index2.php_option=com_content_task=view_id=933_lang=davvi.html.xml
Nuoraidráđđái Nuorra doaibmi – dovddastus
Nuõrisuåvtõʹsse Nuõrr tuåimmjeei – tobdstõs
Suoma Nuoraidovttasbargu - Allianssi ry mieđihii nuoraidbarggu vahkus 29.9. - 5.10. čiežanuppelot Nuorra doaibmi - dovddastusa doaibmiide ja fidnuide miehtá Suoma.
- tobdstõõzz tuåimmjeeʹjid da haʹŋǩǩõõzzid jeeʹres beäʹlnn Lääʹddjânnam.
Okta dovddastusa oažžuin lea sámedikki nuoraidráđđi.
ʼhtt tobdstõõzz vuäǯǯai lij sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs.
Nuorra doaibmi - dovddastus lea dárkkuhuvvon giitosin ja doarjjan nuorra doaibmiide ja sin fidnuide ja maiddái iežaset doaimmain nuoraid sajádaga ja sin doaimmaid ovddidan rávesolbmuide.
Nuõrr - tuåimmjeei tobdstõs lij jurddum späʹssbõõššâm da smeʼllkâʹttem diõtt nuõrr tuåimmjeeʼjid da sij haʹŋǩǩõõzzid da tuåimmjumuužžineez nuõri staattuuzz da sij tuåimmjumuužžes ooudâsviikkâm vuõrâsoummuid.
Nuorra doaibmi - dovddastusat juhkkojit Nuoraidbarggu boahttevuohtafoorumas Helssegis 22.10.2014.
Nuõrr tuåimmjeei - tobdstõõzz jueʼjjet Nuõrituâi pueʼttiääiʼjfooruummest Heʹlssnest 22.10. 2014.
Allianssi juohkán dovddastusa vuođustusat:
Allianss juâkkam tobdstõõzz vuâđđõõttmõõžž:
Sámenuoraid váikkuheami stuorra lávki váldui jagi 2011, go sámedikkis mearriduvvui vuođđuduvvot nuoraidráđđi.
Sääʹmnuõri vaikktumuužž jõnn lääuʼǩ vaʼlddeš eeʼjjest 2011, ko sääʼmmteeʼǧǧest tuʼmmješ vuâđđeed nuõrisuåvtõõzz.
Sámedikki nuoraidráđi 15-25-jahkásaš lahtut válmmaštallet daid sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz 15-25-âkksa vuäzzla valmštâʼlle tõid sääʼmteeʼǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jeeʹres peäʼlestväʼlddmõõžžid, kook kueʼsǩǩe sääʼmnuõrid leʼbe sääʹmnuõri jieʼllemåårrmõõžžid.
Nuoraidráđđi ovddida sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja maiddái nanne sámenuoraid gullama sámekultuvrai.
Nuõrisuåvtõs veekk ooudâs sääʹmnuõri ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid pirr Lääʹddjânnam di ravvad sääʹmnuõri koʹlljemvuõđ sääʹmkulttuuʹre.
Nuoraidráđi bokte sámenuoraide lea addojuvvon erenomáš kanála váikkuhit iežaset áššiide.
Nuõrisuåvtõõzz mieʹldd sääʹmnuõrid lij uvddum šiõǥǥ linnj vaikkted aaʹššid.
Sámedikki nuoraidráđis lea maiddái erenomáš áidnalunddot sajádat, dasgo dan lahtuin lea hállan- ja mieldeorrunvuoigatvuohta sámedikki dievasčoahkkimis.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzzâst lij še aaibâs jiijjâsnallšem staattus, tõn diõtt vuäzzlain lij särnnam- da mieʹlddåårramvuõiggâdvuõtt sääʹmteeʹǧǧ takaisåbbrest.
Sámedikki nuoraidráđđi lea álggahan dán jage Ofelaš-doaimma.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij alttääm taʼnni Ofelaš-tuåimmjumuužž.
Fidnus juhkko diehtu sápmelašvuođas nuoraid bokte nuoraide.
Haʹŋǩǩõõzzâst jueʹjjet teâđ sääʹmvuõđâst nuõrin nuõrid.
