jussi_nuorteva_puhe_3.4.2012_sajos_inarins.pdf.xml

Kunnijâttum täsivääldi president, ohjelmhovdâ Haukio, áárvustoonnum Sämitige	Cisttum tääŠssvääŠld presidentt, programmšuurmõš Haukio, ärvvsaž S ääŠmteeŠǧǧ
saavâjođetteijee, pyereh lekkâmjuhlekyesih.	saaǥǥjååŠđteei, šiõǥǥ prääŠzneǩkueŠss.
Suomâ arkkâduvâid ovdâsteijee arkkâduvâi peeivi toimâkodde valjij ive 2006 arkkâdâhtahhoon	LääŠddjânnam arkiivid eŠtǩǩeei arkiivi peeiŠv tuåimmkåŠdd vaŠlljii eeŠjj 2006 arkiivtuâjjan
nuorttâsämmilij kuhesáigásii ovdâsteijee já nuorttâsämmilâš kulttuur aitârdeijee Matti Sverloff	nuõrttsaaŠmi kuŠǩesäiggsaž ouddoummu da nuõrttsaaŠmi kulttuur kâŠddeei Matti S verloff
arkkâduv luovâttem arkkâdâhlájádâsân.	personnallšem kreäppast luõvtõõzz arkiivstroiŠttla.
Siämmáá ive jáámmám Sverloff lâi asâttâm luovâttem	Seämma eeŠjj jäämmam Sverloff leäi piijjâm
iähtun ton, et arkkâdâh sirdoo sämmilij jieijâs arkkâdâhân talle, ko taggaar motomin valmâštuvá	luõvtõs mäinnen tõn, što personnallšem kreäppast seeŠrdet jiijjâz arkiiŠve, ko nåkkam kuäŠss-ne
sämikuávlun.	valmštââvv sääŠmvoudda.
Juurdâ sämiarkkâduvâst lâi ovdláhháá ittáám uáinusân arkkâdâhlájádâs já	Juurd sääŠmarkiivâst leäi siõmmna ääiŠjab kaggõõttâm
Sämitige koskâsijn savâstâlmijn.	saaǥǥstõõllmõõžžin arkivstroiŠttel da sääŠmteeŠǧǧ kõõskâst.
Ohtsâš ulmen lâi asâttum, et sämmilij äššikirjálii kulttuuräärbi	ʼhttsaž täävtõssân leäi pijjum, što
kalga siäiluttiđ sämikuávlust.	䊚šǩeŠrjjlaž kultturpreeddan âlgg ruõkkâd sääŠmvuuŠdest.
Tađe várás kolgâččij vuáđudiđ sämiarkkâduv siämmáá náálá ko	Tõn diõtt õõlǥči vuâđđeed sääŠmarkiiv
lâi jo vuáđudum Taažâ Kuovdâkiäinun.	seämmanalla ko tõt lij vuâđđuum Taarr Kautoǩieinnu.
Sämmilij arkkâdâhärbivyevi symbool lii masa legendaarsâš sajattuv uážžum Piäccám	SaaŠmi arkiivpreeddan tiõtt lij âŠlddsin legendaarlaž staattuuzz vuäǯǯam Peäccam SuõŠnnʼjelsiid
Syennjilsiijdâ nuorttâsämmilij toovláš arkkâdâh.	nuõrttsaaŠmi jânnamâkksaž kreäppast.
Ton puárásumos äššikirje lii ive 1601 já	Tõn puärsõmâs 䊚šǩeŠrjj lij juŠn eeŠjjest 1601 da maŠŋŋlab
vorrâsumos ive 1775.	eeŠjjest 1775.
Mávsulumoseh láá Ruošâ kiäisárij vuáláčäällim äššikirjeh.	Ärvvsõmâs 䊚šǩeeŠrj liâ Ruõšš caari vuâllaǩeeŠrjtum.
Toh	Tõk ǩiõttʼtâŠlle SuõŠnnʼjelsiid
kieđâvušeh eres lasseen Syennjilsiijdâ já Piäccám nuorttâsämmilij sajattuv já vuoigâdvuođâid.	da Peäccam nuõrttsaaŠmi staattuuzz da vuõiggâdvuõđid. ÄŠššǩeeŠrj leŠjje tääŠrǩeld njââŠmtum
Äššikirjeh láá huolâlávt lijmejum maŋaluvâi nubbijdsis kiddâ já kiessum rullân.	䊚šǩeŠrjj, 䊚šǩerjja ǩidd da ǩiõssum turaškanalla, kååŠtt leäi ruõkkum koollatǩ sizz.
