index2.php_option=com_content_task=view_id=645_lang=davvi.html.xml

Sámediggi oaččui riikkaidgaskasaš dovddastusa SääŠmteŠǧǧ vuâǯǯai meeraikõskksaž tobdstõõzz Sámedikki ja Meahciráđđehusa giite bálggesčuolli barggus Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami várás. SääŠmteŠǧǧ da MeäŠcchalltõs vuõǯǯu späŠssbõõžžid oudduŠrddeei tuâjast, kååŠtt leäi Akwé: Kon – vuäŠppõõzzi suåvvtumuš. Sámediggi, birasministeriija ja Meahciráđđehus ortnejedje 17.10 siidodáhpáhusa biodiversitehtasoahpamuša 11. oassebeallečoahkkimis Hyderabadis, Indias. SääŠmteŠǧǧ, pirrõsministeria da meäŠcchalltõs re䊚še 17.10 kuâŋŋprograamm biodiversiteettsuåppmõõžž 11. vuäŠssbieŠllsåbbrest Hyderabadist, Intiast. Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvojedje Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmi Suomas Bátneduottara meahcceguovllu dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis. Såbbrest puŠhtte õlmmsa: Akwé: Kon – vuäŠppõõzzi suåvvtumuužž LääŠddjânnmest PääŠnntuõddâr poostaivuuŠd håidd- da ââŠnnemplaan raajjmõõžžâst. Suopma lea vuosttas riika, mii lea heivehan jagi 2004 biodiversitehtasoahpamuša 7 oassebeallečoahkkimis dohkkehuvvon rávvagiid. LääŠddjânnam lij vuõssmõs riikk, kååŠtt lij suåvvtam eeŠjjest 2004 biodiversiteettsuåppmõõžž 11. vuäŠssbieŠllsåbbrest primmum vuäŠppõõzzid. Eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagiid ulbmilin lea dorvvastit luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma sihke eamiálbmotkultuvra luonddugaskavuođa ja árbedieđu seailuma. PääŠkktem Akwé: Kon – vuäŠppõõzzi jurddân lij staanâd luâđ jeeŠresnallšemvuõđ seillmõš da alggmeerkulttuur luâttkõskkvuõđ da ääŠrbvuâlaž teâđ seillmõš. Akwé: Kon – rávvagat fállet vuogi, mainna sámiid oassálastima fidnuid ja plánaid válmmaštallamii, váikkuhusaid árvvoštallamii ja mearrádusdáhkamii sáhttá sihkkarastit. Akwé: Kon – vuäŠppõõzz taŠrjjee mõõntõõllâmvueŠjj, mäŠhtt saaŠmi vuässõõttmõš haŠŋǩǩõõzzi da plaani valmštõõllmõŠšše, vaikktemärvtõõllmõŠšše da tuŠmmjemtuõjju vueiŠtet staanâd. Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis válmmaštallojuvvui birasministeriija ásahan álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku barggus. Akwé: Kon – vuäŠppõõzzi suåvvtumuužži mieŠldd valmštõŠlleš PääŠnntuõddâr poostaivuuŠd håidd- da ââŠnnemplaan raajjmõõžž, kååŠtt leäi pirrõsministeria pijjum meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk tuâi vueŠlnn. Sámedikki ovddastii siidodáhpáhusas láhkačálli Aimo Guttorm. SääŠmteeŠǧǧ võboršeŠǩǩen kuâŋŋprograammâst leäi lääŠǩǩpiizar Aimo Guttorm. Guttorm buvttii ságastis ovdan, ahte " Suoma sámediggi doallá Bátenduottara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallama oktavuođas ollašuhtton Akwé: Kon - proseassa dehalažžan sámiid vuoigatvuođadili ollašuvvama dáfus. " Guttorm puuŠti saaǥǥstõõllâm poodd ouŠdde tõn, što " LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ mieŠldd PääŠnntuõddâr håidd- da ââŠnnemplaan valmštõõllâm õhttvuõđâst, juŠn čõõđ vikkum Akwé: Kon – prosess lij vääžnai saaŠmi vuõiggâdvuõttstaattuuzz teâuddjumuužžâst. Akwé: Kon – rávvagiid heiveheami lea válmmaštallan Meahciráđđehusa ja sámedikki vuođđudan oktasaš bargojoavku, masa sámediggi lea namahan lahtuid. Akwé: Kon – vuäŠppõõzzi suåvvtumuužž liâ valmštõõllâm MeäŠcchalltõõzz da sääŠmteeŠǧǧ nõõmtum õhttsaž tuâjj-joouk, koozz sääŠmteŠǧǧ lij nõõmtam vuäŠsslaid. Bargojoavkku lahtut