lulesamiska.htm.html.xml

Girkkoválljim ragátmáno 18.	Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b: n.
b.. Dån vállji.	Datne dihte mij åadtjoeh veeljedh.
Svieriga girkkon li ienep gå 7 miljåvnnå sebrulattja ja doarjoduvvá ulmutjijs gudi sihti girkkuj säbrrat ja åvdåsvásstádusáv válldet, åvdedit ja hábbmit girkko boahtteájgev.	Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan. Skiereden 18.b:n gaajhkh lihtsegh mah 16 jaepien båeries sjidteme
Ragátmáno 18 b. li gájkka sebrulattjajn gudi li 16 jage dävddám ja li álmmuktjáledum Svierigin máhttelis bájnatjit gudi galggi oadtjot åskov Svieriga girkkov boahtte niellja jage stivrrit.	jih Sveerjesne tjaalasovveme nuepiem utnieh skraejriehtidh gieh edtjieh luhpiem utnedh Sveejen gärhkoem stuvredh dah båetije njieljie jaepieh.
Svieriga girkko doajmma le vijdes ja gåbttjå moadda ássjesuorge.	Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
Girkko sihtá årrot sadjen gatjálvisájda ja ságastallamijda, tjåhkanimsadjen aktisasjvuohtaj, vuojŋŋalasjvuohtaj ja aktavuohtaj Jubmelijn.	Gärhkoe säjhta sijjie årrodh gyhtjelasside jih soptsestimmide, sijjie gusnie ektesne årrodh, voejkenem jih Jupmelem gaavnedh.
Girkko mij dårvov vaddá ja åvdet juohkka ulmutja sielulasj varresvuodav.	Gärhkoe mij håhkoem vaadta jih barka juktie fierhtenen almetje edtja hijven vaajmosne utnedh.
Rabásmielak girkko mij le ulmutjij lahka ja fámodimij bielen.	Gärhkoe mij gaahpene jih dihte barka almetjidie mah nåake utnieh.
Gånnå ristagis ja almasjvuoda árvvovuodo praktihkalattjat dåjmaduvvá, Svierigin ja ålggorijkan, ávon ja surgon, árggabiejven ja basen.	Gusnie vierhtiemaadtoe kristeldahken mietie jih guktie almetjh hijven ussjedh nemhtie edtja gärhkoe barkedh, daesnie mijjen rijhkesne jih ålkoelaantine, aavosne jih sårkosne, aarkebiejjine jih aejlegsbiejjine.
Gåsi galggá Svieriga girkko fámojt biedjat ?	Gusne edtja Sveerjen gärhkoe stööremes barkoem biejedh ?
Håhkkånimsajijn ja sårmmesajijn gávnnut ?	Sijjine årrodh gusnie goerpe jih ovlahkoe ?
Gástadibmáj, skallidibmáj, fiesstimij ja hávddádibmáj ?	Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh ?
Vuorrasijt, skihppijt ja aktuviessojt guossidit ?	Voeres, skiemtjes jih oktegs almetjh gaavnedidh ?
Báhtariddjeássjijda ?	Gyhtjelassine mejtie almetjh jeatja laanteste diekie juhteme ?
Javlaj, bässátjij ja ájlistagáj basodibmáj ?	Jåvlem, påaskem jih pinsem heevehtidh ?
Birásbargguj ?	Byjresebarkoe ?
Girkkohuodnahij huksamij ?	Gärhkoegåetieh urriestidh ?
Rievtugis oassásijda ?	Riekteslaakan åesistidh ?
Mánáj ja nuoraj musihkkadåjmajda ?	Musigkebarkoe maanide jih noere almetjidie ?
Girkkoválljim ragátmáno 18. b..	Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b:n
Girkkoválljimin ragátbiejve 18. b. dån vállji gåsi Svieriga girkko galggá boahtte niellja jage fámojt biedjat.	Gärhkoeveeljemisnie skiereden 18b:n datne veeljh mejnie Sveerjen gärhkoe edtja båetije nieljie jaepine barkedh.
Gesi sidá åskov vaddet ?	Giesse luhpiem vedtieh ?
Válljimbiejven dån jienasta válljimlanján mij jienastimkårtån vuojnnu. Gänna le jienastimriektá oadtju jienastimkårtåv brevvalådaj maŋemusát bårggemáno 31. b..	Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
Jus válljimbiejven li moadda sierralágásj jienastimsaje de jienastimkårtån dajt aj vuojná.	Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh.