Rullâ lii	Koollatǩa
toppum muorâst rahtum skuápu siisâ. Skuápuh láá ivijmield uđâsmittum já tááláá pecimuorâst	leŠjje čueŠđi eeŠjji mieŠldd koŠrvvuum ođđ, ânnʼjõž pieŠccmuõrâst ǩiõtt-tuâjjan rajjum koollatǩa,
kuuppum skuápun lii skuážurdum vuođâloho 1865, mii lii eeppidhánná ton rähtimihe.	tõõzz leäi roggum eeŠǩǩlååkk 1865, kååŠtt lij vuâsti valmštemeeŠǩǩ.
Syennjil nuorttâlâšsiijdâ arkkâdâh lâi huolâlávt aitârdum aarni, nuorttâsämmilij vuoigâdvuođâi	SuõŠnnʼjeljooǥǥ nuõrttsaaŠmi kreäppast leäi puârast õŠnnum da ǩiõččum äŠrbb, nuõrttsaaŠmi
vuáđukirje.	vuõiggâdvuõđi vuâđđǩeŠrjj.
Muštâluvvoo, et ton sajaduv tiettii häävild tuše kulmâ lyetittittee almaa. Ko kiinii	M aainstet, što tõn ruõkkâmpääiŠǩ tiõŠtte tåŠlǩ kolmm nâŠddåumma.
sist jaamij, te väljejii iäráseh uđđâ lyetittittee almaa suu sajan.	TeŠl ko kååŠtt-ne seeŠst jaami, vaŠlljee suu sâjja ođđ nâŠddåumma.
Návt arkkâduv siäiluttii ihečuođij	NääiŠt kreäppast seillteš čõõđ
Tiätu Syennjilsiijdâ arkkâduvâst poođij vijđásubbooht tobdosin iäskán 1920-lovo loopâst.	Teâtt SuõŠnnʼjelsiid Kreäppastest šõõddi takainalla tobddum emansa 1920-lååǥǥ looppâst. Tät cistt
Stuorrâ ánsu tast kulá eennâmtiettee Väinö Tannerân.	kooll jânnamtiõđnekka Väinö Tanner äiggsaž tuõjju.
Sun lâi 1910-lovvoost toimâm kyevti	Son leäi 1910-lååǥǥast tuåimmjam kueiŠt
vuáđulâš pargo porgâm staatâi koskâsii puásuikuáttumkomitea saavâjođetteijen.	vuâđđmieŠlddsaž tääŠrǩes tuei tuejjääm riikki kõskksaž puäʒʒpääiŠǩ-komitea saaǥǥjååŠđteeŠjen.
Tanner lâi aassâm maaŋgâid iivijd Säämi puásuitipšomkuávlust já oppâm tubdâđ já anneeđ áárvust	Tanner leäi eeŠjji mieŠldd jälstam SääŠmjânnam puäʒʒhåiddvuuŠdest da mättjam tobddât da uŠvdded
sämmilij kulttuur.	äärv saaŠmi kulttuuŠre.
Suu jođettem puásuikuáttumkomitea vijđes smiettâmuš já ton valmâštâlmist	Suu jååŠđtem puäʒʒpääiŠǩ-komitea veiddsõs smiõtldõk da tõn
nuurrum amnâstuvâst, láá mittedmeddum mielâkiddiivááh dokumenteh poccui kuáđutmist já	valmštõõllmõõžžâst norrum aunnstõõzz, liâ miâlggâd peerstemnallšem dokumeentt puõcci
toos lohtâseijee varriistâlmist já eres kuáđuttemvuáháduvâin.	palggmõõžžâst da tõõzz kuulli jeälstemjårrõõzzâst da jeeŠres palggâmtobddmõõžžin.
Ive 1923 rääjist Väinö Tanner tooimâi staatâgeologin já västidij malmâucâmist Piäcámist, mii	EeŠjjest 1923 Väinö Tanner tuåimmji riikkgeoloogân da vaŠsttii maalmooccmõõžžâst LääŠddjânnma
lohtui Suomân Tarto ráávhust ive 1920.	Tarto rääuhast eeŠjjest 1920 õhttuum Peäccmest.
