tiedote_ihmisoikeuspoliittinen_selonteko_inarinsaame.pdf.xml

SÄMITIGGE LII CIÄLKKÁM STAATÂRÄÄĐI OLMOOŠVUOIGÂDVUOĐÂPOOLITLŠ ČIELGIITTÂSÂST	SÄÄŠMTEŠǦǦ LIJ CEÄLKKAM VALDIASÅBBAR OOUMÂŽVUʼIGGÂDVUʼTTPOLITIIKKLAŽ ČIʼLGGEEMTUÂJAST
Olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâs adeluvvoo ohtii vaaljâpaajeest ovdâskoodán, mast kieđâvuššoo olmoošvuoigâdvuođâi tááláš tile Suomâst já mast miäruštâlluvvojeh tiäddučuágástuvah staatâ aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikân.	Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjj âlgg õhttest vaalpââŠjest uŠvdded parlamentta, koŠst ǩiõttŠtõõlât ooumažvuõiggâdvuõđi ânnʼjõš vueŠjj LääŠddjânnmest da mieŠrtet vääžnmõs teäd valdia naroodlaž da meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk beälla.
Staatârääđi addel čielgiittâs Ovdâskoodán čohčâčuákkimistempaajeest 2009.	Valdiasååbbar oudd čiõlggeemtuâi Parlamentta čõhččsååbbarpoodd 2009.
Sämitigge iävtut ciälkkámušâstis maaŋgâid tärkkilistmijd olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsân.	SääŠmteŠǧǧ maadârd ceälkkmuužžâst määŋgaid vuâraid taŠrǩǩumuužžid ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuõjju.
Sämitigge iävtut sämitiggelaavâ § 9 miäldásâš ráđádâlmijd olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst.	SääŠmteŠǧǧ maadârd sääŠmteeŠǧǧlääŠjj § mieŠlddsai saaǥǥstõõllmõõžži âânnmõõžž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast.
Ciälkkámušâstis sämitigge kiddij huámášume eromâšávt sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid, säämi kielâlaavâ olášuumán, sämimáttááttâs finniimân, sämmilij eennâmvuoigâdvuotâkoččâmâššáid sehe Suomâ aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiik ulmijd.	Ceälkkmõõžžâst sääŠmteŠǧǧ vaaŠldi 䊚šen eärdäärvidben lokku väŠlddmõõžž sääŠmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid, sääŠm ǩiõllʼlääŠjj teâddjumuŠšše, sääŠmškoouŠlʼjem vuäǯǯamvuõŠtte, saaŠmi mäddvuõiggâdvuõđi di LääŠddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk täävtõõzzid.
Olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst ulmen lii, et Suomâ ratifisistáččij ILO 169-sopâmuš algâ- já hiäimuaalmugij vuoigâdvuođâin.	Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što LääŠddjânnam ratifioimââŠttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin.
Sämitigge iävtut, et olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst váldoo čielgâ peeli toos, maht ILO 169-sopâmuš ratifisistmist kalga ovdániđ já maggaar äigitavluin, ko jo ovdebáá olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst ivveest 2004 asâttui ulmen ratifisisteđ ILO 169-sopâmuš já ulme paasij olášuuhánnáá.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast vääŠldet lokku toolkav beäŠlest väŠlddmõš tõõzz, mäŠhtt ILO 169-suåppmõõžž ratifioimâŠttmõõžžâst mõõnât ooud årra da måkkam äiŠǧǧtaaulin, ku juŠn oouŠdab ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast eeŠjjest 2004 piŠjješ täävtõssân ratifioimâŠtted ILO 169-suåppmõš da täävtõs kuâđđji teâuddjeǩâni.
Sämitige uáinu mield sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu vuáđulaavâ vaattâm vuovvijn.	SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneeŠlm mieŠldd saaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõtt ij teâuddei vuâđđläŠjj oudldemnalla.
Sämitigge meiddei váátá, et čielgiittâsâst váldoo ulmen sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ ovdedem.	SääŠmteŠǧǧ še ouddlâŠstt, što čiõlggeemtuâjast vääŠldet täävtõssân saaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ ooudâsviikkmõš.