Dån máhtá aj válljimbiejve åvddål jienastit.	Datne aaj maahtah veeljemebiejjien åvtelen gielem vedtedh.
Girkkoválljim la gålmmå jali niellja válljima	Gärhkoeveeljeme golme jallh niejljie veeljeme leah
Duv tjoaggulvisá bájkálasj organisásjåvnnå mierret jus dån girkkoválljimin galga gålmån jali nieljen válljimin jienastit.	Gärhkoeveeljemisnie golme jallh nieljie veeljemisnie gielem biejh, guktie vååjnoe dov lihkesbijre åårganisasjovnesne dennie gärhkoetjåangkesne gusne datne årroeminie:
1) girkkofábmoduvvama jali njuolggaválljidum girkkoráde	1) gärhkoeståvroe jallh dallegh veeljeme gärhkoeraerie.
Sij giehtadalli ássjijt ma gulluji tjoaggulvisá iellemij, bv. mij dåjmaduvvá ja makkir ulmijda tjoaggulvis galggá barggat.	Daesnie gyhtjelassine barkieh mejtie dov gärhkoetjåangkesne vihkeles leah, vuesehte gaavhtan barkojne mejnie barkoeminie jih magkeres ulmieh gärhkoetjåangkoe edtja jaksedh.
2) aktisasj girkkofábmoduvvama	2) ektine gärhkoeståvrojne
Moadda tjoaggulvisá álu aktijbarggi ekonomalattjat ja tjuottjodime hárráj girkkoaktisasjvuodan.	Jijnjh aejkieh gellie gärhkoetjåangkoeh ekonomijen jih administrasjovnine ektesne barkieh.
Aktidum girkkofábmoduvvama mierredi luohkoj tjuottjodimev, huodnaássjij ja dakkirij birra.	Ektie gärhkoeståvroe nännosti vierhtiej jih gåetiej bijre jih nimhtemes.
3) stiftafábmoduvvama	3) Stifteståvroe
Svieriga girkko le juogedum lågenangålmmå stifftaj.	Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
Juohkka stiffta biskåhpas lájddiduvvá.	Fierhtene stifte bispem åtna.
Stiftaj barggogåhttjusijda gulluji tjoaggulvisájt doarjodit ja daj bargov åvdedit.	Stiften diedte lea gärhkoetjåangkoeh duedtedh jih barkoem öövtiedidh.
4) girkkotjåhkanibme	4) Gärhkoetjåahkoe
Girkkotjåhkanibme le Svieriga girkko alemus mierredimorgána gånnå li 251 sebrulattja.	Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
Sij mierredi aktisasj ássjijt ma guosski bv. girkko njuolgadusájda degu ássje gástadime, skallidime, fiesstima ja hávddádime birra.	Daesnie ektie gyhtjelssi bijre nänneostieh vuesehte gaavhtan gärhkoen tjaaleh-luhpieh, jih dovne dah gyhtjelassh kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedh.
Duv jienastimkårtån vuojná makkir válljimijn máhtá jienastit.	Magkeres veeljeme datne maahtah darjodh veeljemeleahpesne lohkh.
Njuolggaválljima	Dallegh veeljeme
Rijkalasj mierre	Naasjovne daltese
Girkkotjåhkanibme	Gärhkoetjåahkoe
Girkkostivrra	Gärhkoeståvroe
Dajvak mierre	Stifteståvroe
Bájkálasj mierre	Lihkes bijre daltese
Bájkálasj mierre gå tjoaggulvis ij sebra girkkoaktisasjvuohtaj	Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoeh eah leah meatan
Bájkálasj mierre gå tjoaggulvis säbrrá girkkoaktisasjvuohtaj	Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoe meatan leah
Aktisasj girkkofábmoduvvama	Ektie gärhkoedeaveståvroe
Girkkosiebrreráde	Gärhkoemoenehtse
Girkkofábmoduvvama	Gärhkoedeaveståvroe
Girkkoráde	Gärhkoeraerie
Njuolggaválljidum girkkoráde	Dalleghveeljeme gärhkoeraerie
Girkkojiednadak	Gärhkoetjåahkoe
Návti doajmmá	Naemhtie edtja årrodh
Rávvis nieljetjiegaga = orgána majda válljip girkkoválljimin.	Kraevies skaavhtegh = dah åårganh mejtie mijjieh gärhkoeveeljemasse veeljin.
