saamen_kieliteko_2013_inarinsaame.pdf.xml

Säämi kielâtaho	Sääʹm ǩiõlltuâjj
– palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâ sajattuv já sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân porgum merhâšittee pargoost Suomâst.	– ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miârkkšõõvvi tuâjast LääŠddjânnmest.
Säämi kielârääđi mieđeet Säämi kielâtaho – palhâšume Yle Sápmin čuávvoo agâiguin:	Sääʹm ǩiõllsuåvtõs meâtt Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist Yle Sápme puõʹtti vuâđain:
Yle Sápmi lii meritiätulâš luvij iivij pargoin ánsulávt ovdedâm sämikielâ sajattuv já fáálám palvâlusâid sämikielâiguin.	Yle Sápmi lij siʹtǩǩesvuõđin mäŋgglo eeʹjji tuâjain oʹnnstam viikkâd ooudâs sääʹmǩiõli staattuuzz da taʹrjjääm kääzzkõõzzid sääʹmǩiõlin.
Yle Sápmi lii vuáđupargos tiäđusirdem paaldâst toimâm sämikielâi ellen siäilum já meid sämikielâ iäláskittem peeleest.	Yle Sápmi lij vuâđđtuâjes saaǥǥjååʹđtem kuâŋŋad tuåimmjam jeällsaž sääʹmǩiõli ruõkkâm da še sääʹmǩiõli jeälltem peäʹlest.
Yle Sápmi lii jieijâs toimáin pajedâm sämikielâi sajattuv sehe sämikuávlust ete ubâ Suomâst.	Yle Sápmi lij tuåimmjumuužžineez kaggâm sääʹmǩiõli staattuuzz saaʹmi dommvuuʹdest da nuʹtt še obb Lääʹddjânnmest.
Sämiaalmugist paijeel peeli áásá suomâkielâlâš pirrâsist jieškote-uv kuávluin Suomâst sämikuávlu ulguubeln.	Sääʹmnaroodâst pâʹjjel pieʹll jeälast lääʹddǩiõllsaž pirrõõzzâst saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn pirr Lääʹddjânnam.
Aasâmpirrâsist, kost sämikielâ kulloo tuše harvii, jieijâskielâlij uđđâsij já eres sämikielâlij ohjelmij tergâdisvuotâ tiäduttuvá.	Jälstempirrõõzzâst, koʹst sääʹmǩiõl kooll sami occanj, teʹl sääʹmǩiõllsaž ođđâz da jeeʹres sääʹmǩiõllsaž prograammi vääžnaivuõđ miârkktõõzz ärvv pâʹjjan.
Yle Sápmi kiävttá puoh Suomâst sárnum sämikielâid.	Yle Sápmi pohtt õlmmsa pukid Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlid.
Anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já tavesämikielâ kullojeh Yle Sápmi vuolgâttâsâin piäiválávt, mut Yle Sápmi movtijdittoo lasettiđ anarâškielâlâš já nuorttâlâškielâlâš ohjelmpyevtittâs.	Aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm kollʼje Yle Sápmi vuõlttõõzzin juõʹǩǩ peeiʹv, leâʹša Yle Sápmi äiʹsmâʹttet lââʹzzted aanarsääʹmǩiõllsaž da nuõrttsääʹmǩiõllsaž programmpuuʹtʼtõõzzid.
Yle Sápmi sämikielâliih radiovuolgâttâsah, ohtsâštaveeennâmliih tv-uđđâseh Ođđasat sehe Yle Sápmi juovlâmáánu 2013 aalgâst algâttâm eehidpeeivi tv-uđđâseh láá lamaš merhâšittee läävhih jieijâskielâlii tiäđusirdem ovdánmist já toh láá lasettâm sämikielâi oinumvuođâ já kullumvuođâ.	Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž radiavuõlttõõzz, õʹhttsažtâʹvvjânnmlaž tv-ođđâz Ođđasat di Yle Sápmi rosttovmannu 2013 aalǥâst alttuum jeäʹǩǩespeeiʹv tv-ođđâz liâ leämmaž miârkkšõõvvi lääuʹǩ jieʹnnǩiõllsaž saaǥǥjååʹđtem ooudâsviikkmõõžžâst da tõk liâ lââʹzztam sääʹmǩiõli ǩiõččâm- da koʹlljemvuõđ.
