aili-keskitalo-haalla-guovvamano-6.-biejve.html.xml

Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve / Håla ja tjállaga / Sámedikkeráde / Organisasjåvnå struktuvrra / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget Håaleme goevten 6. b. 2014 / Håalemh jïh tjaalegh / Saemiedigkieraerie / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve Håaleme goevten 6. b. 2014 Gieres gájkka divna. Gieries gaajhkesh dovnesh. Vuorbbe biejvijn. Lahkoe biejjine. Uddni, guovvamano 6. biejve, aktan ávvudallap ietjama álmmukbiejvev Vuonan, Svierigin, Suoman ja Russlándan. Daan biejjien, goevten 6. b., mijjen åålmegebiejjiem ektesne heevehtibie Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne. Ávvudallap slávgájn ja álmmuklávllagijn. Mijjieh dam saeveginie jïh åålmegelaavloeminie heevehtibie. Diedoj ietjama histåvrås ja gehtjastagájn boahtteájggáj. Dejnie daajrojne mijjen histovrijen bïjre jïh tjelmiejgujmie dan båetijen aejkien vööste. Arvudallap hávsskudagájn, njálga biebmujn ja moatte lágasj dåjmaj sámij bájkálasj sebrudagájn. Mijjieh heevehtibie feestine, njaelkies beapmojne jïh gelliesåarhts jïh joekehts darjomigujmie saemien siebriedahkine. Mijá álmmukbiejvve le viehka nuorra, dåssju 21 jage vuoras. Mijjen åålmegebiejjie lea naa noere, ajve 21 jaepien båeries. Ávvudallamijn li moadda háme, dajt vuojnáv gå guossidav duov ja dá suohkanav ja sajev. Heevehtimmie ovmessie vuekieh åådtje, dam vuajnam gosse guessine mïnnem dejnie ovmessie tjïeltine jïh sijjine. Juoŋga birra tjåhkanip degå aktisasj gåvåstagáj ja dåjmaj. Mijjieh man akt bïjre tjåanghkenibie goh tjåenghkies symbovlh jïh darjomh, saaht gusnie årroeminie. Sæmmi láhkaj gå mij gætjo ájge hábbmip ietjama sebrudagá sisanov, de hábbmip sisanov ietjama – sámij – álmmukbiejvev. Seammalaakan goh mijjieh iktesth sisvegem hammoedibie mijjen siebriedahkesne jïh kultuvresne, mijjieh sisvegem mijjen- saemiej – åålmegebiejjesne hammoedibie. Uddni ávvudallap mij lip gudi lip. Daan biejjien heevehtibie mijjieh libie gie libie. Mij lip sáme, ja dav lip mij guhtik ietjama láhkáj. Mijjieh saemieh, jïh dam libie fïereguhtelaakan. Ållo le aktisasj, valla ållo le aj sierralágasj. Jïjnje tjåenghkies, men jïjnje aaj joekehts. Guovvamano 6. biejvve le diehttelis mihásvuoda biejvve, valla sæmmi ålov aktisasjvuoda biejvve, moattevuodajn ja valjesvuohtaj, Goevten 6. b. lea hævvi akte biejjie garmeresvoetese, men seamma jïjnje akte biejjie ektievoetese, gellievoetese jïh boerehksvoetese. Sáme li ávvudallam guovvamano 6. biejvev álmmukbiejvven jage 1993 rájes. Saemieh leah goevten 6. b. åålmegebiejjine heevehtamme jaepien 1993 raejeste. Dán jage álmmukbiejvve le huoman sierralágásj midjij Vuonan. Daan jaepien åålmegebiejjie lea læjhkan sjïere mijjese Nöörjesne. Dán jage tjalmostahttep goappátjaga Sámedikke 25-jage ávvudimev ja vuodolága 200-jage ávvudimev. Daan jaepien dovne Saemiedigkien 25-jaepien jubileumem jïh maadthlaaken 200-jaepien jubileumem heevehtibie. Dat vaddá midjij sjiehtes båttåv snivva ájádalátjit álmmukstivrav ja mijá demokráhtalasj ideálajt. Daate mijjese nuepiem vadta veelebelaakan almetjeståvroen jïh mijjen demokrateles åvteguvviej bïjre ussjedidh. Vuodoláhka le demokratija tsieggimgierge. Maadthlaaken nænnoestimmieh leah demokratijen tseegkemegierkieh. Moallánahkan mijá buoremus ja ájnnasamos ideálajda. Akte væhta mijjen bööremes jïh vihkielommes åvteguvvide. Vuodoláhka vedjadahttá ájnegisá, álmmukjuohkusij ja stáhta ássjijt. Maadthlaake