Mađhijdis ääigi sun uápásmui nuorttâsämmilij elimân	M ääŠtǩi äiŠǧǧen son tobdstõõđi nuõrttsaaŠmi
eres lasseen Syennjil, Piäccám, Myeđhi, Njiävđám já Paččvei kuávluin.	jieŠllma SuõŠnnʼjeljooǥǥ, Peäccam, M ueŠtǩ, Njauddâm da Paaččjooǥǥ vuuŠdin.
Ive 1929 almostui	EeŠjjest 1929
Tanner vuáttámuššáid já huámášuumijd vuáđuduvvee ruotâkielâlâš, paijeel 500 siijđo vijđosâš	očntõõđi Tanner tobddmõõžžid da vuâmmšõõzzid vuâđđuum ruõccǩiõllsaž, pâŠjjel seeid
tutkâmuš Piäccám nuorttâsämmilij elimist.	tuŠtkkumuš Peäccam nuõrttsaaŠmi jieŠllmest.
Syennjilsiijdâ arkkâdâh šoodâi tutkâmušâin tobdosin 1930-lovo aalgâst.	SuõŠnnʼjelsiid Kreäppast puõŠđi tuŠtǩǩumuužžâst tobddâmnalla 1930-lååǥǥ aalǥâst.
Piäccám sundee F. W.	Peäccam
Planting adelij ive 1931 muorâskuápu siste lamaš arkkâduv luoihâsin Piäcámist kolliistâllâm	kõŠllʼjeŠmmen jååttam veäŠǩǩsiisǩminister Niilo S olja mieŠldd, kååŠtt viiǥǥi aunnstõõzz HeŠllsna
Ko tast lijjii valdum	tuŠtǩǩeem diõtt.
fotostaatkopioh, te algâalgâliih äššikirjeh skuápuinis macâttuvvojii muádi ive keččin	Ko tõŠst leŠjje valddum fotostaattkopia, âlggveârlaž 䊚šǩeeŠrjid koollatǩin
Syennjilsiijdân.	maaccteš kueiŠt eeŠjj ǩeeŠjjest SuõŠnnʼjelsiŠjdde.
Tälvisuáđi ääigi Piäccám nuorttâlâšsiijdâi ässeeh evakistojii suáđi vyelni meddâl. Syennjilsiijdâ	TäŠlvv-vääin äiŠǧǧen Peäccam nuõrttsääŠmsiidi aazzji vuâlggmõš evakkomätkka vääin vueŠlnn.
nuorttâlâšah sirdojii vistig Tervolan já tobbeen äiginis Čevetjáávrán.	SuõŠnnʼjelsiid NuõrttsaaŠmid siŠrddeš vuõššân Tervola da tåŠben ääiŠj mieŠldd ČeŠvetjäurra.
Epidii, et arkkâdâh ličij	JuŠrddeš, što Kreäppast läŠppji vääin šummʼmõõžž mieŠldd.
tuššâm suáđi ääigi, mut návt ij kuittâg keevvâm.	NääiŠt ij leämmaž kiâvvâm.
Piäccám kuávlust toimâm maajuur Matti	Peäccam
Tiitola muštâlij Staatâarkkâdâhân – ađai tááláá Aalmuglâšarkkâdâhân – 9.3.1942 čäällim	vuuŠdest tuåimmjam majur Matti Tiitola maainsti riikkarkiiŠve – ânnʼjõž M eersažarkiiŠve –
reivâinis, et sun lâi juovlâmáánust 1939 evakistem olášuttem ohtâvuođâst uážžum haldusis	9.3.1942 ǩeeŠrjtem ǩeeŠrjest, što son leäi rosttovmannust 1939 evakkomääŠtǩi da siid kuârsmâŠttem,
nuorttâlâšsiijdâ arkkâduv, mii lâi muorâskuápust.	mieŠldd ǩiččjen vuäǯǯam huõđđu nuõrttsääŠmsiid koollatǩ sizz ruõkkum Kreäppast.
Tot vuolgâttui tastoo Ruávinjaargân Laapi	Tõn vuõltteeš
Räjikosáttâhân, mon tuulâkierdee siäluttemvistáást tom siäiluttii suáđi ääigi. Tiitola čaalij	RuäŠvnjaŠrǧǧe SääŠmjânnam RaajjväärdtõŠǩǩe, koon k䊚nnruõkkâmkammrest tõn seillteš väinn
meerridmistis, et jis Piäccám siäiluččij Suomâ uássin, te sun macâttičij arkkâduv Syennjilsiijdâ	ääiŠj. Tiitola ǩeeŠrjti, što son leäi tuŠmmjam, što jõs Peäccam seeilči LääŠddjânnma kuulljen, son
siijdâpuárásumosân.	maaccteŠči Kreäppast SuõŠnnʼjelsiid staaŠrste.