Yle Sápmi lii ovdedâm ohjelmpyevtittâs puoh ahejuávhoid.	Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm programmpuuʹtʼtõõzz pukid ââʹǩǩjooukid.
Uđđâsumos lii nuoráid rävisulmuid uáivildum radioohjelm, mii laiđiistuvvoo anarâškielân já tavesämikielân.	Oođmõsân lij nuõrid jurddum radiaprogramm, kååʹtt jååʹđtet aanarsääʹmǩiõlle da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle.
Yle Sápmi lii ovdedâm palvâlusâidis meid interneetist.	Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm kääzzkõõzzid še interneeʹttest.
Yle Sápmi internetsiijđoin láá uđđâseh luuhâmnáál pyeremuu tááhust kuulmâ sämikielân sehe suomâkielân.	Yle Sápmi interneʹttseeidin vueiʹtte leeʹd lookkâmnalla ođđâz še koolmin sääʹmǩiõlin di lääddas.
Tobbeen puáhtá luođiđ sämikielâlijd radio- já tv-ohjelmijd.	Tåʹben vuäitt noorrâd liâdǥ sääʹmǩiõllsaž radia- da tv-prograammid.
Siijđoin lii meid sämikielâlâš, puohháid áávus Shoutbox-savâstâllâmsaje, mii lii tergâdis nuorâi kielâkevttimaareen.	Seeidin lij še sääʹmǩiõllsaž, pukid äävai Shoutboxchatlinnj, kååʹtt lij vääžnai nuõri ǩiõllââʹnnemkriʹlcc.
Yle Sápmi radiokanava lii máhđulâš kuldâliđ Internetradio peht ubâ Suomâst já kost peri maailmist.	Yle Sápmi radialiinj lij vuäittmõš kuʹvddled Interneʹttradia pääiʹǩ obb lääʹddjânnmest da koon åʹrnn maaiʹlm täättas.
Sämitigge já Säämi kielârääđi tuáivuv, et Säämi kielâtaho – palhâšume movtijdit Yle Sápmi juátkiđ já ovdiist pyerediđ sämikielâi oovdân ráhtám šiev pargos.	Sääʹmteʹǧǧ da Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv, što Sääʹm – ǩiõlltuâjj – ciist äiʹsmâʹttem mieʹldd Yle Sápmi oʹnnsteʹči juäʹtǩǩed da kaggâd veâl jäänab sääʹmǩiõli ouʹdde tuejjeem ääiʹjmieʹlddlaž šiõǥǥ tuâi.
Áiligas, eennâm suddá ” já ” Kolle-eennâm ”.	” Nuvvos Áiligas, mädd sodd ” da ” Ǩåʹlljânnam ”.
” Maalâkuuvij vuolgâsaijeen lii muu koskâvuotâ aldâpirrâs enâdâhân, jieškote-uv enâdâhsoojij historján, mainâsáid já muu jieččân ferimáid tain.	” Kälkkõõzzi vueʹlǧǧemalggân lij kõskkvuõtt âʹlddpirrõõzz kueʹstlma, jeeʹres kueʹstelmpääiʹǩi histooʹre, mainnsid da jiijjan toobdlmid.
Viigâm vijđediđ jur-duu enâduv keččâmist ton feerimân, olesváldálâšvuotân, moos kuleh meid enâdâhân	Ǩiõččlõõđâm veeideed juʹrddmõõžžid kueʹstelm ǩiõččmõõžžâst nuʹtt, što kueʹstlma kuulli åskkmõõžži
lohtâseijee oskomušah já mainâseh.	da mainnsi mieʹldd vuäitči tobddâd toobdlmid da kälkkõõzzi čeâlaivuõđ.
Muu kiäsut, ete maht tuodârluándu lii siämmást sehe meccikuávlu ete kulttuurpiirâs.	Mon haaʹlääm tobddâd da õõmšam tõn, mäʹhtt tuõddârluâtt vuäitt leeʹd õhttna poostjânnam da še kultturpirrõs.
