Sebrulasjvuohta
Lïhtsegevoete
Svieriga girkkon li vargga gietjav miljåvnå sebrulattja.
Svïenske gærhkoen leah mahta tjïjhtje lïhtsegh.
Juohkka jage sijás ieneplåhko säbrrá girkko muhtem aktijvuodajda.
Fïerhten jaepien jïjnjesh dejstie meatan naaken dan gærhkoen ektesne.
Máhttá årrot unna kåvrån lánndadáfon, konfirmasjåvnnålägerin jali tjoaggemin Svieriga girkko rijkajgasskasasj bargguj doarjjaj ja åvddånibmáj.
Maahta årrodh dan voenen laavleme - dåehketjisnie, gosse skylledh jallh gosse Svïenske gærhkoen gaskenassjovni / internationelle barkose beetnegh tjöönghkeminie mejnie viehkiehtidh jallh evtiedidh.
Gatjálvisá sebrulasjvuoda birra Svierigin åvdebut sjattaj automáhtalattjat sebrulasj Svieriga girkkon riegádimen.
Gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre Sveerjesne aarebi ih daarpesjh syökedh lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh, dam sjïdti gosse reakadi.
Uddni sebrulattjan sjatta gástadime baktu.
Daan biejjien lïhtsege laavkomen tjïrrh sjædta.
Goappátjagá máná, tonåringa ja vuorrasappo máhtti gástaduvvat.
Dovne maanah, noerh jïh båarasåbpoe maehtieh lååvkesovvedh.
Jus mánná ij la gástadum de sujttoaddne máhttá diededit sijá mánná galggá sebrulattjan årrot Svieriga girkkon.
Jis ij leah maana lååvkesovveme eejhtegh jallh giej åelesne maana, maehtieh bievnedh dïhte edtja lïhtsege Svïenske gærhkosne årrodh.
Máná gudi li lågenanguovte jage vuorrasappo galggi ietja miededit.
Maanah gïeh bijjelen 12 jaepien båeries edtjieh jïjtsh dïsse seamanidh.
Jus dån la juo gástadum ietjá ristagis siebren de máhtá sjaddat sebrulattjan Svieriga girkkon ságastime maŋŋela girkkohärrájn.
Jis joe lååvkeme jeatjah kristeles sïebredahkesne maahtah lïhtsege Svïenske gærhkosne sjïdtedh mænngan gosse hearrine soptsestalleme.
Dån gut la häjttám sebrulasjvuodav Svieriga girkkon duostoduvá ruoptus sebrulattjan.
Datne gïeh Svïenske gærhkoem laahpeme leah lïhtseginie buerie båeteme bååstede.
Jus illa visses jus dån la sebrulasj jali dujna li ietjá gatjálvisá sebrulasjvuoda birra de aktavuodav válde tjoaggulvisájn gånnå åro.
Jis ih daejrieh mejtie lïhtsege jallh jeatjah gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre åtnah dellie maahtah govlehtalledh dejnie åålmeginie gusnie årroeh.
Sebrulasjmákso Svieriga girkko doajmma Svierigin ja ålggorijkan mávsedvvá sebrulasjmávsos, mij aj gåhtjudallá girkkomákson.
Lïhtsegemaaksoe Svïenske gærhkoen barkoe Sveerjesne jïh ålkoerijhkesne lïhtsegemaaksojste maaksa, dam aaj gohtje gærhkoemaaksoe.
Ienemusá vatteduvvi duv bájkalasj tjoaggulvissaj.
Jïjnjemesh destie dan dov byjreske åålmegasse jåhta.
Mákso galggá rähkkut juohkkabäjvvásasj bargguj mánáj, nuoraj ja vuorrasappuj, kåvråjda ja jubttsatjiegajda, skihpadåhpegirkkuj, fuolkkerádevaddemij, juorabargge härrájda, gávnadimsajijda ja dåjmajda ulmutjida gudi li aktu ja hejmadisulmutjijda.
Maaksoe edtja aarke biejjien barkoem maanide noeride jïh båarasåbpojde maeksedh, laavlome-dåehketjidie jïh joptsetjöövkese, skïemtjegåetiegærhkose, fuelhkieraeriestæmman, hearride giejtie iktesth råakh, sijjide gusnie oktegs jïh gåetieluhpehts almetjh maehtieh tjåanghkanidh jïh mejnie gïehtelidh.
Gájka máksep aj bájke girkkohuodnahij ja kultuvrrahistårjalasj árvoj gähttjuj boahtte buolvajda.
Gaajhkesh aaj viehkiehtieh voenen gærhkojde jïh kultivrehistovriske vierhtide båetije boelvide vaarjelidh.
Man ednagav mávsá sebrulasjvuohtamáksuj mierreduvvá guovtet oases: duv sisboahto ja makkir tjoaggulvissaj gullu.
Göökte aath mah nænnoestieh man jïjnjem lïhtsegemaaksojne maeksedh: man jïjnjem dïenesjh jïh mennie åålmegisnie datne.
Rijkkagasskamierre girkkomáksuj 2011 la 0,99 prosenta duv värrodahtte sisboados kommuvnnaj.
Rijhken gaskemieren gærhkoemaaksoe jaepien 2011 leah 0,99 proseenth dehtie dov dïenesjimmeste mestie tjïeltese skaehtiem maaksah.
Hávddádimgållo Bakku hávddádimgållo mávseduvvá gájkajs gudi li álmmuktjáledum Svierigin.
Juvlememaaksoe Gaajhkesh gieh Sveerjesne tjaalasovveme juvlememaaksoem maeksieh.
Rijkkagasskamierre gålluj 2011 la 0,24 prosenta duv värrodahtte sisboados kommuvnnaj.
Rijhken gaskemieren maaksoe jaepien 2011 leah 0,24 proseenth dehtie dov dïenesjimmeste mestie tjïeltese skaehtiem maaksah.
Svieriga girkko l oajvveålmåj hávddádimdoajmmaj Svierigin, ietján gå Stockholma stáda ja Tranåsa kommuvnna.
Svïenske gærhkoe åajvaladtjine juvlemedïenesjæmman Sveerjesne, namhtah Stuehkien staaresne jïh Tranåsen tjïeltesne.
Deklarasjåvnnåblankehtan máhtá vuojnnet duv girkkomávsov ja hávddádimgålov.
Deklaratjovneleahpesne maahtah lohkedh man stoere dov gærhkoemaaksoe jïh juvlememaaksoe lea.
Hiejtedit sebrulasjvuodav Svieriga girkkos Jus dån mierreda hiejtedit sebrulasjvuodav Svieriga girkkos de dav diededa duv bájkálasj tjoaggulvissaj.
Svïenske gærhkoem laehpedh Jis nænnoesth Svïenske gærhkoem laehpedh dov byjreske åålmegasse dam bievnieh.
Máhtá riŋŋgit, manádit jali tjállet duv tjoaggulvissaj ja adnot blankehtav hiejtedibmáj.
Gosse gærhkoem laehpedh maahtah åålmegasse leahpan mietie ringkedh, dahkoe mïnnedh jallh tjaeledh.
Dån máhtá aj rádjat persåvnålasj vuollájtjáledum adnomav dábálasj brevan ja rádjat dav tjoaggulvissaj.
Aaj maahtah jïjtse nammoehtamme prievesne åålmegasse vaejtedh.
Jus dån illa visses makkir tjoaggulvissaj gullu de máhtá dav åhtsåt sválldasa baktu rievtesbielen.
Jis ih daejrieh mennie åålmegisnie datne dellie maahtah ohtsedidh svaalhtesisnie dagkoe åelkiesbielesne.