leat árbedieđu hálddašeaddjit ja bargojoavkkus leat ovddastuvvon iešguđet ahkejoavkkut ja sohkabealit sihke guovllu bálgosiid boazoisidat. Tuâjj-joouk vuäŠssla liâ ääŠrbvuâlaž teâđ vuäŠmsteei da tuâjj-jooukâst liâ še jeeŠres puõlvvõõǥǥ da sooǥǥbeäŠl di vuuŠd paalǥâskooŠddi puäʒʒeeŠžžed. Bargojoavkku ságajođiheaddjin lea doaibman sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto. Tuâjj-joouk saaǥǥjååŠđteeŠjen lij tuåimmjam sääŠmteeŠǧǧ II vääŠrrsaaǥǥjååŠđteei Heikki Paltto. " Rávvagat vulget das, ahte eamiálbmoga ovddasteaddjit váldojuvvojit plánemii mielde aivve álggu rájes, ii easka dallego bargu lea juo ovdánan guhkás. " VuäŠppõõzz vueŠlǧǧe tõŠst, što alggmeer võboršeeŠǩǩ vääŠldet mieŠldd plaanumuŠšše juŠn tuâi aalǥâst, jeät emansa teŠl ko tuâjj lij juŠn alttuum da ouddnam. Lea aivve eará ášši bargat barggu ovttas ságástallamin go bivdit kommeanttaid juo oktii čállojuvvon veršuvdnii ", deattuha siidodáhpáhusas hállan sierraplánejeaddji Sanna-Kaisa Juvonen Meahciráđđehusa luonddubálvalusain. " Lij aivv jeeŠres 䊚š tueŠjjeed tuâi õhttsažtuâjast saaǥǥstõõleeŠl, ko raukkâd ceâlklmid juŠn õŠhttest ǩeeŠrjtum suâvlma ", mušttʼtad kuâŋŋprograammâst maainstam spesialplaaneei Sanna-Kaisa Juvonen MeäŠcchalltõõzz luâttkääzzkõõzzi beäŠlnn. " Bargovuohki leamašan jierpmálaš buot oassebeliide, ja doaimmai duođaid bures. " TuâjjvueŠǩǩ lij leämmaž pukid vuäŠsspeäŠlid läädnai da tuåimmji puârast. " " Meahciráđđehus áigu dieđusge geavahit dán bargovuogi maiddái dás duohko ", Sanna-Kaisa Juvonen lohpida. " MeäŠcchalltõs tuŠmmai ââŠnned tän tuâjjvueŠjj še puõttiääiŠjest ", låppad Sanna-Kaisa Juvonen. Álbmotlaš biodiversitehtabargojoavkku lahttu sámedikki sáđajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi lea duđavaš Suoma sámedikki ožžon dovddastussii. ” Meersaž biodiversiteett-tuâjj-joouk vuäŠsslaž, sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi lij miõlstes LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ vuõǯǯum tobdstõŠsse.”LeäŠp tuejjääm tuõđi jiânnai tuâi meersaž da še meeraikõskksaž aartikla 8(j) tuåimmapiijjâm diõtt da teâđast vuõǯǯum tobdstõs paakkad. Leat bargan duođaid olu álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččatge artihkkala 8(j) doibmiibidjama várás ja áinnas dovddastus, man oaččuimet ligge. OoudâstjooŠtti tuâi mieŠldd puäŠtte še vaŠsttõõzz da tuâi liâ jiânnai saaŠmi ääŠrbvuâlaž teâđ suõŠjjumuužžâst LääŠddjânnmest ”, tuŠmmai saaǥǥjååŠđteei. Bálggesčuolli rolla buktá maiddái vástu ja bargu lea velá olu ovddabealde sámiid árbedieđu suodjaleami várás Suomas ”, ságajođiheaddji árvala. Riikksuåvtõs preemm čâhčča vuâđđjuurdtuŠmmstõõǥǥ meersaž biodiversiteettstrategiijan eeŠjj 2012 räjja. ” Stahtarađđi dohkkeha čakčat vuođđojurddamearrádusa álbmotlaš biodiversitehtastrategiijan jahkái 2012. ” Sámediggi vuordá biodiversitehtastrategiijas ja erenoamažit dan doibmiibidjamis olu. SääŠmteŠǧǧ vuârdd biodiversiteettstrategiijast da jeäŠrben tõn tuåimmapiijjmõõžžâst jiânnai. Vuordit, ahte Suopma ollašuhttá álbmogiidgaskasaš báktečuollin álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku laohpparaportta evttohan doaibmabijuid ”, Näkkäläjärvi deattuha. VueŠrttep, što LääŠddjânnam čõõđat meeraikõskksaž ooudâstjooŠttjen meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk lopprapoort eŠtǩǩeem tuåimmtuâjaid ”, Näkkäläjärvi mušttʼtii. Birasministeriija COP11-siiddut Pirrõsministeria COP11-seiddõs