tiedote_polura_is.pdf.xml

SÄMITIGE STIVRÂ CEELHIJ PUÁSUITUÁLU- JÁ LUÁNDUIÄLÁTTÂSÂI RUTTÂDEMLAAVÂST	SÄÄŠMTEEŠǦǦI HALLTʼS ČIEŠLǨI PUÄƷƷTÄÄL- DA JIEŠLLEMVUEŠǨǨVUEŠJJI TEÄGGTEMLÄÄŠJJEST
Sämitige stivrâ adelij 17-sijđosâš ciälkkámuš Eennâm- já meccituáluministeriö valmâštâllâm stiivrâ iävtuttâsâst puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ruttâdemlaavâst (maŋ. POLURA) čuákkimistis 28.5.2009.	SääŠmteŠǧǧ halltõs uuŠdi 17-seiddsa ceälkkmuužž Mädd- da meäŠcctäällministeria valmštõllum halltõõzz maadârdõõzzâst puäʒʒtääl- da jieŠllemvueŠǩǩjääl teäggtõõzzâst (mâŋŋa POLURA) såbbrest 28.5.2009.
Sämitigge oonij pyerrin já oonij tom lemin še agâstâllum, et iävtuttâsâst torjuu uážžoi aherääji loptejuvvoo 63 ivveest 65-ihán.	SääŠmteŠǧǧ õõŠni šiõǥǥân, što maadârdõõzzâst vuäǯǯji ââŠǩǩraai kaaggât 63 eeŠjjest 65-ekka da âânn tõn vuâđđõttum.
Positiivlâš lii meiddei tááláást ucánjáhháá pyerebeh haahâmtorjuuh- moottorkiälhái já muávloi hahâmân sehe puásuitáálui vuáđutivomân.	Primminallšen teäggtõs ouddõõzz liâ še ânnʼjõõžžâst siõmmna pueŠrab, ku haŠŋǩǩeemveäŠǩǩvuõđid taarbšet motorǩeâlkai da motorbieŠǩǩi haŠŋǩǩumuŠšše di puäǯǯtäälai vuâđđkoŠrjjumuŠšše.
Sämitigge lii uáli tutâmettum tom vuáhán maht POLURA-lahâasâttâs lii valmâštâllum.	SääŠmteŠǧǧ lij obbžurr tõn vuâkka mäŠhtt POLURA-lääŠjjšiõttõs lij valmštõllum.
Ive 2007 vuáđulahâváljukodde lii vaattâm, et sämitige ovdâstem lahâvalmâštâlmist kalga visásmitteđ aalgâ rääjist já staatârääđi kalga riemmâđ olesuđâsmitmân, mast sämmilij kulttuurlâš já vuoigâdvuođâlâš sierânâssajattâh váldoo ääšimiäldásávt vuotân.	EeŠjj 2007 vuâđđlääŠjjvälljkåŠdd lij oudldam, što sääŠmteeŠǧǧ eeŠttkâŠsttmõš lij ainsmâŠtted aalǥâst ääŠljeeŠl da valdiasååbbar âlŠǧǧed riõmmâd obboođumuŠšše, koŠst sääŠm kulttuursaž da vuõiggâdvuõđlaž spesialstaattus vääŠldet ä䊚šmieŠlddsânji lokku.
Vuáđulahâváljukode raavâ ij lah olášum.	VuâđđlääŠjjvälljkååŠdd vuäŠpstõs iŠllakku teâuddjõõvvâm.
Sämitigge uáiná-uv POLURA iävtuttâs lemin čielgâsávt säämi aalmug já säämi puásuituálukulttuus olgošteijee verdittijn máddáápiälááš puásuituálun.	SääŠmteŠǧǧ vuäinn POLURA eŠtǩǩõõzz nuŠtt, što tõt lij šiõlggsânji sääŠmnarood da sääŠmpuäʒʒhåiddkulttuur čårsteei kõskkvuõđâst puäʒʒhoiddu.
Sämitigge lii uáli tutâmettum lahâteekstân já ton sistetoollâm äššifeiluid já teevstâst spejâlistee munejuurdâlâšvuotân säämi puásuituálu kuáttá.	SääŠmteŠǧǧ lij aaibâs obbžurr lääŠǩǩtekstta da tõn siiŠsǩest åårrai 䊚švââŠjjid da teekstest aiccum ǩiõččâmvueŠǩǩvuõŠtte sääŠmpuäʒʒhååid beälla.
Sämitige uáinimčievâst iävtuttâs POLURA:n ij oovdâst šiev lahâvalmâštâllâmvyevi.	SääŠmteeŠǧǧ ǩiõččâmvueŠjjest maadârdõs POLURA:ssân ij eŠtǩǩââst šiõǥǥ lääŠjjvalmštõõllâmvueŠjj.
Sämitigge iävtut-uv, et POLURA kolgâččij tivvoođ tâi valmâštâllâđ ollásávt uđđâsist väldimáin vuotân vuáđulahâváljukode ravvuid já sämikulttuur syeje.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što POLURA leŠčči koŠrjjeed leŠbe valmšted aivv ođđest lokku vääŠldeeŠl vuâđđlääŠjjvälljkååŠdd vuäŠpstõõzz da sääŠmkulttuur suõi.
Ciälkkámušâstis Sämitigge täävist POLURA-pargojuávkun toohâm iävtuttâsâs kuáđuttemtorjust, mon kalga turviđ sierânâsruttâdâssáin, já mii ij lah POLURAst kiddâ.	Ceälkkmõõžžâst SääŠmteŠǧǧ nuubbad POLURA-tuâjjäŠrttla ceälkkum maadârdõõzz puäʒʒpeâmmtuärjjõõzzâst, kååŠtt âlgg staannâd POLURAst tiuddväŠlddvuõđ spesialteäggtõõzzin.
