index2.php_option=com_content_task=view_id=838_lang=davvi.html.xml

Eanodaga ja Soađegili nuorat vulget riikaviidosaš dánsundáhpáhussii	Enontekiö da SuäŠđjel nuõr vueŠlǥǥe väŠ lddkååddlaž taŠnsspoŠdde
Showdánsunjoavku Eanodaga powerdancers ja moderna álbmotdánsunjoavku Jutatokka Soađegilis ovddastit sámenuoraid riikaviidosaš	Showtanssjoukk Eanodaga powerdancers da modeern meertaansid taŠnssjeei Jutatokka SuäŠđjlest võborkâŠstte sääŠmnuõrid Tampere gåårdest ǩieŠssmannust riâššmõõžžâst åårrai väŠlddkååddlaž
– dáhpáhusas, mii ordnejuvvo Tampere – gávpogis geassemánus.	– pooddâst.
Sámenuoraid ovddasteaddjit válljejuvvojedje Soađegilis ordnejuvvon sámenuoraid dáiddadáhpáhusas.	SääŠmnuõri võboršeeŠǩǩid vaŠlljeeš SuäŠđjlest riõššum sääŠmnuõri čeäŠppvuõđpeeiŠvest.
Dánsungilvvus bálkášuvvojedje lassin Giehtaruohttasa mánáid friija dánssa joavku ja káregasnjárgalaš hiphop – joavku Gangstajuŋkkát.	Tanssǩeâštast ciŠsttješ lââŠssen Käsivarsi siid nuõri friij taans joouk da Karigasnjaarǥâst hiphop – joukk Gangstajuŋkkát.
) Guovdageainnus ja dánsunoahpaheaddji Merja Leinonen Soađegilis.	SääŠmnuõri čeäŠppvuõđpeeiŠv ärvstõõlljen tuåimmje zumbafitness oŠhhjeei Bigga Aikio (video) Koutokeinost da tanssuŠčteeŠl Merja Leinonen SuäŠđjlest.
Duopmárat giittiiga Eanodaga powerdancers – joavkku bures válmmaštallojuvvon dánsunčájáhusas, mii oaččui gehččiid fárrui.	ÄvstõõllâmluŠvddkåŠdd ǩeeiŠtai Eanodaga powerdancers – joouk puârast valmštõllum čuäŠjtõõzzâst, kååŠtt vaaŠldi ǩiiččeeŠjid mieŠldd.
Koreografia lei máŋggabealálaš ja earenoamážit Sámi leavga, mii šattai dánssa loahpas dánsuid biktasiin, oaččui giitosiid.	Koreografia leäi määŋgpeällsaž da jeäŠrben taŠnssjeeŠji pihttsin looppâst šõddâm sääŠmlipp vuâǯǯai späŠssbõõžžid.
Dánssa lei bagadan Rosa Pietikäinen ja das dánso Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Kristen Anne Ruotsala, Petra Ikonen ja Sofia Kallionlähde.	ČuäŠjtõõzz leäi oŠhhjääm Rosa Pietikäinen da tõŠst taŠnssje Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
Soađegili Jutatokka (govas vulobealde) dánssa namma lei Boazu.	SuäŠđjelneeŠǩǩi Jutatokka – joukk čuäŠjti ǩeâštast taans, koon nõmm leäi Boazu (poro).
Čájáhus oaččui giitosiid buori ritmmas, njuovžilis lihkádusain ja mágihkalaš dovddus.	ČuäŠjtõõzz späŠssbõŠšše šiõǥǥ musiikkâst da feertak liikkumuužžâst da loomminallšem toobdlmest.
Dánsa govvidii duopmáriid mielas bures bohcco dakkárin go dat lea okto ja ealu siste.	Tanss sueiŠmkrõõsti ärvvstõõllji miõlâst puârast puõccu, kååŠtt leäi õhttu da čiõkkrest.