" Sámediggi lea bargan guhká sámenuoraid sajádaga ovddideami dihtii ja dát lea duođaige fiinna dovddastus sámenuoraide ja sámedikki nuoraidráđđái.
" Sääʹmteʹǧǧ lij tuejjääm kookkas kuõddi väimmsõs tuâi sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkmõžžân da tät lij tuõđi šiõǥǥ tobdstõs sääʹmnuõrid da sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹsse.
Lea duo đaige fiinna, ahte nuoraidráđi bargu lea ožžon álbmotlaš dovddastusa ja lean bálkkašumis čeavlái.
Lij tuõđi šiõǥǥ, što nuõrisuåvtõõzz tuâjj lij vuäǯǯam meersaž tobdstõõzz da leäm ciist â st kuärǥast.
Sámenuorat gártet deaividit hirbmat olu hástalusaid modearna servodagas ja nuoraidráđđi lea duođaige dárbbašlaš, vuoi nuoraid jietna, fuolat ja evttohusat bohtet gullojuvvot.
Sääʹmnuõr jouʹdde tobddâd jiânnai ääiʼj puʹhttem õõlǥtumuužžid tän modeernam õhttsažkååʹddest da nuõrisuåvtõs lij tuõđi taarblaž, što nuõri jiõnn, huõl da eʼtǩǩõõzz puäʼtte kuullâmnalla.
Dás lea buorre joatkit ovddosguvlui ja ovddidit doaimma ain viidásabbot sámenuoraid sajádaga ovddideami várás sámeservodagas ja suopmelaš servodagas. "
Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed ooudårra da viikkâd ooudâs tuåimmjumuužž sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkâm diõtt sääʼmõhttsažkååʹddest da lääʹdd õhttsažkååʹddest. "
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi maainast.
Nuoraidráđi ságajođiheaddji Niila Rahko lea dovddastusas ilolaš:
Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Niila Rahko lij tobdstõõzzâst kuärǥast:
" Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin lean ilolaš ja lihkolaš bálkkašumis.
" Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz saa ǥǥ jååʹđteeʹjen leäm räämmast da leklvaž ciistâst.
Sámedikki nuoraidráđđi lea vel hirbmat nuorra nuoraidorgána, man doaibmanbiras lea viiddis.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij veâl eža nuõrr nuõriorgan, koon tuåimmjem vuʹvdd lij šurr.
Min doaibma ii livčče vejolaš almmá sámedikki doarjaga haga dálá viidodagas.
Mij tuåimmjumuš ij leʹčči vuäittmõõžžâst sääʼmteeʼǧǧ tuärjjeemtää tän poddsaž vueʹjjest.
Háliidange giitit sámedikki sin bargan guhkálaš barggus sámenuoraid sajádaga buorideami várás.
Täättam späʹssbõõššâd sääʹmteeʹǧǧ sij tuejjeem kookkas kuõddi väimmsõs tuâjast sääʹmnuõri staattuuzz pueʹreem diõtt.
Háliidan maiddái giitit ovddit nuorra doaibmiid geat leamaš ovddideamen nuoraidráđi ja ráhkadeamen doaibmandili mas lea somá bargat.
Täättam päʹssbõõššâd äiggsab tuåimmjeeʹjid kook liâ leämmaž raajjmen nuõrisuåvtõõzz da juʹrddemvueʹjj koʼst lij šiõttâl tuåimmjed.
Bálkkašupmi addá nuoraidráđđái nana álbmotlaš dovddastusa, mii lea dehalaš go doibmejuvvo viidát nuoraiguin.
Cistt oudd nuõrisuåvtõʹsse raavâs meersaž tobdstõõzz, kååʹtt lij vääžnai ko tuåimmjet tõn veeidasvuõđâst nuõrivuiʼm.
Sámedikki nuoraidráđi bargun lea ovddidit, ovddastit ja gohcit sámenuoraid vuoigatvuođaid, sihke sámeguovllus ja dan olggobealde.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd, eeʹttkâʹstted da praavâd sääʹm nuõri vuõiggâdvuõđid, nuʼtt sääʹmvuuʹdest ko tõn åålǥbeäʹlnn.