Dievdedum vielggis ja rávvis nieljetjiegaga = mierredimorgána.	Deave veelkes jih kraevies skaavhtegh = dah nännoestimmieh åårganh.
Sáhtsodum nieljetjiegaga = dåjmadimorgána.	Dah krosseskaavtegh = dah barkoe åårganh.
Njuolggaválljidum girkkoráde le mierredim ja dåjmadimorgána.	Gärhkoeraerie mejtie dallegh veeljeme dah dovne nännoestimmie jih barkoe åårganh.
Gänna le jienastimriektá jienas gålmån jali nieljen válljimijn, d. j.. Girkkotjåhkanibmáj, stiftafábmoduvvamijt ja avta jali guovte bájkálasj orgánaj. Duohke dasi le jus tjoaggulvis gullu girkkoaktisasjvuohtaj jali ij.	Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
Jienastibme	Veeljedh
Jienastibme le vargga sämmiláhkáj gå álmmukjienastibme.	Gielem vedtedh seamma vuekine goh dah siejhme veeljeminie.
Viertti dujna jienastimkårttå jus jienasta jienastimbiejve åvddål ja jus jienasta sierralágásj jienastimsajen.	Datne tjoerh gieleleahpam nuhtjedh jis veeljemebiejjien åvtelen gielem vedttieh jih jis sjiere gieledåastoesijjine gielem vedth..
Juska vil jienasta válljimlanján viertti jienastimkårtåv maŋen válldet.	Jis veeljemetjiehtjelisnie gielem vedth dellie aaj tjoerh gieleleahpam meatan vaeltedh.
Válljimbiejven ragátmáno 18. b..	Veeljemebiejjesne skiereden 18 b:n
Válljimlanján	Veeljemetjiehtjelisnie
Jienastimkårtån vuojná makkir válljimlanján máhtá jienastit ja makkir rabásájge li.	Gieleleahpesne maahtah lohkedh gusnie veeljemetjiehtjele jih gåessie dihte gaahpene.
Sierralágásj jienastimsajijn	Sjiere gieledåastoesijjie
Muhttijn ásaduvvi aj sierralágásj jienastimsaje.	Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme.
Jus dakkira gávnnuji válljimbiejven de vuojná sajijt ja rabásájgijt jienastimkårtån.	Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
Válljimbiejve åvddål	Veeljemebiejjien åvtelen
Dåjmadagá ålles rijkan	Ekspedisjovnh abpe rijhkesne
Ragátmáno 5. b. ja ragátmáno 14. b. gaskan máhtá jienastit pastora- / tjoaggulvisdåjmadagájn ålles rijkan.	Skiereden 5 b:n jih 14 b:n gaskoeh maahtah gielem åvtelen vedtedh pastors- / jih gärhkoetjåangkoe-ekspedisjovnine abpe rijhkesne.
Lassediedojt oattjo tjoaggulvisás gånnå sidá jienastit.	Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
Sierralágásj jienastimsaje	Sjiere gieledåastoesijjie
Máhtti aj gávnnut sierralágásj jienastimsaje ma li rahppot válljimbiejve åvddål..	Maehtieh dovne sjiere gieledåastoesijjie utnedh gusnie gielem maahtah vedtedh gieleveeljemebiejjien åvtelen.
Sáhkada ietjat tjoaggulvisájn jus sidá máhttelisvuodajt gullat.	Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
Brevvajienastibme	Prievien tjirrh gielem vedtedh
Brevvajienastibme le ietjá vuohke jus sidá åvddåla jienastit.	Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
Dalloj dárbaha ” brevvajienastimskurpov ” mav rávvi duv pastora- / tjoaggulvisdåjmadagás.	Dellie ” prieviegielevadtesem ” darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
Skurpon li majt dárbaha, i.s. tjálek válljimsiedil mav iesj máhtá dievddet.	Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
Nammadimjuohkusis masi ájgo jienastit álu máhtá oadtjot válljimsiedilijt ma li åvddålprienntidum.	Siejmetji maahtah gieleleahpah åadtjodh mejtie joe tjaalassovveme nomineringsdåehkeste.
Duv brevvajienastibme viertti maŋemusát ragátmáno 14. b. jåvsådit.	Dov prieviegielem tjoeverin skiereden 14b:n åvtelen utnedh.
