tiedote_31210_inarinsaame.pdf.xml

Säämi kulttuuräärbi syeje kalga pyerediđ	SaaŠmi kultturpreeddan suejj âlgg pueŠreed
Sämitige 3.12. ornim seminaarâst Levist savâstâllui säämi kulttuuräärbi syeje táárbuin.	SääŠmteeŠǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõŠlleš saaŠmi kultturpreeddan suej taarbin.
Seminaarâst čielgâi, et sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já ravvuid.	Seminaarâst puõŠđi õlmmsa, što sääŠmkulttur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuäŠpstemvuõđ.
Seminaar lehâstâm sämitige iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij sämikielâ já iäláttâsâi koskâvuođâst. “ Sämikielâ já sämi-iäláttâsâi puátteevuotâ lohtâsává oohtân.	Seminaar ääŠvääm sääŠmteeŠǧǧ jieŠllemvueŠǩǩ- da vuõiggâdvuõttluŠvddkååŠdd vääŠrrsaaǥǥjååŠđtei Heikki Paltto maainsti sääŠmǩiõl da jieŠllemvueŠjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” SääŠmǩiõl da sääŠmjieŠllemvueŠjji puõŠttivuõtt koŠlle õŠhtte.
Eellimvuáimálij sämi-iäláttâsâittáá sämikielâ hiäjusmuvá ”.	Notta jieŠllemviõkksaž jieŠllemvueŠjji sääŠmǩiõll huânnʼnan ”.
Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi sáárnui säämi immateriaallâš kulttuuräärbi suojâlem tiileest Suomâst já sämitige koskâsii oovtâstpargoost.	SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti NäkkäläjäuŠrr maainsti sääŠm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vueŠjjest LääŠddjânnmest da sääŠmteeŠǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi lopedij čovgâ oovtâstpargo säämi aalmugsiärváduvváin sämikulttuur sajattuv pyereedmân.	SaaǥǥjååŠđteei NäkkäläjäuŠrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääŠm meerlažõhttsažkooŠddin sääŠmkulttuur staattuuzz pueŠreem diõtt. ”
“ Mii, sämitigge já taidâreh já tuájáreh kolgâččijm ovtâstittiđ vuoimijdân ohtsii säämi kulttuurpoolitlii ohjelm rähtimân.	Mij, SääŠmteeŠǧǧ da čeäŠppneeŠǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääŠmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumuŠšše.
Sämitigge uárnee kiđđuv 2011 ohtsii čuákkim säämi kulttuur- já taaidâservijguin.	SääŠmteeŠǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaŠmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiŠm.
Čuákkimist lii uáivilin valmâštâllâđ oovtâst iävtuttâsâid sämikulttuur syeje pyereedmân.	Såbbrest lij jorddmõš õõutsââŠjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääŠmkulttuur suej pueŠreem diõtt.
Sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já vuoigâdvuođâlii syeje ovdedem ”	SääŠmkulttuur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž.
Sämimuseo Siijdâ, sämmilij aalmugmuseo, jođetteijee Tarmo Jomppanen kieđâvušâi jieijâs saavâst säämi materiaallii kulttuuräärbi suojâlem táárbuin.	SääŠm-muŠzei Siida, saaŠmi meersažmuŠzei, jååŠđteei Tarmo Jomppanen ǩiõttʼtõõli mainnsest, koon son õõŠni sääŠm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid. ”
“ Museotooimâ já säämi materaallii kulttuurlâš syeje ovdedem turviimân Suomâ museoi sämičuágálduvâid kolgâččij finniđ sämisiärváduv palvâlusân já čuágálduvâid kolgâččij finniđ almolávt uáinusân.	MuŠzeituåimmjumuužž da saaŠmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanumuššân LääŠddjânnam muŠzeeiŠjin åårrai sääŠmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääŠmõhttsažkååŠdd kääzzkõŠsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäŠjtõŠsse.
Puáttee haldâttâspajan kalga asâttiđ mittomeerrin Sämimuseo Siijdâ vijđedem já ton ruttâdem turvim. ”	PuõŠtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân SääŠm-muŠzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanumuš. ”
Sámi Duodji ry saavâjođetteijee Rauna Triumf muštâlij säämi tyeje kulttuurlii merhâšuumeest já säämi tyeje toorjâtáárbuin.	Sámi Duodji ry:z saaǥǥjååŠđteei Rauna Triumf maainsti sääŠm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž miârkkšõõvvmõõžžâst da sääŠm ǩiõtt-tuâj tuäŠrjjeemtaarbin. ”
“ Tyeji lii eellimvyehi, uási säämi sosiaallii vuáháduv, moin ulmuuh šaddeh já uáppih.	Duodji lij jieŠllemvueŠǩǩ, bieŠǩǩ saaŠmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet.
Tyeji lii sämmilij kollektiivlâš omâdâh já tot puáhtá uáinusân sämikulttuur holistilii jurdâččem, mast puoh ääših vaikutteh puoh aššijd.	Duodji lij saaŠmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koŠst puk vaaikat pukid.
Lii vaidâlittee, et Sámi Duodji sajattâh ij lah tuárvi pyeri škovliimist já ohtsâškoddeest.	Tuõttä䊚šest Sámi Duodji staattus iŠllakku doŠvolna šiõǥǥ škoouŠlʼjumuužžâst da õhttsažkååŠddest.
Sámi Duodji turvim váátá lase naavcâid já tyeje škovlim ovdedem kolgâččij tábáhtuđ säämi vuolgâsoojijn.	Sámi Duodji staanumuš ouddlâstt lââŠzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouŠlʼjumuužž õõudâsviikkmõõžž saaŠmi vueŠlǧǧemaalǥi pääiŠǩ.