Jis Piäccám monâttuvvoo, te sun luovâttičij arkkâduv staatâarkkâdâhân.	Le⊚a jõs Peäccam mõõnteŠčep, son luõvteŠči
Návt meid tábáhtui, ko Piäccám lâi lopâlávt monâttum.	Kreäppast riikkarkiiŠve. NääiŠt ǩiâvi, ko Peäccam leäi mõõntum.
Nuorttâlâšsiijdâ arkkâduv luovâttem staatâarkkâdâhân ij lamaš Syennjilsiijdâ nuorttâlâšâi	NuõrttsaaŠmsiid Kreäppast luõvtõs riikkarkiiŠve, ij leämmaž SuõŠnnʼjelsiid saaŠmi teâđast da nuŠtt
tiäđust já nuuvt ton tile vájáldui luuvij iivij ááigán.	tõt kuâđđji määŋglo eeŠjj tuâkka.
Ko ive 1996 sämimuseo Siijdâst riemmii	EeŠjjest 1996 sääŠm-muŠzei Siidast aŠlǧǧe noorrâd aunntõõzzid
čokkiđ amnâstuv “ Kolttaelämää ” - čáitálmâs várás, te muštâlij Helsig ollâopâttuv	” NuõrttsääŠmjieŠllem ” - čuäjtõõzz diõtt, maainsti HeŠlssen universiteett kultturjânnamtiõtti professor
kulttuureennâtiettuu professor Kalevi Rikkinen, et nuorttâlâšsiijdâ arkkâdâh lii ááimuin	Kalevi Rikkinen, što nuõrttsääŠmsiid kreäppast leäi ruõkkum M eersažarkiivâst. Son leäi
Aalmuglâšarkkâduvâst. Sun lâi kiddim toos huámášume, ko lâi tutkâm Suomâ tiettuu historjá	tuŠtǩǩeŠmmen LääŠddjânnam tiõtti histoor, jânnamtiõđneǩ Väinö Tanner äiggsaid ruõkkmõõžžid, da
várás eennâmtiettee Väinö Tanner.	vuâmmšam tän koollatǩ.
Nuorttâlâšarkkâdâh lâi talle luptânâm uáinusân ton	NuõrttsääŠmsiid Kreäppast leäi eeŠttam ouŠdde näkam ä䊚š õhttvuõđâst.
ohtâvuođâst. Kenski tondiet pyehtip jurdâččiđ, et arkkâduv uđđâsist kavnâm lâi koskâlávt še	VueiŠttep vuâsti juŠrdded, što Kreäppast ođđest käunnjumuš leäi še saaŠmi kruuggâst čueŠtt eeŠǩǩed
sämmilij pirrâduvâst čyeti ihheed tassaaš pargoos algâttâm já sii kulttuur já eellimhäämi čuuvtij	mââiårra, tuejes alttääm da sij kulttuures da jieŠllemvueŠjjes äärvast âânnam Väinö Tanner tuâi lekk.
Nuorttâlâšsiijdâ arkkâduv sistetoollâm muorâskuáppu já ton äššikiirjijn valdum kopio lijjii taan	NuõrttsääŠmsiid Kreäppast ruõkkâm koollatǩ da tõn 䊚šǩeeŠrjin valddum kopia leŠjje tõn leklvaž
luholii kávnus áánsust uáinimnáál Siijdâst 1.4.1998 lehâstum čáitálmâsâst.	kaunnmõõžž diõtt vueiŠnnemnalla Siidast 1.4.1998 ääŠvuum čuäjtõõzzâst.
Nuorttâlâšâi	NuõrttsaaŠmi
luáttámušalmai Pekka Fofanoff oovdânpuovtij meiddei tuoivuu, et algâalgâlâš arkkâdâh	ČeŠvetjäurra risttâm diõtt nuõrttsaaŠmi prääŠznǩen.
puohtuuččij Čevetjáávrán sivnedemnáál nuorttâsämmilij juhleest.	M eersažaŠrkiiv mieŠstte raukkmõŠšše da EŠčč
toos já eeči Ambrosius sivnedij arkkâduv juhleliturgia maŋa Čevetjäävri kirhoost Pasotteijee	Ambrosius riisti Kreäppast mâŋŋa prääŠzneǩliturgii ČeŠvetjääuŠr ceerkvest PââŠzzteei Treeffan
Trifon Piäccámlii possijdvajâldemjuhle ohtâvuođâst 29.8.1998.	PeäccamneeŠǩǩ čääŠʒʒristtâm õhttvuõđâst 29.8.1998.
