vuosttaš dievasčoahkkin ordnejuvvui Anáris gaskavahku 15.2. sámekulturguovddáš Sajosa ođđa parlameantasále Soljjus.	SääŠmteeŠǧǧ vuõssmõs tiuddsåbbar õŠnneš Aanrest seärad 15.2. sääŠmkultturkõõskõõzz Sajoozz ođđ parlamenttlõnnj Soljust.
Sámedikki boarráseamos lahttu, nuortalaš Tauno Haltta rabai sámedikki válgabaji vuosttaš dievasčoahkkima.	SääŠmteeŠǧǧ ââŠjjes beäŠlnn puärrsõmâš vuässlaž, nuõrttsäŠmmlaž Tauno Haltta ääŠvii sääŠmteeŠǧǧ vaalpââi vuõssmõs tiuddsåbbar.
Son deattuhii rahpanságastis earenoamážit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid Suoma sámedikki vuogádagas.	Son muštʼtii ääŠveem mainnsest sääŠmnuõri vaikktemvuäittmõõžžid LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧest.
- Nuoraidráđi vuođđudeapmi sámediggái buvttii midjiide stuorra ovddasvástádusa, gávnnahii Haltta.	– Nuõrisuåvtõõzz vuâđđumuš sääŠmtegga puuŠti miŠjjid väŠǯǯlõs da vääžnai tuâi, säärnai Haltta.
Son muitalii vuordit sámedikki boahttevaš doaimmain earenoamážit oktavuođa doallama sámiid árgabeaivái ja aktiivvalaš barggu áitatvulos sámi kultuvrra, sámegielaid ja sámiid kulturiešráđđema nannema ovdii.	Son säärnai, što vuârdd sääŠmteeŠǧǧ puõŠttiääiŠj tuåimmjumuužžâst jeäŠrben õhttvuõđ sääŠm aŠrǧǧe da oddel tuåimmjumuužž vaarvuâlaž sääŠm kulttuur, sääŠmǩiõl da saaŠmi kulttur-jiõččvaaldšem nââneem diõtt.
- Stuorámus hástalus dán válgabaji áigge lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša 169 ratifiseren, mii lea mielde maiddái Katainen ráđđehusa prográmmas, gávnnahii Haltta.	– Mij šuurmõs da vääžnmõs tuâjj tän vaalpââŠjest lij meeraikõskksaž tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõžž 169 radifiimõš, kååŠtt siiŠskââtt še Kataisen halltõõzz prograŠmme, säärnai Haltta.
Govain sámedikki ságajođiheaddjin válgabadjái 2012-2015 válljejuvvon Juvvá Lemet ja ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio.	Kaartin sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteŠjen vaalpâjja 2012–2015 vaŠlljuum Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet da saaǥǥjååŠđtemǩeâštast nuŠbben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio.
Ságajođiheaddjin ođđa válgabadjái válljejuvvon Klemetti Näkkäläjärvi deattuhii giittosságastis, ahte sámediggi galgá guldalit barggustis sámiálbmoga jiena.	SaaǥǥjååŠđteeŠjen ođđ vaalpâjja vaŠlljuum Klemetti Näkkäläjärvi mušttʼtii späŠssbõõššâm-mainnsest sääŠmnarood kuullmõõžž sääŠmteeŠǧǧ tuâjast.
- Atnit árvvus rabasvuođa ja nuppiideamet.	– ÂâŠnnep äärvast vuõiggmiõllsažvuõđ da ääŠrv ouddmõõžž kueiŠm kueiŠmseen.
Ovttamielalašvuođa gávdnan earenoamážit stuorámus politihkalaš áššiin lea dehálaš, gávnnahii Näkkäläjärvi.	ʼõutmiõllsažvuõđ kaunnmõš aainâs šuurmõs potitiikklaž kõõččmõõžžin lij vääžnai 䊚š, nuŠtt miŠjjid ko mij meeraid, säärnai Näkkäläjärvi.
Son maid deattuhii sámi nuoraidráđi mearkkašumi ja áidnalunddotvuođa sámedikki barggus.	Son mušttʼtii veâl sääŠm nuõrisuåvtõõzz miârkktõõzz da oŠdinakaivuõđ sääŠmteeŠǧǧ tuâjast.
