index2.php_option=com_content_task=view_id=609_lang=anaras.html.xml
Sämitige čuákkim tuhhiittij toimâohjelm sämitiggepajan 2012–15
SääŠmteeŠǧǧ sååbbar priimi tuåimmjemprograamm sääŠmteeŠǧǧ vaalpâjja 2012-15
Sämitige čuákkim tuhhiittij 20.6.2012 toimâohjelm já ekonomiavuávám sämitiggepajan 2012–15.
SääŠmteeŠǧǧ sååbbar priimi 20.6.2012 tuåimmjemprograamm da teäŠǧǧplaan sääŠmteeŠǧǧ vaalpâjja 2012-15.
Toimâohjelm tuálá siste sämitige váldu-uulmijd sehe ovtâskâsčuággásijd ohtsijd já sektorkuáhtásijd uulmijd sämitiggepajan 2012-15.
Tuåimmjemplaan âânn seŠst sääŠmteeŠǧǧ väŠlddtäävtõõzzid di tääŠrǩes õhttsaž da sektorpuõttlaž täävtõõzzid sääŠmteeŠǧǧ vaalpâjja 2012-15.
” Lam tuđâvâš sämitige čuákkim tuhhiittem toimâohjelmân.
” Leäm šiõǥǥ miõlâst sääŠmteeŠǧǧ såbbar primmum tuåimmjemprograŠmme.
Ohtsávt tuhhiittum toimâohjelm vuáju sämmiláid tehálumos aašij ovdâskulij tuálvumân já oovdedmân, já šadda stivriđ sämitige tooimâ taan vaaljâpaje ääigi ive 2015 räi ”, iätá sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi.
ʼhttseŠžže primmum tuåimmjemplaan mieŠldd pueŠreed saaŠmi vääžnmõs aaŠšši ooudâsviikkmõõžžid, da puätt jååŠđtet sääŠmteeŠǧǧ tuåimmjumuužž tän vaalpââi ääiŠj eeŠjj 2015 asti ”, särnn sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi.
Sämitige čuákkim 20.6.2012 tuhhiittem sämitiggepaje toimâohjelm 2012–15 váldu-ulmeh láá:
SääŠmteeŠǧǧ såbbar 20.6.2012 primmum sääŠmteeŠǧǧ vaalpââi tuåimmjemprograamm 2012-15 väŠlddtäävtõõzz liâ:
1.
1.
ILO 169-sopâmuš ratifisistem
ILO 169-suåppmõõžž ratifâŠsttmõš
2.
2.
Tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem
TâŠvvjânnmlaž sääŠmsuåppmõõžž ratifâŠsttmõš
3.
3.
Sämitiggelaavâ já - asâttâs uđâsmittem sehe sämmilâšmiäruštâllâm rievdâdem
SääŠmteŠǧǧlääŠjj da – asetõõzz oođumuš di sääŠm-meäŠrtõõzz muttŠtumuš
4.
4.
Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume olesmiärálávt
SaaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjumuš tiuddmieŠreld
5.
5.
Katais haldâttâsohjelm sämmilâškirjiimij olášume olesmiärálávt
Katainen da suu halltõsprograamm sääŠmregisttrumuužž teâuddjumuš tiuddmieŠreld
6.
6.
Sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem algâttem
SääŠmǩiõli jeälltemprograamm tuåimmepiijjâm alttumuš
7.
7.
Aalmuglâš artikla 8(j) - pargojuávhu iävtuttâsâi olášuttem
Kansallisen artikla 8(j) – tuâjj-joouk eŠtǩǩõõzzi čõõđtumuš
8.
8.
Algâaalmugjulgáštus olášuttem Suomâst
Alggmeerčõõđtõõzz tuåimmepiijjmõš LääŠddjânnmest
9.
9.
Sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi syeje olášume
SääŠmkulttuur da ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjji suõi teâuddjumuš
10.
10.
Sämikulttuur hiäjusmittem syeje vijđedem kuoskâđ čäcilaavâ miäldásávt puohháid sämmilijd kyeskee sierânâslavváid
SääŠmkulttuur hueŠnumuužž suõi vuältumuš čääŠcclääŠjj mieŠlddlânji pukid saaŠmid kuõskki spesial-laaŠjjid
11.
11.
Sämikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuođâ turvim
SaaŠmi dommvuuŠd da ääŠrbvuâlaž jieŠllemvueŠjji jieŠllemviõkkvuõđ staanumuš
12.
12.
Meddâlvarrim kepidem já maasâdvarrim lasettem sämikuávlun
SaaŠmi vuâlggmõš dommvuuŠdest meädda åårstâŠttmõš da dommvoudda mååust serddmõš lââŠzzted
13.
13.
Kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâi olášume ubâ enâmist
Ǩiõllʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđi teâuddjumuš obb jânnmest
15.
15.
Sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs sajattuv, juksâmvuođâ já sämmilâš siskáldâs ovdedem
SääŠmǩiõl da sääŠmǩiõllsaž mättʼtem staattuuzz da oŠnnstemvuõđ ooudâsviikkmõš
16.
16.
Sämmilij pyereestvaijeem já uásálâšvuođâ ovdedem
SaaŠmi pueŠrrjieŠllem da vuässadvuõđ ooudâsviikkmõš
Sämitige čuákkim tuhhiittij váldu-uulmijd oovtmielâlávt, eereeb saje 3., mii tuhhiittui jienâiguin 11-3.
SääŠmteeŠǧǧ sååbbar priimi väŠlddtäävtõõzzid õõutmiõllsânji, lokku vääŠldeeŠl pääiŠǩ 3., koon primmeš jiõnin 11-3.
Ohtsiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh láá sämmilij siärvuslâšvuođâ ovdedem, säämi ärbivuáválii tiäđu turvim, säämi kulttuurpirrâs turvim, sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ turvim ubâ enâmist, sämitige vaaljâvuáháduv ovdedem, sämitige jieijâs tooimâ ovdedem já sämitige hiäđukocceem ovdedem.
ʼhttsaž tääŠrǩes täävtõõzz liâ saaŠmi õhttsažkåŠddvuõđ ooudâsviikkmõš, sääŠm ääŠrbvuâlaž teâđ staanumuš, sääŠm kultturpirrõõzz staanumuš, sääŠmkulttuur jieŠllemviõkkvuõđ staanumuš obb jânnmest, sääŠmteeŠǧǧ vaalriâššâm ooudâsviikkmõš, sääŠmteeŠǧǧ jiijjâz tuåimmjumuužž ooudâsviikkmõš da sääŠmteeŠǧǧ ouddõsvahssâm ooudâsviikkmõš.
Sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh láá säämi iäláttâspolitiik, sämikielâ eellimvuáimálâš ¨vuođâ turvim, sämipárnái já - nuorâi sajattuv ovdedem, sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâ ¨palvâlusâi ovdedem, sämmilij kulttuurpalvâlusâi já taaidâeellim ovdedem, sämimáttááttâs já ollâškovlim ovdedem já säämi parlamentaarlâš rääđi tooimâ ovdedem.
Sektorpuõttlaž tääŠrǩes täävtõõzz liâ saaŠmi jieŠllemvueŠǩǩpolitiikk, sääŠmǩiõl jieŠllemviõkkvuõđ staanumuš, sääŠmpäärnai da – nuõri staattuuzz ooudâsviikkmõš, sääŠmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõđkääzzkõõzzi ooudâsviikkmõš, saaŠmi kultturkääzzkõõzzi da čeäppõsjieŠllem ooudâsviikkmõš, sääm-mättʼtõõzz da õllškooul škoouŠlʼjumuužž ooudâsviikkmõš da sääŠm parlamentaarlaž suåvtõõzz tuåimmjumuužž ooudâsviikkmõš.
Sämitige čuákkim tuhhiittem ekonomiavuávám stivree sämitige vaaljâpaje ruttâdem uuccâm já ruttâdem kevttim.
SääŠmteeŠǧǧ såbbar priimmâm teäŠǧǧplaan jååŠđat sääŠmteeŠǧǧ vaalpââi teäggtõõzz ooccmõõžž da teäggtõõzz âânnmõõž.
Vaaljâpaajeest sämitigge viggá lääččiđ uđđâ viirgijd sämitiigán sämikielâlâš palvâlussáid, sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân, pirâs- já ruukilahâaašij oovdânpyehtimân sämitiggeest sehe vuáđudiđ säämi iäláttâsruttârááju, moin puáhtá tuárjuđ sämi-iäláttâsâid já ärbivuáválii tiäđu siäilum ärbivuáválâš sämi-iäláttâsâst.
Vaalpââi äiŠǧǧen sääŠmteŠǧǧ ǩiččlââtt raajjâd ođđ veeŠrjid sääŠmtegga sääŠmǩiõllsaž kääzzkõõzzid, saaŠmi dommvuuŠd åålǥbeälla jälsteeŠji saaŠmi vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõŠšše, pirrõs- da kuåivâslääŠǩǩaaŠšši ouŠdde puŠhttmõŠšše sääŠmteeŠǧǧest di vuâđđeed sääŠm jieŠllemvueŠǩǩfoond, koin tuärjjeet sääŠmjieŠllemvueŠjjid da ääŠrbvuâlaž teâđ ruõkkmõõžž ääŠrbvuâlaž sääŠmjieŠllemvueŠjjin.