index2.php_option=com_content_task=view_id=365_lang=anaras.html.xml

Säämi parlamentaarlâš rääđi jođettem sirdâšui Suomân	SääŠm parlamenttaarla suåvtõõzz vaaldšem LääŠddjânnma
Suomâ sämitige saavâjođetteijee Juvá Leemit, Klemetti Näkkäläjärvi tuáimá Säämi parlamentaarlâš rääđi saavâjođetteijen puáttee kyehti ive ääigi.	LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi tuåmmai puõŠtti kueŠhtt eeŠjj SääŠm parlamenttaarla suåvtõõzz saaǥǥjååŠđteeŠjen.
Saavâjođettem sirdâšui Suomâ sämitiigán Ruotâ sämitiggeest.	SaaǥǥjååŠđtemvuõtt seŠrddõõvi LääŠddjânnam sääŠmtegga Ruõcc sääŠmteeŠǧǧest.
Kuuvijn Ruotâ sämitige stiivrâ saavâjođetteijee Sara Larsson, Taažâ sämitige värisaavâjođetteijee Laila Susanne Vars já Suomâ sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi.	Snimldõõǥǥin Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz saaǥǥjååŠđteei Sara Larsson, Taar sääŠmteeŠǧǧ vääŠrrsaaǥǥjååŠđteei Laila Susanne Vars da LääŠddjânnam sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi.
Koveh: Sára Márjá Magga.	Snimldõõǥǥ: Sára Márjá Magga.
– Lii ilo adeliđ saavâjođettem tiileest, mast sämiääših láá puátimin eromâš tarkkum čuásáttâhhân OA:st, páhudij Ruotâ sämitige saavâjođetteijee Sara Larsson parlamentaarlâš rääđi čuákkimist Ruávinjaargâst 14.4.	– Lij rämm luõvted saaǥǥjååŠđtemvuõtt vueŠjjest, koŠst sääŠmä䊚š liâ pueŠttmen jiiŠjjesnallšem taŠrǩǩeem täävtõssân YK:st, maainsti Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Sara Larsson parlamenttaarla suåvtõõzz såbbrest RuäŠvnjaarǥâst 14.4.
Säämi parlamentaarlâš rääđi lii vuáđudum 2000-lovo aalgâst já tot tuáimá Tave-enâmij sämitigij oovtâstpargo-orgaanân.	SaaŠmi parlamenttaarlaž suåvtõs lij vuâđđuum 2000-lååǥǥ aalǥâst da tõt tuåimmai TâŠvvjânnamlaž sääŠmteeŠǧǧ õhttsažtuâjjorgaanân.
Meid Ruošâ sämmiliih uásálisteh rääđi paargon.	Ruõšš sääŠm še liâ vuässõõttâm suåvtõõzz tuõjju.
Parlamentaarlâš rääđi čokkân Ruávinjaargâst já uážžu kyessin OA algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi sierânâsraportistee James Anaya.	Parlamenttaarlaž suåvtõs noorââtt RuäŠvnjaarǥâst da vuäǯǯ kueŠssen YK vuõssnaroodi ooumažvuõiggâdvuõđi spesialteâđteei James Anayan.
Sierânâsraportistee lii vuossâmuu keerdi olmoošvuoigâdvuođâvuáháduu historjást vaalmâštmin sierânâs raapoort aalmugist, mii áásá neelji väldikoddeest.	Spesialteâđteei lij vuõssmõs vuâra ooumažvuõiggâdvuõđriâššâm histoorâst valmšteŠmen spesialnallšem teâđtõõzz naroodâst, kååŠtt jäälast neellj valdia vuuŠdest.
Olmoošvuoigâdvuođâraporteh láá lamaš ovdeláá staatâkuáhtásiih.	Ooumažvuõiggâdvuõtt-teâđtõõzz liâ ääiŠjab leämmaž valdia mieŠlddsa.
Sierânâsraportistee kolliimân kuulân uárnejuvvoo Ruávinjaargâst sämmilij olmoošvuoigâdvuođâid já jiešhaldâšem olášume kiređâvuššee konferens koskoho 15.4.	Spesialteâđteei kueŠssreissu kuõskeeŠl RuäŠvnjaarǥâst riâžžât saaŠmi ooumažvuõiggâdvuõđid da jiiŠjjesvaaldšem teâuddjumuužž ǩiõttʼtõõlli konferenss seärad 15.4.
Tave-enâmij sämitigeh raportisteh sämmilij sajattuvâst jieijâs päikkiriijkâin.	TâŠvvjânnamlaž sääŠmteeŠǧǧ teâđte saaŠmi staattus diõtt jiijjâz dommvaldiai beäŠlnn.
Staatâi haldâttâsâi ovdâsteijeeh láá konfereensâst oovdânpyehtimin staatâi uáinimčievâ já västidmin sämitigij toohâm koččâmâššáid já savâstâlmáid.	Valdia halltõõzzi võboršeeŠǩǩ liâ konfereensest maadârdeŠmen valdiai ǩiõččâmvueŠjj da vaŠstteŠmen sääŠmteeŠǧǧ maadârdum kõõččmõõžžid da saaǥǥstõõllmõõžžid.
Vástuppeeivi 16.4. piäsá meiddei säämi aalmuglâšohtsâškodde ađai säämi seervih já ornijdumeh oovdânpyehtiđ uáinuidis sierânâsraportistei.	Piâtnâc 16.4. še sääŠm meerlažõhttsažkåŠdd leŠbe sääŠm organisaatiad liâ koččum maadârdet jiijjâz vueiŠneŠlmid spesialteâđtejja.
Sierânâsraportistee kolliimân lohtâseijee aalmugijkoskâsii konferens teeman láá sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ algâaalmugin, eennâm-, čäci- já luánduriggodâhvuoigâdvuođah, párnááh já nuorah eromâšávt kielâ já máttááttâs uáinimčievâst sehe olmoošvuoigâdvuođâsopâmušâi kocceem já meriáigásâšraportistem jieškote-uv riijkâin.	Spesialteâđteei kueŠssreissu kuõskki meeraikõskksa konfereens 䊚šen liâ saaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõtt vuõssnaroodân, mädd-, čääŠcc- da luâđreeŠǧǧesvuõiggâdvuõđ, päärna da nuõr eärben ǩiõl da mättŠtõõzz vueiŠneŠlm diõtt di ooumažvuõiggâdvuõttsuåppmõõžži valvvâm da mieŠrräiggsažteâđtumuš jeeŠres valdiain.