- Mii galgat leahkit ovdamearkkat ovttasbarggus ja nuppiideamet gudnejahttimis nuoraide.	– MeeŠst âlgg uŠvdded nuõrid šiõǥǥ ouddmiârkk õhttsažtuâjast da muŠšttʼted ciist ouddmõš še kueiŠm kueimma.
- Kriitalaš ságastallan lea maid dehálaš, nugo maiddái iešguđetlágán miellaguottuid ovdanbuktin ja dohkkeheapmi.	– TuŠmmjeeŠes saaǥǥstõõllmõš lij še vääžnai, seämmanalla ko määŋgnallšem väimmjurddji ouŠdde pohttmõš da priimmʼmõš.
Näkkäläjärvi deattuhii maid árbevirolaš dieđu, árbevirolaš ealáhusaid ja ráđđádallanmuttus leahkki davviriikkalaš sámesoahpámuša mearkkašumi.	Näkkäläjärvi mušttʼtii še ääŠrbvuâlaž teâđ, ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjji da saaǥǥstõõllâm rääŠjest åårrai tâŠvvjânnmlaž sääŠmsuåppâm miârkkšõõvvmõžž.
Soahpámušráđđádallamat joatkkašuvvet vel dán válgaáigodaga.	Suåppâmsaaǥǥstõõllmõõžž juätkkje veâl ååŠn älggam ođđ vaalpââi ääiŠj.
Näkkäläjärvi almmuhii giittosságastis, ahte ii áiggo šat gilvalit sámedikki ságajođiheaddji báikkis boahtte válgabajis.	Näkkäläjärvi puuŠti õlmmsa späŠssbõõššâm-mainnsest, što ij juuŠrd äŠlǧǧed teänab puõŠtti vaalpââŠjest sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteeŠjen.
- Iskkan dán válgabaji áigge ovddidit sámeáššiid nu bures go vejolaš ja dan maŋŋá guođđit ságadoalli barggu nuorabuidda.	– Ǩiõččlõõđam tän vaalpââŠjest viikkâd ooudâs sääŠmaaŠššid nuŠtt puârast ko vuäitam, mâŋŋa tän kuâđam tuâi nuõrab oummid.
Stuorámus dán válgabadjái ásahuvvon ulbmiliin mis lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša ratifiseren ja dasa laktáseaddji dárbbašlaš láhkarievdademiid áigái oažžun, dajai Näkkäläjärvi.	Šuurmõs tän vaalpâjja pijjum täävtõõzzin lij meeraikõskksaž tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõžž radifiimõš da vääžnai lääŠǩǩmuttsi äiggavuäǯǯmõš, säärnai Näkkäläjärvi.
- Doaivvun, ahte mii sámedikki bealis bastit ovdanbuktit iežamet oainnuid dáin áššiin nu čielgasit ja vuđolaččat, ahte Suopma viimmat ratifisere soahpámuša.	– Tuäivam, što mij sääŠmteeŠǧǧest pâŠsttep čuäŠjtet jiijjân vuäinlmen täid aaŠššid nuŠtt puârast da tärkka, što LääŠddjânnam mââimõõzzâst radifiiad suåppmõõžž.
Ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio sávvá, ahte ovddit válgabadjái mihtilmas guovtti jovkui juohkášuvvan ii boađášii váivvidit dál álggahuvvon válgabaji barggu.	SaaǥǥjååŠđtemǩeâštast nuŠbben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio tuäivv, što mõõnni vaalpâjja luânddnallšem kueiŠt årra juâkkõõttmõš ij puäŠđči heâmmeed ååŠn älggam vaalpââi tuâi.
- Duođaid sávan, ahte ovttasbargovuoigŋa sámedikkis nanosmuvvá dál, gávnnaha Sanila-Aikio.	– Tuõttä䊚šest haaŠlääm, što õhttsažtuâjjtobddmõš da juŠrddemvueŠǩǩ sääŠmteeŠǧǧest nâânast pueŠrab årra, maainsti Sanila-Aikio.