egil_olli_puhe_3.4.2012_sajos_inarins.pdf.xml

Tiervuođah Sämitige vaaljâpaje 2012–2015 lekkâmân já Säämi kulttuurkuávdáš Sajos vihkâmávutuáloid cuáŋuimáánu 3. p. 2012 Anarist	Tiõ rvtõs S ääŠ mteeŠǧǧ vaalp ââi 201 2–2015 ääŠveempoodd âst da S ääŠmku ltuu rkõõskiõõ zz Sajoo zz risttmõõ žžâst 3.4. 20 12 Aan rest
Sämitiggepresident já Säämi parlamentaarlâš rääđi president Egil Olli	S ääʼmteeŠǧǧ saaǥǥ jååŠ đteei da sääŠ m p arlament aarlaž su åvtõõzz saaǥǥ jååŠ đteei Eg il O lli
Suomâ täsivääldi president, Sämitige saavâjođetteijee, Sämitige airâseh, eres kyesih !	LääŠddjânnam tääŠssvääŠld presidentt, SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥŠjååđteei SääŠmteeŠǧǧ vuässla, jeeŠres kueŠss !
Mun halijdâm kijtteđ ko leppeđ povdim muu servâđ Sämitige vaaljâpaje 2012–2015 lekkâmân já säämi	Mon haaŠlääm späŠssbõõššâd kåččmõõžžâst vuässõõttâd SääŠmteeŠǧǧ vaalpââi
kulttuurkuávdáá vihkâmávutuáloid.	2012–2015 ääŠveempoŠdde da sääŠmkultturkõõkõõzz ääŠveemprääŠznka. MuŠst lij
Munjin lii kunnen Taažâpele Sämitige já Säämi parlamentaarlâš	cistt Taarr SääŠmteeŠǧǧ da SääŠm parlamentaarlaž suåvtõõzz võboršeŠǩǩen
rääđi ovdâsteijen peessâđ leđe kyessin tääbbin taan ilopeeivi.	vuäǩǩad pueŠtted kueŠssen tiiŠǩ näkam rämmpeiŠvven
Motomijd iivijd täst ovdil lâi historjállâš tábáhtus Suomâ sämmiláid ko vuossâmuš sämitigge lehâstui.	Määŋgid eeŠjjid mââiårra leäi histoorlaž šõddmõš LääŠddjânnam saaŠmid, ko
Sämitigge lii-uv ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij aalmugvaljim orgaan. Tađe ovdil,	vuõssmõs sääŠmteŠǧǧ ääŠveeš. SääŠmteŠǧǧ lij eeŠjj 1996 aalǥâst jiijjâznalla
iivijn 1973 – 1995, tooimâi Säämi Parlament.	vuâđđuum saaŠmi vaalin vaŠllʼjuum organ. Ouddâl tõn, eeŠjjin 1973 – 1995,
Sämitigge lii sämmilij alemus politiiklâš orgaan já	SääŠmteŠǧǧ lij saaŠmi pââimõs politiikklaž organ
oovdânpuáhtá sämmilij virgálii uáinu sii kyeskee aašijn.	da eŠtǩǩee saaŠmi veeŠrjlaž beäŠlestvälddmõõžž siŠjjis kuõskki aaŠššin. Vaalin
Aalmugvaljim orgaan pehti láččoo	vaŠllʼjuum orgaan pääiŠǩ raajât vuäittmõš pueŠrad vuârrvaikktõõzz
máhđulâšvuotâ pyerebeht kulâttâllâđ virgeomâhijguin, já meid máhđulâšvuotâ nanosubbooht	veŠrǧǧneeŠǩǩivuiŠm, da še pueŠrab vuäittmõõžžid vaikkted saaŠmi aaŠššid da
vaikuttiđ sämmilij aššijd já vuoigâdvuođáid.	vuõiggâdvuõđid.