Nuvvos Áiligas lii toovláš pase tuodâr mon vieltih láá ain tievâ merhâsuumijn.	Nuvvos Áiligas lij tuâlʼjõžäiggsaž pââʹss tuõddâr, koon tuõddârrõddjin liâ jiânnai miârkkšõõvvâmnallšen miârkktõõzz.
Maalâkuuvij roobdâid čiŋâtteh sämimááccuh liijne riessâmeh.	Kälkkõõzzi raamid hiâʹrvte trieʹpǩ (riessamat), mâʹte määccaǩ šolkkreeʹppǩin.
Muu tuojijn távjá uáinojeijee ärbivuáváliih sämityeje elemeentih lääččih ohtâvuođâ ulmuid, kiäh eellih teikâ láá iällám maalâkooveest kovvejum saajeest.	Muu tuejjõõzzin kuâsttje täujja ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtttuâi elemeeʹnt, kook poʹhtte õhttvuõđ oummid, kook jeäʹlle leʹbe liâ leäʹmmaž jieʹllemääiʹjes äiǧǧen kälkkõõzzâst peäggtum pääiʹǩin.
Muu kiäsut jotteeđ kovetaiđuu já tyeje rääjist, ” maainâst Outi Pieski suu maalâkuuvijn.	Mon haaʹlääm liikkeed karttčeäʹppõõzz da duodji ruõbdteʹmesvuõđ kõõskâst, ” maainast Outi Pieski kälkkõõzzeez pirr.
Kovetaaidâr Outi Pieski (š. 1973) áásá já parga Ucjuuvâst já Helsigist.	Karttčeäppneǩ Outi Pieski (s. 1973) jäälast da reʹttlâstt Uccjooǥǥâst da Heʹlss-nest.
Tave luándu puátá oovdân maaŋgâin suu tuojijn.	Tâʹvv luâtt laaʹvai leeʹd määŋgin suu tuejjõõzzin.
Pieski taaiđâ siskeeld maalâkuuvijd, taaiđâubâlâšvuođâid já sajetaaiđâráhtusijd, moh távjá láá amnâstum sämityejitek-niikâid kevttimáin.	Pieski čeäppõõzz âʹnne seʹst kälkkõõzzid, noorlmid da karttčeäppõsšlaai tuejjõõzzid, koin kälkkumuš lij täujja tuejjuum sääʹmǩiõtt-tuâjjtekniikkin.
Porgâmist uáinoo luándu já kulttuur noonâ ohtâvuotâ.	Reʹttlâsttmõõžžâst kuâsttai luâđ da kulttuur raʹvves õhttvuõtt.
Realism juállán persovnlâšvuođâ já äigittemvuođâ tobdon.	Realismm veiddan personnallšemvuõđ da ääiʹjteʹmesvuõđ tobddmõʹšše.
Outi Pieski lii valmâštum Kovetaaiđâakatemiâst ive 2000.	Outi Pieski lij valmštõõvvâm Karttčeäppõsakatemiast eeʹjjest 2000.
Sun lii toollâm prii-vaatčáitálmâsâid tave-enâmijn já suu pargoh láá lamaš čáittusist maaŋgâin juávkkučáitálmâsâin Euroopâst já Tave-Amerikâst.	Son lij ââʹn-nam privatčuäʹjtõõzzid tâʹvvjânnmin da suu tuejjõõzz liâ leämmaž vueiʹnnemnalla määŋgin joukkčuäʹjtõõzzin Euroopâst da Tâʹvv-Äʹmmriikkâst.
Pieski lii porgâm meid almos ráh-tusijd, el.	Pieski lij tuejjääm še õlmmsaž tuejjõõzzid, jm.
ive 2012 Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân, lasseen suu pargoh láá maaŋgâin almos já priivaat čuágálduvvâin.	eeʹjjest 2012 Sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse, lââʹssen suu tuâi liâ määŋgin õlmmsaž da privat norldõõǥǥin.