Hástalusat barggus leat olu, eandalitge go eallit nuppástusaid siste ođđa ođastusaid dihtii, mat leat válmmaštallama vuolde ja vurdet dohkkeheami.
Tuâjast liâ ääiʹj puʹhttem õõlǥtumuužž jiânnai, aainâs ååʹn ko jieʹllep moordõspoodd ođđ valmštem vueʹlnn åårrai da oođumuužži priimmʼmõõžžid vueʹrddmen.
ILO-169 soahpamuša ratifiserema dehalašvuohta deattuhuvvá nuoraid gaskavuođas, dasgo dat guoskkaha juohke sámenuora olles loahppaeallima.
Ilo-169 suåppmõõžž ratifiâʼsttmõõžž vääžnaivuõtt lââʹzzat vaikktõõzz nuõri kõskkvuõđâst, tõn diõtt tõt kuâskk juâkksaid sääʼmnuõrid obb loppjieʼllem.
Nuppe dáfus soahpamuš maiddái mearrida kultuvrra boahttevuođa.
Nuuʼbb beäʼlnn suåppmõš še mieʹrrad mij kulttuur pueʹttiääiʹj.
Funet ráhkaduvvon soahpamuš hávkada ja suddada kultuvrra, bures dahkkon soahpamuš nanne ja suddje kultuvrra.
Hueʹneld tuejjuum suåppmõš âukstâtt da suddad kulttuur, puârast tuejjuum tuâjjân tõt ravvad da suõjjad kulttuur.
Mii nuorat deaividit beaivválaččat hirbmat earálágan reakšuvnnaid ravddas ravdii, mat olu vuođđuduvvet etnihkalašvuhtii.
Mij ouʹdde puäʹtte juõʹǩǩpeivvsaž jeeʹresnallšem vasttõõzz lääidast laiddu, kook vuâđđâʹvve jiânnai mij etnlažvuõʹtte.
Earáláganvuohta lea riggodat, muhto dat sáhttá maiddái leat noađđi.
Jeeʹresnallšemvuõtt lij viõkkvääʹrr, leâʹša tõt vuäitt leeʹd še nueʹđđ.
Sámedikki nuoraidráđi barggu hástalusat vuolláisárggastuvvojit servodagas, gos sámenuorat galget čilget kultuvrra ja duogáža.
Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâi õõlǥtumuužž lâʹssne õhttsažkååʹddest, koʹst sääʹmnuõr feʹrttje čiõʹlǧǧeed kulttuures da še tuâǥǥa.
Geahččalitge eanet juohkit dieđu váldoálbmogii sápmelašvuođas ofelaš-barggu olis.
Põrggâp puʼhtted väʹlddnarood tiõttu jäänab sääʹmvuõđâst ofelaštuâi pääiʹǩ.
Bálkkašupmi addá lassimearkkašumi bargui man bargat.
Cistt oudd lââʹssmiârktõõzzid tuõjju koon tuejjeep.
Dan mearkkašupmi lassána jo beare dainna ahte diehtit, ahte min barggu atnet árvvus ja dat fuopmášuvvo maiddái riikkadásis.
Tõn miârktõs lâssan juʹn õhttu tõin što tieʹttep, što tuâi koon tuejjeep tõn ââʹnet äärvast da tõn vuâmmšet še väʹlddkååddlaž tääʹzzest.
Lassin bálkkašupmi addá luohtehahttivuođa ja beaggima, mii veahkeha oažžut jurdagiidda, cealkámušaide ja buot bargamii stuorát deattu.
Lââʹssen cistt oudd åskkamvuõđ da kuâstlvõõzz, kååʹtt tuärjjad vuäǯǯad jurddjid, ceälkkmuužžid da pukid tuejjumuužžid šuurab teäddäärv.
Sáhttitge dušše čeavlájit giitit ja gopmirdit.
Vueiʹttep kuärǥast späʹssbõõššâd da kåʹmrded.
Dás lea buorre joatkit. "
Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed. "
Govva Tanja Sanila.
Snimldõk Tanja Sanila.