almetji, almetjetjïerti jïh staaten ïedtjide jïebnelaakan steeri. Valla huoman gållin 100 jage vuodolága vuostasj almodusás desik nissuna oadtjun gájkkásasj jienastimriektáv. Læjhkan dle amma 100 jaepieh veesi dehtie voestes låhkoste maadthlaakeste goske nyjsenæjjah sïejhme steemmereaktam åadtjoejin. Gållin vargga 200 jage åvddål iemeálmmugij ja unneplågoj suodjalibme sjaddin oassen vuodolágas. Mahte 200 jaepieh veesin åvtelen vaarjelimmie aalkoealmetjijstie jïh unnebelåhkojste akte bielie maadthlaakeste sjïdti. Dat vuoset vuodoláhka gájk åvdemusát le ietjas ájge mánná, dan sebrudagá majt dat galggá hiebadit. Daate vuesehte maadthlaake uvtemes lea akte maana sov tïjjeste, dehtie siebriedahkeste maam ussjedamme edtja stuvrehtidh. Dat la moallánahkan mijá gájk buoremus ideálajs – nåv gåktu mij agev mierredip dajt. Dïhte akte væhta mijjen ellen bööremes åvteguvvide – naemhtie mijjieh iktesth dejtie tjïelkestibie. Ja dat rievddá maŋenagi gå sebrudahka rievddat ideálajt ja árvojt. Jïh dïhte jorkese mearan siebriedahke sov åvteguvvieh jïh aarvoeh jarkeleminie. Jagen 1988, jahket åvddåla gå vuostasj Sámedigge rabáduváj, oattjoj vuodoláhka ådå mærrádusáv mij sihkarastij sámij sierra stáhtusav ja suodjalimev: Jaepien 1988, jaepien åvtelen dam voestes Saemiedigkiem rïhpesti, maadthlaake aktem orre nænnoestimmiem åadtjoeji mij saemiej sjïere staatusem jïh vaarjelimmiem gorredi: Da lidjin ájgenis tjiegŋalis rievddadime, ja vilá adni muhtema dát dåhkkidibme sámijs iemeálmmugin la rijddooarren. Daate lij gaajh stoerre jarkelimmieh sov tïjjen, jïh annje såemies tuhtjieh daate jååhkesjimmie saemijste goh aalkoealmetjh lea rijtedihks. Valla uddni le Sámedigge vuona demokráhtalasj vuogádagá sisŋutja oasse. Daan biejjien lea badth Saemiedigkie akte bielie dehtie jïrremistie nöörjen demokrateles systeemesne. Dát ij la giehtjen dåhkkidime oajbbomis, valla ienebut joarkka. Ij leah nåhkeme dan saemien gæmhpose jååhkesjimmiem åadtjodh, men buerebe akte guhkiedimmie. Dan jage tjuodtjop mij vuodolága viehka stuorra rievddadimij åvdån. Daan jaepien akte naa stoerre jarkelimmie Maadthlaakeste dorjesåvva. Vuodulasj almasjrievtesvuoda galggi láhkaj tjáleduvvat, lága giellahábme galggá ådåstuhteduvvat. Doh vihkielommes almetjereaktah edtjieh laaken sïjse, jïh laaken gïele edtja orre gïelehammoem åadtjodh. Midja sáme lip akta álmmuk, rievtesvuodajn ja friddjavuodajn ietja mierredit ietjama boahtteájgev. Mijjieh saemieh akte åålmege, jïh reaktam jïh frijjevoetem utnebe jïjtje mijjen jïjtse båetijen aejkien tjïelkestidh. Sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela Vuonan. Saemien jïh nöörjen lea seammavyörtegs gïelh Nöörjesne. Miján li gájkka oare vuorddet dat gåvviduvvá buorebut udnásj vuodolágan gå 200 jage dás åvddåla. Mijjieh maehtebe badth veanhtadidh daate buerebe våajnoes sjædta daan beajjetje maadthlaakesne, goh 200 jaepien gietjeste. Ideála demokratijas, rievtesihkátvuodas, buohtaárvos ja hållamfriddjavuodas ma li biejadum vuodoláhkaj dahkin máhttelissan midjij sámijda åvddånahtátjit ietjama nasjåvnålasj parlamentav. Dah viedteldihkie åvteguvvieh maadthlaakesne demokratijen, reaktajearsoesvoeten, seammavyörtegsvoeten jïh håalemefrijjevoeten bïjre, mijjem saemide viehkiehtin mijjen jïjtse nasjovnaale parlameentem evtiedidh. Vuodoláhka ja Sámedigge li sihkarvuohtan demokráhtalasj oassálasstemij ja mijá friddjavuodaj ja rievtesvuodaj mærrásasj åvddånibmáj nåv gå álmmuk. Maadthlaake jïh Saemiedigkie leah dah