Nuorttâsämmilij Saa ’ mi	NuõrttsaaŠmi SääŠm NuŠett ǩeeŠrjat
Nu ’ ettist tábáhtus kovvejuvvoo návt: “ Taat lâi vuossâmuš kerdi Piäcámist vyelgim maŋa ive	puõŠttinalla Kreäppast pirr šõddâm läppjumuužžât: ” Tät leäi vuõssmõs vuârr mâŋŋa Peäccmest
1939, ko legendaarlâš, ollásávt lappâsân jurdemâm Syennjilsiijdâ arkkâdâh tsaarij	vuâŠlǧǧem eeŠjjest 1939, ko maainâsčuävvjõs, vooŠps luäppjam nääŠit juuŠrdim, SuõŠnnʼjelsiid
vuáláčäällim gramotainis lâi kuldâlâddâmnáálá uáinusist. Puddâ lâi juhlelâš já herkki. ” Siijdâ	Kreäppast caarivuâllaǩeeŠrjtum gramotoineez leäi mij kõskkvuõđâst, mij vueŠinnemnalla.
muorâskuápu sämimuseo Siijdân.	PrääŠzneǩ podd leäi prääŠznkâŠstteei da lääŠđes. ”
Algâalgâliih äššikirjeh tastoo macâttuvvojii	M âŋŋa ko Siida čuäjtõs podd leäi puuttâm,
Aalmuglâšarkkâdâhân Helsigân.	M eersažarkiv sǩiâŋki nuõrttsaaŠmi Kreäppast ruõkkâm koollatǩ Siida sääŠm-muŠzeeja. Alggveârlaž
Pyereh juhlekyesih: Onne Syennjilsiijdâ nuorttâsämmilij arkkâdâh lii maccâm sämikuávlun.	Šiõǥǥ prääŠzneǩkueŠss: TäŠbbe SuõŠnnʼjelsiid NuõrttsaaŠmi Kreäppast lij puättam sääŠmvoudda.
Arkkâdâhlájádâs lii meridâm soijiđ nuorttâsämmilij algâalgâlii arkkâduv pisovávt siäiluttemnáál	ArkivstrooiŠtel lij tuŠmmjam, što nuõrttsaaŠmi alggveârlaž Kreäppast, kook seillu koollatǩ seŠst,
kulttuurkuávdáš Sajosist taan ive aalgâst tooimâs algâttâm Sämiarkkâduvâst.	sâŠdde leeŠd kultturkõõskõs Sajos SääŠmarkiivâst, kååŠtt lij taŠnni eeŠjj aalǥâst alttääm
Piivdám, et	tuåimmjumuužžes.
Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, nuorttâsämmilij luáttámušalmai Veikko	Raaukam, što SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi, nuõrttsaaŠmi ouddooumaž
Feodoroff já Sämiarkkâduvâst västideijee arkkâdâhlájádâs totkee Suvi Kivelä väldih vuástá	Veikko Feodoroff da SääŠmarkiivâst vaŠstteei arkivstrooiŠtel tuŠtǩǩeei Suvi Kivelä väŠldde vuâstta
taan áinoošlajâsii arkkâduv.	tän oŠdinakai Kreäppast.
mainâšum Matti Sverloff nuorttâsämmilij kulttuuräärbi já Syennjil mainâsijd sistetuállee	Seämmast iŠlmmtam, što mainnsan aalǥâst peäggtum Matti S verloff sǩiâŋkk, nuõrttsaaŠmi
priivaatarkkâdâh sirdâšuvá kiiđâ ääigi suu táátu mield Oulu eennâmkoddearkkâduvâst	kultturpreeddan da SuõŠnnʼjeljooǥǥ mainnâz, koid son lij ruõkkâm da tät personnallšem Kreäppast
Sämiarkkâdâhân.	seeŠrdet ǩiiđ äiŠǧǧen, suu täätt mieŠlddsânji Oulu mäddkåŠddarkiivâst SääŠmarkiiŠve.