Taažâ pele Sämitige peeleest tuáivum luho uđđâ já	Taarr SääŠmteeŠǧǧ peäŠlest tuäivtam leekk ođđ da ođđest
uđđâsist väljejum airâsáid toid tehálaš toimáid moiguin tij kolgâvetteđ porgâđ puáttee áigáduvâst. Tääl	vaŠllʼjuum vuässlaid täin vääžnai tuåimin puõŠtti pââŠjest. ÅåŠn älgg tuâjj koozz
algâttuvvoo pargo mast láá sehe máhđulâšvuođah já hástuseh.	koŠlle nuŠtt vuäittmõõžž ko tuejjumuužž.
Mist sämmilijn láá ennuv ohtsiih hástuseh, já tondiet tarbâšuvvoo-uv oovtâstpargo še raajij rasta.	MeeŠst saaŠmin liâ õhttsaž tuejjumuužž, da tõŠnt taarbšep õhttsažtuâi še pâŠjjel
Sämmilijn lii lamaš jo kuhheeb ääigi oovtâstpargo sierânâs raajij rasta asâttâsâi já organisaatioi pehti.	raaji. SaaŠmin lij leämmaž juŠn kuuŠǩǩab ääiŠj õhttsažtuâjj raaŠji jeeŠres orgaani da
Puárásumos tain lii Sämirääđi mii asâttui jo ive 1956.	1956.
parlamentaarlâš rääđi, mii asâttui ive 2000, já mii lii sämitigij parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan mast láá	Ođđ õhttsažtuâjjorgan lij peäŠlstes eeŠjjest 2000 vuâđđuum SääŠm
še Ruošapele sämmiliih pissoo uáslisten.	koŠst še Ruõšš beäŠl sääŠm liâ põõšši vuässõõttjen.
Säämi parlamentaarlâš rääđi pargoid kuleh ääših moh kyeskih	SääŠm parlamentaarlaž
sämmilijd staatâi raajij rasta.	suåvtõõzz Tuõjju koŠlle sääŠm ä䊚š pâŠjjel raaji.
Ko tääl Sämitigge lävkkee uđđâ áigádâhân, te must láá vuárdámušah já	Ko ååŠn SääŠmteŠǧǧ puätt ođđ äigga, muŠst liâ vuârddmõõžž da tuäiv tõŠst, što tij leäŠped õinn vaalmâš ââŠnned
tuoivâ et tij ain leppeđ kiärguseh huolâttiđ já västidiđ mii oovtâstpargoost Säämi parlamentaarlâš	huõl da vaŠstteed mij õhttsažtuejstem SääŠm parlamentaarlaž suåvtõõzzâst.
Mun ilodâm čuuvtij uásálistiđ tii uđđâ säämi kulttuurkuávdáá vihkâmávutuáloid. Ij lah väädis leđe	Leäm räämmest, što vuäǯǯam vuässõõttâd tij ođđ sääŠmkultturkõõskõs risttmõŠšše.
oovtuáivilist toiguin kiäh eteh et taat lii hirmástuttee mučis táálu. Arkkitehteh já iäráseh kiäh láá lamaš	Ij leäkku vaiggâd leeŠd seämma miõlâst sijvuiŠm, kook peäggte, što põrtt lij fiinâs.
fáárust táálu hammiimist, láá tuođâi porgâm šiev pargo. Sämmiliih Suomâst láá tääl uážžum eromâš	Arkkteeht da jeeŠres kruugg, kook liâ leämmaž põõrt plaaneŠmmen, liâ tuejjääm
mučis táálu.	šiõǥǥ tuâi.
Tääl lii tij tyehin tevdiđ taan táálun siskáldâs.	SääŠm LääŠddjânnmest liâ ååŠn vuäǯǯam mooččâs põõrt.
Täi sanijguim tuáivum Sämitige airâsáid luho puáttee áigáduv pargoiguin já tuáivum tijjân puohháid	tuâjjan tuejjeed tän põŠrtte jieŠllem siisǩaž.
luho täin uđđâ kulttuurkuávdáin.	Täin saaŠnin tuäivtam SääŠmteeŠǧǧ vuässlaid leekk puõŠtti ääiŠj tuõjju da äiŠstam
Takkâ !	tiŠjjid pukid ođđ kultturkõõskõõzz diõtt.