garantisth ihke mijjieh goh åålmege åadtjobe demokrateles meatan årrodh jïh ahkedh mijjen frijjevoeth jïh reaktah evtiedidh. Mij ep aktu ávvudalá uddni. Ibie mijjieh oktegh daan biejjien heevehth. Juogatjip biejvev væráldijn, rijkajn, sijdajn. Mijjieh biejjiem juekebe abpe vearteninie, mijjen laantine jïh voenine. Gåhttjop gájkka rádnájt, rádnajt ja guojmmeviesádijt oassálastátjit ávvudallamijda. Mijjieh bööredibie gaajhkh mijjen kraannah, voelph jïh meatanårrojh meatan årrodh heevehtimmesne. Dát la biejvve vuosedittjat mihásvuodav dassta majt lip: álmmuk nieljen stáhtan. Daate akte biejjie mijjieh maehtebe garmerdidh dam libie: akte åålmege njieljie staatine. Álmmuk mij juogasj gielav, histåvråv, kultuvrav ja mijá aktisasj boahtteájge niegojt. Akte åålmege mij gïelem, kultuvrem jïh nïekedassh juaka akten båetijen aejkien bïjre. Giella dárbaj vehik viehkev. Gïele ohtje viehkiem daarpesje. Dan diehti almodip mij uddni dievnastusáv www.satni.org: digitála báhkogirjje gålmå sámegielaj gaskan aktan nuorttarijkaj gielaj. Dan åvteste aktem dïenesjem bæjhkoehtibie dan biejjien nedtesijjesne www.baakoe.org: akte digitaale baakoegærja gaajhkine golme gïeline jïh noerhtelaanti gïeline. Doajvov dat sjaddá viehkken didjij gudi sihtabihtit ja ávkkit sámegielav. Manne gegkestem dïhte viehkine sjædta dijjese mah sijhtieh lïeredh jïh saemien nuhtjedh. Muv niehko le boahtteájgge goassa nuora álkkes láhkáj máhtti åhpadusáv válljit ja ietjasa gielav ávkkit vissesvuodajn sámegiella le aj viesso giella væráldin. Mov nïekedasse lea akte båetije aejkie gusnie noerh aelhkieslaakan maehtieh ööhpehtimmiem veeljedh jïh sijjen gïelem nuhtjedh, jïh daejredh saemien aaj akte jielije gïele veartenisnie. Boahtteájgev goassa sámegiella ja mijá kultuvrra aneduvvá boanndudahkan ja mahttudahkan, ja ij noaden. Akte båetije aejkie gusnie saemien gïele jïh mijjen kultuvre leah åtneme goh ræjhkoesvoete jïh maahtoe, jïh ij akte löövles maajsoe. Niegadav boahtteájgev goassa sáme sebrudahka ij aneduvá gåtsanin åvddånibmáj, valla le luondulasj oasse mijá nasjåvnålasj ja buohtaárvulasj aktanviessomis. Manne akten båetijen aejkien bïjre nïekedem gusnie saemien siebriedahke ij vååjnh goh akte heerrehke evtiedæmman, men akte iemie bielie mijjen nasjovnaale jïh seammavyörtegs ektiejieliedistie. Daggu válldep duohtan majt Gånågis javlaj Sámedikke rahpambåttå jagen 1997: Vuona stáhtta le vuododuvvam guovte álmmuga duobddágijda: láttij ja sámij. Mijjieh tjarke ååktebe dam maam Gånka rïhpestimmesne Saemiedigkeste jeehti jaepien 1997: staate Nöörje lea tseegkesovveme göökte åålmegi dajvesne: nöörjen almetjh jïh saemieh. Uddni ávvudallap. Daan biejjien heevehtibie. Dav dárbahip, dav lip ánssim. Dam daarpesjibie, mijjieh dam dïenestamme. Valla mujttit aj dat biejvve le boados moatte ulmutja oajbbomis moadda jage daj friddjavuodaj ja rievtesvuodaj åvdås ma li miján uddni. Men mujhtieh aaj daate biejjie lea akte illedahke dejstie gellijste almetjijstie mah leah gymhpeme dej frijjevoeti jïh reaktaj åvteste mejtie utnebe daan biejjien. Mij vájaldip sijáj luottaj milta. Mijjieh dej gïejine vaanterdibie. Sij li vuosedam værált agev máhttá rievddaduvvat buorebuj. Dah leah mijjem vuesiehtamme veartene iktesth maehtieh jarkerostedh dan buaratjommesasse. Danen gå sij gudi væráldav rievddadi, li dakkira gudi jáhkki dat máhtta rievddaduvvat. Juktie dah mah veartenem jarkele, leah dah mah vienhtieh veartene maahta jarkerostedh. Vuorbbe biejvijn. Lahkoe biejjine.