Sämitigge iävtut, et sämikuávlun väriduvvoo 420 000 euro ihásâš kuáđuttemtoorjâ.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što saaŠmi dommvoudda vaŠrrješ 420 000 eeuŠr godovai puäʒʒpeâmmtuärjjõs.
Torjuu meeri vuáđuduvá sämikuávlu palgâsij olášum ruttâtuálun puásuitipšomivveest 2007-2008.	Tuärjjõs vuâđđââtt sääŠmvuuŠd paalǥâskooŠddi teâuddjam rekknâŠsttumuŠšše puäʒʒhåiddeeŠjjest 2007-2008.
Torjuu rekinistem vuáđustâssân lii kuáhtulâšvuotâ já oovtviärdásâšvuotâ.	Tuärjjõõzz laŠsǩǩeem vuâđđan lij mååžnaivuõtt da ooudverddsažvuõtt.
Torjuu uáivilin lii sajanmäksiđ kuáđutmist šaddee paijeelmiärásâš puáldámuš- já kálvudâhkoloid.	Tuärjjõõzz jurddân lij koŠrvveed puäʒʒpeâmmast šõddâm pâiŠlmeärrsaž puälddemaaunâs- da neävvkuul.
Lasseen torjuu pehti tähiduvvoo puásuituálleid täsipiälásâš kohtâlem.	LââŠssen tuärjjõõzz pääiŠǩ staanâd puäʒʒhoiŠddjeejai ooudnallšem ciŠsttjumuš.
Eres puásuituálukuávlust puásuituállei tienâstääsi loptejeh syeini- já piäldusajanmáávsuh.	JeeŠres puäʒʒhåiddvuuŠdest puäʒʒhoiŠddjeei puåtti sääŠmpuäʒʒhåiddmaal juäŠtǩǩjemvuõđ.
Eromâšávt torjuin tähiduvvoo säämi puásuituálumaali jotkum.	tääŠzz pââŠjde sueiŠnn- da peälddkoŠrvvõõzzid. Vuõsstuâjjan tuärjjõõzzin staanâd
Sämitigge iävtut, et staatârääđist riämmoo jotelávt valmâštâllâđ puásuituálulaavâ olesuđâsmittem mast váldoo vuotân säämi puásuituálu aalmugijkoskâsâšvuoigâdvuođâlâš já vuáđulavâlâš syeji.	SääŠmteŠǧǧ maadârd, što valdiasåbbrest riâmât jåŠttlânji valmštõõllât puäʒʒhåiddlääŠjj obboođumuužž koŠst vääŠldet lokku sääŠpuäʒʒhååid meeraikõskksažvuõiggâdvuõđlaž da vuâđđlääŠjjlaž suõi.
Puásuituálulaavâ uđâsmitmist kalga suogârdâllâđ meiddei vuovijd moi vievâst torvejuvvojeh säämi nisonij máhđulâšvuođah porgâđ puásuituálust.	PuäʒʒhåiddlääŠjj oođumuužžâst âlgg smiõttâd še kuånstid kooi vieŠǩǩin sääŠmneezzni vuäittmõõžž ââŠnned puäʒʒjieŠllemvueŠjj staanât.
Sämitigge pááhud, et POLURAst iävtuttum nuorâ puásuituálupargei algâttemtoorjâ lii páhudum tuáimee vuáhádâhhân já eromâš tárbulâžžân sämikuávlust.	SääŠmteŠǧǧ tuâtt, što POLURArest eŠtǩǩõsttum nuõri puäʒʒtäällvueŠǩǩneeŠǩǩi altteemtuärjjõs lij tuõttum tuåimmjemnallšem riâššmõššân da takainalla vääžnai saaŠmi dommvuuŠdest.
Torjuu ruttâdem lii nuuhâm ovttuu koskân ige puohháid halulijd já toorjâiävtuid tevdee occeid lah puáhtám mieđettiđ ruttâdem.	Tuärjjõõzz teäggtõs lij puuttâm tääuŠjeŠld kõõskrääŠjest, ij-ǥa pukid taarbseejid da tuärjjõsmääiŠnid tiuddeeja ooccjid leäkku vuõittum miõttâd teaggtõs.
Ruttâdem ij koolgâ vuáđuduđ kuorâttâllâmvárásâšvuotân já ruttâdem kalga turviđ toorjâiävtuid tevdee occeid.	Teäggtõs ij vuäǯǯči vuâđđõõttâd tuŠmmjem vuäivva da teäggtõs oudd staanâd tuärjjõsmääiŠnid tiuddeeja ooccjid.
Algâttemtorjuu meereest já mieđeetmist kalga väldiđ vuotân sämmilij vuáđulavâlâš sajattâh já sämikuávlu noonâ säämi puásuituáluärbivyehi.	Altteem mieŠrin da miõttmõõžžâst âlgg väŠldded lokku saaŠmi vuâđđlääŠjjlaž staattus da saaŠmi dommvuuŠd raŠvves sääŠmpuäʒʒhåiddäŠrbbvuõtt.
Sämitige ciälkkámuš kávnoo ubbân čujottâsât www.samediggi.fi – lausunnot 2009.	SääŠmteeŠǧǧ ceälkkmuš käunnai obbvuõđineez addrõõzzâst www.samediggi.fi – ceälkkmõõžž 2009.
Lasetiäđuh: I värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari irja.seurujarvi-kari@samediggi.fi	LââŠssteâđaid: I vääŠrrsaaǥǥjååŠđteei Irja Seurujärvi-Kari