Lasseen halijdâm kijtteđ sämitige já ton saavâjođetteijee Sámi Duodji táárbui vuotânväldimist ”.	LââŠssen haaŠlääm späŠssbõõžžâd sääŠmteeŠǧǧ da sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”.
Jyeigee, sämitige stiivrâ jeessân Petra Magga-Vars muštâlij juoigâm merhâšuumeest nuuvt sanijguin ko juáigusijguin-uv: “ Juáigus čáittá sämikulttuur.	Joikaaja, sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõŠǥi vääžnaivuõđâst saaŠnin di juõiŠǥin: ” JuõiŠkk čuäŠjad da pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur.
Juáigus siskáldâsâst puáhtá čielgâsávt uáiniđ páihálii kulttuur almoonmijd já oppâđ madârvanhimij historjást.	JuõiŠǥ sääŠn tobdstâŠtte pääiŠklažkulttuur õlmmsa pohttmõŠšše da mättʼte vueiŠnned pueŠrben juõiŠǥ mieŠldd maaddârpuärrsi tuâlʼjõž histoor.
Juáigus sajattâh ij lah Suomâst tuárvi pyeri.	JuõiŠǥ staattus iŠllakku LääŠddjânnmest veâl riŠjttjemnalla tobddum.
Juáigus taarbâš eenâb torjuu, resurssistem já uáinusistorroom ubâ Suomâst.	JuõiŠkk taarbâš jäänab tuäŠrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr LääŠddjânnam.
Škoovlah kolgâččii väldiđ juáigus máttááttâsvuámij uássin, vâi juáigusist finniiččij ohtsâškoodán luándulii uási ”.	Škooulin õõlǥči väŠldded juõiŠkk bieŠǩǩen mättʼtemplaanid, tännalla juõiŠǥin vuäʒʒat luânddlaž vuäŠss pirr õhttsažkååŠdd ”.
Seminaar vuolgâttij noomâ viestâ máttááttâs- já kulttuurministeriön, sämitiigán já säämi máttááttâskuávdážân säämi tyeje máttááttâs ovdedemtáárbuin.	Seminaar vuõlttii raŠvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääŠmtegga da sääŠmvuuŠd škoouŠljemkõõskõŠsse sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin.
Säämi máttááttâskuávdáá säämi tyeje máttááttâs ij palvâl sämikulttuur táárbuid, ko máttááttâs tábáhtuvá syemmilâš kulttuur vuolgâsoojijn.	SääŠmvuuŠd škoouŠlʼjemkõõskõõzz sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtumuš ij kääzzkââst sääŠmkulttuur taarbid, tõŠnt ko mättʼtumuš tuejjeed lääŠdd kulttuur vueŠlǧǧemaalǥin.
Seminaar páhudij, et škoovlâ máttááttâs kalga nubástutteđ nuuvt, et máttááttâs hokâttâl meid säminuorâid.	Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtumuš âlgg muŠtted nuŠtt, što škoouŠlʼjumuš paaimat še sääŠmnuõrid.
Kulttuurminister Wallin vuolgâttij kirjálii tiervâttâs seminaarân.	Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeŠrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaŠre.
Kirdeejasko eestij kulttuur- já valastâllâmminister määđhi Levin.	ǨeŠrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määŠtǩ.
Minister Wallin muštâlij tietimist Suomâst ellee ruotâkielâlâžžân, maggaar lii eelliđ kielâucceeblovvoost.	Minister Wallin peäggti, što son teâtt LääŠddjânnmest jälsteeŠjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieŠlled ǩiõllminoriteettest.
Jieččân tuáváá keežild puávtám pyereest jurdâččiđ, maht tist oro ko piäluštvetteđ jieijâd vuoigâdvuođâid.	Jiijjan tuâkksa toobdeeŠl vuäitam puârast tieŠtted, mäŠhtt tij tobddveŠted ko peälšteŠped vuõiggâdvuõđeed.
Minister Wallin čaalij, et sun lii eromâš ilolâš tast, et säminuorah láá nuuvt aktiivliih sämikulttuur aaitârdmist já oovdedmist.	Minister Wallin ǩeeŠrjti, što lij rämm miõlâst tõŠst, što sääŠmnuõr liâ nuŠtt oddel sääŠmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ”
“ Haldâttâs puáttee ive budjetiävtuttâsân kulá meiddei sämikielâlii oppâmateriaalmeriruuđâ luptim.	Halltõõzz puõŠtti eeŠjj mäŠhssemplaanmaadârdõŠsse šâŠdde leeŠd vääžnai 䊚šen še sääŠmǩiõllsa mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧi pââŠjdumuš.
Lasattâsâin mainâšuvvoo, et sämikielâlij oppâmateriaalruuđâin kalga čuosâttiđ tuárvi ennuv ruuđâid meid nuorttâ- já aanaarsämikielâlâš oppâkirjijd. ”	LââŠzztõõzzin peäggtet, što sääŠmǩiõllsai mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧin âlgg tillõõvted doŠvolna teäŠǧǧvääŠraid še nuõrttsääŠm da aanarsääŠmǩiõllsai mättʼtemǩeeŠrjid.
, Wallin čaalij	Wallin ǩeeŠrjti
Lasetiäđuh: Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saavâjođetteijee Aslak Paltto (+358405620354)	LââŠssteâđaid: saaǥǥjååŠđteei Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saaǥǥjååŠđteei Aslak Paltto (+358405620354)