Sämitigge iävtut, et Suomâ ratifisistá UNESCO sopâmuš matriaalâttâs kulttuuräärbi suoijâlmist jotelávt já kieđâvuš ääši olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što LääŠddjânnam ratifioimâtt UNESCO suåppmõõžž aaunteŠm kulttuurpreeddan suõŠjjeem beäŠlest ǩiõrggânji da ǩiõttʼtââll ä䊚š ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast.
Sämitigge váldá vuotân, et aavisasâttâs (398/2008) ij adde máhđulâšvuođâ sämikielâlâš aavisij torjui, ko toorjâiävtuh láá liijgás čovgâseh.	SääŠmteŠǧǧ väŠldd lokku, što gaŠzeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sääŠmǩiõllsa gaŠzeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääiŠni diõtt, ku tõk liâ čuuŠd kõrrâz.
Sämitigge lii tutâmettum säämi kielâlaavâ olášuumán Suomâst.	SääŠmteŠǧǧ lij obbžurr sääŠm ǩiõllʼlääŠjj teâuddjumuŠšše LääŠddjânnmest.
Puohâi sämikielâi tile lii huolâstuttee já sämiaalmug iälá kielâmolsom ponjosist.	Puki sääŠm ǩiõli vueŠǩǩ lij peŠcclâŠsttemnallšem da sääŠmnarood jeäll ǩiõlvaaitõõzz vueŠlnn.
Suomân tarbâšuvvoo jotelávt sämikielâi iäláskittemohjelm, mii ličij tááláást olesváldálub já kuhesáigásub toimâ sämikielâi siäilum já ovdánem visásmitmân.	LääŠddjânnma taarbšet ǩiõrggânji sääŠm ǩiõli jeällʼjâŠttemprogramm, kååŠtt leŠčči tän poodd obbväŠlddlab da kuuŠǩǩab äiŠǧǧpoŠdde kuõŠddi siŠtǩǩes tuejjumuš sääŠm ǩiõli seeiltem da ooudâsviikkâm ainsmâŠttem diõtt.
Sämmilij kielâlâš olmoošvuoigâdvuođah iä olášuu tuárvi pyereest.	SäŠmmlai ǩiõllʼlaž ooumažvuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei doŠvolna.
Sämitigge lii huolâst sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnái olmoošvuoigâdvuođâi olášuumeest.	SääŠmteŠǧǧ lij peŠcclest sääŠmvuuŠd åålǥbeäŠlnn jälsteei sääŠmpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuužžâst.
Vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim kyeskee toimâlâš já ruttâdemlahâasâttâs torvejeh sämimáttááttâs ornim tuše sämikuávlust.	Vuâđđmättʼtõõzz da lookkjiškooulškoouŠlʼjumuužž kuõskki tuåimmjeejaž da teäggtemlääŠjjšiõttõs stäŠnne sääŠm-mättʼtõõzz riâššmõõžž tåŠlǩ saaŠmi dommvuuŠdest.
Suullân 70 % sämipárnáin äässih sämikuávlu ulguubeln.	NuŠtt 70 % sääŠmpäärnain jälste sääŠmvuuŠd åålǥbeäŠlnn.
Sämitigge lii iävtuttâm, et sämimáttááttâs torvejeijee ruttâdemnjuolgâdus (Máttááttâs- já kulttuurtooimâ ruttâdmist adelum laahâ L 635/1998, nubástus 1186/1998, 43 §, 2 mom) vijđeduuččij kuoskâđ ubâ eennâm.	SääŠmteŠǧǧ lij maadârdam, što sääŠm-mättʼtõõzz staanni teäggtemšeâttmõš (Mättʼtõs- da kulttuurtuåim teäggtõõzzâst uŠvddum lääŠǩǩ L 635/1998, muuttâs 1186/1998, 43 §, 2 mom) veeideŠččeš kuõskkâd pukveeŠzz LääŠddjânnam.
Máttááttâsministeriö kolgâččij asâttiđ jotelávt pargojuávhu, mon pargon ličij valmâštâllâđ sämimáttááttâs ovdedemvuávám, tärhistiđ já tivvoođ sämimáttááttâs kyeskee toimâlâš já nahcânjuolgâdusâid já valmâštâllâđ sämitige sajattuv sämimáttááttâs jiešhaldâšemorgaanân kyeskee monâttâllâmvuovijd já njuolgâdusâid.	Mättʼtõsministeria õõlǥči piijjâd ǩiõrggânji tuâjjäŠrttel, koon tuâjjan leŠčči valmštõõllâd sääŠm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâmplaan, taŠrǩǩeed da laaddâd sääŠm-mättʼtõõzz kuõskki tuåimmjeejaž da viõkkvääŠršeâttmõõžžid da valmštõõllâd sääŠmteeŠǧǧi staattus sääŠm-mättʼtõõzz jiõččvaaldšemorgaanân kuõskki mõõntõõllâmnääll da šeâttmõõžž.