Sáttakjienastibme	Dijren tjirrh gielem vedtedh
Sáttakjienastibme le brevvajienastime sjimuk, valla le åvdemusát alternatijvvan sunji gut le ájggum válljimlanján jienastit valla válljimbiejven ij buvte. ”	Dijren tjirrh gielem vedtedh seamma vuekine goh prievien tjirrh, daate voestemes vuekie disse gie gieletjiehtjelisnie edtja gielem vedtedh men ij maehtieh veeljemebiejjesne. ”
Brevvajienastimskurpon ” li gájkka majt sáttakjienastattijn dárbaha.	Pieviegielevadtesen ” sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
Gejda máhtá jienastit ?	Giejtie gielem vedtedh ?
Girkkoválljimin jienasta nammadimjuohkusij, degu belludagájda álmmukválljimijn.	Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
Máhtá aj jienastit sierra ulmutjij gev ienemusát sidá válljit, ruossi de kandidáhta namáv nammadimjuohkusa listan !	Datne aaj maahtah gielem aajne almetjasse vedtedh, kroessem biejh kaandidatese nomineringedåehkien lästosne disse giem eermes sijhth veeljedh.
Nammadimjuohkusa ietja diededi gåktu sihti girkko galggá barggat ja doajmmat boahtteájgen, gåsi Svieriga girkko galggá fámojt biedjat.	Nomineringedåehkieh jijtje saernieh vedtieh guktie gärhkoe edtja barkedh båetije biejjine, gusnie Sveerjen gärhkoe edtja faamoem biejedh.
Duv tjoaggulvisás oattjo diedojt makkir juohkusijda máhtá jienastit.	Giejdie dåehkide gielem vedtedh maahtah siejmetji gärhkoetjåangkoen tjirrh daejredh.
Gávna aj listajt bielen www.svenskakyrkan.se	Lästoeh aaj daesnie gååvnesh www.svenskakyrkan.se
Válljimbåhtusa	Mejtie veeljeme vuesehte
Båddåsasj båhtusa vuoseduvvi bielen www.svenskakyrkan.se maŋenagi gå aktij riekkniduvvi válljimlanjáj dahppama maŋŋela.	Annjebodts veeljemevuesehte maahtah www.svenskakyrkan.se vuartasjidh dan männgan gosse ryökneme, gåessie veeljemetjiehtjelh gaaptjeme.
Maŋemus boados vuoseduvvá i.s. bielen www.svenskakyrkan.se gå stifta li gájkka jienastimijt ållåsij riekknim.	Minngemes vuesiehtimmie maahtah vuejnedh daesnie www.svenskakyrkan.se gosse stifth vihth gaajhkh gielh ryökneme.
Duv jienastimkårttå	Dov gieleleahpa
Dån gänna le jienastimriektá galga maŋemusát bårggemáno 31. b. duv jienastimkårtåv oadtjot häjmmaj rájadum.	Datne gie gielem åadtjh vedtedh galka minngemes mietsken 31 b. n gieleleahpam gåatan åadtjome.
Jienastimkårtån vuojná persåvnålasj diedojt degu makkir jienastimijn oattjo jienastit, ja gånnå ja goassa jienastit máhtá.	Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
Jus dån le jienastimkårtåv láhppám, jali jus danna le juoga boasstot, de dån máhtá sáhkadit girkkostivrajn, Kyrkostyrelsen, Svenska kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Informationsservice), jali ådåsav rávvit bielen www.svenskakyrkan.se.	Jis gieleleahpam dasseme jallh miste sisvege, dellie maahtah Gärhkoeståvrose bieljelidh, Svenskakyrkan 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Saernieviehkie), jallh orre dängkodh daesnie www.svenskakyrkan.se.
Gut ij le jienastimkårtåv oadtjum, ja adná sujna le jienastimriektá galggá aj girkkostivrajn sáhkadit dan birra.	Dihte gie ij naan gieleleahpam åadtjome, dihte aaj gärhkoeståvroem bieljele.
Jienastimkårttå rájaduvvá duv álmmuktjáledumadrässaj.	Gieleleahpam dov tjaalessäjjan sedtieh.
Jienastimkårtåv máhttá gärddádit ja dakkir gärddusav máhttá fáksit tjoaggulvissaj gånnå jienasta ja Svieriga girkko ålggorijkatjoaggulvisájda.	Gieleleahpam maam guelmiehtehteme maehtieh faaksen tjirrh sedtedh gärhkoetjåangkose gusnie gielem vedth jih Sveerjen gärhkoen ålkolaantengärhkoetjåangkose.