Lassegiitosiid ožžo persovnnalaš vuogis atnit vuoddagiid čájáhusas.	LââŠss-späŠssbõõžžid vuåǯǯu vuõddji âânnmõõžžâst, kook leŠjje čuäŠjtõõžžâst pihttsen.
Dánssa lei bagádallan Riina Lindberg ja das dánso Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski.	ČuäŠjtõõzz leäi oŠhjjääm Riina Lindberg da tõŠst taŠnssje Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala da Laura Kaaretkoski.
Gudnemáinnašumi ja stipeandda ožžon Giehtaruohttasa mánát – joavkku (govva vulobealde) lei bagadallan Gárasavvona skuvlla oahpaheaddji Taina Syväjärvi.	Cisttpeäggtõõzz da stipeeŠnd vuäǯǯam Giehtaruohttasa mánát (Käsivarren päärna) – joouk leäi oŠhhjääm Karesuvanto škooul uŠčteeŠl Taina Syväjärvi.
Čájáhusas lei fárta ja mokta ja sámi kultuvra lei oidnosis.	ČuäŠjtõõzzâst leäi hääŠsǩâŠttem miõll da tõŠst pueŠđi õlmmsa sääŠm kulttur.
Dasa lassin joavku oaččui buori oktavuođa gehččiiguin.	LââŠssen jooukâst leäi šiõǥǥ õhttvuõtt ǩiiččeeŠjid da čuäŠjtõs leäi puârast hääŠsǩõtti.
Gudnemáinnašumi ja stipeandda oaččui maid káregasnjárgalaš nuoraid Gangstajuŋkkát hiphop-joavku dánssain Trift Shop.	Cisttpeäggtõõzz da stipeeŠnd vuâǯǯai še Karigasnjaarǥâst nuõri Gangstajunkkát hiphop-joukk. čuäŠjtõõzzineez Trift Shop.
Dánssa lei bagadallan Ville Köngäs, dat movttiidahtii gehččiid, das lei buorre ritma, soai dánsuiga bures oktii ja koreografia lei buorre.	ČuäŠjtõõzz leäi oŠhhjääm Ville Köngäs, tõt vuâǯǯai ǩiiččeeŠjid loŋŋned mieŠldd, taŠnssjeeŠjin leäi šiõǥǥ hooddlaž musiikk mieŠldd taŠnssjumuš da koreografia leäi šiõttlânji väŠǯǯlõs.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui vuosttaš geardde Soađegili girkosiiddas.	SääŠmnuõri čeäŠppvuõđpeeiŠv rieŠššeš vuõssmõs vuâra SuäŠđjel ceerkavsiidâst.
Dáhpáhus gullá oassin riikaviidosaš	Podd kooll väŠlddkååddliŠžže
– dáhpáhussii ja dan váldoordnejeaddjin doaibmá sámediggi.	– poŠdde da tõn väŠlddriâššjen tuåimmai sääŠmteŠǧǧ.
Soađegili dáhpáhussii oassálaste oktiibuot badjel 400 olbmo ja gilvui oassálaste 12 dánsunjoavkku.	SuäŠđjel poŠdde vuässõŠtte õhttseŠžže pâŠjjel 400 oummud da ǩiõšttu vuäŠssõŠtte 12 tanssjoukkâd.
Jagi 2015 sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Ohcejogas ja dan riikaviidosaš temán lea musihkká.	EeŠjj 2015 sääŠmnuõri čeäŠppvuõđpeiŠvv riâžžât Uccjooǥǥâst da tõn väŠlddkååddlaž teemmen lij musikk.
Sápmelaš temás dieđihuvvo maŋŋelis.	SääŠm palddlõsteemmest teâđtet mâŠŋŋlubust.
Soađegili dáhpáhusa oassin lei maid govvagilvu, man bálkášumit juhkkojuvvojit skuvllaid giđđafeasttain.	SuäŠđjel čeäŠppvuõđpeivva kuulli karttǩeâst ciistid jueŠjjet škoouli ǩiđđprä䊞nǩest.