Sämitigge iävtut, et sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân uáivildum meriruttâ torvejuvvoo lahâasâttâssáin já toorjâtääsi loptejuvvoo merhâšitteht tááláást.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što sääŠmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt jurddum mieŠrrteäŠǧǧ staanât lääŠjjšiõttõõzzin da veäŠǩǩvuõttʼtääŠzz kaaggât miârkkšõõveeŠl ânnʼjõõžžâst.
Sämitige uáinu mield tááláš meriruttâ ij keelijd turviđ sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid iäge sämmilij olmoošvuoigâdvuođah olášuu resurssij uccáávuođâ keežild sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin vuáđulaavâ já säämi kielâlaavâ vaattâm vuovvijn.	SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd ânnʼjõš mieŠrrteäŠǧǧ ij faat staannâd sääŠmǩiõllsaid sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid jiâ-ka saaŠmi ooumažvuõiggâdvuõđ teâuddei viõkkvääŠrai vääŠnnvuõđ diõtt sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin vuâđđlääŠjj da sääŠm ǩiõllʼlääŠjj oudldemnalla.
Aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâst Sämitigge halijdičij, et Suomâ tiäduttičij olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâstis eromâšávt algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já – sajattuv ovdánem.	Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast SääŠmteŠǧǧ haaleŠčči LääŠddjânnam vääžnjeŠben ââŠleed ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast eärben vuõssnaroodi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ da – staattus ooudâsviikmõõžž.
Suomâ kolgâččij tuárjuđ sämmilij vaikuttemmáhđulâšvuođâid meid Euroop Unionist.	LääŠddjânnam õõlǥči tuärjjeed saaŠmi vaikktemvuäittmõõžžid še Euroop Unionist.
Sämitige uáinu mield aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâst já ovdedemohtsâšpargoost kolgâččij vuáijuđ meiddei arktâsâš algâaalmugáid, ko Suomâ lii čonnâsâm Arktâsâš Rääđi paargon.	SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast da ooudâsviikâmõhttsažtuâjast õõlǥči kõskõõttâd še aatklaž vuõssnaroodid, ku LääŠddjânnam lij čõnnõõttâm Aatklaž suåvtõõzz tuõjju.
Suomâ aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiik tiäddučuágástuvâin kalga algâaalmugij uasild vuáijuđ jiešmeridemvuoigâdvuođâ lasettem lasseen meiddei vuovij kavnâmân šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumán já viggâđ siäiluttiđ algâaalmugkielâid já - kulttuurijd.	LääŠddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk vääžnmõs teäddäärvin âŠlǧǧe vuõssnaroodi beäŠlest kõskõõttâd jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ lââŠzztumuužž lââŠssen še kuånsti kaunmõŠšše äimmõsmuttõõzz šiõttlõõvvmõõžžâst da ǩiõččlõõttâd seeiltet vuõssnaroodǩiõlid da – kulttuurid.
Sämitige uáinu mield Suomâ olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš tiäddučuágástuvah kalgeh leđe čoođâmanneeh puohâin Suomâ tooimâin, iäge ovdâmerkkân energiapoolitlâš koččâmâšah uážu moonnâđ Suomâ olmoošvuoigâdvuođâi tiäddučuágástuvâi paijeel.	SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd LääŠddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäddäärvin âŠlǧǧe leeŠd čõõđtemnallšem pukin LääŠddjânnam tuejjumuužžâst, jiâ-ka håŠt mâka energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâŠjjel LääŠddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi vääžnmõs teäddäärvi.
Sämitige ciälkkámuš kávnoo ubbân sämitige päikkisiijđoin ciälkkámušah 2009-uásist.	SääŠmteeŠǧǧi ceälkkmõš käunnai obbvuõđines sääŠmteeŠǧǧi dommseeidain ceälkkmuužž 2009 bieŠǩǩtuâjast.
Lasetiäđuh: saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi +	LââŠssteâđaid: saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi +